Browsing Tag

Kiina

Pekingin valtava eläintarha

Peking, Kiina osa 3.

Seuraavana vuorossa bloggaajapiireissä hieman herkkä aihe, nimittäin eläintarhat. Ymmärrän eettisen puolen keskusteluista, mutta usein ainoa paikka jossa ihminen, puhumattakaan pienestä lapsesta voi eksoottisia eläimiä nähdä, ovat juuri nämä parjatut eläintarhat. Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa  kaukomaille tai safarille ihastelemaan eläimiä ihan livenä.

Myös usea laji on eläintarhojen avulla saatu elvytettyä ja näin estettyä lajien sukupuuttoon kuoleminen. Esimerkiksi lusikkasirri, joka on äärimmäisen uhanalainen lintulaji Siperian kaukoidästä, on saatu tarhattua Iso-Britannian Slimbridge Wetland Centeriin (WWT Slimbrigde). Ja toivottavasti tulevaisuudessa uudet yksilöt pääsevät vahvistamaan harvalukuiseksi käynyttä luonnonvaraista joukkoa.

Eläintarhojakin on erilaisia, hyvin hoidettuja ja niin, vähemmän hoidettuja. Pekingin tarha kuuluu keskivertokastiin. Osa eläinten aitauksista on isoja ja varsin hyvin hoidettuja, osa varsinkin lintujen häkeistä, on naurettavan pieniä.

Beijing Zoo lyhyesti

Pekingin eläintarha on perustettu vuonna 1906, Qing dynastian aikaan ja on yksi vanhimmista eläintarhoista Kiinassa.

Eläintarhalla on pinta-alaa 90 hehtaaria, joista lampia ja lähteitä on 5,6 hehtaarin verran. Eläintarhassa on lähes 5000 eläintä.

Eläintarha tunnetaan harvinaisista eläimistä kuten jätti- ja punapandoista, Siperian tiikereistä, lumileopardeista sekä Kiinan alligaattoreista.

Vuonna 1999 eläintarhaan avattiin akvaario, joka on Kiinan suurimpia.

Smokea ilmassa ja paljon!

Tänään

Eläintarhapäiväksi osui Pekingiin karmea smokepäivä, näkyvyys oli vain muutaman kymmenen metriä. Hassua miten samalla aurinko voi kuitenkin niin kirkkaasti paistaa. Harmaa saastepilvi tuntui niin kurkussa kuin nenäonteloissakin, eikä mitenkään mukavasti. Onneksi päivän mittaan pilvi hieman hälveni.

Eläintarhaa pidettiin kunnossa.

Eläintarhaan johtaa kolme sisäänpääsyporttia. Ensisilmäyksellä eläintarha on yhdistelmä suurta puutarhaa sekä eläinten aitauksia. Kirsikkapuut olivat täydessä kukassa, ja paikalliset taltioivat itseään sekä perheitään yhteiskuviin puiden kanssa. Näytti jopa siltä, että useampaa seuruetta kiinnostivat kirsikkapuut enemmän kuin eläimet.

Alueen läpi solisee NanChang joki, jolla järjestetään myös jokiajeluita. Liput risteilylle saa ostettua sisäänpääsylipun yhteydessä.

NanChang joki.

Eläintarhassa on valtaisasti Afrikan eläimiä kuten myös Kiinasta löytyviä otuksia. Heti pääsisäänkäynnin yhteydessä on pandatalo, jossa köllivät mustavalkoiset nallekarhut.

Silmiinpistävän outoja olivat kiinalaisten tottumukset, he nimittäin heittelivät omia eväitään otuksille. Voi vain kuvitella kuinka eläinten vatsat erilaisiin eväisiin reagoivat.

Eväistä puheen olleen, alueella on mukavasti erilaisia ravintoloita niin kiinalaisista länsimaisiin herkkuihin. Myös vessoja on alueella varsin mukavasti.

Karhunpennut telmii.

Eläintarhan pääsylippujen hinnat ovat edulliset. Pelkkä sisäänpääsy maksaa 15 yeniä eli 2.10€ (vuoden 2017 hinta). Jos haluat nähdä pandatalon, hinta on 20 juania eli 2.80€. Mikäli näiden lisäksi haluat pienelle risteilylle, yhteishinta on 40 juania eli 5.50€.

Sisäänpääsylipun, pandatalon sekä akvaariolipun hinta pompahtaakin jo 130 juaniin eli noin 18€.

Harvinainen lumiapina.

Eläintarha on avoinna huhtikuusta lokakuuhun klo 07.30 – 18.00 ja marraskuusta maaliskuuhun klo 07.30 – 17.00. Akvaario on avoinna 09.00 – 17.30. Eläintarhan intersivut ovat vain kiinaksi.

Jos haluaa viettää päivän poissa Pekingin melusta ja hälystä, eläintarha on siihen yksi vaihtoehto. Eläimiä on paljon ja pääsyliput ovat erittäin halvat. Tarhan puistoalueissa silmä lepää!

Pekingin sylissä – Tiananmenin aukiolla

Taivaallisen rauhan aukio ja Kielletty kaupunki, Kiina osa 2.

Ensimmäisenä varsinaisena Pekingin matkapäivänämme, oli tietenkin otettava kaupungin päänähtävyydet heti haltuun. Suuntasimme siis heti aamusta kulkumme Taivaallisen rauhan aukiolle sekä viereiseen Kiellettyyn kaupunkiin.

Voit lukea saapumisestamme Pekingiin tästä.

Taivaallisen rauhan aukio lyhyesti

Taivaallisen rauhan aukio tai toiselta nimeltään Tiananmenin aukio sijaitsee aivan Pekingin sydämessä. Aukio on kooltaan 880 metriä x 500 metriä eli valtavat 440 000 neliömetriä.

Aiemmin aukion paikalla sijaitsi Keisarillisen Kiinan ministeriöiden toimistoja. Vasta bokserikapinan aikana, toimistot tuhoutuivat ja rakennusten tilalle tuli valtava aukio. Ensimmäisen kerran aukiota käytettiin virallisesti vuoden 1919 tapahtuneissa mielenosoituksissa.

Kiinan kansallismuseo.

Tiananmenin aukio tuli surullisen kuuluisaksi 4.6.1989 verilöylystä kun kommunistisenhallituksen tankit ajoivat opiskelijamielenosoitukseen osallistuneiden ihmisten päälle. Ristiriitaisten tietojen mukaan väkivaltaisuuksissa loukkaantui ja kuoli 2000 – 3000 opiskelijaa.

Kansan sankareiden muistomerkki ja Suuri kansanpalatsi.

Aukion ympärillä sijaitsi aikoinaan useita vanhoja temppeleitä, jotka on joko purettu tai muutettu nykyistä Kiinaa ”paremmin” palveleviksi rakennuksiksi.

Aukiolla on paljon nähtävää: koillispuolelta löytyy Työläisten kulttuuripalatsi, itäpuolelta Kiinan kansallismuseo ja länsipuolelta Suuri kansanpalatsi. Keskellä aukiota on yli 30 metriä korkea Kansan sankareiden muistomerkki. Ehkä suurin ihmismassan jonotus johtaa kuitenkin Mao Zedongin hautamausoleumiin. Sinne hamuavan, kannattaa varata kunnolla aikaa rakennuksen sisälle jonottamiseen.

Tänään

Tällä kertaa jätimme edellä mainitut aukion nähtävyydet väliin ja siirryimme suoraan Kielletyn kaupungin porteille. Tiananmen tarkoittaa Taivaallisen rauhan porttia, joka sijaitsee aukion pohjoispäässä. Käytännössä katsoen portti johtaa Kiellettyyn kaupunkiin. Taivaallisen rauhan portti on rakennettu vuonna 1417 Ming-dynastian aikaan. Tätä ei kyllä uskoisi kun Maon kuvalla varustettua porttia lähietäisyydeltä katselee.

Kielletty kaupunki toimi aikaisemmin Kiinan keisareiden asuinalueena sekä hallintokeskuksena. Nykyisin alue on yhtä suurta palatsimuseoaluetta. Kielletty kaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde.

Keskipäivän portti.

Kielletty kaupunki eli Palatsimuseo on 72 hehtaarin kokoinen, joten myös täällä vierailuun suosittelen varaamaan kosolti aikaa. Vuodesta 2015 alueelle on rajoitettu päivittäinen kävijämäärä, mutta mikäli saavut Kiellettyyn kaupunkiin aamupäivän aikana, uskon että mahdut 80 000 päivittäisen kävijän joukkoon. Mikäli haluat varmistaa sisäänpääsysi, osta liput ennakkoon netistä. Kielletty kaupunki on avoinna 1.4. – 31.10. klo 8.30 – 17.00. Talviaikaan klo 8.30 – 16.30. Erityispäivien aukio-oloajat kannattaa tarkistaa tämän linkin takaa.

Viiden marmorisillan alla solisee Kultainen joki.

Ylitimme aukion ohi kulkevan tien vauhdilla, autot ja mopot eivät nimittäin kauheasti kaasujalkaa höllänneet ihmisiä nähdessään. Portin luota johtaa useampi jono sisään palatsialueelle. Ennen sinne pääsyä, tehtiin jonoissa kassien turvatarkastus. Tosin juomia ei tässä tarkastuksessa pois otettu.

Etupihalle päästyäsi on lippukassojen vuoro, joita onkin sitten somasti rivissä kymmeniä. Hieman epäselvää aluksi oli, mille kassalle voisimme mennä, koska kukin kassa oli erikoistunut erilaisiin lippuihin. Valittavana oli ryhmäkassoja, kassa Hong Kongista, Macaolta tai Taiwanista tuleville, kassa paikallisille jne.

Koska olimme matkassa maalis-huhtikuun vaihteessa, mitään yleisöryntäystä ei niin alueelle kuin kassoillekaan ollut. Vinkki nro 1. Ota passi mukaan! Jokaisen vierailijan lippu nimettiin kullekin henkilölle kuuluvaksi, samalla järjestelmään kirjattiin henkilötiedot, kuin lentokentällä konsanaan. Passin perusteella määrittyvät myös mahdolliset lapsi- ja eläkeläisalennukset. Kesäaikaan pääsyliput maksavat 60 yuania eli noin 8.20€ (2017 hinta) ja talvisin 40 yuania eli 5.45€ (2017 hinta). Hyvin edullisista pääsylipuista on siis kyse.

Ylimmän harmonian portti.

Lippujen oston jälkeen suuntasimme syvemmälle museoalueelle. Nähtävää on tuhottomasti. Palatsialueelta on kirjattu ylös lähes 1,5 miljoonaa esinettä. Mukana on erilaisia taideteoksia, koruja, tekstiilejä, posliineja, hopea-, jade- ja kultaesineitä, patsaita, jne. Suurin nähtävyys on kuitenkin erikoiset ja omalaatuiset rakennukset, Unescon listauksen mukaan kyse on maailman suurimmasta puisesta palatsialueesta.

Keisarin valtaistuin.

Ja vaikka ei olisikaan erityisen kiinnostunut kiinalaisesta arkkitehtuurista, on alue huikea! Ylitettyäsi Kultaisen joen viiden marmorisella sillalla, saavut kolmen hehtaarin kokoiselle aukiolle.

Palatsialueen ytimen muodostaa useista valokuvista ja televisio-ohjelmista tuttu Ylimmän harmonian halli. Täältä löytyy mm. keisarin valtaistuin. Halli on suurin alueen puisista rakennuksista ja kerää kiinnostuneita katsojia jonoiksi asti. Hallin takana on pienempi Täydellisen sopusoinnun halli sekä kolmantena Sopusoinnun säilyttämisen halli.

Keskiön jälkeen turistivirta hajoaa Taivaallisen puhtauden portin kautta ympäri aluetta muihin hallintorakennuksiin, näyttelytiloihin sekä keisarillisiin yksityistiloihin, joita on kymmeniä.

Alueet on rakennettu miellyttävästi, erikokoisten rakennusten välissä on pieniä puutarhoja, kasveja, solisevia suihkulähteitä ja kultakaloja lammikoissa. Myös penkkejä on tuotu nykyturistin kävelyurakkaa helpottamaan. Käveltyjä kilometrejä tulee kuin vahingossa. Siellä täällä aluetta on pieniä kojuja, joissa myydään kiinalaisia herkkuja sekä juomista. Moneen muuhun nähtävyyteen verrattuna herkut ovat edullisia.

Temppeleiden yksityiskohdat ja väritykset ovat hienoja. Temppelialue on tehty fengshui-periaatteella, joten jokainen yksityiskohta on tarkasti etukäteen määritelty. Temppelialueen rakennuskaava noudattaa pohjois-etelä-sääntöä, kuten koko Pekingin kaupungin.

Mielenkiintoinen ja huvittava yksityiskohta on tapa miten kiinalaiset/aasialaiset turistit käyttäytyivät. Jos otimme kuvia jostakin meidän mielestä hienosta kohteesta, esimerkiksi koristellusta oven kahvasta, kohta samasta kahvasta kymmenet kanssamatkaajat räpsivät kuvia. 🙂

Puolen päivän ihmettelyreissun jälkeen, mitään yksittäistä asiaa tai rakennusta on vaikea nimetä alueen hienoimmaksi nähtävyydeksi. Koko palatsialue on jotain niin erikoista, että jo pelkästään tämän takia kannattaa lähteä Kiinaan. Jos olet luullut tietäväsi jotain vanhasta kiinalaisesta kulttuurista, täällä viimeistään huomaa, kuinka vähäistä se onkaan ollut.

Keisarillisen puutarhan paviljonki.

Tällaiset retket voivat olla myös hyvin uuvuttavia, kun omaksuttavaa tietoa huokuu joka sopukasta. Palatsimuseoon kannattaakin tulla useampaan  kertaan, pääsylipun hintakaan kun ei lompakkoa pakota.

Jumalallisen ylpeyden portti.

Palatsimuseolta matkamme jatkui Pekingin nykyaikaisille kaduille ja piskuisille kujille. Sekä ennen kaikkea herkuttelemaan alkuperäisen kiinalaisen ruoan parissa!

Seuraavan turinan aiheena on Pekingin eläintarha.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mystinen Kiina kutsuu

Peking, osa 1.

Matkustavien tuttavieni piirissä Kiina on jakanut kovasti kansaa puolesta ja vastaan. Osa matkaavista ystävistä on vannonut, etteivät jalallaan Kiinan maaperälle astu, toinen puolikas taasen unelmoi terrakottasotilaista sekä käynnistä Kiinan muurilla, – ja yleensäkin Kiinan mahtavaan historiaan tutustumisesta aivan paikan päällä.

Itse kuulun näihin jälkimmäisiin. Monen vuoden aprikoinnin jälkeen, aika oli kypsä sekä lentolippujen hinnat niin kohdillaan, että keväinen matka Pekingiin kutsui väistämättä kulkijaa.

Vastasiko todellisuus mielikuvia, siitä kertoo tämä sekä tätä seuraavat Kiinaan sijoittuvat reissuturinat.

Pekingin lyhyt oppimäärä

Peking on Kiinan pääkaupunki sekä koko Kiinan toiseksi suurin kaupunki. Pekingin paikalla sijaitsi aiemmin kaupunki nimeltään Ji.

Pekingin kaupungilla on kuitenkin takanaan yli 3000 vuoden historia, joten ajanjaksoon mahtuu paljon tapahtumia. Ensimmäisen kerran Peking toimi pääkaupunkina vuonna 1272. Välillä pääkaupungin titteli vaihtui Nanjingille kunnes jälleen vuonna 1421 Peking valittiin pääkaupungiksi. Tämä kausi kesti aina vuoteen 1928, jolloin valta siirtyi uudestaan Nanjingille. Vuodesta 1949 Peking on toiminut Kiinan kansantasavallan pääkaupunkina.

Peking toimii tällä hetkellä Kiinan poliittisen, koulutuksen ja kulttuurin keskuksena. Asukkaita Pekingissä on vuonna 2016 suoritetun laskennan mukaan huimat 21,5 miljoonaa.

Peking on kuuluisa mielenkiintoisista, historiallisista nähtävyyksistään: Kielletty kaupunki, Taivaallisen rauhan aukio, Taivaan temppeli, Kesäpalatsi sekä hieman kauempana Pekingistä sijaitsevasta Kiinan muurista. Juuri nämä paljon puhutut nähtävyydet on ajan saatossa ”kiedottu” mystiikan verhon sisälle, samalla houkutellen kaupunkiin miljoonia turisteja joka vuosi.

Tänään     

Saavuimme ”luottolentoyhtiöllämme” Turkish Airlinesilla Pekingin kansainväliselle lentokentälle. Lentokenttää uudistettiin rakentamalla Terminaali 3 vuoden 2008 kesäolympialaisiin. Lentokenttä ja uudehko terminaali onkin pysynyt hyvässä kuosissa menneet yhdeksän vuotta.

Viisumijonot ovat meille muualta kuin Aasiasta tulleille melkoiset. Varaudu jonottamaan viisumijonossa! Passeja tarkistetaan asiallisesti, mutta hymyä et todennäköisesti tule tiukkailmeiseltä virkailijalta saamaan.

Lentokentältä on noin 20 kilometriä itse kaupunkiin. Vaihtoehtoina kaupunkiin siirtymiseen on taksi, Airport Express-raitiovaunulinja sekä lentokenttäbussit. Otamme jälkimmäisen, onhan se mukava tehdä ensisilmäys kaupunkiin bussin ikkunoista tiirailemalla. Lentokenttäbussin lipun hinta määräytyy sen alueen mukaan, mihin olet kaupungissa menossa. Lippuja myydään Terminaali 2:n ja 3:n alimmassa kerroksessa olevissa pisteissä.

Olimme liikenteessä maaliskuun lopussa ja kevät olikin saapumassa Pekingiin oikein ryminällä. Aurinkoisissa paikoissa puissa oli isohkot hiirenkorvat, jotka viikon kestävän matkamme aikana puhkesivat lähes täysiksi lehdiksi. Sipulikukat ja kevään ensi nuput kukkivat väriloistossaan kukkapenkeissä. Kaikkea tätä valitettavasti peitti harmaa smoke, jota viikon aikana oli hyvin vaihtelevasti. Parina reissupäivänä jopa niin paljon, että alkoi olla vaikea hengittää. Kannattaakin valita hotelli, jossa on ilmanvaihto kunnossa. Näin keuhkot saavat levätä edes yön ajan paremmassa hapessa.

Yksi tällainen oman ilmanvaihdon omaava hotelli on Beijing Prime Hotel Wangfujing, joka on neljän tähden hotelli lähellä ydinkeskustaa sekä kaupungin nähtävyyksiä. Hotelli onkin hyvä tukikohta Kiinan pääkaupungin tutkimiseen.

Ensimmäinen vajaa päivä menikin lähialueen tutkimiseen, ruokapaikan etsimiseen sekä jetlagista selviämiseen. Iltapäivällä lämpötila hipoi 19 astetta, mutta auringon laskiessa viileys yllätti kulkijat. Yölämpötilat kävivät viikon aikana nollassa asteessa.

Kävellessä kävi jo selväksi, kuinka jättimäisestä kaupungista onkaan kyse. Välimatkat ovat melkoiset, kadut ja kujat muistuttavat kovasti toisiaan.  Ja kuinka paljon näitä kiinalaisia onkaan, ja mihin näillä kaikilla on kiire…

Kulttuurieroja näkyi ensisilmäyksellä jo lukuisia, ehkä huomattavin suomalaiselle on kuitenkin omantilan kaventuminen. Mikäli jätät liikennevaloissa edelliseen vajaan metrin verran tilaa, tulee teidän kahden väliin taatusti henkilö/henkilöitä. Ja myös aivan selkäsi taakse. Lisäksi metrossa ja muissa julkisen liikenteen välineissä ihmiset ovat hyvin lähekkäin toisiaan.

Myös käytöstavat joita suomalaisille ja länsimaalaisille opetetaan, voi täällä heittää osin romukoppaan. Ihmiset syljeksivät kaduilla ja metrotunneleissa maahan, paukkuja päästetään estottomasti vaikka toinen ihminen olisi sinussa lähes kiinni ja metrosta/metroon syöksytään vaikka edessäsi olisi kuinka vanha tai vammautunut henkilö. Nuolet, jotka metrotunnelien lattioilla muistuttavat kulkijoita kulkusuunnista, näyttävät olevan vain lähinnä suosituksia.

Toisaalta Pekingissä on niin paljon ihmisiä, että jos jokaista alettaisiin odottamaan, niin kaupunki ei taitaisi enää yksikertaisesti toimia… Silti kaupunkilaisten minä-keskeisyys tuli meille suurena yllätyksenä. Nnnen kuin opimme maan tavoille, tuntui siltä että jäimme jatkuvasti muiden ”jalkoihin”.

Seuraavana päivänä ostimme metrokortit (Transportation Smart Card). Metrolippujen hinta määräytyy matkan mukaan, joten kannattaa ladata tarpeeksi käteistä kortille. Myös yksittäisiä metrolippuja myydään niin automaateista kuin lippupisteistäkin. Lippupisteitä ei tosin joka asemalla ole.

Kiinassa on muuten maailman suurin metroverkosto, esimerkiksi Shanghain metroverkosto on maailman pisin. Vuoteen 2020 mennessä Shanghain metroverkosto laajenee peräti 830 kilometrin pituiseksi! Maan alla onkin nopeinta ja näppärintä matkustaa juuri tällaisissa suurkaupungeissa.

Metrossa kannattaa myös pitää silmällä tavaroitaan. Erittäin läheisissä tunnelmissa kun matkustetaan, ovat metrot oivallisia paikkoja taskuvarkaille. Pekingin metro onkin ollut tähän mennessä (toivottavasti tämän jälkeenkin) ainoa paikka maailmassa, jossa olen melkein tullut ryöstetyksi, mutta se on eri tarina se. Vinkiksi neuvo, ota ruuhkaisissa paikoissa reppu aina matkan ajaksi selästä pois!

Astelimme aamuvarhaisella metrolinjalle nro 1. suuntana Tiananmenin aukio. Täällä ihmettelimme valtavaa ja surullisen kuuluisaa Taivaallisen rauhan aukiota sekä upeaa Unescon maailmanperintökohdetta Kiellettyä kaupunkia.

Tästä retkestä luettavissa lisää seuraavassa postauksessa.