Browsing Tag

Luonnonsuojelualue

Länsi-Uudenmaan luontokohteita: Torholan luola

Torholan luola, Lohja

Tiesitkö, että Lohjalla on Suomen suurin kalkkikiviluola? Ja nyt ei ole kyse Tytyrinkaivoksesta, vaan luonnollisella tavalla syntyneestä luolasta. Emmepä mekään tienneet eiliseen asti. Olimme Karjalohjalla käymässä ja samalla reissulla saimme vihiä asiasta, joten olihan se luola sitten kotimatkalla käytävä vilkaisemassa lämpimässä kevätillassa.

Torholan luola pähkinänkuoressa: Torholan luola sijaitsee Lohjan Karkalinniemessä. Luola syntyi viimeisen jääkauden jälkeen, kun vesi syövytti epäpuhdasta kalkkikiveä pois happamasta gneissistä. Luolan kokonaispituus on 31 metriä. Korkeuseroa suuaukon ja alimman pisteen kohdalta on noin 14 metriä.

Ajoimme Karkalinniemeen mutkaista hiekkatietä pitkin. Maisemat olivat hyvin lehtipuuvoittoisia. Siellä täällä näkyi jyhkeitä kiviä ja kallioita. Karkalinniemessä vastaan tulee parkkialue, jolta on Torholan luolalle viitta sekä opastaulu.

Jatkamme matkaamme jalkaisin. Linnut sirkuttavat puissa kun kuljemme varsin kulutettua polkua eteenpäin. Puihin on tuotu kiitettävät määrät linnunpönttöjä. Maastossa on paljon kaatuneita puita. Olemme saapuneet Natura2000-verkoston ja Metsähallituksen luonnonsuojelualueelle. Torholan kallioalue kuuluu myös osana lehtojen- ja rantojensuojeluohjelmaan. Täällä ei kaatuneita puita korjata pois, vaan luonto saa hoitaa tehtävänsä monien ötököiden, lintujen ja luonnollisen lahoamisen muodossa.

Matkaa parkkipaikalta luolan suulle on alle kilometri, mutta maasto on osin haastavaa. Vielä haastavammaksi maasto muuttuu luolassa. Ennen luolaa, vastassa on opastaulu jonka viereltä aukeaa varsin miellyttävät maisemat alas Lohjanjärven rantaan sekä rehevään ympäristöön.

Laskeudumme luolan eteiseen. Koska emme olleet varautuneet luolavierailuun etukäteen, huomaamme aika pian, ettei alas saliin ole menemistä. Luola on kostea ja liukas, eikä meillä ole mukana tarpeeksi tukevia kenkiä eikä tehokasta taskulamppua. Kännykän valoilla ei luolassa pitkälle pötkitä. Huokausten kera luolan varsinainen nähtävyys eli sali jää tällä kertaa näkemättä vaillinaisen varustuksen sekä ahtaiden kivenkolojen vuoksi. Mikäli retki luolan sisälle kiinnostaa, tässä Retkipaikkaan tehty mainio postaus aiheesta.

Jo tämän meidän yrityksen jälkeen on sanottava, ettei kohde todellakaan sovi liikuntarajoitteisille eikä myöskään pienille lapsille. Putoamisvaara on todellinen, ja opaskylteissä varoitetaankin, että luolaan meno suoritetaan omalla vastuulla.

Luolasta ylös päästyämme, lähdimme laskeutumaan alas rantaan. Kallioisella polulla on kaiteet mutta alas pääsemisen eteen on tehtävä töitä. Polun korkeuserot ovat aikamoiset. Matkalla voi tosin pysähtyä ja ihastella kalliossa kasvavia sammalia, kelta- sini- ja valkovuokkoja sekä muuta rehevää kasvillisuutta, joiden kasvua kalkkiperäinen maaperä tukee.

Rannassa on mukava viivähtää hetki terveleppien alla. Jos eväät olisivat mukana, ne olisi mussutettu täällä. Avotulenteko on muuten alueella kielletty!

Emme lähde kiipeämään rinnettä takaisin ylös, vaan kierrämme alueen rantaa mukailevaa polkua pitkin, vaikka se hieman lisääkin paluumatkan pituutta. Matkan varrella ihmettelemme vanhoja paksuja puita, suojeltuja rinnelehtoja ja peikkometsää.

Autossa toteamme kuin yhdestä suusta: kannatti käydä, vaikka emme Torholan luolan saliin päässeetkään. Seuraavalla kerralla ovat sitten kunnon varusteetkin mukana!

Mielenkiintoisia Lohjan seudun matkailunähtävyyksiä voit löytää sivustolta www.visitsouthcoastfinland.fi.

Oletko päässyt käymään Torholan luolassa?

Lemmenlaakso – pyrähdys luontoon

Lemmenlaakso, Järvenpää

Eipä uskoisi, että vain 40 kilometriä Helsingin keskustasta löytyy paikka, joka on kuin toisesta maailmasta. Järvenpääläisille Lemmenlaakson alue on tullut tutuksi niin päiväkoti-ikäisten kuin vanhempienkin retkeilykohteena sekä pidemmän iltalenkin paikkana. Muille alue ei välttämättä olekaan kovin tuttu.

Keväinen Keravanjoki

Lemmenlaakso pähkinänkuoressa: Lemmenlaakson lehdon luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991 ja sijaitsee Järvenpään ja Sipoon rajalla. Alue kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Pinta-alaltaan luonnonsuojelualue on 91,2 ha kokoinen. Tästä linkistä pääset kurkistamaan alueen kävijöille tehtyä opasta.

Mikä Lemmenlaaksosta sitten tekee erityisen?

Jääkauden muovaama Lemmenlaakso myötäilee Keravanjokea. Alueella on pääkaupunkiseudulle poikkeuksellisia korkeuseroja ja alueella kävellessä voit lyhyellä matkalla samoilla vehreästä lehtometsästä aina synkkään ”peikkometsään” ja jälleen vihreille pelloille asti.

Alueen kasvisto on myös erikoinen, erityisesti keväisin erilaiset vuokot valtaavat lehtoalueet, kuten valko- ja keltavuokko, joka on muuten myös Järvenpään nimikkokukka. Täällä voit ihailla myös hieman orkidean näköistä näsiää, pystykiurunkannusta, kevättähtimöä sekä herkkää lehtokieloa.

Lehtoimikkä. Kuva: Marjo Ranta-Irwin.

Alueella elää luonnonvaraisena liito-orava ja onpa joessa nähty saukonkin uiskentelevan. Lintubongareille Lemmenlaakso on ihanteellinen, kiikareista voi nähdä mm. peukaloisen, sirittäjän ja kuningaskalastajan. Näin linnuista tietämättömälle bloggarillekin keväinen linnunlaulu on korvia huumaavaa. Tsirp, tsirp kevät on tullut!

Lemmenlaaksossa kulkee erilaisia polkuja, joista pisin noin 2,5 km kulkee nuotiopaikalta Pelkohaudaksi nimetyn lehdon läpi. Keväisin maa on usein hyvin märkä, mutta kävelyä helpottamaan on tehty leveät pitkospuut. Niin leveät, että mahtuu ohittamaankin tarvittaessa. Pelkohaudan kohdalla Keravanjoki on vuosien saatossa kovertanut hiekkamaata muodostaen alueelle ”laakson”.

Pelkohaudan portaat. Kuva: Marjo Ranta-Irwin.

Pitkospuiden loppuessa on vuorossa vuonna 2010 uusitut jyrkät portaat ylös. Portaiden päästä voit jatkaa matkaasi kahteen suuntaan: toinen vie pienen mutkan jälkeen takaisin paikoitusalueelle ja toista seuraamalla, pääset lopulta metsän siimeksestä peltojen läpi aina eteläiselle infotaululle asti. Lemmenlaakson infotaulut on muuten uusittu vuonna 2011.

Keväinen Lemmenlaakso eteläpuolelta. Kuva: Marjo Ranta-Irwin.

Luonnonsuojelualueella kun ollaan, kaatuneet puut jätetään niille sijoilleen, ainoastaan polkujen päälle kaatuneista puista raivataan osa pois.

Kevätiltaisin metsässä liikkuessa on lähes epätodellista; puiden takaa laskeutuvan auringon kajo oksissa, virtaavan joen liplatus kaatuneissa puiden rungoissa, grillikatoksesta ilmassa leijailevat kiehkuraiset makkaran- ja pihkaisen puuntuoksut sekä lintujen äänekäs kevätkonsertti. Ainoa ärsyke joka muistuttaa, että olet todellakin pääkaupunkiseudulla, ovat autojen ja lentokoneiden tuottamat huminat ja äänet.

Laavun käyttöohje

Lemmenlaaksossa uusittiin vuonna 2012 alueen nuotiopaikka ja samalla rakennettiin myös hieno laavu. Mikäli haluat mennä laavulle grillaamaan, muista ottaa omat puut mukaan!  Onneksi loppukesästä laavulla on usein muiden retkeilijöiden jättämiä puita, joten hätä ei ole tämän näköinen jos puut unohtuvatkin. Tosin, laavulle on myös ruuhkaa, onneksi penkeillä on paljon tilaa ja nopeammin ne makkaratkin paistuvat valmiilla hiilloksella. 🙂

Uusi Frisbeegolf-lava

Tälle kesälle on valmisteilla uutuuttaan ”hohtava” frisbeegolfrata. Käydessämme huhtikuun alussa Lemmenlaaksossa, hartaimmat alan harrastajat kokeilivatkin jo osin keskeneräistä rataa.

Ensisilmäyksellä katsottuna, rata on huomattavasti haastavampi verrattuna Järvenpään Vanhankylänniemestä löytyvään frisbeegolfrataan. Rata kulkee osin Lemmenlaakson edustalla olevassa vanhassa hiekanottopaikassa, joka näin frisbeen myötä on löytänyt uuden tarkoituksen.

Luonnonsuojelualueen porteilla ei ole epätavallista törmätä niin retkeilijöiden koiriin kuin hevosiinkin. Alueella kun on useampikin talli. Lemmenlaaksossa liikkuessa on kuitenkin muistettava, että 1.4. – 15.7. välisenä aikana poluilta ei saa poiketa! Näin taataan siivekkäille ystäville pesimärauha.

Järvenpään kaupunki järjestää tänä vuonna (2017) neljä maksutonta ja kaikille avointa luontoretkeä luonnonsuojelualueelle. Retket järjestetään: to 11.5. klo 18.00, ti 16.5. klo 18, ti 23.5. klo 14.00 sekä ma 29.5. klo 18.00. Retkille lähdetään Lemmenlaakson eteläpäästä, Sipoontien ja Skogsterintien peltotieltä. Lisäksi syksyllä to 4.9. klo 18.00 järjestetään maksuton sienestysretki luonnonsuojelualueelle. Kokoontuminen syksyn retkelle Lemmenlaakson pohjoiselta paikoitusalueelta. Lisätietoja retkistä on luettavissa tästä.

Jos saavut Lemmenlaaksoon pohjoisesta, joudut väkisinkin ylittämään pienen sillan. Romantikkona on sanottava, että valitettavasti silta uusittiin viime vuonna, nimittäin Keravanjoen ylittävä todella kapea silta oli enemmän minun mieleeni. Mylly ja pato ovat alkujaan 1700-luvulta ja on varsin ihmeellinen pala vanhaa maailmaa erityisesti Lemmenlaaksosta päin tullessa.

Lemmenlaakson jylhyyden ja erikoisuuden toteaa parhaiten vain paikan päällä, joten pieni retkeily kannattaa yhdistää vaikka tulevan kesäloman suunnitelmiin. Takaan ettet pety!