Browsing Tag

Tuusulanjärvi

Halosenniemen kesänäyttely: Talonpojista taiteilijoiksi

Halosenniemi, Tuusula 

Tämän kesän mielenkiintoisin Tuusulanjärven rannalta löytyvä näyttely on Talonpojista taiteilijoiksi – taidenäyttely. Näyttelyyn on koottu ensimmäistä kertaa viiden kuuluisan Halosen sukuun kuuluvan taiteilijan töitä. Kävimme katsomassa niin mahtavaa Pekka ja Maija Halosen ateljeekotia kuin vaikuttavaa näyttelyä autenttisessa miljöössä.

Talonpojista taiteilijoiksi-näyttely

Halosenniemen Talonpojista taiteilijoiksi – näyttelyyn on koottu Halosen taiteilijasuvun taiteilijoiden maalauksia, veistoksia ja taidevalantaan. Töitä on esillä Pekalta, Heikiltä ja Antilta jotka olivat veljeksiä sekä heidän serkuiltaan Eemililtä ja Artulta.

Jo elinaikanaan taiteilijayhteisön jäsenten yhteistyö ja avunanto suvun kesken oli suuressa roolissa. Uranuurtajana toimi Pekka Halonen joka menestyessään auttoi kaikin tavoin vasta uransa alussa olevia veljiään kuin serkkujaankin. Liekö syynä ollut varsin vaatimattomat olot joista Halosen suku Lapinlahden Linnasalmen tilalta ponkaisi suuren maailman tietoisuuteen?

Talonpojista taiteilijoiksi – näyttelyssä pääpaino on suomalaisuuden kuvailulla, luonto- ja maisemamaalauksilla sekä hienoilla veistoksilla joita on aseteltu Halosenniemen huoneisiin. Työt on kerätty näyttelyyn yksityiskokoelmista sekä usean taidemuseon ja Halosenniemen museon omista kokoelmista.

Pekka Halonen: Jääsken puvussa.

Halosenniemi on avoinna 1.5. – 2.9.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Halosenniemen alueelle on vapaa pääsy. Pääsylippu tarvitaan vieraillessa rakennuksen sisällä. Pääsylippu oikeuttaa myös näyttelyyn osallistumisen. Pääsyliput: Aikuiset 8€, eläkeläiset ja opiskelijat 6€, lapset 7 – 17v. 2€ ja alle 6v pääsevät museoon ilmaiseksi. Opaspalveluita on tarjolla etukäteisvarauksesta.

Ateljeekodin osoite: Halosenniementie 4 – 6, Tuusula.

Näyttelyssä

Näyttelystä ei voi puhua mainitsematta Halosenniemen erämaahenkistä päärakennusta. Mikäli vuonna 1902 ateljeekodiksi rakennettu rakennus ei ole tuttu, kannattaa Tuusulaan tulla myös pelkästään itse rakennuksen ja sen sijaintipaikkansa vuoksi. Lähiaikoina julkaisen toisen blogijutun joka kertoo ainutlaatuisesta taiteilijakodista ja Halosen perheen vaiheista Tuusulanjärven rannalla.

Halosenniemi sijaitsee idyllisellä paikalla.

Astelemme kesäsateen raikastamaa polkua pitkin kohti mahtavista todennäköisesti Konginkankaan hirsistä rakennettua Halosenniemeä. Polulla huomaa heti, että on kesä- ja lomasesonki, jo parkkipaikka oli ollut täynnä autoja ja vastaan kävelee taide-elämyksiä nauttineita lomalaisia.

Ennen sisäänpääsyä laitamme kangastossut jalkaan. Eteisessä meidät toivotetaan tervetulleeksi oppaiden puolesta ja näyttelyesitteen poimimisen jälkeen, matka Halosen suvun taidemaailmassa saattaa alkaa.

Ateljee sykähdyttää

Heti eteisestä vasemmalla on Halosenniemen näyttävin huone nimittäin ateljeesali. Niin rakennuksessa kuin ateljeessakin 85 % esineistöstä on alkuperäistä. Esineistö ja näyttelyn teokset muodostavat yhdessä mielenkiintoisen sekoituksen, tuntuu myös siltä että teokset ovat aina olleet rakennuksessa. Niin saumattomasti ne sopivat miljööseen mukaan.

Pekka Halosen Kanteleensoittaja.

Ateljeesalissa kehotan tutustumaan Ateneumin taidemuseosta lainassa olevaan Pekka Halosen Kanteleensoittaja öljymaalaukseen. Maalaus on samaan aikaan karski mutta herkkä kuvaus vanhemmasta miehestä. Ihmetyttää miten joku voi maalata noin hienon ja samalla yksityiskohtia vilisevän ihmiskuvauksen. Salin syvennyksessä on myös Halosen tussipiirros samasta kanteleensoittajasta. Halonen ei suinkaan aina tehnyt ns. sketsejä vaan hahmotteli maalaukset suoraan tauluille. Tussityö onkin varsin harvinainen teos.

Ateljeessa on suuri uuni.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös hienoihin ja melkoisen suuriin Eemil Halosen tekemiin patsaisiin, joissa hienovaraisella tavalla on saatu pronssi muovattua näyttäviksi ihmispatsaiksi. Patsaiden viereisillä seinillä on esillä upeita Pekka ja Antti Halosen varsin suuria töitä.

Pekka Halonen: Viulunsoittaja. Sekä tuoli jonka Pekka sai 50-v. lahjaksi vaimonsaMaijan suvulta.

Pirtissä, joka on heti ateljeen jälkeen, esitellään taiteilijat erilaisissa muotokuvissa. Mainittava on Pekka Halosen Viulunsoittaja maalaus, jossa Pekan veli Heikki on toiminut mallina. Heikin väline taiteen tekemiseen oli viulu. Heikki soitti mm. Helsingin Filmharmonisen Seuran orkesterin solistivieraana, joka esiintyi Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Pekka Halonen: Äiti ja lapsi.

Ns. kunniapaikalla on tietysti talon entisen isännän Pekka Halosen muotokuva jonka hän on itse peilin kautta maalannut. Pekka ei normaalisti ”lasin takaa” maalauksiaan maalannut, vaan hänen mm. luontokuvansa ovat syntyneet autenttisilla maalauspaikoilla. Omakuva on siis varsin varteenotettava teos myös tämän syyn vuoksi.

Kierrämme keittiön jossa kannattaa tutustua mm. hellan päältä löytyviin Eemil Halosen pronssiveistoksiin.

Arttu Halosen tekemä Pöytäkunta-uuninluukku.

Ruokasalista löytyy maalausten lisäksi ehkä merkittävin rakennuksen kuudesta uunin luukusta. Taidekodissa voi niinkin arkiset asiat kuin luukut muuttua taideteoksiksi. Uuninluukussa on Arttu Halosen kuparista tekemä Pöytäkunta-luukku. Luukussa on esitettynä emakko seitsemän pikkupossun kanssa.

Yläkerran kertomaa

Siirrymme yläkertaan. Ateljeen siivessä on parvi josta löytyy perheen vanhimman tyttären Annin huone. Huoneen ulkopuolella, parven seinässä on Pekka Halosen Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1900 saama diplomi. Suomen paviljongissa esillä olleet Halosen maalaukset Avannolla sekä Ilveksen hiihtäjä palkittiin näyttelyssä hopeamitallilla. Parvella kannattaa hetki viivähtää myös hienon näkymän vuoksi, korkea ateljee pääsee täällä täyteen loistoonsa.

Lastenhuoneen nurkkaus.

Yläkerran huoneissa kannattaa bongata mm. vanhempien makuuhuoneesta löytyvä Pekka Halosen öljymaalaus Kaksoismuotokuva jossa Pekka ja Maija Halonen poseeraavat sekä viereisestä lastenhuoneesta yläsängyn päältä löytyvät mustavalkoiset valokuvat Pekka ja Antti Halosesta. Vaikka herrat ovat maalaamassa sekä kaloja narraamassa on tapahtumiin pukeuduttu varsin säädyllisesti. Ihanaa ajankuvausta!

Pekka Halosen työ: Tytöt veneessä.

Lastenhuoneen takaa löytyy vielä pienehkö palvelijoiden huone jossa kannattaa käyttää aikaa mm. Pekka Halosen Tytöt veneessä öljyteoksen tarkasteluun. Tämä vuonna 1932 tehty pelkistetty mutta harmoninen maalaus kuuluu Halosen myöhäiskauden teoksiin.

Halosten sauna sijaitsee aivan Tuusulanjärven rannalla.

Halosenniemi on täynnä mielenkiintoisia tarinoita ja yksityiskohtia joten suosittelen varaamaan reilusti aikaa näyttelyn ja ateljeekodin kiertämiseen. Kannattaa myös suuremmalla ryhmällä miettiä opaspalveluiden varaamista etukäteen, näin teoksista saa enemmän irti kuin itsekseen kiertelemällä.

Talonpojista näyttely on esillä Halosenniemessä 2.5. – 2.9.2018.

Vanhaa tunnelmaa huokuva Vellikello kahvila

Vellikello kahvila, Järvenpää

Viime vuonna yksi luetuimmista jutuistani oli Tuusulanjärven kesäkahviloita koskeva blogijuttuni. Kävimme moikkaamassa Vellikello kahvilan yrittäjää lukijoiden pyynnöstä uudestaan ja tästä tapaamisesta syntyi tämänkertainen juttu!

Vellikello kahvila lyhyesti

Yrittäjä Pauliina Jurmu pitää kolmatta kesää kahvilaansa 1800-luvulta peräisin olevassa viljamakasiinissa. Rakennus on yksi Järvenpään vanhimmista säilyneistä hirsirakennuksista ja kuului aikanaan Järvenpään kartanoon.

Yrittäjä Pauliina Jurmu ja makoisat korvapuustit.

Kesäkahvilassa on pyritty ottamaan huomioon erilaiset allergiamuodot, tavoitteena on tarjota jokaiselle jotakin. On vierailija sitten vegetaristi, gluteeni-, laktoosi- tai pähkinäallergikko. Myös raakakakkuja on tarjolla.

Vellikellossa pääsee sään salliessa nauttimaan kahvit aurinkoisilla terasseilla. Luonto on todella lähellä kahvittelijaa. Mutta koska puut suojaavat makasiinia, lokit eivät ole kahvilan asiakkaiden rasitteeksi löytäneet.

Kahvilan vintillä pidetään kesäisin näyttelyitä. Tänä kesänä vintillä on esillä 27.6. alkaen graafikko Matti Hintikan sekä taidekeraamikkojen Pekka ja Mari Paikkarin töitä.  Kahvilassa järjestetään myös erilaisia pieniä tapahtumia historiaseminaareista klassisen musiikin konsertteihin.

 

Aukioloajat: tiistaista sunnuntaihin klo 12.00 – 18.00 kesäaikaan.

Kahvilan Facebook-sivut löytyvät tämän linkin takaa.

Lakkajuustokakkua vai…?

Mukava aurinkoinen sää johdattaa meidät kahvilan luokse. Vaikka Vellikellon ovet on aukaistu vasta muutamaa minuuttia aiemmin, ulkona istuskelee jo varsin paljon asiakkaita. Viereinen pyöräparkki on täynnä pyöriä. Kahvila onkin varsin hyvällä paikalla oli sitten pyöräretkellä tai tutkimassa Tuusulan Rantatien kulttuurikoteja ja museoita.

Viime vuonna heti ovella vastaan tuoksunut tuoreen korvapuustin hajukiehkura, leijailee jälleen makasiinin tiloissa. Keskellä makasiinia olevassa pitopöydässä on runsaasti herkkuja tarjolla, kuin juhlia varten katettuna. Tekisikö tänään mieli siikapiirasta vai herkullisen näköistä lakkajuustokakkua? Jurmu kertoo, että lakkajuustokakku on hyvin kysytty herkku. Lakat on poimittu pohjoisesta Jurmun veljen toimesta. Toinen Jurmun veljistä on vastuussa kahvilan tarjottimina toimivista puulastuista sekä sisäpöydistä.

Lakkajuustokakun seuraan ujutan Jurmun isoäidin reseptillä tehtyjä lusikkaleipiä sekä Vilhelmiina keksin, joka sulaa suussa. Juomana nautimme irtoteetä sekä kahvilan jo kuuluisaksi tullutta omena-inkiväärijuomaa jossa on mukava pikku potku.

Sunnuntaiherkkua on lakkajuustokakku!

Sanomattakin on selvää, että kaikki kahvilan tarjolla olevat leivonnaiset tehdään käsin. Ihanan pullantuoksun ja maukkaitten sekä kauniiden leivonnaisten lisäksi kahvilanpitäjä Jurmu kertookin, että hän haluaa tarjota jokaisen aitin kautta elämyksiä, ja kyllä siinä onnistuukin.

Kesänäyttelyt

Viime kesänä vintillä olleet näyttelyt saivat hyvän vastaanoton ja tänä kesänä vintille onkin jälleen aukeamassa kesäksi näyttely. Tällä kertaa esillä on taiteilija XX teoksia. Alakerrassa on lisäksi myynnissä käsintehtyjä pieniä muistoesineitä; koruja sekä kortteja. Myös varsin terhakoita perennojen taimia on poikkeuksellisesti myynnissä.

Kahvila Vellikello on ihana paikka vierailla, olit sitten vain pienen virkistyksen tarpeessa tai haluat viettää aikaasi jossain rauhallisessa ympäristössä kirjaa lukien.

Voidaankin sanoa, että leipomiensa suussa sulavien herkkujen lisäksi, Jurmu teki todellisen kulttuuriteon käynnistäessä kahvilatoiminnan vanhassa viljamakasiinissa, näin ollen antaen kauniille rakennukselle aivan uuden elämän paikallisten sekä matkailijoiden vierailukohteena!

Tuusulanjärven merkittävät matkailukohteet

Tuusulanjärvi; Tuusula ja Järvenpää

Tuusulanjärven ympäristöstä löytyy kulttuurinnälkäiselle kosolti tutkittavaa. Olen onnekseni saanut asua Keski-Uudellamaalla viimeiset 10 vuotta. Kulttuuritarjonta osaa silti edelleen hämmästyttää minua.

Kun kesälomat alkavat olla jälleen näköpiirissä, ajattelin kirjoittaa yhteenvedon kotiseutuni kohteista, jotta mahdollisimman moni muukin matkaaja löytäisi vastustamattomat museot ja kulttuurikodit. Unohtamatta Tuusulanjärven viehättäviä kahviloita, joiden leivonnaiset sulavat suussa. Myös alueen mielenkiintoisimmat majoitusvaihtoehdot löytyvät lyhyesti jutun lopusta.

Museot ja kulttuurikodit

Ahola

Vårbackan huvila tunnetaan paremmin Aholana, ja kirjailija Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeltin kotina. Täällä Aho asui perheensä kera 1897 – 1911. Perheen muutosta Vårbackaan katsotaan alkaneen myös laajemman taiteilijayhteisön muodostuminen Tuusulanjärven maisemiin.

Ahola on avoinna 2.5. – 30.9.2018, tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsylippujen hinnat: 7€/aikuiset, 4€/opiskelijat ja ilmainen sisäänpääsy alle 16v. lapsille.

Osoite: Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää.

Ainola

Ainola on eittämättä Tuusulanjärven tunnetuin kohde, oli mittapuuna niin kotimaiset kuin ulkomaiset matkailijat. Ainolassa matkailija pääsee aikamatkalle Aino ja Jean ”Janne” Sibeliuksen elämään. Sibeliuksen kodissa pääsee tutustumaan myös perheen arkisempaan puoleen kuten saunaan, unohtamatta kuitenkaan kansallissäveltäjän huippuvuosia.

Ainola on avoinna 2.5. – 30.9.2018, tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00. Kohde on suljettuna maanantaisin sekä 22. – 23.6.2018.

Pääsylippujen hinnat: 10€/aikuiset ja 2€/lapset. Opastus sisältyy pääsymaksuun jos opastus on varattu etukäteen.

Osoite: Ainolankatu, Järvenpää.

Aleksis Kiven kuolinmökki

Tuusulan Rantatiellä on pieni Syvälahden torppa, joka aikoinaan kuului Aleksis Kiven veljelle Albert Stenvallille ja hänen perheelleen. Aleksis tuli veljensä luokse Lapinlahden sairaalan hoitojakson jälkeen maaliskuussa 1872 ja menehtyi uudenvuodenaattona samana vuonna. Pienessä torpassa pääsee kurkistamaan 1800-luvun lopun asuinoloihin sekä yhteen murhamysteeriin joka ei vieläkään ole täysin ratkennut.

Aleksis Kiven kuolinmökki on avoinna 2.5. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00. 1.9. – 10.10. la–su klo 12.00 – 17.00.

Pääsyliput: Aikuiset/2 € ja lapset (12–18 v.) 1 €.

Osoite: Rantatie, Tuusula.

Erkkola

Taiteilijakoti Erkkola on yksi niistä Tuusulanjärven kohteista joka ei välttämättä ole matkailijalle kaikkein tunnetuin matkailunähtävyys. Erkkola on kuitenkin käymisen arvoinen paikka. Erkkolan rakennutti runoilija, toimittaja ja kunnallisneuvos J. H. Erkko, joka ehkä parhaiten tunnetaan sanoituksista lauluihin; Jouluaatto, Kansalaislaulu ja Hämäläistenlaulu. Erkkolassa on näinä päivinä vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, unohtamatta hirsitaloa joka kuiskii kävijälle mennyttä aikaa.

Taiteilijakoti Erkkola on avoinna ympäri vuoden. 2.5. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00. 1.9. – 16.12.2018 keskiviikosta sunnuntaihin klo 12.00 – 17.00. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 16.00.

Pääsylippujen hinnat: 5€/aikuiset ja 2€/lapset. Samalla lipulla pääsee tutustumaan kesäaikaan tien toisella puolella olevaan Aleksis Kiven kuolinmökkiin.

Osoite: Rantatie 25, Tuusula.

Halosenniemi

Aivan Tuusulanjärvenrannasta löytyy taiteilija Pekka Halosen ja hänen perheensä kotina sekä ateljeena toiminut Halosenniemi. Hirsinen rakennus on valloittava, järvelle avautuvat maisemat vain korostavat vaikutelmaa. Kohteessa on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä sekä muuta oheisohjelmaa.

Halosenniemi on avoinna ympäri vuoden. Touko-elokuussa Halosenniemi on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsylippujen hinnat: 8€/aikuiset ja 2€/lapset (7-17-vuotiaat).

Osoite: Halosenniementie 4-6, Tuusula.

Järvenpään taidemuseo

Järvenpään taidemuseo löytyy Järvenpään keskustasta, kirjaston alakerrasta. Museossa esitellään vaihtuvin näyttelyin Tuusulanjärven taiteilijoiden tuotantoa sekä heidän elämäänsä. Tänä kesänä esittelyvuorossa on Björn ja Tilly Soldan.

Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta-näyttely on avoinna 1.3. – 31.8.2018, touko-syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsyliput: 7€/aikuiset, 4€/opiskelijat ja ilmainen sisäänpääsy alle 16v. lapsille.

Osoite: Kirjastokatu 8, Järvenpää.

Lottamuseo

Syvärannan Lottamuseo on erikoismuseo joka on keskittynyt esittelemään naisten työtä sodan melskeessä. Nimensä mukaisesti kokoelmissa pääpaino on Lotissa ja heidän uhrauksistaan isänmaamme hyväksi. Vakiokokoelman lisäksi esillä on vaihtuvia näyttelyitä.

Lottamuseon alakerrassa toimii yksi Tuusulanjärven mielenkiintoisimmista kahviloista, nimittäin Lottakanttiini josta saa ostettua lounaan lisäksi perinteisillä isoäitien resepteillä tehtyjä leivonnaisia.

Lottamuseo on avoinna touko-syyskuun välisenä aikana (ti-su) klo 9.00 – 18.00. Talvisin aukioloajat ovat tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00.

Sisäänpääsymaksut: 6 €/aikuiset ja lapset (7-18 v.) 1 €. Ryhmäopastuksia, työpajoja, draamaopastuksia sekä nukketeatteria on museosta tilattavissa etukäteen.

Osoite: Rantatie 39, Tuusula,

Suviranta

Tuusulanjärven kulttuurikarttaan saatiin tänä keväänä uusi mielenkiintoinen kohde, kun Järvenpään kaupunki osti Järnefeltien perikunnalta Suvirannan itselleen. Suviranta toimi aiemmin Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekotina. Opastetuilla kierroksilla pääsee tutustumaan talon ensimmäiseen kerrokseen sekä puutarhaan.

Opastettuja kierroksia tarjotaan toukokuusta syyskuuhun sunnuntaisin klo 11.00 (ennakkoilmoittautuminen). Pääsyliput: 8€/henkilö.

Opastukset ryhmille ennakkovarauksesta touko-syyskuussa ti, to, su klo 11-15, hinta 1-10 henkilöä 120 €, yli 11 henkilöä 120 € + 8 € / ylimenevä henkilö.

Osoite: Suvirannankatu, Järvenpää.

Kahvilat Vellikello ja Kallio-Kuninkala

Jo mainitun Lottakanttiinin lisäksi kannattaa pistäytyä vanhaan viljamakasiiniin rakennetussa Kesäkahvila Vellikellossa. Itse tehtyjen suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi kahvila tarjoaa kesäiltoihin sopivaa toimintaa kuten näyttelyitä sekä klassista musiikkia.

Kesäkahvila Vellikello aukeaa toukokuun lopussa ja on avoinna elokuun puoliväliin asti klo 12.00 – 18.00.

Osoite: Sibeliuksenväylä 53 , Järvenpää.

Vellikellon lisäksi kannattaa pistäytyä Kahvila Kallio-Kuninkalassa. Kartanomaisen miljöön ja Tuusulanjärvelle avautuvien näkymien lisäksi kahvila tarjoaa luomutuotteita. Kahvila on osa Sibelius-Akatemian Musiikkikeskusta, joten viereisistä pöydistä voi löytyä hyvinkin musikaalista väkeä.

Kallio-Kuninkala on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00.

Osoite: Ristinummentie 6, Järvenpää.

Ravintolat ja majoitus

Tuusulanjärven rannoilla on useita majoituskohteita, jotka tarjoavat matkailijalle hienoja ja erikoisia majoituspalveluita. Miksi ei siis jäädä yöksi tai pariksi?

Gustavelund

Gustavelund on todellinen hyppy designin pariin. Hotelli tarjoaa taiteen ja suomalaisen muotoilun lisäksi ravintolatoimintaa sekä majoitustiloja aivan Tuusulanjärven rannalla.

Majoitusten hinnat alkaen 120€/2h huone.

Osoite: Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula.

Krapi

Krapi tarjoaa idyllisiä ravintola- ja majoituspalveluita sata vuotta vanhassa miljöössä. Krapi on yksi Tuusulan seitsemästä kantatilasta ja pihapiirissä onkin mukavasti niin mennyt kuin nykyisyys läsnä. Krapihovi tarjoaa puhtaista, kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Majoitusten hinnat alkaen 148€/2h huone.

Osoite: Krapi, Rantatie 2, Tuusula.

Majatalo Onnela

Majatalo Onnela on tunnettu kuuluisista asukkaistaan kuten Eino Leinosta sekä huikeasta saunamaailmastaan. Onnela sijaitsee hieman piilossa niemen kärjessä, jossa voisi istua ja katsella Tuusulanjärveä loputtomasti saunassa käynnin lomassa. Saunojen lisäksi Onnela tarjoaa nykyaikaista majoitusta uusituissa huoneissa.

Majoitusten hinnat alkaen 95€/2h huone.

Osoite: Majatalo Onnela, Rantatie 34, Tuusula.

Vanhankylän Kartano

Vanhankylänniemessä sijaitsevalla Vanhakylän kartanolla on pitkät juuret Järvenpään ja Tuusulan historiassa. Nykyisin kartano tarjoaa ravintola- tapahtuma- ja majoituspalveluita. Kesäaikaan kartanon mailla on tarjolla niin mökkimajoitusta kuin matkailuvaunu- ja campingpaikkoja.

Majoitusten hinnat alkaen 50€/mökki.

Osoite: Vanhankylän kartano, Stålhanentie 4, Järvenpää.

Härmän Rati

Pohjanmaalta Keski-Uudellemaalle saapuneet Härmän Ratin isännät tarjoavat lounas- ja juhlapalveluiden lisäksi majoitusta Härmän Ratin yläkerrassa. Huoneet on sisustettu talon henkeen sopivaksi. Alakerran ravintola on palkittu luomuruoistaan.

Majoitusten hinnat alkaen 90€/2h huone.

Osoite: Härmän Rati, Vähäjärvenkatu 1a, Järvenpää.

Tuusulanjärvi

Tuusulanjärven rannalla on kulttuurikohteidensa lisäksi, kaksi hyvin aktiivista asumiskeskusta, Järvenpään kaupunki sekä Tuusulan kunta. Keskuksista löytyy kaikki matkailua tukevat palvelut.

Myös luonto on lähellä, Tuusulanjärven ympäri kulkee mm. turvallinen pyöräilyreitti. Noin 25 kilometrin rengasreitin varrelle sijoittuu mukavasti valtaosa alueen nähtävyyksistä. Kännykkään ladattava mobiilisovellus neuvoo pyöräilijää matkan varrella.

Pyöräilijä voi myös pysähtyä matkan varrella piknikille Sarvikalliolle, joka tunnettiin aikoinaan myös kultakauden taiteilijoiden retkeilykohteena.

Mitä siis vielä odotat? Tule sinäkin Tuusulanjärvelle!

*Linkkien takaa löytyy jokaisen matkailukohteen omat sivut sekä minun ”vierailuraporttini” eri matkailukohteista

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keski-Uudenmaan luontokohteita: Taiteilijoiden Sarvikallio

Tuusulanjärvi, Tuusula

Tuusulanjärven länsirannalta löytyy luontokohde, joka on inspiroinut niin kulta-aikakautemme taiteilijoita kuin nykyisiä luonnossa liikkujia.

Kyseessä on Sarvikallio, jolta on hulppeat näkymät alas Tuusulanjärvelle. Täällä lähes 25 metrin korkeudella olevalla kalliolla tapasi Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofelt sekä Eero Järnefelt maalata maisemataulujaan. Järnefelt nimesikin paikan Pikku-Koliksi, koska maisemat toivat hänen mieleensä Pohjois-Karjalasta löytyvän Kolin maisemat.

Sarvikallio Majatalo Onnelan kalliolta kuvattuna.

Jos taide kiinnostaa, kannattaa googlata Järnefeltin maalauksista: Perhe Retkellä ja Maisema Sarvikalliolta sekä Haloselta Sarvikalliolta-niminen taideteos. Kuinka taiteilijat onkaan saaneet taltioitua Sarvikallion luonnon ja tunnelman kyseisiin teoksiinsa.

Taiteilijaperheet kävivät kallioilla eväsretkillä, eihän vastarannasta kovin pitkä soutumatka Sarvikalliolle ollut.

Sarvikallio kuuluu Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen kohteisiin. Pinta-alaa virkistysalueella on 36 hehtaaria. Osa Sarvikalliosta on luonnonsuojelualuetta.

Tänään

Ajamme automme Sarvikalliontien pysäköintipaikalle, jossa on myös virkistysalueen infotaulu.  Jatkamme matkaamme kävellen. Matkaa Sarvikallion näköalapaikalle on vaivaiset puoli kilometriä.

Hyvässä kunnossa oleva tie vie läpi kielorikkaan lehtometsän, vaihtuen jylhään kuusimetsään. Maasto on hyvin vaihtelevaa. Kuusia kun on läsnä, on seuranamme myös hyttysiä.

150 metriä ennen kohdetta tie kääntyy oikealle, samalla tien muuttuessa kapeammaksi. Maasto selkeästi kohoaa loppua kohde. Saavumme mäntyjen lomaan, jossa vihertävä Tuusulanjärvi pilkahtelee puiden lomasta.

Yksi polku vie kalliolle, jolta aukeaa näkymä Tuusulanjärven kapeimpaan kohtaan, joka sijainniltaan on lähes Halosenniemeä vastapäätä. Iloksemme järvellä soutaa juuri kirkkovenetiimi ja rytmikkäät huudot kantautuvat veneestä ylös kalliolle. Mikäpä täällä olisi maalatessa ja eväitä syödessä!

Ei kannata kuitenkaan mennä kuikuilemaan kovin lähelle kallion reunaa, näyttää olevan aikamoinen pudotus alas Tuusulanjärveen.

Sarvikalliolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa olla etukäteen valmistettuja. Ulkohuussi löytyy, joten puskapissalle ei tarvitse ryhtyä. Kalliolta löytyy myös geokätköpaikka.

Sarvikallio on luontokohde jolla kannattaa pistäytyä, mikäli on autoillen tutustumassa Tuusulanjärven Rantatien kulttuurikohteisiin!

 

 

 

 

 

 

Jannen kanssa saunassa

Majatalo Onnela, Tuusulanjärvi

Keväällä tutustuimme Majatalo Onnelaan, mutta emme tuolloin valitettavasti päässeet vierailemaan kaikissa majatalon saunamaailman saunoissa. Voit lukea aurinkoisesta reissustamme täältä.

Tuo harmittava takaisku oli korjattava, ja niinpä elokuun tummuvassa illassa kävimme testaamassa Majatalo Onnelan Jannen saunan.

Jannen sauna lyhyesti

Jannen sauna valmistui vuonna 2013 ja kunnioittaa nimellään Tuusulanjärven Rantatiellä vaikuttanutta Jean Sibeliusta, jonka juhlavuotta vietettiin vuonna 2015.

Saunan käyttöaika on huhtikuusta syyskuuhun. Sauna sopii mainiosti perheille ja pienille porukoille. Virallisia laudepaikkoja on neljä.

Tänään

Kävimme ilmoittautumassa vastaanotossa ennen saunalle menoa. Vielä tässä vaiheessa meiltä kysyttiin, onko puusaunankäyttö tuttua, nimittäin jos ei olisi, apua sen käyttöön olisi saattavilla. Kokemusta on kyllä, joten matka jatkui polkua pitkin saunalle.

Sauna löytyy aivan Tuusulanjärven rannasta, lähes omasta rauhastaan. Saunan edustalla on suuri, osin katettu terassi, jossa voi nautiskella maisemista sekä vilvoitella löylyn jälkeen.

Saunarakennuksessa on pieni pukuhuone, jossa odotti tämän illan saunajuomat sekä pientä suolaista. Täällä odotti myös lisäkopallinen polttopuita sekä pyyhkeet.

Avasimme hienon vaaleaa puuta olevan oven saunaan. Vastaan tulvahti kiukaan pehmyt lämpö kun tuli nuoli kuivia koivuhalkoja saunanpesässä. Saunan seinät ovat perinteisen tummat, mutta katto ja hienot lauteet vaaleaa puuta.

Jannen sauna on perinteinen mökkisauna, joten täältä et hierovia suihkuja löydä, vaan kylpeminen tapahtuu ”eksoottisesti” pesuvadeilla ja Tuusulanjärvessä uiden.

Saunan seinällä saunatapahtumaa valvoo itseoikeutetusti Janne tai paremminkin Sibeliuksesta tehty taidokas puuveistos. Vesisaavissa odotteli kaksi saunavihtaa ja olipa vatiinkin jo laskettu vettä valmiiksi, unohtamatta pellavaisia pepunalusia. Kyllä nyt kelpaa saunoa!

Mukana olleet teinit suuntasivat askeleensa saman tien Tuusulanjärveen. Saunalla on aivan omat portaat pienelle laiturille, josta pääsee järveen. Naapurisauna Elvilällä, joka sijaistee pienen matkan päässä Jannesta, on oma uimalaiturinsa.

Elvilä.

Teinien uidessa asetuimme taloksi saunan lauteille. Saunassa on suuri ikkuna suoraan Tuusulanjärvelle, josta voit saunan lämmöstä nautiskellen seurata sorsien uimista ja kalojen loiskimista järvessä.

Kuului matala tuhahdus, kun vettä lensi kiukaalle. Sauna antoi pehmeät löylyt saunojilleen, en sellaisista tiukoista löylyistä tykkäisikään. Silti saunanmittari näytti 80-astetta, joten minun mittakaavassa aika kovissa lämmöissä olimme.

Teinien tullessa lämmittelemään, me vuorostamme astelimme laiturille, ja jonkin hetken päästä tämän vilukissan talviturkki oli Tuusulanjärvessä. KYLMÄÄ! Mutta onneksi sauna oli aivan vieressä.

Välillä nautimme hileistä limpparia suurella terassilla ja totesimme nachot yllättävän hyväksi saunasyömiseksi.

Jannen sauna on uskomaton paikka, niin lähellä Helsinkiä ja silti niin lähellä mökkimäistä perisuomalaista kylpytapahtumaa kuin olla ja voi. Lauteilla istuessa mietiskelin, että kyllä on viehättävää, kun on tällainen mahdollisuus kaikkien pääkaupunkiseudun saunojen lisäksi. Täällä todellakin pääsee eroon arkisista mietteistä ja lihasjumeista.

Olihan niitä koivuvastojakin testattava, kun siihen lauteille ne oli varta vasten kylmässä saavissa tuotu. Hieman sääliksi kävi saunan tulevaa siistijää, sen verran lehdet lensivät viuhtoessa. Arjen suurta luksusta!

Pukuhuoneen puolelta muuten löytyvät saunassa käyntiohjeet oikein ulkomaan kielellä. Useassa kohdassa kehotettiin, että: relax! Tottelimme ohjeita sananmukaisesti. 😉

Valitettavasti varaamamme kahden tunnin aika meni ohi hujauksessa, ja kun puimme vaatteet päällemme kesäauringon laskiessa, totesimme, että tänne tullaan pian uudestaan.

Terveisin: saunan rentouttama bloggaaja perheineen!