Browsing Tag

Tuusulanjärvi

Keski-Uudenmaan luontokohteita: Taiteilijoiden Sarvikallio

Tuusulanjärvi, Tuusula

Tuusulanjärven länsirannalta löytyy luontokohde, joka on inspiroinut niin kulta-aikakautemme taiteilijoita kuin nykyisiä luonnossa liikkujia.

Kyseessä on Sarvikallio, jolta on hulppeat näkymät alas Tuusulanjärvelle. Täällä lähes 25 metrin korkeudella olevalla kalliolla tapasi Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofelt sekä Eero Järnefelt maalata maisemataulujaan. Järnefelt nimesikin paikan Pikku-Koliksi, koska maisemat toivat hänen mieleensä Pohjois-Karjalasta löytyvän Kolin maisemat.

Sarvikallio Majatalo Onnelan kalliolta kuvattuna.

Jos taide kiinnostaa, kannattaa googlata Järnefeltin maalauksista: Perhe Retkellä ja Maisema Sarvikalliolta sekä Haloselta Sarvikalliolta-niminen taideteos. Kuinka taiteilijat onkaan saaneet taltioitua Sarvikallion luonnon ja tunnelman kyseisiin teoksiinsa.

Taiteilijaperheet kävivät kallioilla eväsretkillä, eihän vastarannasta kovin pitkä soutumatka Sarvikalliolle ollut.

Sarvikallio kuuluu Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen kohteisiin. Pinta-alaa virkistysalueella on 36 hehtaaria. Osa Sarvikalliosta on luonnonsuojelualuetta.

Tänään

Ajamme automme Sarvikalliontien pysäköintipaikalle, jossa on myös virkistysalueen infotaulu.  Jatkamme matkaamme kävellen. Matkaa Sarvikallion näköalapaikalle on vaivaiset puoli kilometriä.

Hyvässä kunnossa oleva tie vie läpi kielorikkaan lehtometsän, vaihtuen jylhään kuusimetsään. Maasto on hyvin vaihtelevaa. Kuusia kun on läsnä, on seuranamme myös hyttysiä.

150 metriä ennen kohdetta tie kääntyy oikealle, samalla tien muuttuessa kapeammaksi. Maasto selkeästi kohoaa loppua kohde. Saavumme mäntyjen lomaan, jossa vihertävä Tuusulanjärvi pilkahtelee puiden lomasta.

Yksi polku vie kalliolle, jolta aukeaa näkymä Tuusulanjärven kapeimpaan kohtaan, joka sijainniltaan on lähes Halosenniemeä vastapäätä. Iloksemme järvellä soutaa juuri kirkkovenetiimi ja rytmikkäät huudot kantautuvat veneestä ylös kalliolle. Mikäpä täällä olisi maalatessa ja eväitä syödessä!

Ei kannata kuitenkaan mennä kuikuilemaan kovin lähelle kallion reunaa, näyttää olevan aikamoinen pudotus alas Tuusulanjärveen.

Sarvikalliolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa olla etukäteen valmistettuja. Ulkohuussi löytyy, joten puskapissalle ei tarvitse ryhtyä. Kalliolta löytyy myös geokätköpaikka.

Sarvikallio on luontokohde jolla kannattaa pistäytyä, mikäli on autoillen tutustumassa Tuusulanjärven Rantatien kulttuurikohteisiin!

 

 

 

 

 

 

Jannen kanssa saunassa

Majatalo Onnela, Tuusulanjärvi

Keväällä tutustuimme Majatalo Onnelaan, mutta emme tuolloin valitettavasti päässeet vierailemaan kaikissa majatalon saunamaailman saunoissa. Voit lukea aurinkoisesta reissustamme täältä.

Tuo harmittava takaisku oli korjattava, ja niinpä elokuun tummuvassa illassa kävimme testaamassa Majatalo Onnelan Jannen saunan.

Jannen sauna lyhyesti

Jannen sauna valmistui vuonna 2013 ja kunnioittaa nimellään Tuusulanjärven Rantatiellä vaikuttanutta Jean Sibeliusta, jonka juhlavuotta vietettiin vuonna 2015.

Saunan käyttöaika on huhtikuusta syyskuuhun. Sauna sopii mainiosti perheille ja pienille porukoille. Virallisia laudepaikkoja on neljä.

Tänään

Kävimme ilmoittautumassa vastaanotossa ennen saunalle menoa. Vielä tässä vaiheessa meiltä kysyttiin, onko puusaunankäyttö tuttua, nimittäin jos ei olisi, apua sen käyttöön olisi saattavilla. Kokemusta on kyllä, joten matka jatkui polkua pitkin saunalle.

Sauna löytyy aivan Tuusulanjärven rannasta, lähes omasta rauhastaan. Saunan edustalla on suuri, osin katettu terassi, jossa voi nautiskella maisemista sekä vilvoitella löylyn jälkeen.

Saunarakennuksessa on pieni pukuhuone, jossa odotti tämän illan saunajuomat sekä pientä suolaista. Täällä odotti myös lisäkopallinen polttopuita sekä pyyhkeet.

Avasimme hienon vaaleaa puuta olevan oven saunaan. Vastaan tulvahti kiukaan pehmyt lämpö kun tuli nuoli kuivia koivuhalkoja saunanpesässä. Saunan seinät ovat perinteisen tummat, mutta katto ja hienot lauteet vaaleaa puuta.

Jannen sauna on perinteinen mökkisauna, joten täältä et hierovia suihkuja löydä, vaan kylpeminen tapahtuu ”eksoottisesti” pesuvadeilla ja Tuusulanjärvessä uiden.

Saunan seinällä saunatapahtumaa valvoo itseoikeutetusti Janne tai paremminkin Sibeliuksesta tehty taidokas puuveistos. Vesisaavissa odotteli kaksi saunavihtaa ja olipa vatiinkin jo laskettu vettä valmiiksi, unohtamatta pellavaisia pepunalusia. Kyllä nyt kelpaa saunoa!

Mukana olleet teinit suuntasivat askeleensa saman tien Tuusulanjärveen. Saunalla on aivan omat portaat pienelle laiturille, josta pääsee järveen. Naapurisauna Elvilällä, joka sijaistee pienen matkan päässä Jannesta, on oma uimalaiturinsa.

Elvilä.

Teinien uidessa asetuimme taloksi saunan lauteille. Saunassa on suuri ikkuna suoraan Tuusulanjärvelle, josta voit saunan lämmöstä nautiskellen seurata sorsien uimista ja kalojen loiskimista järvessä.

Kuului matala tuhahdus, kun vettä lensi kiukaalle. Sauna antoi pehmeät löylyt saunojilleen, en sellaisista tiukoista löylyistä tykkäisikään. Silti saunanmittari näytti 80-astetta, joten minun mittakaavassa aika kovissa lämmöissä olimme.

Teinien tullessa lämmittelemään, me vuorostamme astelimme laiturille, ja jonkin hetken päästä tämän vilukissan talviturkki oli Tuusulanjärvessä. KYLMÄÄ! Mutta onneksi sauna oli aivan vieressä.

Välillä nautimme hileistä limpparia suurella terassilla ja totesimme nachot yllättävän hyväksi saunasyömiseksi.

Jannen sauna on uskomaton paikka, niin lähellä Helsinkiä ja silti niin lähellä mökkimäistä perisuomalaista kylpytapahtumaa kuin olla ja voi. Lauteilla istuessa mietiskelin, että kyllä on viehättävää, kun on tällainen mahdollisuus kaikkien pääkaupunkiseudun saunojen lisäksi. Täällä todellakin pääsee eroon arkisista mietteistä ja lihasjumeista.

Olihan niitä koivuvastojakin testattava, kun siihen lauteille ne oli varta vasten kylmässä saavissa tuotu. Hieman sääliksi kävi saunan tulevaa siistijää, sen verran lehdet lensivät viuhtoessa. Arjen suurta luksusta!

Pukuhuoneen puolelta muuten löytyvät saunassa käyntiohjeet oikein ulkomaan kielellä. Useassa kohdassa kehotettiin, että: relax! Tottelimme ohjeita sananmukaisesti. 😉

Valitettavasti varaamamme kahden tunnin aika meni ohi hujauksessa, ja kun puimme vaatteet päällemme kesäauringon laskiessa, totesimme, että tänne tullaan pian uudestaan.

Terveisin: saunan rentouttama bloggaaja perheineen!

 

 

 

 

Tilaa suurille ajatuksille – Majatalo Onnelassa

Majatalo Onnela, Tuusula 

Ennen kuin aloin tutustua Tuusulanjärven matkailutarjontaan, en olisi ikinä uskonut kuinka monta hienoa ja ainutlaatuista taiteilijakotia ja yritystä eteeni tuleekaan.

Yksi näistä Tuusulanjärven mieleenpainuvimmista matkailuyrityksistä on Majatalo Onnela. Mikä sitten tekee Onnelasta sitten niin ainutlaatuisen? Minäpä kerron.

Majatalo Onnela pähkinänkuoressa

Kuten kaikilla Tuusulanjärven kohteilla on pitkä historia takanaan, ei Onnela tee tähänkään asiaan poikkeusta. Onnelan menneisyys nivoutuu yhteen sen omistajan neiti Johanna Sofia Björklundin kanssa. Hän sai tilan syntymäpäivälahjaksi vuonna 1905 täyttäessään 25 vuotta. Johanna toimi hovineitona Pietarin hovissa ja rakastui naimisissa olevaan venäläiseen upseeriin Paul Nikolajevitsh Shabelskiniin, joka oli hyvin rikas mies.  Tämä suhde oli monella tapaa tuhoon tuomittu.

Suhteen alkuaikoina Johanna ja Paul viettivät kesiään Onnelassa, talvisin Johanna toimi upseerin perheen kotiopettajana. Puutarha oli lähellä Johannan sydäntä ja Onnelan puistoalue saikin uuden ilmeen pietarilaisten puutarhureiden käsissä. Puistoon tuotiin eksoottisia kasveja, rakennettiin puro ja suihkulähde.

Vuoden 1917 vallankumous muutti kaiken. Johanna pakeni upseerinsa kanssa Onnelaan. Perässä seurasi upseerin vaimo. Suomessa Johanna oli ”ykkösvaimo” ja pian upseerin oikea vaimo Anastasja muuttikin pois Pariisiin. Upseeri oli menettänyt kaiken vallankumouksen pyörteissä ja rahahanat olivat tiukalla. Tällöin Johanna keksi alkaa vuokrata opiskelijoille ja taiteilijoille huoneita Onnelan täysihoitolasta. Tuusulanjärvi oli jo tuolloin kuuluisa niin ainutlaatuisista maisemistaan kuin maalle paenneista taiteilijoistaan, joten asukkaista ei ollut pulaa. Yksi merkittävimmistä Onnelan asukeista oli Eino Leino, joka pakeni Syvärannan huvilasta Onnelaan, koska hänen mielestään Syvärannan, nykyisen Lottamuseon ilmapiiri oli niin levotonta. Hän asui Onnelassa vuosina 1923 – 24. Onnelan Impivaara-huvilasta löytyy Leinolle omistettu huonekin.

Mitä sitten tapahtui Johannalle ja upseerille? Johanna rakastui itseään 18 vuotta nuorempaan kirjailija Unto Karriin. Upseeri oli mustasukkaisuudesta haljeta. Hieman ennen joulua vuonna 1935, Johanna piti railakkaat juhlat jossa syötiin ja varsinkin juotiin pitkän kaavan mukaan. Seuraavana aamuna upseeri löydettiin huoneestaan kuolleena. Syyksi kerrottiin sydänkohtaus, joka johtui mustasukkaisuudesta.

Upseerin kuoleman jälkeen Johanna sekosi täydellisesti. Hän ei osallistunut upseerinsa hautajaisiin, pukeutui pelkästään mustiin ja vietti yöt lukemalla venäläistä raamattua ullakkohuoneessa. Johanna joutui Kellokosken mielisairaalaan ja kuoli vuonna 1935. Upseerin perilliset myivät Onnelan Sokeain liitolle vuonna 1937.

Tämä joulukuinen synkkä yö kutkutti jo tuolloin aikalaisia. Yö ja sen aikaiset mystiset tapahtumat ovatkin jääneet historiankirjoihin selvittämättömänä Onnelan murhamysteerinä.

Majatalo Onnela tänään       

Onnela löytyy hieman piilosta suurien puiden takaa Tuusulan Rantatieltä. Ajamme Majatalo Onnelan pihalle. Päärakennus Toukola ja osa majoitusrakennuksista on rakennettu vuonna 1955. Nykyisin Onnelan omistaa Sokeain Ystävät ry. Majatalo Onnela on avoinna niin yritys- kuin yksityisasiakkaille erilaisten majoitus, ravintola- ja juhlapalveluiden tarjoajana. Onnela on tullut tunnetuksi myös poikkeuksellisen laajasta saunamaailmastaan.

Päärakennus Toukola.

Toukolan vastaanottoaula.

Siirrymme Toukolan sisälle, vastaanottoaula on todella hieno. Tila on korkea, eikä ulkopuolelta voi millään aavistaa mitä seinät kätkee sisäänsä. Voin vain kuvitella miltä vastaanottotiskin yläpuolella roikkuvat valot iltahämärässä näyttävät.

Saamme oppaaksemme vierailun ajaksi myyntisihteeri Senja Hakalan, joka varmoin ottein luotsaa meitä eteenpäin. Aloitamme turneemme etuoikeutetusti alkuperäisestä Impivaara-huvilasta, josta koko Majatalo Onnelan tarina alkoi.

Impivaara-huvila.

Impivaarassa on kyse isosta hienosta huvilasta, joka nykyisin toimii niin kokous- kuin juhlatilana. Miljöö on intiimi hääjuhlien viettopaikka, joita kesäisin Impivaarassa usein järjestetäänkin. Huvila on remontoitu vanhaa kunnioittaen vastaamaan nykyisiä tarpeita. Alakerrassa on yksi isompi sali ja mm. ihana lasiveranta, josta saa ensi kosketuksen Tuusulanjärvelle. Yläkerrasta löytyy toinen Sali sekä Eino Leinon huone, punainen salonki sekä oleskelutilaa järvinäkymillä. Täällä jos missä on tilaa suurille ajatuksille!

Alakerran lasiverannan näkymää.

Yläkerran oleskelutila.

Armas Einar Leopold Lönnbohm eli Eino Leino.

Eino Leino-huoneen kirjoituspöytä. Tässäkö Leino runojaan rustaili?

Punainen salonki.

Huvilassa on hienoja yksityiskohtia sekä huonekaluja, jotka näyttävät siltä, että ovat aina kuuluneet sinne kuten lasikuistin mahtava kaappi ja punaisen salongin tuoli. Jos et usko, niin käy katsomassa!

Pieni kokoustila sijaisee Jukolan päädyssä.

Seuravaksi suuntaamme katsomaan pientä 9 hengen kokoustilaa Jukola puuhuvilan päädystä. Täysin odottamaton paikka, ihanan rustiikkinen kokoustila! Jukola on rakennettu vuonna 1888 ja toimi aikoinaan Johannan lapsuudenkotina.

Matkaamme portaita pitkin alas rantaan, josta löytyy ensimmäinen saunamaailman rantasaunoista. Ei kuulkaas ole hullummat näkymät.

Saunan pukuhuone.

Suurempi saunoista.

Oven avatessa vastaan löyhähtää lempeä saunanlämpö. Edellisen illan jälkilämmöt kutsuvat nauttimaan saunasta. Välillä sitä unohtaa, että on tullut tutustumaan tiloihin eikä suinkaan nauttimaan niistä. Tämä oli juuri sellainen hetki. Rantasaunarakennuksessa ei ole vain yhtä vaan peräti kaksi saunaa, joista isoimpaan mahtuu 15 henkilöä ja pienempään 10 henkilöä. Saunasta pääsee suoraan rantaterassille sekä kahdelle laiturille, joista voi pulahtaa Tuusulanjärveen, kuten omalla mökillä konsanaan.

Kiinnostaisiko pieni melontasessio Tuusulanjärvellä? Majoittujien käytössä on soutuvene, kaksi kajakkia sekä kaksi inkkarikanoottia.

Nousemme mäkeä ylös ja ohitamme tumman pienen Männistön mökin, joka on suosittu erityisesti hääparien hääyönviettopaikkana. Myös vierailupäivänä mökki oli käytössä, joten emme päässeet sitä kurkistamaan. Mikäli mielenkiinto heräsi, vilkaise kuvia tästä linkistä.

Vastapäätä näkyy Sarvikallio.

Uusi Perkola.

Senja vie meidät kalliolle jonne on juuri rakennettu näköalapaikka Tuusulanjärvelle. Ja millainen paikka; tämä on suoraan kuin jostain satuhäiden vihkimisalttarista. Vieraat näkevät hieman alaspäin laskeutuvalta kalliolta niin mahdollisen hääparin Perkolassa kuin mahtavat maisemat Tuusulanjärvelle sekä viereiselle Sarvikalliolle, jolla aikoinaan kultakauden taiteilijat kävivät perheineen piknikillä. Iso huokaus. Täytyy tähän väliin todeta, että on etuoikeus päästä tutkimaan alueen matkailunähtävyyksiä, ja erityisesti tällöin kun sää suosii kulkijaa. En yhtään ihmettele miksi tältä järveltä on useampi kuin yksi maalaus aikoinaan maalattu.

Mutta takasin Onnelaan. Rannassa on kaksi Saunamaailman rantasaunaa; uniikki edustussauna Elvilä sekä uusimpana herkkuna vuonna 2013 rakennettu Jean Sibeliuksen nimeä kunnioittava Jannen sauna. Valitettavasti blogini kannalta katsottuna, kaikissa saunoissa oli vierailupäivänämme toimintaa, joten emme päässeet niitä vilkaisemaan. Seuraa kuitenkin mukanani, Jannen saunaan saat vielä loppukesän aikana tuntumaa blogistin oman käyttökokemuksen myötä.

Vuorossa oli vilkaista millaisia majoitusvaihtoehtoja Majatalo Onnelassa on nimensäkin puolesta tarjolla. Astelimme Tammisto-rakennukseen ja pääsimme ensiksi käymään sviitissä jossa on niin oma sauna, tuplasuihkut kylpyhuoneessa kuin patiokin. Huoneen varustuksessa on pyritty keskittymään viihtyvyyteen, sviitissä on mm. Unikulman ergonominen parivuode, suomalaista laatua olevat kylpytakit sekä teevalikoima. Silmiin kävi puinen Siivousta kaivataan-kyltti. Miten mainio keksintö!

Sviitin sänky.

Tästä hotellista et löydä namua tyynyltä vaan Eino Leinon ehkä tunnetuimman runon nimeltä Nocturne.

Sviitin sauna.

Seuraavaksi pääsemme kurkistamaan Comfort-huoneeseen. Myös täällä on Unikulman vuoteet. Huoneiden hintaan kuuluu vakiona wifi. Comfort-tason huoneita Onnelassa on yhdeksän.

Comfort-tason huone.

Comfort-huoneen kylpyhuone.

Standart-huoneen varustusta.

Viimeisenä vilkaisemme Standart-huonetta, joita kuuluu kymmenen Onnelan valikoimaan. Huone on selkeästi riisutuin malli edellisiin verrattuna, mutta hyvin valoisa ja selkeä. Myös näissä huoneissa on Unikulman vuoteet, televisio, kylpyhuone ja wifi.

Tammisto-rakennuksessa on myös sisäsaunaosasto, joka lämpiää majoittujille pyynnöstä arki-iltaisin sekä viikonloppuisin.

Kiinnostaisiko pyöräretki? Majoittujien käytössä on kuusi polkupyörää.

Onnela tarjoaa myös erilaisia ohjelmapalveluita sekä kesä- että talvikaudelle. Pääset mm. selvittämään kuuluisaa Onnelan murhamysteeriä. Mikäli kultturellinen ohjelmatarjonta on enemmän mieleesi, voit myös ryhmäsi kanssa osallistua Aleksis Kiven kierrokselle, jossa kierrätte Aleksis Kiven kuolinmökin pihapiirissä, Erkkolassa sekä Syvärannan huvilassa. 100v. Suomen juhlavuoden kunniaksi on tarjolla myös erityinen 100v. retkipaketti.

Tässä vaiheessa vierailumme Onnelassa alkoi olla loppumaisillaan, ja toivotimme Senjalle oikein hyvää työpäivän jatkoa. Kävelimme vielä hetken Onnelan vehreässä pihassa ahmien niin auringon paistetta kuin alueen ilmapiiriä. Uskon totisesti, että tässä miljöössä syntyy niin suuria ajatuksia kuin ikimuistoisia kokemuksia.

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Majatalo Onnelan kanssa.

Aikamatkalla Gustavelundissa

Hotelli Gustavelund, Tuusula

Jos olet lukenut blogiani aiemmin, tiedätkin jo, että olen täysin hurahtanut vanhoihin taloihin ja rakennuksiin. Mitä enemmän historiaa sekä erilaisia käänteitä tilojen ja niiden asukkaiden menneisyydestä löytyy, sitä höpsähtäneempi olen vierailukohteisiin ollut.

Sain mahdollisuuden tutustua Tuusulanjärven rannalta löytyvään hotelli Gustavelundiin, joka on jotain ihan muuta kuin mitä olen aiemmin päässyt tutkimaan.

Vierailun myötä palasimme ajassa takaisin, mutta emme suinkaan satoja vuosia vaan mukavasti 60- ja 70-luvun vaihteeseen. Tästä aikamatkastamme pääset lukemaan nyt tässä turinassa.

Gustavelund pähkinänkuoressa

Vaikka osa nykyisestä hotellirakennuksesta onkin rakennettu vuonna 1965 Maalaiskuntien liiton toimesta, on tilalla historiaa aina 1500-luvulle asti. Vertailuna voidaan todeta, että samoihin aikoihin rakennettiin Helsinki-nimistä kaupunkia Vantaanjoen suulle.

Tilalla on ollut kaksikin kartanomaista rakennusta. Ensimmäinen  toimi hienona ratsutilana kontra-amiraali Adolf Dankvardin ja hänen vaimonsa Gustavan omistuksessa 1700-luvulla. Kerrotaan Engelin olleen rakennuksen piirroksen takana. Valitettavasti kartano paloi lämmitystouhuissa maan tasalle.

Paikalle rakennettiin uusi empire-tyylinen kartano joka toimi useassa kartanomiljööseen sijoittuvassa SF-elokuvassa kulisseina. Kerrotaan mm. Eeva Kaarina Volasen astelleen talon pihalla kartanonrouvan roolissa.

1900-luvulla silloinen omistaja Karl Edvard Jonsson sai kartanon kukoistamaan, ja kartano toimikin ylellisten hedelmien ja vihannesten toimittajana Helsingin hienostoravintoloihin kuten Kämpiin, Kaivohuoneelle ja Fenniaan.

Hotellitoiminta alkoi rakennuksessa jo 1930-luvulla Viola ja Rafael Sederholmin toimesta. Tällöin helsinkiläiset saapuivat sankoin joukoin Tuusulanjärven rantaan päivisin ulkoilemaan ja iltaisin juhlimaan.

Maalaisliitto otti tilan haltuunsa vuonna 1956, rakennuttaen tilalle nykyisen rakennuksen, ja nimeten sen Kunnallisopistoksi. Tällöin talon ovet ns. suljettiin, eikä se toiminut enää kaiken kansan hotellina. Tältä ajalta on säilynyt osa alkuperäisistä huonekaluista, jotka ovat mm. Alvar Aallon käsialaa. Vuodesta 2015 hotellin ovat omistaneet yrittäjät Pia ja Antti Ropponen. Hotellin ovet on jälleen auenneet kaikille Tuusulanjärven vierailijoille.

Tänään

Astelimme koivukujaa Gustavelundin pihaan. Pihalla on pieniä kivoja yksityiskohtia, Järvenpään taideseuran ja KuumArtin Äärellä-ympäristötaidenäyttely, joka ulottuu maasta puihin 26.8.2017 asti. Sisäänkäynnistä tulee mieleen iso konferenssihotelli kuten myös hotellin aulastakin. Aula on aivan valtava ja samanaikaisesti hyvin moderni. Meidät otetaan ystävällisesti hotellin vastaanotossa vastaan. Omistaja Pia Ropponen on ystävällisesti suostunut kierrättämään meitä hotellin alueella.

Hotellissa on useita muhkeita aulatilaryhmiä.

Pääaulassa on mahdollista pitää mm. taidenäyttelyitä ja messuja.

Käymme ensin läpi tilan huiman historian, joka ainakin minulle tuli täytenä yllätyksenä. Tuusulanjärven tiloilla ja rakennuksilla, niillä kaikilla näyttää olevan huiman pitkä historia takanaan.

Gustavelund on suosittu erilaisten perhejuhlien kuten häiden ja syntymäpäivien pitopaikkana sekä erilaisten niin pienien kuin isompienkin yritysten vetäytymis- ja Tykytoimintapaikkana, koska tässä rakennuksessa on yksinkertaisesti tilaa! Kerrankin paikka, joka on suunniteltu ottamaan vastaan erikokoisia seurueita.

Hotellista löytyy erilaisia kokoustiloja.

Hotellin auditorio.

Kierrämme alakerran erilaisia kabinetti-, sauna- ja juhlatiloja. Vaikka puitteet ovat modernit, ovat tilat muunneltavissa tapahtuman ilmeen mukaisesti. Myös erikokoisia huoneita on pienistä suuriin, joten useampi kuin yksi tilaisuus onnistutaan pitämään samanaikaisesti.

Retro Gustava club.

Mitä pidemmälle kuljemme, sitä enemmän mieleeni tulee, että milloin törmäämme johonkin aikansa merkkihenkilöön kuten Kekkosen haamuun. Omalla tavallaan, hotellin sisustus on aivan mielettömän hieno! Kuin niittinä arkun päälle on, kun astelemme hämärään Gustava clubiin. Klubi on saanut nimensä kontra-aminaarin vaimon Gustavan mukaan. Muutenkin hotellin tiloja on pyritty nimeämään edellisten omistajien mukaan, joka on mielestäni kiva kunnianosoitus menneille polville.

Mutta takaisin Gustava clubille… Astumme ajassa taaksepäin 70-luvun ruotsinlaivalle. Peilipallot katossa, klubissa odottavat Kukkapuron aidot karusellituolit sekä pöydät istujaansa. Wou! Ihme ettei televisio- ja elokuvatuotantoryhmät ole tätä aarretta löytäneet. Fiilis on aivan mieletön. Korvissa alkaa soida heti Abban parhaat, ja tekisi mieli tehdä muutama tanssimuuvi sini-punaisissa värivaloissa… Tässä ravintolassa on muuten säilynyt suurin yhtenäinen Kukkapuron suunnittelema karusellituoliryhmä. Näitä settejä kun vielä pari vuosikymmentä sitten heitettiin roskalavalle aivan surutta.

Valitettavasti emme ole tulleet Gustavelundiin tanssimaan, vaan jatkamme eteenpäin hotellin saunaosastolle. Saunaosasto on menossa remonttiin ja näillä näkymin loppukesästä hotellivieraat pääsevät uusittuihin löylyihin. Suihkuosaston poreallas on jo nyt varsin kutsuva. Saunatilan vieressä on viihtyisä saunakabinetti, jossa erikoisuutena on panoraamaikkuna Tuusulanjärvelle. Tosin näkymä on suunniteltu niin, että ensin sinun on istuttava alas, ennen kuin näkymä aukeaa ja pääsee oikeuksiinsa.

Sisäpuutarha.

Hotellirakennukseen päästyämme, eteemme ilmestyy jotakin mitä en ole Suomessa ikinä aiemmin nähnyt, nimittäin suuri uniikki sisäpuutarha. Ja millainen! Tila on sisustukseltaan yhtä moderni valkoisine tuoleineen kuin muutkin hotellin tilat, mutta aulassa on viherkasveja sekä oikea Kanarian taatelipalmu, joka on tuotu hotellirakennuksen puutarhaan pienenä taimena 1980-luvulla.

Tilaan mahtuu 120 vierasta. Sisäpuutarha näyttää siltä kuin olisimme siirtyneet muotilehden sivuille tai ulkomaisen hienostohotellin aulaan. En meinannut uskoa silmiäni.

Standard single huone /Queen size sängyllä.

Suite on 30 neliön kokoinen. Kylpyhuoneesta löytyy mm. kaksi lavuaaria. Huoneessa on myös Nespresso-kahvinkeitin ja kaksi taulutelevisiota.

Kierrämme katsomassa harmonisesti sisustettuja hotellihuoneita sekä leikkitilaa. Kaikissa hotellihuoneissa on laadukkaat Unikulman sängyt sekä ilmainen wifi.

Hotellilla on yhteistyökumppanina Relahierojat, jotka tarjoavat erilaisia hierontahoitoja. Myös pieni kuntosali löytyy alakerrasta, joka on erityisesti aasialaisten hotellivieraiden suosiossa.

Merkille pantavaa on niin sisustuksen kuin taiteen määrä. Erityisesti sisustuksessa on suomalaisia merkkituotteita Alvar Aallosta Yrjö Kukkapuroon. Designia ei ole vain yhden tuolin, vaan kokonaisten huoneiden sisustuksen verran. Voisinpa sanoa, että Gustavelundissa olisi ainesta varsinaiseksi suomalaiseksi huippuboutique-hotelliksi. En ole tainnut koskaan nähdä näin montaa suomalaista design-huonekalua yhdellä kertaa. Olen edelleen varsin häikäistynyt.

Kartanoajasta muistuttavat vanha huvimaja sekä erikoisen muotoinen kukkavaasi.

Häikäistyä voi myös hotellin rannassa, josta on mielettömän hienot näkymät Tuusulanjärvelle. Hotellivierailla on mahdollisuus vuokrata niin pyöriä, kajakkeja, kickbikeja kuin kävelysauvoja hotellista. Myös erilaisia pihapelejä on saatavilla, kuten mölkkyä ja krokettia. Oma frisbeegolfratakin löytyy hotellin alueelta. Yhteistyökumppanin aurinkolautta M/S Venny odottaa rannassa järvelle lähtijöitä.

Aurinkolautta M/S Venny.

Hotellilla on myös oma tenniskenttä, onhan verkkopalloa pelattu tilalla jo sadan vuoden ajan. Mailat ja pallot on mahdollista vuokrata hotellinvastaanotosta.

Näkymiä Kyöstinrannan terassilta Tuusulanjärvelle

Pihassa on hotellille kuuluva Kyöstinranta-niminen rantarakennus, joka soveltuu niin pienempiin perhejuhliin kuin yritysten palavereihin. Myös täältä löytyvät Yrjö Kukkapuron suunnittelemat nahkaverhoillut tuolit. Alakerrasta löytyy myös 15 henkilön sauna, josta voi pulahtaa suoraan Tuusulanjärveen.

Hotellissa on varsin tyylikäs Àla carte ravintola, jossa tarjoillaan niin lounasta kuin hotellivieraiden aamiainen. Tuleekin mieleen, että Gustavelund olisi mielettömän hieno paikka ”tyttöporukalle” laatuajan viettoon. Päivisin kulttuuria läheisissä taiteilijakodeissa ja museoissa, hieman urheilua väliin ja illalla saunan lämpöä, hierontaa sekä hyvää illallista maailman parhaassa seurassa. Unohtamatta Tuusulanjärven pehmeää loppukesän iltaa, jolloin ”maailmanparannus” on ikimuistoista. Kuka lähtee mukaan? 🙂

Blogikirjoitus on tehty yhteistyössä hotelli Gustavelundin kanssa.