Browsing Category

Varsinais-Suomi

Irtaudu arjesta Wiurilan kartanolla

Wiurilan kartano, Salo 

*Blogijuttu tehty yhteistyössä Wiurilan kartanon kanssa

Kun kartanonromantikko saa mahdollisuuden tutustua itselle entuudestaan tuntemattomaan kartanoon, on todellakin lähdettävä. Näin kävi Wiurilan kartanon kohdalla. Vierailustani viehättävään kartanoalueeseen, kertoo tämän kertainen juttuni.

Wiurilan kartano lyhyesti

Wiurilan kartano on yksi Suomen vanhimmista asutuista kartanoista. Vanhimmat maininnat kartanosta löytyvät jo 1400-luvulta. Armfeltien suku on omistanut kartanon vuodesta 1787 lähtien.

Nykyisen Wiurilan kartanon tilalla sijaitsi aiemmin puinen rakennus. Vuonna 1810 rakennus uusittiin uusklassista tyyliä vastaavaksi kivirakennukseksi arkkitehti Carlos Bassin johdolla. Kartanon talousrakennukset piirsi mm. Helsingin Senaatintorin empiremiljöönkin suunnitellut C. L. Engel ja talousrakennus valmistui vuonna 1845.

Wiurilan kartanon yksi valtakunnallisesti merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Armfeltien sukuun on kuulunut paroneja, kreivejä ja sotilaita. Myös teollisuusyrittäjiä on suvussa toiminut. Jo aikoinaan Armfeltien suku oli hyvin idearikasta ja kartanolla on ollut paljon erilaista liiketoimintaa. Ehkä kuuluisin suvun ideanikkareista on kuitenkin ollut kreivi August Armfelt jonka aikana kartanolla oli mm. oma tislaamo, lasi- ja tiilitehdas, meijeri- ja meijerikoulu, saha sekä Suomen vanhin panimo.

Kuva: @Wiurila

Nykyisin kartanoa emännöi Anne Marie Aminoff. Kartanon mailla on tarjolla vierailijoille mm. erilaisia liikunta-aktiviteetteja kuten golfia, luontoelämyksiä, juhla-, kokous- ja ravintolatoimintaa sekä majoitusta. Unohtamatta kesäaikaisin avoinna olevaa, varsin kiehtovaa hevosvaunu- ja kotimuseota.

Varsinainen Wiurilan kartano kurkkii oksien takaa…

Wiurila on vierailijoille avoinna: toukokuussa, tiistaista perjantaihin klo 11.00 – 17.00. Lauantaina klo 11.00 – 20.30 ja sunnuntaisin klo 11.00 – 15.00. Maanantait ovat ovet suljettuina.

Kesä-, heinä- ja elokuussa Wiurila on avoinna joka päivä. Maanantaista perjantaihin klo 11.00 – 18.00. Lauantaisin klo 11.00 – 20.30 ja sunnuntaisin klo 11.00 – 17.00.

Wiurilan kartanon osoite: Wiurilantie 126, 24910 Halikko.

Kohteessa

Wiurilan kartano sijaitsee Halikossa, nykyisessä Salon kaupungissa. Ajelemme aurinkoisena iltapäivänä kohti kartanoa. Kartanon mailla näkee hyvin hoidettuja viheriöitä joissa muutama innokas golfaaja testaa napakkaa ranneliikettään.

Tie muuttuu pienemmäksi ja ajamme intiimisti kartanon rakennuksien läpi pysäköintialueelle. Kartanon pihalta avautuvat maisemat kohti Viurilanlahtea joka kimaltelee jo kutsuvasti keväisessä valossa.

Aurinko on keikahtanut lännen puolelle ja Engelin suunnittelemat talousrakennukset mahtavine, valkoisine pylväineen suorastaan hehkuvat auringon valossa pilvettömän taivaan alla. Näky läikyttää sydänalaa välittömästi, vielä kun parkkialueen koristekirsikka kukkii vaaleanpunaisena täydellisenä kukkineen, on näky täydellinen.

Wiurilan kartanorakennus toimii edelleen yksityisenä kotina, joten sen ovet ovat avoinna lähinnä ryhmille tilauksesta. Auringossa hohtava talousrakennus sen sijaan tarjoaa jokaiselle matkailijalle jotakin tutkittavaa. Sisäpihalle astuttuamme, tuntuu kuin olisimme matkanneet Ruotsiin. Arkkitehtuuri on omalla tavalla hienostunutta verrattuna samanaikaiseen maatilarakentamiseen muualla Suomessa.

Bistro

Kulkumme vie Bistroon joka tarjoaa kurkunkostuketta niin golfaajille kuin lounasta vierailijoille. Erikoisuutena on mainittava kartanon oma olut joka on omistettu etiketein suvun intohimoiselle yrittäjälle kreivi August Armfeltille. 30-paikkainen Bistro on mukavasti sisutettu, tilassa kohtaa niin tämä päivä kuin eletty elämä mukavasti. Bistron istuinryhminä toimii kartanon kätköistä löytyneitä aarteita. Ei muuten uskoisi, että tila on aiemmin palvellut kartanoa sikalana.

Ruokalistalta löytyy niin gourmet-hampurilaisia, pitsoja kuin Wiurilan suklaakakkua. Kakuista puheen ollen, heinä-elokuussa kannattaa makean ystävien kokoontua kartanolle torstaisin klo 14.00 – 17.00, nimittäin tarjolla on Bistron oman kokin huolella valmistamia kakkuja kakkubuffan muodossa. Ja varmaa on, että sieltä löydyn jonain torstaina myös minäkin. 😉

Everstin kabinetti, Ideariihi ja Juhlasali

Bistron takaa löytyy ryhmätilaa jossa esimerkiksi voidaan käydä sienikoulua työporukan kanssa, terassi vihreine maisemineen sekä Everstin kabinetti. Everstin kabinetti on omistettu Mannerheimin ristinritari eversti Hans-Olof von Essenille. Tila on sotilaallisen arvokas, 1900-luvun muodollisen tyylin omaavan huoneen yksityiskohdista voi mainita huoneen diplomaattipöydän joka kuului juurikin everstille itselleen.  Tilaan mahtuu mukavasti noin 12 henkilöä.

Kuva: @Wiurila

Everstin kabinetin takaa löytyy Ideariihi jossa onnistuvat niin pienemmät perhejuhlat kuin työpaikan kokous- ja strategiapäivät. Tässä tilassa muuten saa piirrellä seinille!

Kuva: @Wiurila

Varsinainen ihanuus löytyy kuitenkin rakennuksen päästä, entisestä navetasta. Tilaan on rakennettu varsin näyttävä juhlasali joka laittaa huokailemaan pelkästään olemassa olollaan. Miltä tila näyttäisikään kun pöydillä olisi kukkia, kynttilöitä ja täysi serviisi?

Katossa kolme valtavan isoa kattokruunua kimaltelee ikkunoista tihkuvissa valonsäteissä. Nurkassa oleva flyygeli suorastaan kutsuu hivelemään sen koskettimia, tosin jätän sen tällä kertaa tekemättä. Juhlasaliin mahtuu noin 120 vierasta, jotka pääsevät tutkimaan suurista tauluista katsovia Armfeltien suvun jäseniä lähietäisyydeltä.

Kartanon Salut365 gourmet shop

Siirrymme paksujen seinien sisältä ulos aurinkoon, holvikaaren alta löytyy Kartanon Salut365 gourmet shop jossa myydään todellisia laatutuotteita. Myymälää hoitava JG Nybacka kertoo ylpeänä kaupan valikoimista löytyvistä ekologisista kultamitaleinkin palkituista espanjalaisista Finca la Torren oliiviöljyistä ja viinietikoista.

JG Nybacka kera maailman parhaiden tuotteiden.

Kaupasta saa ostettua myös maailman parhaimpiin pastalaatuihin kuuluvaa käsintehtyä Faella-pastaa sekä paikallisia tuotteita.

Oma erikoisuutensa on kaupan hyllyiltä löytyvät Annie Sloan sisustusmaalit, joita pääsee kokeilemaan mm. kartanolla järjestettävissä työpajoissa.

Kartanon näyttelytilat

Kaupan yläpuolelta, entisestä viljasiilosta, nykyisestä Galleria Pääskystä löytyy mielenkiintoinen lintuaiheinen valokuvanäyttely. Kyseessä on Bistron tarjoilijana toimivan Tomi Juurikiven ”Halikonlahti on mun elämäni”-valokuvanäyttely. Näyttelyn teoksissa on esillä erittäin kauniita valokuvia alueen linnuista. Näyttelyn kuvat ovat myynnissä, kuvien tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Näyttely on esillä 20.6.2018 asti.

Lisää näyttelytilaa löytyykin juuri suurien pylväiden kannattelemasta upeasta rakennuksesta joka osoittautuu kartanon vanhaksi viljamakasiiniksi.

Viljamakasiinin avainkin on melkoinen!

Aikoinaan kartanoiden ja myös muiden tilojen suurinta kultaa oli juurikin vilja. Sitä säilytettiin korkealla ja paksujen seinien sisällä, jotta seuraavasta talvesta selvittäisiin. Kartanon mailla on myös toinen suuri viljavarasto nimittäin Hirvilinna, joka linnamaisella ulkomuodollaan kiinnittää vierailijan katseen. Nykyisin Hirvilinna toimii yksityisasuntona.

Kartanon kummitus

Vanhasta viljamakasiinista löytyy myös kartanon kummitus. Perinnetiedon mukaan kartanolla oli hieman viinaan menevä työmies. Erään rähinäksi johtaneen kerran jälkeen, työmies laitettiin ”jäähylle” viljamakasiinista löytyvään putkaan. Valitettavasti kävi niin, että työmies unohtui putkaan hieman pidemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus, ja hän oli jo löydettäessä menehtynyt. Nykyisin levottoman työmiehen sielu säikyttelee taiteilijoita jotka yötä myöten ripustavat töitään makasiinin kesätaidenäyttelyyn Wiurilan kesää varten.

Valon ja varjon leikkiä Wiurilan viljamakasiinissa.

Kesäaika on Wiurilassa aktiivista aikaa, ja taidenäyttelyt valtaavat niin kartanon piha-alueen kuin sisätilat Wiurilan kesässä. 29.6. – 26.8.2018 esillä on 21 suomalaisen nykytaiteilija teoksia Päättymättömiä kuvioita-näyttelyssä.

Kesän taidenäyttelyihin on vapaa pääsy.

Koti- ja hevosvaunumuseo       

Navetan ylisiltä, entisestä tallista löytyy nykyisin hevosvaunumuseo. Suuri tila on viimeistellyn näköinen ja museoon on tuotu Armfeltien historiaa Wiurilan, Halikon ja Joensuun kartanoista. Läsnä on mm. vanhat puiset tohtorinkärryt 1700-luvulta sekä useita upeita katettuja hevoskärryjä useilta eri vuosisadoilta. Tilassa on myös suvun lapsille kuuluneita puuhevosia sekä runsas määrä satuloita ja suitsia. Silmiin pistävää on, että esineistö on varsin hyvässä kunnossa. Tämä jos mikä on hevostelijan paratiisimuseo!

Kartanon hevosilla oli omat nimikyltit jotka nyt koristavat hevosvaunumuseon seinää.

Museon perältä löytyy vielä esimerkki sepän pajasta sekä alkuperäistä vastaava puuverstas jollaisia kartanon mailla olleet työpajat olivat. Sepän pajasta tai paremminkin sepästä itsestään on vielä kerrottava mehevä juttu. Kun sepälle tuli ns. vuodet täyteen ja hänen työaikansa tuli täyteen, hän sanan mukaisesti lähti eläkkeelle jättäen sepän tamineet ja kengät pajaan ja lähti. Eikä sen koommin palanut takaisin. Sepän kerrotaan olleen varsin vähäsanainen mies.

Sepän välineitä.

Kotimuseon puolella on tarjolla ihanuuksia monelta eri vuosisadalta. Täällä pääsee tutustumaan kartanon ihmisten vaiheisiin, heidän arkiseen elämäänsä sekä kartanon valmistamiin hyödykkeisiin. Esillä on mm. lastenvaunuja eri vuosikymmeniltä, kartanon juhlaserviisi, toiletti kureliiveineen sekä vanhoja pulloja tislaamoajalta.

Esineet ovat siististä aseteltuina vitriineihin aihealueiden mukaan. Ja voisinpa sanoa, että kartanomiljöön lisäksi tämä osa museota on parasta mitä kartano minulle kyseisenä iltana tarjosi. Täydet pisteet nykyiselle kartanon valtiattarelle Anne Aminoffille museon perustamisesta sekä aarteiden kaivamisesta kaikkien kartanofanien iloksi!

Pääsyliput Koti- ja hevosvaunumuseoon maksavat 6€ aikuisilta ja 4€ lapsilta.

Wiurilan vierastalo

Kuten tekstistä on pääteltävissä, kartano tarjoaa vierailijalleen niin paljon nähtävää sekä koettavaa, ettei yksi ilta meinaa vierailuun riittää. Tähänkin on kartanolla ratkaisu, nimittäin tarjolla on neljä hotellitasoista huonetta kartanomiljöössä.

Parhaiten tila yhteisine oleskelutiloineen sopii perheille tai tuttavapariskunnille, mutta myös niille jotka haluavat tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Kahden hengen huoneissa on omat wc- ja suihkutilat puhumattakaan hiljaisuudesta jonka vahvat rakennuksen seinät tarjoavat. Täydellistä luksusta!

Retkemme Wiurilassa alkaa olla lopuillaan ja haikein mielin teemme viimeiset silmäykset kartanon pihapiiriin ennen lähtöä. Tuntuu kuin olisi ollut aivan toisessa maailmassa, irti omasta arjesta ja puurtamisesta. Myös aika menetti kartanolla merkityksensä, juuri nyt ja tässä on hyvä olla!         

Historian havinaa Mannerheimien Louhisaaressa

Louhisaaren kartano, Askainen

Kartanoromantikon ei missään nimessä kannata ohittaa Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Louhisaaren kartanoa. Kartanolla on huima menneisyys takanaan. Kävimme joitakin vuosia sitten tutustumassa Louhisaaren lähemmin.

Louhisaaren kartano lyhyesti

Louhisaaren kivilinna valmistui vuonna 1655 Herman Flemingin rakennuttamana. Kartanon paikalla on jo aiemmin sijainnut rakennus, joka tutkimusten mukaan on rakennettu 1400-luvulla.

Louhisaaren linnaa rakennettiin yhtä aikaa viereisen Askaisten kirkon kanssa. Rakentajat ja käsityöläiset tulivat paikalle Ruotsista. Kerrotaan, että kartanolta menisi salainen käytävä kirkolle, mutta vahvistusta asialle ei ole saatu.

Louhisaari kuului runsaan 300 vuoden ajan Flemingin suvulle ja myöhemmin yli sata vuotta Mannerheimin suvulle. Kuuluisaksi kartano tuli Suomen kansalle hieman myöhemmin kun tiedettiin Suomen ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntyneen siellä vuonna 1867. Mannerheimin isoisä oli ostanut kartanon vuonna 1795.

Kartanomuseossa pääsee tutustumaan herrasväen elämään lähietäisyydellä. Pohjakerros on tarkoitettu arkiseen elämään, keskikerros asumiseen ja kolmas eli juhlakerros edustamiseen. Museon ensimmäinen ja kolmas kerros on sisustettu 1600-luvun asuun. Museon toinen kerros on 1700- ja 1800-luvun asussa. Kerroksessa on mm. Mannerheimin suvulle kuuluneita tavaroita.

Vuonna 1903 Mannerheimin suku myi kartanon pois.

Kartanon puistoalueella on puutarha, jossa on muutaman vuoden ajan ihailtavana ollut 1700-luvun hyöty- ja koristekasveja.

Museoon pääsee tutustumaan Museoviraston oppaan johdolla kesäisin 15.5.2018 alkaen. Museon lippukassa on avoinna klo 11.00 – 17.00. Pääsyliput: Aikuiset 9€, lapset 7 – 17-vuotiaat 3€ ja perhelippu 20€.

Louhisaaren alueella on mahdollisuus myös kahvitella, yöpyä ja pitää perhejuhlia. Lisää informaatiota löydät oheisen linkin kautta.

Tänään

Jo saapuminen kartanolle on huikea, vanhat lehtipuut kehystävät tietä Louhisaaren kartanolle. Ihanaa! Samalla vierailija pääsee hyppäämään menneiden matkaajien jalanjälkiin, liekö näkymä ollut lähes samanlainen jo vuosisatoja?

Louhisaaren päätaloa tai kartanolinnaa kehystää kaksi sivurakennusta. Kokoonnumme oppaan ympärille, joka lähtee kuljettamaan meitä suuren tammioven kautta linnan kerroksissa. Oppaan tarinoihin sekoittuu mukavasti mukaan niin historiallisia faktoja kuin ”kevyempiä” kummitusjuttuja.

Linnan renesanssityyliset huoneet ovat upeita, ja onkin mielenkiintoista ajatella kuinka tuollaisia seinä- ja kattomaalauksia on aikoinaan tehty. Kuvista löytyy itse Louhisaaren kartanokin, tosin sillä erotuksella, että meri ulottuu lähes kartanolle asti. Kuulemme, että Mannerheimien rakennuttama uimahuonekin on nykyisin kaikkea muuta kuin rannassa.

Pysähdymme hetkeksi ihastelemaan sinistä makuuhuonetta ja vuodetta jossa C. G. E. Mannerheim on syntynyt. Mannerheimillä oli kuusi sisarusta, joiden kanssa Carl kirmaili pitkin kartanon puutarhaa ja merenlahtea, kunnes perheen vararikko ja äidin kuolema muutti onnellisen lapsuuden suunnan.

Kierroksen kummitusjutut ovat melkoisia; opas kertoo kuinka rakennuksessa tavarat vaihtavat paikkaa, ovet avautuvat itsestään ja ilmavirta pyyhkii vierailijoiden ohi. Onpa kartanolla käynyt aavetutkijoitakin ja heidän tutkimusten mukaan rakennuksessa kummittelee ainakin mies nimeltään Hans.

Kummituksia kerrotaan olevan kartanolla enemmänkin; kummittelijoiden joukossa uskotaan olevan mustasukkaisen Herman Flemingin vaimo, joka kuoli vahingossa nälkään. Uskoon jutut ken haluaa, me emme tälläkään kertaa päässeet todistamaan mitään yliluonnollista.

Kartano on todella kaunis ja kartanoromantikon mielikuvitus alkaakin laukata pitkin kerrosten käytäviä, erityisesti tällaisena valoisana kesäpäivänä. Mutta kuten usein mielenkiintoisissa paikoissa tapahtuu, kierros on lopuillaan ennemmin kuin haluaisikaan. Piha-alueilla on mahdollista liikkua ilman opasta oman tahdin mukaan.

Käymme vielä vilkaisemassa 1700-luvun mukaista kasvimaata, jonka kasvit on tuotu Pukkilan kartanolta Kaarinasta. Kyseisiä kasvilajeja on aikoinaan käytetty niin ruoanlaittoon kuin lääkkeeksikin. Puutarhaan on myös siirretty Mannerheimin lasten leikkimökki, joka sopii varsin mainiosti miljööseen mukaan.

Kaiken kaikkiaan kohde sopii mainiosti koko perheen päiväretkikohteeksi menneeseen maailmaan sekä Suomen 100-vuotiseen historiaan!

Muurla – Sisustus- ja keittiödesignin taivas

Muurla, Salo

Suomalaisten tehtaanmyymälöiden juttusarjassa on esittelyvuorossa Salosta löytyvä Muurla. Kävimme haistelemassa syksyn sisustustrendejä Muurlan tuhannan neliön kivijalkamyymälässä.

Muurla lyhyesti

Muurla tunnetaan myös aiemmalta nimeltään Muurlan lasina. Silloinen Muurlan lasitehdas perustettiin vuonna 1974 Valtatie nro 110 varteen. Aluksi yritys tarjosi kahvilapalveluiden ohessa mm. lasipuhallusnäytöksiä erikoistuen lasi- ja puhallettaviin designesineisiin.

Vuonna 2010 yrityksen pääosakkaiksi astuivat sisarukset Kasper ja Julia Uoti, aloittaen yrityksen nuorennusleikkauksen sekä laajentamalla tuotevalikoimaa niin emaliesineisiin kuin laadukkaisiin sisustus- ja keittiötuotteisiin.

Yrityksen kotimaisuusaste on kova, tuotteet suunnitellaan sekä osin valmistetaan Suomessa, tietenkin suomalaisista raaka-aineista.

Yrityksessä toimii kolme pääsuunnittelijaa: Jonna Närhi, Kata Nowak-Kiminki sekä Noora Eerikäinen. Lisäksi tuotteiden suunnittelua tehdään yhteistyössä mielenkiintoisten, julkisuudestakin tuttujen henkilöiden kuten Ristomatti Ratian ja Vappu Pimiän kanssa. Unohtamatta Tommy Tabermanin herkkiä runoja, jotka edelleen koristavat oman tuotemerkkinsä alla lasien ja maljakoiden pintoja.

Yhtiön tuotannosta menee tällä hetkellä vientiin peräti yli 50 % tuotteista. Uusia aluevaltauksia on tehty mm. Kiinassa, jossa on varsin innostuttu Muurlan emalituotteista.

Muurlan lisenssituotteissa seikkailevat niin Muumit, Peppi Pitkätossu kuin Eemelikin.

Tänään

Muurlaan on edelleen helppo tulla, Turku – Helsinki moottoritieltä (E18) on oikein hyvä liittymä kivijalkamyymälän pihaan. Pihalta on oikein mukavat maalaisnäkymät niin entiselle laskettelurinteelle kuin viljavalle, kellertävälle pellolle, joka odottaa viljan puimista. Täällä on miellyttävä pitää kahvituokio ennen matkan jatkumista.

Jos olet käynyt Muurlassa viimeksi 2000-luvun alussa, on muutos entiseen aivan huikaiseva. Julia Uoti, toinen pääosakkeenomistajista kertookin, että kivijalkamyymälään on tehty tämän vuosituhannen puolella kaksi isoa remonttia. Niin kahvila-ravintolaa kuin myymälätilaa on suurennettu sekä modifioitu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Samalla vanha lasinpuhallustila on saanut väistyä. 1000 neliöinen myymälä henkiikin nykyaikaista otetta, puhumattakaan vallan ihanista heräteostoksista!

Nälkäisenä ei kannata shoppailla, joten kannattaa kokeilla kahvila-ravintolan lounasta, joka tarjoillaan arkisin klo 11.00 – 14.00 ja viikonloppuisin klo 11.00 – 15.00. Tai jos haluat hemmotella itseäsi, mitäpä jos kokeilisit À la carte-listalta löytyviä herkullisia annoksia? Puhumattakaan kahvilan makeista ja suolaisista leivonnaisista, jotka ovat muuten paikan päällä leivottuja.

Herkkujen jälkeen jaksaakin sitten tutkiskella esteettisen näköisiä myyntipöytiä sekä tuotteita, joita on niin ilo katsoa kuin kosketella. Miten olisi Muumimukit tuliaisiksi ystäväperheelle tai tyylikäs O-kaadin ihan vain itselle?

Julia Uoti kertoo, että tuotevalikoimaa ollaan edelleen lisäämässä mm. Muurlan omien kodintekstiilien muodossa. Ja mikäpä olisikaan ihanampaa kuin snyggailla syksyn pimeydessä lämpimään vilttiin kietoutuneena, juoda kuumaa kaakaota emalikupista sekä kuulostella hiljaisuutta värikkäiden kynttilöiden valossa?

Emaliperheessä on mukava uutuus, nimittäin Vappu Pimiä on saanut vapauden suunnitella Muurlalle herkän, mutta tätä päivää huokuvan emaliastiaston. Vappu keittiössä-malliston värit miellyttävät kovasti silmää. Beige, sininen ja ruskea sointuvat varmasti lähes jokaisen astiastoon mukaan. Puhumattakaan siitä, että emaliesineet kestävät konepesun! Malliston kuviointi on peräisin Helsingin Jugend-talojen koristeista, joita Vappu ihailee juoksulenkeillään. Emaliastiastoja voi täydentää saman sarjan juomalaseilla sekä erilaisilla puutuotteilla kuten tarjottimilla. Tuotesarja on mainio ja samalla huokea lahjaidea esimerkiksi omaan asuntoon muuttavalle opiskelijalle.

Yksi ehdottomista suosikeistani on Elsa Beskowin satukirjoista poimitut hahmot. Kukapa ei muistaisi Täti Ruskeaa, Täti Vihreää ja Täti Sinipunaista? Jos sadut olivat suloisia, niin ovat kyllä lasit ja mukitkin. Beskowin ihanuuksien viereltä löytyy Peppi Pitkätossu- ja Eemeli-tuoteperheet. Iso huokaus, kyllä on hellyttäviä kuvia. Tässä muuten mainio idea kummilapsien joululahjoiksi.

Mikäli ystäväpiiristä ei löydy pieniä lapsia, suosittelen tutustumaan Kultakauden Klassikot-sarjaan. Tuotesarja on kehitelty yhteistyössä Turun taidemuseon kanssa Suomen 100-juhlavuoden kunniaksi. Sarjan pöytäkynttilöihin, servetteihin sekä koivuviiluisiin tarjottimiin on painettu suomalaisten kultakauden taitelijoiden teoksia, kuten Akseli Gallen-Kallelan Pariisin bulevardi (1885) ja Sammon puolustus (1896) sekä Viktor Westerholmin Lehmiä Koivumetsässä (1886).

Muurlan kivijalkamyymälä vastaa vaativammankin shoppailijan haasteisiin, ja jotta ostokokemus olisi täydellinen, myymälästä on mahdollista tehdä myös hyvin edullisia löytöjä. Myymälän takaosassa on tarjolla niin 2-laatuisia esineitä kuin myynnistä jo poistettuja mallistoja.

Muurlan tuhannen neliön myymälä sekä kahvila ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 10.00 – 18.00. Sunnuntaisin myymälä on avoinna klo 11.00 – 18.00.

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Muurla Design Marketing Oy:n kanssa.

 

 

10 ihanaa syytä matkustaa Kemiönsaarelle

Vuonna 2016 Mondo-lehti valitsi Kemiönsaariston vuoden kotimaan matkailukohteeksi. Miksi?

Tänä kesänä kävimme Kemiönsaarella ottamalla asiasta selvää, ja eikö blogisti sitten ihastunut alueeseen vilpittömästi. Tässä ovat listattuna kymmenen syytä, minkä vuoksi Kemiönsaarelle kannattaa todellakin matkustaa!

  1. Lähellä pääkaupunkiseutua

Kemiönsaaristo sijaitsee mukavasti vain parin tunnin päässä pääkaupunkiseudulta. Turun alueelta matkaa kertyy Kemiönsaarelle tunnin verran.

Tänne Saaristomeren syliin, on helppo tulla vuonna 2011 mahtavan kokoisen (473 metriä) Lövön sillan yli. Silta on rakennettu yhdistämään Dragsfjärdin mantere ja Söljeholmenin saari toisiinsa. Aiemmin sillan paikalla kulki Lövön lossi.

Lövön silta.

  1. Ainutlaatuiset yöpymismahdollisuudet

Kemiönsaaristossa on mahdollista yöpyä mielenkiintoisissa, hieman erikoisemmissa majoituskohteissa. Vai mitä sanoisit yöpymisestä karussa Bengtskärin majakassa, rouheassa Rosalan Viikinkikeskuksessa tai tyylikkäissä Söderlångvikin kartanon vierasmökeissä?

Viikinkikeskuksen päällikön halli. Täällä on mahdollisuus yöpymiseen.

  1. Lähiruokaa parhaimmillaan

Kemiönsaarella, jos missä, on ihan pakko syödä kalaa. Kannattaa erityisesti nauttia herkullinen annos Kasnäsin Saaristokylpylän lounaspuffesta, jossa on kalaa monessa eri muodossa, ja vain muutaman kymmenen metrin päässä kalatehtaasta. Kala on takuulla tuoretta!

Tuoretta kalaa Kasnäsin Saaristokylpylässä.

Alueen parhaimmat leivonnaiset sekä suussa sulavat kakut löytyvät ehdottomasti Söderlångvikin Café Vivanista.

Herkkiä kakkuja Söderlångvikin Café Vivanissa.

  1. Rikas kulttuuritarjonta

Kemiönsaarella on lähes jokaiselle jotakin kulttuuria tarjolla; paras paikka taiteen tutkimiseen löytyy Söderlångvikin kartanon Amos Andersonin museosta.

Söderlångvikin kartano oli aikaisemmin Amos Andersonin kesäkoti.

Mikäli vanhat rakennukset kiinnostavat, kannattaa ajaa katsomaan Taalintehtaan vanhoja hiiliuuneja ja Ruukinmuseota, sotahistoriaa löytyy niin Bengtskärin majakalta kuin Örön linnakesaarelta.

Bengtskärin majakka.

  1. Omaa rauhaa

Vaikka Kemiönsaarella kaikki on lähellä toisiaan, löydät varmasti täältä oman hiljaisen paikkasi, jossa voit levätä arjen rasituksia pois.

Yhteyslautat ja -veneet vievät sinut lähisaarille, joissa ei parhaimmassa tapauksessa ole auton autoa lähimaillakaan. Hiljaisuus ja maaginen rauha on lähes ”käsin kosketeltavaa”!

  1. Elämyksiä luonnosta

Saaristoluonto on Kemiönsaarella koko ajan läsnä. Oli kyse käppyrämännyistä, uurteisista rantakallionkoloista, värikkäistä luonnonkukista tai tuulen suhinasta ja eläväisestä merestä.

Kemiönsaarella on lisäksi useita mahtavia luontokohteita sekä -polkuja tutkittavaksi. Esimerkiksi Puolustusvoimilta vuonna 2015 vapautui koko kansan käyttöön Örön linnakesaari. Mainittava on myös luonnonkaunis Vänön saari. Saaristoluonto on parhaimmillaan säyseä ja lempeä, pahimmillaan voimakas ja ärtyinen kuten Pohjolan nainen. 😉

Saaristossa on hieno mahdollisuus bongata muuttomatkalla olevia lintuja tai vain käpertyä viltin sisään, ja seurata höyryävän kuuman teemukin kanssa ikkunan takana alati vaihtuvia saaristomaisemia.

  1. Retkiä merelle ja hyvät harrastusmahdollisuudet

Kemiönsaarella on mahdollista osallistua päiväseltäänkin erilaisille meriretkille mukaan. Et siis tarvitse omaa venettä saariston koluamiseen!

Kemiönsaaristossa on yli 40 000 saarta ja luotoa, joten tutkittavaa riittää useammallekin päivälle.

Haluat sitten viettää vapaapäivääsi merenaalloilla purjehtien, frisbeegolfaten, kylpylässä lihaksiasi rentouttaen tai metsässä marjoja poimien, kaikki kyseiset aktiviteetit onnistuvat mainiosti Kemiönsaarella. Aamujooga tai vesivärimaalaus, mikä voisi olla nautinnollisempaa…

  1. Tule autolla, moottoripyörällä, polkupyörällä tai veneellä

Kemiönsaarelle pääset näppärästi usealla kulkuneuvolla, oli allasi sitten auto, moottoripyörä tai vene. Jokaiselle löytyy oma paikkansa.

Saaristossa on useita vierasvenesatamia, joista suurimpiin pääsee isommillakin aluksilla.

Kasnäsin Saaristokylpylällä on uusi Caravan-alue, joten karavaanaritkin pääsevät nauttimaan saariston tarjoamista maisemista kaikessa rauhassa.

Moottoripyörällä on hienoa ajella pitkin mutkaisia pieniä teitä, samalla kun merimaisemat vilahtelevat puiden lomasta. Tai miten olisi pyöräretki pitkin saaristoa?

  1. Kuin ulkomaille matkustaisi

Erityisesti kesäisin Kemiönsaarella kuuluu iloinen kielien sekamelska, kun lomalaiset ympäri Eurooppaa ottavat haltuunsa rannikkomme aarretta.

Lisäksi paikallinen väestö on osin ruotsinkielistä, joten lomalla saattaa hyvinkin unohtaa olevansa kotimaan kamaralla matkailemassa.

  1. Tapahtumat

Kemiönsaarella on kesäisin tarjolla rikasta ohjelma- ja tapahtumatarjontaa. Kesän aikana sattuu ja tapahtuu: Lövön siltajuoksutapahtuma, Rosalan Viikinkipäivät, Kasnäsin Triathlon ja Kasnäs Regatta.

Loppukesä huipentuu Muinaistulien yöhön 26.8, Keskiaikaisiin Saaristolaismarkkinoihin 9-10.9. sekä Söderlångvikin Omenapäiviin 30.9.

Mitä vielä odotat? Varaa oma ihmettelyretkesi mahtavan kauniille Kemiönsaarelle ja löydä oma Top 10:si!

Taalintehtaan ruukin raunioilla

Taalintehdas, Kemiönsaari

*Blogijuttu päivitetty 24.6.2018

Olemme päässeet kesäreissumme viimeiseen osaan, nimittäin Kemiönsaarella tehdyn matkamme viimeinen kohde oli Taalintehdas. Jos et ole ehtinyt lukea retkemme edellisiä osia, löytyvät ne helposti seuraavien linkkien takaa; Rosalan ViikinkikeskusBengtskärin majakkaretkiKasnäsin Saaristohotelli sekä Söderlångvikin kartano.

Saavuimme Keisarin satamaan Söderlångvikin merelliseltä risteilyltä. Ennen kotiin paluuta luvassa olisi tutustumisretki ilta-auringossa kylpevälle Taalintehtaalle.

Taalintehdas lyhyesti

Ruotsalainen Daniel Faxell perusti vuonna 1686 vaatimattoman Taalin masuunin. Ruukin elinkeino oli rautateollisuus, ja teollisuudessa tarvittava päämalmi saatiin Utöstä. Taalintehdas oli näppärässä paikassa kulkuyhteyksiensä, suojaisan sataman sekä puuvarantojen vuoksi. Kylä kehittyikin pikkuhiljaa masuunin ympärille. Tehdas vaihtoi runsaan kolmensadanvuoden aikana omistajaa yli 20 kertaa.

Taajaman vanhimmat tehtaan työntekijöille rakennetut hirsiset asuinrakennukset ovat 1700-luvulta. Ne löytyvät ns. Norrbackenin etelärinteeltä. Alueella on iloisesti sekaisin eri vuosisatojen aikana rakennettuja rakennuksia.

Ruukin 1880-luvulla rakennetut vanhat hiiliuunit löytyvät Taalintehtaan keskustasta, rannan tuntumasta. Uunirakennukset on restauroitu viimeksi 2000-luvun alussa.

Mielenkiintoiseksi Taalintehtaan talot tekee niiden perustat, lähes jokaisen vanhan talon perusta tai satamassa olevat kivirappuset on tehty tehtaasta saadusta kuona-aineesta eli kuonatiilistä. Esimerkiksi vuonna 1921 rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus on rakennettu slagitiilestä.

Museovirasto on määritellyt Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen valtakunnallisesti rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kohteessa

Heti satamassa on ehkä Taalintehtaan kuuluisin kolmikko, nimittäin auringossa hohtavat empirerakennukset, joissa on aiemmin ollut talli, viljamakasiini ja varasto. Nykyisin rakennuksissa on Ravintola Portside sekä Rosala Handelsbod, jossa toimii niin kahvila kuin taidenäyttelytila.

Empire-trio.

Osa Taalintehtaan rakennusten kivijaloista ja kellareista on tehty slagitiilestä.

Teemme pienen yleiskierroksen kylässä. Ohitamme varsin surullisen näköisiä rakennuksia, myynnissä olisi niin liikehuoneistoja, taloja kuin yksi iso tehdaskin. Taalintehdas on kokenut 2000-luvulla kovia kolhuja.

Slagitiiliset hiiliuunit.

Taalintehtaan hiiliuunit

Malmintieltä löydämme Taalintehtaan hiiliuunit. Nähtävillä olevat uunit on rakennettu 1880-luvulla. Alun perin uuneja oli 23, säilyneitä uuneja on 12. Lisätietoja voit lukea tästä Museoviraston sivuilta.

Kävelemme hiiliuunien vieressä, myös näihin rakennuksiin on käytetty kuonatiiltä, joka on itse asiassa aika hienoa materiaalia. Mustaa tiiltä, jossa on kiiltävää, uunin valtavissa lämpötiloissa tiivistynyttä lasiaista.

Slagitiiltä.

Valitettavasti uunien ympäristö on tägätty, vanhoissa ovissa on kirjoituksia ja onpa rakennuksiin yritetty murtautua sisäänkin.

Itse hiiliuunit ovat hienoja, ainutlaatuisia rakennuksia, ja onneksi niitä on säilynyt noinkin monta pystyssä näihin päiviin asti. Voi vain kuvitella, millainen musta savu on aikoinaan täältä merenrannasta noussut, kun hiiliuunit ovat olleet käytössä.

Ruukinmuseo

Tullinmäentietä ajellessa keskustasta poispäin, löytyy oikealta puolelta Taalintehtaan Ruukinmuseo, joka valitettavasti oli jo kiinni pihaan ajaessamme. Aukioloajat eivät kuitenkaan estä vierailemasta museon pihalla, josta löytyykin kaikenlaista nähtävää.

Vanhan valimon vierustalta lähtee luontopolku. Pihalla on myös rautaisia tuotteita, joita tehtaassa on aikoinaan valmistettu.

Valtava peräsin.

Museon perusnäyttely avattiin vuonna 1983. Museokokoelmiin kuuluu mm. Norrbackan työläisasunnot, rannasta löytyvät hiiliuunit sekä vanhoja teollisuusrakennuksia. Museo on auki kesäkuukausina klo 11.00 – 18.00.

Museon pihalla toimii kesäisin myös Rosmoteatteri.

Ruukin sauna.

Puistosauna

Jatkamme matkaamme, ja löydämme Taalintehtaan puistosta vanhan Puistosaunan. Aikoinaan tässä saunassa kylvetettiin vieressä sijainneen, jo puretun Ruukinhotellin virkamiehiä ja vieraita. Nykyisin kuonatiilistä tehdyssä rakennuksessa toimii Ruukin Sauna, joka tarjoaa sauna- ja kahvilapalveluita. Kivannäköinen slagitiilinen rakennus.

Puiston nurkalta löytyy myös vanha kaivorakennus.

Taalintehtaan taajama on kesäisin mukava käyntikohde. Paikallisten mukaan erityisesti kesätori on kokemisen arvoinen paikka, myyjiä saattaa olla paikan päällä peräti 70. Kesätori on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 8.00 – 14.00.

Taalintehtaan kesäaika huipentuu syyskuussa jo perinteeksi muodostuneisiin Keskiaikaisiin Saaristolaismarkkinoihin, jolloin taajamasta ei menoa ja meininkiä jää uupumaan. Luvassa on mm. Hevosturnajaiset, kansanmusiikkia, narreja ja akrobaatteja sekä aitoa markkinameininkiä. Lapsille on tarjolla aivan omaa ohjelmaa, kuten taistelutalutusratsastusta. Saaristolaismarkkinoille on vapaa pääsy.

Tähän turinaan päättyy meidän pieni seikkailumme Kemiönsaarella. Ihana paikka, enkä enää ihmettele miksi Mondolehti valitsi alueen Vuoden 2016 Kotimaiseksi matkailukohteeksi. Ainutlaatuisia nähtävyyksiä ja kokemuksia on tarjolla paljon, ne sijaitsevat kaiken lisäksi hyvin lähellä toisiaan. Suosittelen!