Browsing Category

Suomi

Himomatkaajan vinkit kesäiseen Suomeen: Majoituskohteet

Himomatkaajan vinkit kesäiseen Suomeen: Mielenkiintoiset majoituskohteet

Olemme päässeet suositteluvinkeissä numeroon kolme, vuorossa kotimaan mielenkiintoiset majoituskohteet. Jos sinulta on jäänyt väliin herkuttelukahviloista sekä ravintoloista kertovat jutut, käy tutustumassa niihin oheisten linkkien kautta.

Tämän kertaiseen juttuuni olen kerännyt viisi hotellia tai hostellia, jotka tarjoavat matkaajalle perusmajoituksen lisäksi elämyksiä!

  1. Mystinen interiööri

Ehkä mystisin ja samalla tunnelmallisin kohde jossa olen Suomessa yöpynyt, on Rosalan Viikinkikeskus. Heinäkuun lämpimässä illassa Rosalan saari huokuu uskomatonta rauhaa ja herkkyyttä.

Viikinkikeskuksen tiloissa yöpyminen jättää ikuisen muistijäljen ja saattaa aloittaa elinikäisen ystävyyden kanssamatkaajien kanssa. Rosala tarjoaa myös hyvän tukikohdan läheisten saarien kuten Örön ja Bengtskärin majakkasaaren tutkimiseen.

Viikinkikeskuksen osoite: Reimarintie 5, 25950 Rosala.

  1. Rauhaa rakastavalle

Ihana yöpymiskohde Kemiönsaarella on Söderlångvikin kartanon mailla sijaitseva Gamla Kontoret. Miljöö on iltaisin aivan uskomaton. Muiden kartanovierailijoiden poistuessa, lämpimän tuulen puhellessa lempeästi hiuksiasi ja illaksi taittuvan kesäpäivän jälkilöylyissä ajatukset saavat uutta tilaa ja millään muulla kuin tällä hetkellä ei ole merkitystä.

Söderlångvikin osoite: Amos Andersonintie 2, 25870 Dragsfjärd.

  1. Lähellä Unesco kohdetta

Raumalla aivan Unescon maailmaperintökohteeksi listatun Vanhan Rauman sydämessä sijaitsee Hotelli Vanha Rauma. Uniikki funkkishotelli ei pelkästään ole kävelyetäisyydellä kaupungista vaan on historiallinen rakennus 1930-luvulta. Jokainen hotellin 20 huoneesta on yksilöllisesti sisutettu.

Rakennuksesta huokuu hyvällä tavalla menneisyys nykyaikaisia matkailijan vaatimuksia unohtamatta.

Hotelli Vanha Rauma löytyy osoitteesta: Vanhankirkonkatu 26, 26101 Rauma.

  1. Keskisen Suomen tukikohta

Jyväskylän keskustan tuntumasta Seminaarinmäeltä löytyy The Local Culture Hostel & Café. Vuonna 1851 rakennettuun vanhaan vilja-aittaan rakennettu hostelli tarjoaa keskeisen sijaintinsa lisäksi miellyttävää majoitusta ja kahvilan jossa herkut ovat suussa sulavia.

Romanttinen Wivi huone.

Hostellin jokaisen huoneen sisustuksen innoittajana ovat ollut suomalainen luonto sekä paikalliset ilmiöt. The Local Culture Hostel on mainio vaihtoehto perinteisimmille hotelleille!

The Local Culture Hostellin kahvila.

Hostellin osoite: Seminaarinkatu 32, 40100 Jyväskylä.

  1. Tyylikästä asumista

Tampereen ydinkeskustassa TK City Homes tarjoaa skandinaavisen raikkaita huoneistoja matkailijan tukikohdaksi. Huoneistot sijaitsevat ideaalisessa paikassa Tampereen rautatieasemaa vastapäätä. Vanha vuonna 1896 rakennetun kivitalon metrin paksuiset seinät pitävät mahdolliset häiritsevät ulkoäänet loitolla.

Kuva: TK City Homes.

Täydellisesti varustellut huoneistot sopivat erityisesti suuremmalle perheelle joka haluaa viettää aikaa yhdessä kodinomaisesti.

Kuva: TK City Homes.

TK City Homes: Hämeenkatu 2, 33100 Tampere.

 

Himomatkaajan vinkit kesäiseen Suomeen: Maukkaat ravintolat

Ensimmäisessä vinkkiosassa esittelin kotimaan kamaralla vastaan tulleita, suorastaan vastustamattomia herkuttelukahviloita. Jos vinkit ovat jääneet lukematta, voit vilkaista ne tämän linkin takaa.

Tämän kertaiseen juttuuni olen kerännyt viisi ravintolaa tai pitopalvelua, joiden edessä karskikin mies voisi herkistyä. Jo ruokien ajattelu saa kaipaamaan noiden ”lihapatojen” ääreen. Nämä suosittelut tulevat suoraan makuhermoista…

  1. Kaunista ja maukasta

Suomen ensimmäinen grocerant valmistui tänä keväänä Järvenpäähän!

Ravintola Gastro Bar Sesongissa tarjottavat annokset ovat erittäin kauniita ja kekseliäitä. Makuyhdistelmät saattavat aluksi tuntua erilaisilta moneen muuhun ravintolaan verrattuna, mutta makumaailma ja ruokien suutuntuma aiheuttavat suussa kiksejä!

Ravintola on avoinna: Maanantaisin suljettu. Tiistaista torstaihin klo 11.00 – 14.00 / 16.00 – 22.00. Perjantaisin klo 11.00 – 14.00 / 16.00 – 23.00. Lauantaisin 12.00 – 23.00 ja sunnuntaisin 12.00 – 18.00.

Ravintolan Gastro Bar Sesongin osoite: Helsingintie 41, 04410 Järvenpää.

  1. Parhaat kalaruoat

Parhaat kalaruoat löytyvät ehdottomasti Kasnäsin saaristohotellista. Mainittava on erityisesti ravintola Paviljongin lounaspuffeen kalapöytä, joka on tuoretta kalaa tulvillaan! Kalat tulevat tien toiselta puolelta olevasta kalankasvattamosta. Tarjolla on myös runsas salaattipöytä sekä vaihtoehtoista lähiruokaa mm. kala-allergisille.

Ravintola Paviljongin lounas: arkisin klo 11.00 – 15.00 (14,50€), lauantaisin klo 11.00 – 16.00 (19,50€) ja sunnuntaisin 12.00 – 16.00 (24,00€).

Saaristohotellin osoite: Kasnäsintie 1294, 25930 Kasnäs.

  1. Pitoruoan aatelia

Hämeen Härkätien läheisyydestä löytyy pittoreski Inkalan kartano. Kartano tarjoaa juhla-, kokous- sekä majoitustilaa viehättävässä paikassa, luonnonhelmassa. Kuitenkin ruoka saa matkaajan jos toisenkin eksymään kartanon maille kerta toisensa jälkeen.

Koska kartano tarjoaa pitopalvelua, on lounasta tarjolla yleisesti vain muutaman kerran vuodessa. Silti suosittelen lämpimästi tutustumaan Leila Ylitalon tarjoamiin herkkuihin.

Inkalan kartanon osoite: Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna.

  1. Paras tunnelma

Reissussa ollessa olen törmännyt yhteen jos toiseenkin ravintolaan, joista tunnelmaltaan paras on ehdottomasti ravintola Sydvest Raumalta. Sydvest on pieni, sisustukseltaan merihenkinen bistro, joka sopii äärimmäisen hyvin Raumalle sekä erityisesti Unescon suojelukohteena olevaan Vanhaan Raumaan. Tähän kun lisätään mainio käsintehty ruoka sekä ihana henkilökunta, on ravintola suorastaan täydellinen!

Ravintola Sydvest on avoinna tiistaista lauantaihin. Arkisin klo 11.00 – 14.00 tarjoillaan lounasta. Lounaslistoihin voit tutustua etukäteen tämän linkin kautta.

Illallinen on tarjolla klo 19.00 – 22.00. Lauantaisin ravintola on avoinna klo 16.00 – 23.00. Pöytävaraukset ovat suositeltavia!

Ravintola Sydvestin osoite: Kuninkaankatu 6, 26100 Rauma.

  1. Mystinen interiööri

Suositeltavien kohteiden viimeisenkin ravintolan ulkopuolella tuivertaa merituuli, ravintola Origo nimittäin sijaitsee Hangossa. Vanhaan suola- ja voimakasiiniin rakennettu Origo on miljöönä säväyttävä.  Raaka-aineisiin kiinnitetään erityistä huomiota ja paikallisia luomutuotteita käytetään ruoanlaitossa hyväksi. Erityisesti riistaruoat sekä talon runsas saaristolaispöytä ovat maininnan arvoisia maistettavia.

Saaristolaispöytä on tarjolla 13.04–29.09.18 päivittäin klo 12.00 – 22.00, lounaalla klo 12.00 – 15.00 (25€/hlö).

Ravintoa Origon osoite: Satamakatu 7, 10900 Hanko.

Ja sitten kruununa kaiken päälle:

Suomen paras lohikeitto!

Suomen paras lohikeitto löytyy Naantalin kylpylän Le Soleil ravintolasta. Tässä herkussa ei ole kermaa, voita ja suolaa säästelty ja siksi, keittoa onkin hyvä syödä muutaman tunnin polskuttelun jälkeen merellisissä tunnelmissa. 🙂

Lounasbuffet 18.6. – 19.8.2018 brunssi viikonloppuisin klo 12.00 – 15.00, ei arkilounasta. Brunssi aikuisilta 32€ ja lapsilta 4-12v. 13€.

Naantalin kylpylän osoite: Naantalin Kylpylä, Matkailijantie 2, 21100 Naantali.

 

Himomatkaajan vinkit kesäiseen Suomeen: Herkuttelukahvilat

Herkuttelukahvilat

Lomalla, jos milloin, kannattaa nauttia elämästä ja poiketa arkisista totutuista ympyröistä. Kannattaa siis esimerkiksi kokeilla jotakin tavallisuudesta poikkeavaa kahvilaa, ravintolaa tai aktiviteettia joita sitten voi talven arkisessa aherruksessa ja hämärässä mielihyvin muistella.

Tähän juttuun olen kerännyt viisi blogimatkoilla kouraan jäänyttä herkuttelupaikkaa Suomen kamaralta, joiden herkkujen anti on vienyt makunystyrät mukanaan. Kun useampaan paikkaan liittyy vielä esteettisesti kaunis kattaus sekä ystävällinen, suorastaan hersyvä palvelu, on kohteita ilo esitellä myös muille kotimaan matkaajille!

  1. Paras mansikkakermakakku

Kesään kuuluu tuoreet mansikat ja itse tehdyt kermatäytekakut. Aina ei valitettavasti ole juhlia tiedossa joissa kunnon täytekakkua saisi, joten on etsittävä sellaista tarjoava kahvila.

Tällainen mahtava kakkupaikka löytyy Söderlångvikin yhteydessä toimivasta Café Vivanista Kemiönsaarelta. Muhevan kakun lisäksi kermaa ja mansikoita on paljon, eikä annoskokokaan jää harmittamaan…

Kahvilan aukioloajat: 1.6 – 31.8 päivittäin klo 11.00 – 17.00. Heinäkuussa kahvila on auki iltaisin klo 22.00 asti (keittiö klo 21.00). Lounasbuffet tarjolla päivittäin 1.6.–31.8.

Kahvilan osoite: Amos Andersonin tie 2, Dragsfjärd.

  1. Monipuolisin kahvila

Tuusulanjärven rannalta löytyvä idyllinen, vanhaan viljamakasiiniin tehty Vellikello kahvila tarjoaa matkaajalle makeita ja suolaisia herkkujaan. Herkkupöydässä on mahtavasti pyritty ottamaan huomioon erilaisia allergeenejä sekä muita ruokarajoitteita.

Kahvilan inkivääriomenamehu sekä Vilhelmiina-keksit vievät maistelijan mukanaan!

Kahvilan aukioloajat: 2.6. alkaen kesäkauden tiistaista sunnuntaihin 12.00 – 18.00, maanantaisin suljettu.

Kahvilan osoite: Sibeliuksenväylä 53, Järvenpää.

  1. Mahtava teevalikoima

Kaikkien teenystävien iloksi Jyväskylästä läheltä Alvar Aallon museota löytyy Teeleidin teehuone.

Erilaisia teelaatuja on satoja, ja vastaan tuleekin valinnan vaikeus, minkä ihanan huumaavista teelaaduista oikein valitsisi? Tuotteita voi ostaa myös mukaan.

Teehuoneen aukioloajat: arkisin klo 10.00 – 19.00 ja lauantaisin klo 11.00 – 17.00.

Teehuoneen osoite: Kramsunkatu 1, Jyväskylä.

  1. Viehättävä koskimiljöö

Paatelan kylästä, noin 16 kilometriä Juvalta sijaitsee perinteikäs, yli 200 vuotta toiminnassa ollut Rapion Mylly jonka yhteydessä toimii kesäkahvila. Myllykahvilassa tarjottavat tuotteet on leivottu myllyn omista jauhoista ja sen kyllä maistaa!

Kehotan kokeilemaan mm. kahvilan lohipiirakkaa, siinä piirakassa on maut kohdillaan!

Kahvilan aukioloajat: 9.6.2018 – 12.8.2018 klo 11.00 – 18.00.

Kahvilan osoite: Rapiontie 148, Paatela, Juva.

  1. Suomen parhaat vohvelit

Tampereelta, pieneltä Ojakadulta löytyy Tampereen vanhin vohvelikahvila. Tampereen Vohvelikahvilan iloinen henkilökunta ja maukkaat sekä runsaat vohvelit vievät matkaajan mukanaan.

Lämminsavuvohveli.

Kesäsesongin parasta antia tarjoaa Mansikkaunelma!

Kahvilan aukioloajat: arkisin klo 10.00 – 20.00, lauantaisin 10.00 – 19.00 ja sunnuntaisin 11.00 – 19.00.

Kahvilan osoite: Ojakatu 2, Tampere.

Ihanaa kesää kaikille herkuttelijoille!

Ihanan supisuomalainen sauna!

Ihana suomalainen sauna! Mikä voisi paremmin kiteyttää juhannuksen ja keski-kesän juhlan kuin pitkä nautinnollinen kylpeminen kiireettömässä juhannussaunassa! Juhannuksen kunniaksi oli tehtävä ylistysjuttu niin Suomen ihanalle suvelle kuin meidän vapaalle ja silti hartaalle saunakulttuurillekin.

Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen taas illalla kylpy maittaa.

Pehmyt on lapsista aina vihta äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan, toisin on vierahassa.
jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa.

Saunavihdat saunalaulu

Tarkkaa määrää Suomessa olevista saunoista ei tiedä oikein kukaan, mutta niitä arvioidaan silti olevan 3 miljoonaa! Kun KOLME MILJOONAA suhteutetaan suomalaisten tämän hetkiseen lukumäärään eli yli 5 500 000, Suomessa arvioidaan olevan puolikas sauna per henkilö.

Tästäkö johtuen ovat Suomi ja suomalaiset saunayhteisöt kuten Suomen Saunaseura ry ehdottamassa saunomista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Museovirasto keräsi vuonna 2017 Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 asiaa, joista yksi on saunominen.

Tästä kerätystä luettelosta voidaan asettaa ehdolle yksi asia Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Asiaa pohtineen opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan, saunominen on itseoikeutettu ehdokas koko kansakunnan yhteisenä perintönä. Mikäli saunominen valitaan meitä yhdistäväksi tekijäksi, hakemus luovutetaan Unescon sihteeristölle vuoden 2019 maaliskuussa.

Hanketta edistämään perustettiin Sauna Unescoon-hanke, joka on yhdistänyt yhteen jo 40 toimijaa. Katukuvassa hanke tulee näkymään tämän vuoden puolella erilaisina saunatapahtumina. Ensimmäisestä tapahtumasta saatiin esimakua 9.6. olleessa Helsingin Rautatieasemalla järjestetyssä saunatapahtumassa.

Unohtamatta jo 30 vuotta vietettyä Suomalaisen saunan päivää jota vietetään kesäkuun toisena lauantaina, jolloin suositellaan vetämään lippu salkoon. Sauna Unescoon-hankkeeseen on mahdollista ihan jokaisen liittyä, ohjeet on luettavissa esimerkiksi tämän linkin takaa.

Kun tulet tupahan tuolta, käske appi kylpemähän:
Oi on armas appiseni! Jo on sauna joutununna,
veet ve’etty, vastat saatu, kaikki lautaset la’aistu;
mene, kylve kyllältäsi, valeleite vallaltasi!
Itse lienen löylyn lyöjä, alla lautojen asunen.

Kalevala

Vietit saunahetkesi sitten tavalla tai toisella, meidän veren perintöä saunominen silti on. Esivanhemmat ennen meitä käyttivät saunaa hyvin arkisesti; sauna toimi lämmönlähteenä, viljan kuten pellavan ja hampun kuivaamiseen sekä apuna ruoan valmistuksessa kuten kinkun palvaamisessa ja maltaan imellyttämisessä. Saunaan synnyttiin ja siellä suoritettiin juuri edesmenneille viimeinen puhdistautuminen ennen hautaan saattamista.

Mene yskä Inkilään

Inkilästä Änkilään

Syö pehmyttä pellavaolkee

Älä mää kyllää, älä mää kyllää!

Vanha saunomishoenta Hiitolasta

Sauna oli myös aiemmin ehkä puhtain ja hygieenisin paikka talollisilla. Saunaan tuotiin peti- ja liinavaatteet syöpäläisten tuhoamiseksi. Saunassa hoidettiin myös sairaita, kupattiin ja iskettiin suonta. Erilaisilla yrteillä koetettiin helpottaa niin lihasvaivoja kuin vilustuneita henkilöitä. Tähän perustuneen myös vihdalla tai vastalla kylpeminen. Lievä vihdalla ”hakkaaminen” saunassa kiihdyttää pintaverenkiertoa sekä rentouttaa lihaksia. Ja onhan aito koivuvihdan tuoksukin jo erittäin miellyttävää.

Terve löyly, terve lämmin,

terve kiehuva kivonen,

puun löyly, häkärän lämmin,

kiven kiukku-hengelisen!

Lähe nyt pois jo hiien hönkä,

himmene paha häkärä,

syömästä, kaluamasta,

tämän ihmisen ihosta,

tämän pojan polven päästä!

Kansanruno

Varhaisimmat Suomessa löytyneet saunat ovat pronssikaudelta (1500 – 900 eaa.) olevia kuoppasaunoja. Kuopassa olevat kivet kuumennettiin ja kun ne olivat tarpeeksi kuumia, kuopan ympärille rakennettiin riukujen varaan seinät esimerkiksi taljoilla. Kun kuumille kiville viskattiin vettä taljojen alla, ilma höyrystyi kuten nykyisissäkin saunoissa.

Löyly-poika Auterinen

Auterettaren tekemä,

hiki vanhan Väinämöisen,

Herran hengestä hyvästä.

Saunaloitsu

Tänäkin juhannuksena monessa niemennokassa, omakotialueella ja kerrostaloissa lämpiää sauna. Oli sauna sitten nopea sähkösauna, ikikiuas tai pitkään ja hartaudella lämmitetty savusauna, se aiheuttaa kävijälleen autuaallisen olotilan lihaksiston rentoutuessa ja stressin purkautuessa lämmön vaikutuksesta. Mökeillä riittiin liittyy usein vielä pulahdus järvessä tai lammessa, sekä hiljentyminen keskikesän yöttömässä yössä.

Kun soivat kiukaan mustat urut,
unohtuvat arjen surut.

Tämän jutun myötä toivotan jokaiselle saunojalle rentouttavia saunahetkiä sekä oikein hyvää juhannusta!

 

 

Wanhan Waasan uumenissa

Vanha Vaasa, Vaasa

Tässä blogitekstissä matkaamme jälleen viime kesään ja Pohjanmaalle. Jos edellinen Laihian Nuukuurenmuseosta kertova juttu on jäänyt lukematta, pääset sen pariin klikkaamalla tästä.

Nyt kuitenkin matkaamme Vaasaan, ja sen mielenkiintoiseen sekä historialliseen vanhaan kaupunkiin.

Pyhän Marian kirkon rauniot. Kuva: TimoOK on Foter.com / CC BY-NC-ND.

Vanha Vaasa lyhyesti

Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 kilometrin päässä nykyisestä Vaasan keskustasta. Täällä on aiemmin sijainnut vuonna 1606 Kuningas Kaarle IX:n perustama Vaasan puutarhakaupunki linnoineen ja kirkkoineen. Alueen kerrotaan nousseen merestä 1000 vuotta sitten. Korsholman linna sijaitsi paikalla jo 1300-luvulta asti, joten aivan pystymetsään puutarhakaupunkia ei kuitenkaan perustettu.

Kuva: Knutson Johan, tekijä ; Palm – (1), alkuperäisen kuvan tekijä; Schilmann C., kaivertaja 1850–1880. Museovirasto – Musketti.

Vaikka kaupunki oli rakennettu niin ettei tulipalot voisi sitä hävittää, näin kuitenkin tapahtui vuonna 1852. Ainoastaan muutama rakennus jäi todistamaan mennyttä, näiden joukossa Hovioikeuden talo. Myös Hovioikeuden eteen istutettu lehmuskuja selviytyi palosta sekä porvari Falanderin (Wasastjernan) talo, joka nykyisin toimii Vanhan Vaasan museona.

Kuva: TimoOK on Foter.com / CC BY-NC-ND.

Tulipalon myötä kaupunki päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen vajaan 7 kilometrin päähän. Vanha Vaasa autioitui ja ränsistyi Hovioikeuden rakennusta lukuun ottamatta, josta tuli Mustasaaren kirkko.  Vasta 1920-luvulla Vanhaa Vaasaa alettiin asuttaa jälleen.

Nykyisin Vanhan Vaasan alue toimii matkailunähtävyytenä sekä muutaman sadan vaasalaisen asukkaan kotina. Raunioalueella on mahdollista käydä tutustumassa milloin tahansa ilman pääsymaksua.

Rauniopuisto

Vanhaan Vaasaan on helppo tulla, jo moottoritieltä on selkeät opasteet jotka ohjaavat kulkijan oikeaan kohteeseen. Ilmaisia parkkipaikkoja löytyy Torikadun alueelta, joten kovin kauas ei tarvitse autoa raunioista pysäköidä. Aloitamme tutkiskelun alueen suurimmasta ja näyttävimmästä rauniosta eli Rauniopuistosta ja siellä Pyhän Marian kirkon raunioista.

Puisto näyttää olevan asukkaiden retkeily- ja lenkkeilymaastoa, sen verran monta ulkoilijaa puistosta bongasimme. Meidän ja paikallisten lenkkeilijöiden lisäksi raunioita oli tarkastelemassa italialainen pariskunta joka tulkkinsa kera kiersivät aluetta.

Puiston ja raunioiden värikontrasti on melkoinen, hyvin hoidettu vihreä nurmikenttä ja kruununa punatiilinen, muhkea kirkonraunio. Alue hieman nousee ylöspäin ja mäen päällä nököttää katoksella suojattu kellotapulin raunio.

Puiston keskivaiheilta löytyy myös triviaalikoulun rauniot, jota muuten kävi myös eräs Suomen historian merkkihenkilöistä, nimittäin J. L. Runeberg. Hän on saanut triviaalikoulun raunion lomaan oman muistomerkkinsä.

Kellotapulin rauniot. Kuva: kyrandesa on Foter.com / CC BY-NC-SA.

Voi vain kuvitella miten ylväs paikka on ollut vuosisatojen sitten ja miltä on mahtanut tuntua maalta tulleesta talonpojasta, kun on moisen ilmestyksen nähnyt. Nyt Pyhän Marian kirkko on vain kuiskaus menneisyydestä, mutta silti kirkosta on nähtävillä vihjauksia sen suuruuden päivistä. Kirkkoa ei tosin alun perin rakennettu näin valtavaksi, vaan sitä suurennettiin tarpeen mukaan. Kirkkoa rakennettiin 1500-luvun molemmin puolin.

Vanhan Vaasan palaessa, kirkosta saatiin pelastettua kattokruunut 1700-luvulta, Johan Sandbergiin maalaus vuodelta 1842, ehtoollishopeat, keskiaikainen messukaapu sekä muutama urkupilli. Kaiken muun raivoisa tulipalo nieli alleen.

Kuva: M. L. Carstens, kustantaja 1909. Museovirasto – Musketti.

Valitettavasti aluetta ei tulipalon jälkeen arvostettu. Raunioista haettiin surutta raaka-aineita ”Uuden” Vaasan rakentamiseen, oli tarve sitten kivistä, tiilistä tai maa-aineksesta. Niinpä mukana lähti myös vuosisatojen verran kaupungin historiaa. Kirkon raunioita alettiin kunnostaa ensimmäisen kerran vasta 1910-luvulla, jatkuen näihin päiviin asti.

Onneksi alue kuitenkin sijaitsi sen verran sivussa, ettei sitä vedetty täysin matalaksi vaan myös tämän vuosituhannen matkailijat voivat käydä ihastelemassa ja ihmettelemässä mennyttä Vaasaa.

Mustasaaren kirkko ja Hovioikeudenpuistikko

Seuraavaksi ajelemme Kauppiaankadulle vilkaisemaan Suomen vanhinta vielä käytössä olevaa julkista puistikkoa, Hovioikeudenpuistikkoa sekä entistä Hovioikeuden rakennusta. Molemmat selvisivät Vaasan palosta.

Näistä ei voi erehtyä! Alun perin Hovioikeuden puistikkoon istutettiin neljärivinen haapakuja. Onneksi vuonna 1781 istutetut haavat saivat väistyä koska lehmus vain sopii puistikkoon paremmin. Vehreä vuosina 1836 – 1842 istutettu puukuja johdattaa kulkijan lävitseen ylvään Hovioikeuden rakennuksen, nykyisen Mustasaaren kirkon pihaan eli Kustaan torille. Rakennus ei voisi vähempää muistuttaa kirkkoa, vaan ottaa luulot pois kulkijalta. Kyllä pikkurikollisen kurkkua on voinut rakennuksen vieressä kuristaa. Talo suorastaan huokuu kuninkaallista oikeutta ja suoraselkäisyyttä.

Kustaan torilla on valtavia havu- ja vanhoja syreenipuita. Alun perin Hovioikeuden edusta oli sorakenttää, mutta 1800-luvulla sen ilmettä muutettiin puistomaiseen suuntaan. Alueen laitamilta löytyy myös luonnontilassa olevaa metsikköä, vanhoja tammia, pieni lampi sekä kivijalkoja kertomassa menneiden asukkaiden tarinaa. Alue on mukava paikka vaikkapa luontoretkeilyyn, lämpimänä kesäpäivänä.

Vallit

Hovioikeudenpuistikkoa vastapäätä, Kauppiaankadun toisella puolella on jyrkähkö mäki, jossa on vallit tai no, ne mitä valleista on jäljellä. Nykyisin valleilla on viheralue, josta aukeaa mukavat näköalat erityisesti etelään päin. Aikoinaan täältä on näkynyt yli koko Vanhan Vaasan. Tänä päivänä näköalat ovat kasvuston ja talojen vuoksi hieman rajoittuneet. Kumpareen keskelle on pystytetty kiviristi entisaikojen ristiretkeläisille, nykyisin paikka vetää puoleensa nuoria.

Kuva: tatulund on Foter.com / CC BY-NC-SA.

Aikoinaan tällä kohdin sijaitsi 1300-luvulla rakennettu Korsholman linna. Linnasta on maassa nähtävillä vallimuodostelmia, joita onneksi pidetään esillä, luonnon yrittäessä vallata elintilaa itselleen. Linna tosin purettiin jo ennen Vaasan paloa pois ja tilalle rakennettiin maaherran virkatalo, jonka Korsholman hyötypuutarha ulottui niin Hovioikeudenpuistikkoon kuin viereisille pelloillekin.

Kumpare on loppukesän kunniaksi punaisenaan metsämansikoita joten mäen päälle kannattaa kiivetä pelkästään jo niidenkin vuoksi.

Kuva: 50-vuotisjuhlat Vanhassa Vaasassa. Gumeros Adolf, kustantaja 1902. Museovirasto – Musketti.

Vanha Vaasa on viehättävä paikka jossa voisi viettää koko päivän. Historian kiemuroiden lisäksi kuin huomaamatta saa myös liikuntaa sekä happirikasta ilmaa. Vaikka tällä kertaa emme Falanderin taloon eli nykyiseen Pohjanmaan, Vanhan Vaasan museoon ehtineetkään, kannattaa siellä ehdottomasti piipahtaa, mikäli haluaa saada Vanhasta Vaasasta kaiken hyödyllisen irti.

Pohjanmaan, Vanhan Vaasan museo on avoinna 1.6. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00, maanantaisin suljettu.

Museoon ilmainen sisäänpääsy.

Osoite: Kauppiaankatu 10, Vanha Vaasa.