Browsing Category

Satakunta

Kivikievarin kertomaa – Ali-Ketolan tilalla

Ali-Ketola, Kokemäki

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Ali-Ketolan tilan kanssa.

Pääsiäisenä vietimme ihanan vuorokauden Ali-Ketolan tilalla Kokemäellä. Tila on meille jo entuudestaan tuttu koska olemme viettäneet Ali-Ketolan Matin talossa kahdet perhejuhlat vuosien varrella.

Nyt testausvuorossa oli herkällä kädellä remontoitu kivinavetta, jonka orsille on rakennettu hotellitasoisia majoitusvaihtoehtoja sekä alakertaan viehättävä, yli metrin paksujen seinien sisään kätkemä juhlatila.

 

Ali-Ketolan tila lyhyesti

Ali-Ketolan tilalla on pitkä historia takanaan. Nykyisin tilaa isännöivät Sirpa ja Olavi Ali-Ketola aikuisten lastensa kera. Peltojen viljelyn lisäksi tila tarjoaa varsinaisen aarreaitan maatilamatkailijoille sekä erilaisia juhla- ja kokoustiloja ikimuistoisia tapahtumia järjestäville tahoille.

Kuva: Ali-Ketolan tila.

Luonto on tilaa lähellä, vieressä virtaa Kokemäenjoki joka tarjoaa melonta-, kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia niitä kaipaaville. Joen rannassa oleva savusauna tarjoaa Olavi-isännän tunteja kestäneen lämmittämisen jälkeen tuhdit löylyt joiden antia voi vilvoitella virkistävän joen partaalla.

Tilan kivinavetan valmistumisajankohtaa ei varmuudella tiedä kukaan. Tarinan mukaan rakennus olisi valmistunut samanaikaisesti Pori-Tampere rautatien kanssa 1800-luvun lopulla ja samojen työmiesten käsistä kuin ratakin. Ratamiehinä työskennelleitä kivimiehiä ei tarvittu jatkuvasti, joten hengen pitimiksi he tekivät myös muita töitä kuten suuria kivinavettoja. Alueella on useampikin jyhkeä kivinavetta jotka muistuttavat hyvin paljon toisiaan.

Vuonna 2014 tehdyn remontin jälkeen, tila on tarjonnut nykyaikaisia juhlatiloja sekä majoitusta tunnelmallisessa Kivikievarissa. Vanha kivinavetta tarjoaakin juhlatilaa noin 80 henkilölle. Ulkoa löytyy myös tanssipaviljonki, jossa voi kesäjuhlissa pyörähdellä orkesterin sointujen säestämänä.

Kivikievarin yläkerrasta löytyy majoitustilaa kahdeksan huoneen verran, jossa mahtuu useampikin perhe nukkumaan varsin tyylikkäissä huoneissa. Jokaisesta huoneesta löytyy oma wc sekä suihku. Kerroksesta löytyy myös yhteinen olohuone sekä sähkösauna.

Pihapiiristä löytyy lisäksi tilan vanha päärakennus Matin talo, jossa on mahdollista juhlia intiimissä mutta viehättävässä yli 100-vuotiaassa rakennuksessa. Tilaa Matin talossa on noin 60 henkilölle. Talo tarjoaa myös majoitusta noin 10 henkilölle.

Ali-Ketolan pihassa on kesäisin tarjolla perheen pienimmille lisäksi frisbee- että minigolfia. Myös polkupyöriä, kanootteja sekä soutuveneitä on majoittujien mahdollista lainata.

Osoite on: Ali-Ketolan tila, Ketolantie 182, 32800, Kokemäki.

Kohteessa

Kokemäen keskustasta ajelimme noin viiden kilometrin päähän Ali-Ketolan tilalle. Tie kulkee varsin viehättävässä maalaismaisemassa, yli joen sekä halkoen peltoja ja pihapiirejä. Varsinkin kesäisin tie on maaseutua parhaimmillaan.

Pääsiäisestä ja useammista juhlista huolimatta meidät otettiin erittäin lämpimästi vastaan Ali-Ketolan tilalla. Kivikievarin juhlasalissa juhlittiin metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneen Valtterin juhlia ja Matin talossa oli meneillään 80-vuotiaan rouvan syntymäpäivät. Tilan erilliset juhlatilat mahdollistavat useammat juhlat samanaikaisesti, joka on yrittäjän kannalta varsin näppärää.

Majoituimme Kivikievarin yläkertaan. Jo majoittujien käytössä oleva yhteinen olohuone sai meidät huokailemaan ihastuksesta, tila on nimittäin sisustettu mainiosti, kohde huomioiden. Sisustus on yhdistelmä rustiikkia, ripauksella alppityylistä henkeä. Muhkeat nahkasohvat suorastaan kutsuvat uppomaan syvyyksiinsä. Mikäli yöpyjiä on vain muutama, tilassa tarjoillaan aamuisin myös aamupalaa.

Olohuoneesta pääsee majoittujien yhteisessä käytössä olevaan saunatilaan, jonka varausjärjestelmänä toimii liitutaulu. Kukin huone varaa taululta haluamansa sauna-ajan. Näin perheet tai ystävät pääsevät saunomaan yhdessä, ilman erillisiä miesten tai naisten saunavuoroaikoja, joka on varsin miellyttävää majoittujien kannalta katsottuna.

Saimme huoneeksemme erittäin rauhallisella värimaailmalla sisustetun huoneen josta lankesivat näkymät alas lumen peitossa olevalle talviselle pellolle. Käytävän toisen puolen huoneista aukeavat maisemat Kokemäenjoelle.

Koska olemme uteliaita, kävimme vilkaisemassa myös muita vapaina olevia huoneita. Suurimman vaikutuksen teki unikkotapetilla ja punaisilla elementeillä sisustettu huone. Mukavalta näytti myös huone josta löytyi taas trendikkääksi sisustuslehdissä mainittu kiikkustuoli. Huoneissa onkin miellyttäviä yksityiskohtia joihin on hyödynnetty tilan varastoista löytyneitä tarvikkeita kuten vanhaa harmaantunutta lautaa. Kukin huone on omanlaisensa ja yrittäjän mukaan sisustus on täysin omasta kynästä lähtöisin. Perheen tyttärellä on selkeästi värisilmää!

Kävimme myös herättelemässä muistojamme Matin talossa. Talo on täysin omanlaisensa kokonaisuus. Se vie vierailijan lähihistoriaa ja hieman vanhemman henkilön kauas omaan lapsuuteen asti. Matin talo onkin varsin suosittu juhlapaikka hieman iäkkäämpien juhlijoiden kesken. Ympäristö antaa virikkeitä muisteluihin ja muu juhlaväki mahdollisuuden kuunnella kertomuksia vuosikymmenten takaa, joka on varsin elämää rikastuttavaa antia.

Kivikievari hiljeni pikkuhiljaa iltaa kohden mentäessä ja pian olimme rakennuksessa aivan kahden. Mikä nautinto oli viritellä sauna lämpimäksi, kylpemisen jälkeen kääriytyä pehmeiden vuodevaatteiden väliin täyden kuun valaistessa talvista peltomaisemaa ja nukahtaa vallitsevaan täydelliseen hiljaisuuteen. Tämä jos mikä on todellista rauhoittumista – pääsiäisenä.

Heräsimme auringon kutitellessa nenän päätä. Rakennus oli edelleen aivan hiljainen vaikka tiesimmekin, että alakerrassa järjesteltiin jo pääsiäisbrunssia. Kömmimme alakertaan aamupalalle sekä juttelemaan Sirpa Ali-Ketolan kanssa yrittäjän arjesta ja kuulumisista.

Ali-Ketolan tila tarjoaa juhlapalveluita niin yksityisille kuin yrityksille. Tilan etuna on sijainti. Täällä jos missä saat mielesi pois arkisesta aherruksesta, ja silti Kokemäki on lähellä kaikkea. Porin, Tampereen ja Turun huvitukset ovat vain alle sadan kilometrin päässä.

Isäntäväki tarjoaa tilauksesta maittavaa, rehellistä ruokaa. Lähialueen tuottajien raaka-aineita käytetään ruokien valmistuksessa mahdollisimman paljon hyödyksi. Esimerkiksi kala tulee tutulta kalastajalta, joten se on varsinaista luomuruokaa. Läheisen Kivikylän palvaamon tuotteita on myös pitopöydässä aina tarjottavien ruokien joukossa. Tilan leipä on erikseen mainittava, yksistään leipää voisi syödä mielin määrin.

Osallistuimme mukaan pääsiäisbrunssille jossa kauppaansa tekivät mm. talon omat lihapullat, lukuisat salaatit sekä mehevä lohi. Unohtamatta Kivikylän makkaraa, ja niitä ihania leipäpalasia…

Suosittelen lämpimästi tutustumista Ali-Ketolan tilaan. Mikäli kaipaat juhlatilaa, paikkaa rauhoittumiselle, kosketusta läheiseen luontoon tai vain mukavia ihmisiä ympärillesi, tee vierailu Kokemäelle Ali-Ketolan tilalle!

 

Suomen pienin hotelli – Hotel Kauttua

Hotel Kauttua, Eura 

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Hotel Kauttuan kanssa

Sain pääsiäisenä mahdollisuuden tutustua Suomen pienimpään hotelliin Eurassa ja olihan se mentävä uteliaisuudesta kurkkaamaan.

Hotel Kauttua lyhyesti

Hotelli tai tässä tapauksessa huoneistohotelli sijaitsee vanhassa Portinvartijan talossa lähellä Kauttuan ruukkia. Kauttuan ruukin toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti lähes 400 vuotta, joten alue on kulttuuriarvoiltaan rikasta.

Portinvartijan rakennus on aiemmin kuulunut Euran paperi Oy:lle joka muutamien fuusioiden myötä on nykyisin nimeltään Amcor Flexibles Finland Oy. Tehtaassa valmistetaan mm. erittäin kestäviä kahvipakettien pakkausmateriaaleja.

Tehdasalueen rakennukset ovat rakennettu vuonna 1949 ja edustavat funkkistyyliä niin ulkoa kuin sisältä.  Rakennuksissa on edelleen jäljellä alkuperäisiä, varsin retroja, mutta erittäin hyvin säilyneitä huonekaluja. Yritystalossa ja hotellissa on nähtävillä mm. valaisimia sekä Helsinki-Vantaan lentokentälle suunniteltu nahkasohva, joka vetää vertojaan virheettömyydellään suoraan kaupasta ostetuille huonekaluille.

Hotel Kauttua on tarjonnut majoitusta 1 – 4 henkilölle vuodesta 2014 lähtien. Maksimissaan huoneistoon mahtuu 6 henkilöä huoneistosta löytyvillä varavuoteilla. Huoneiston hintaan kuuluu langaton internet, vuodevaatteet, keittiö ruoanlaittomahdollisuuksineen, oleiluhuone josta löytyy tietokone majoittujien käyttöön, arkisin tarjottava aamiainen viereisen tehtaan Antell-kahvila Kantrillissa sekä loppusiivous. Parkkipaikka jossa on lämmityspistokkeet, kuuluvat huoneiston hintaan mukaan. Huoneisto on savuton. Lisäksi majoittujat voivat lainata hotellilta käyttöönsä polkupyöriä lähialueen tutkimiseen.

Hotellin osoite: Luvalahdentie 1, 27500 Kauttua.

Kohteessa

Hotellille mennessä iskee hieman epäusko, viitat neuvovat tehtaan pihaan, mutta usko loppuu pienen rakennuksen edessä. Olemmeko perillä? Olemmehan me. Yrittäjäkaksikon iloinen osakas Petri Koivisto tulee Portinvartijan talosta ulos ja alkaa mielenkiintoinen matka tehdashistorian lähteille.

Hotel Kauttua kuvan etualalla.

Koivisto johdattaa meidät huoneiston sisälle samalla kertoen alueen historiasta sekä omasta lähimenneisyydestään. Hotelli todellakin käsittää vain yhden huoneiston! Tosin kaksi makuuhuonetta on sijainniltaan sellaiset, että rakennuksessa voisi hyvinkin yöpyä useampikin pariskunta tai ystäväporukka ja silti kaikille olisi tilaa elää ja olla. Molemmissa makuuhuoneissa on kaksi vuodetta sekä 32” taulutelevisiota.

Keittiö on varusteltu lähes kaikilla tarvittavilla varusteilla, tosin uunia ei löydy, mutta Koivisto kertoo, että sellainenkin on joskus asiakkaan pyynnöstä tuotu paikalle. Keittiön ruokailuryhmä on mielenkiintoinen, pyöreä pöytä nahkatuoleilla. Portinvartijan talon viereisestä rakennuksesta – Yritystalosta, on löytynyt todellisia löytöjä tehtaan historiasta. Ties ketkä näilläkin tuoleilla ovat ennen meitä istuneet. Koivisto on kiinnostunut myös kotimaisista yrteistä sekä niiden hyvää tekevistä vaikutuksista ja onkin hotellitoiminnan lisäksi mukana yrttibisneksessä. Keittiössä on näytillä erilaisia yrttipurkkeja Yrttipaja Oy:n tuotannosta.

Rakennuksessa on pieni wc sekä suihku. Oleiluhuoneen ikkunasyvennyksissä on tehtaassa valmistettuja kahvipusseja, muistoina menneistä vuosikymmenistä. Huoneistossa on myös useita kuvakollaaseja, joihin on taltioitu tehtaan työläisiä työssään.

Tarinan mukaan Portinvartijan talossa työskenteli aiemmin varsin tiukka tehtaan portinvartija. Hänen ohitseen ei ihan tuosta vaan menty. Kuvassa portinvartija vuonna 1959. Kuva Hotel Kauttua.

Huoneistossa ei ole saunaa, mutta kesäisin on mahdollista kävellä vanhaa ratapenkkaa pitkin varsin lähellä sijaitsevalle Alvar Aallon suunnittelemalle jokisaunalle, jossa järjestetään halukkaille yleisösaunavuoroja. Jos luonto on kesäaikaan Kauttualla hurmaava, samaa voi sanoa läheisen Kauttuan ruukin rakennuksista jotka loistavat kilpaa auringon kanssa. Täällä järjestetään erilaisia kesätapahtumia, tarjotaan sielunravintoa kulttuuria ja historiaa kaipaaville sekä ruokitaan myös nälkäisiä vatsoja. Hotel Kauttua onkin oivan matkan päässä ruukista sekä sen houkutuksista.

Hotel Kauttuan kautta voi myös halutessaan vuokrata viereisen Yritystalon kokoustiloja enimmillään 20 henkilölle tai osallistua vaikkapa joogailtaan hotellin toisen osakkaan Pasi Kuuselan ohjaamana. Etukäteen on mahdollista varata myös rentouttava hieronta Studio Mantrasta.

Hotel Kauttua on veikeä mahdollisuus viettää laatuaikaa oman porukan kesken ilman häiritseviä naapureita. Matkailijan perustarpeet on otettu miellyttävästi ja lähes kodinomaisesti huomioon. Unohtamatta Kauttuan ja Euran kulttuuritarjontaa, joka on lähes kävelymatkan päässä.

Mikäli kiinnostus Hotel Kauttuaa kohtaa heräsi, seuraa mukana. Pian blogissa on onnekkaalle tarjolla majoituslahjakortti huoneistoon! Mikäli et malta odottaa, käy Hotel Kauttuan sivuilla ja varaa oma yösi jos toinenkin.

 

 

Kankaanpää kutsuu! Voita yö Pettu-Eerikin rauhassa!

*Kilpailu on päättynyt. Onnetar suosi tällä kertaa Hanna Ala-Järvenpäätä Sastamalasta. Onnea ja mukavaa reissua Kankaanpäähän! 🙂

 

Oletko kiinnostunut Suomen historiasta, haluat kokeilla jotain uutta sekä viettää rentouttavan vuorokauden maalaismaisemassa? Silloin sinun kannattaa ehdottomasti osallistua arvontaan, jossa voit voittaa lahjakortin Pettu-Eerikkiin. Kilpailuaika on 3.2. asti.

Pettu-Eeerikissä pääset tutustumaan ehkä Suomen laajimpaan yksityiseen museoon, aistimaan maalaisluontoa joka solullasi sekä halutessasi vierailemaan Kankaanpäässä, yhdessä Satakunnan valioyksilöistä. Lähellä toimii mm. Jämi joka tarjoaa erilaisia ulkoiluaktiviteetteja jokaisen liikkujan tarpeisiin.

Lahjakorttiin sisältyy majoitus kahdelle hengelle sekä maukkaat aamupalat. Lahjakortin arvo on 70€ ja kortti on voimassa 30.7.2018 asti.

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttikenttään viestin, jossa kerrot, kenet ottaisit Kankaanpään Venesjärvelle mukaasi.

Mikäli haluat tutustua paikan tarjontaan etukäteen, se käy näppärästi tämän linkin kautta.

*Kuvien julkaisuun on saatu käyttöoikeus Pettu-Eerikiltä.

Noormarkun ruukinpatruunan jäljillä

Noormarkun ruukki, Pori

Viime kesänä ehkä koko suven kauneimpana kesäpäivänä, ajelimme letkeän laiskasti Satakunnan maisemissa. Vain 15 kilometriä Porista viitta osoitti Noormarkun taajamaan, jonne uteliaisuuttamme ajoimme. Ja mitä sieltä löysimmekään…

Pienen keskustan jälkeen löytyi todella viehättävä Noormarkun ruukin alue. Voi ihanuutta! Parkkeerasimme auton ruukin alueelle ja jatkoimme miljöön ihastelua jalkaisin. Miten tällainen paikka onkaan voinut jäädä meiltä näkemättä?

Jos olet aiempia rustailujani lukenut, oletkin jo tietoinen, että sydämeni sykkii palavasti kartanoille, linnoille sekä miljöille, joilla on monikerroksellinen historia takanaan. Juuri tällainen on Noormarkun ruukin alue.

Suuret kartanomaiset rakennukset hallitsevat ruukkia, vanhat punamultaiset työläisten asunnot sekä tehdaskiinteistöt hohtavat sinistä taivasta vasten ja Noormarkunjoki virtaa laiskasti pitkin uomaansa. Tuli välitön tarve ottaa paikasta enemmän selvää. Syksyllä pääsimmekin tutustumaan ruukkiin jo paljon paremmin.

Noormarkun ruukki

Ruukinalueella on rikas menneisyys takanaan. Herrgårdin kartano mainitaan jo 1400-luvun kirjoissa. Vuonna 1806 sen hetkinen omistaja kenraali-adjutantti Carl Constantin de Carnalli sai Ruotsin kuninkaalta oikeuden rautaruukin rakentamiseen. Samalla Noormarkusta tuli viimeinen Ruotsin vallan alla Suomeen perustettu ruukki.

Ahlströmin suvun taival alkoi Noormarkun ruukissa vuonna 1870, kun Antti Ahlström, joka oli merikarvialainen liikemies, osti ruukin maa- ja metsäalueineen. Ruukki oli ostohetkellä huonossa kunnossa, mutta vuosikymmenten aikana Antti ja myöhemmät sukupolvet rakensivat sen sellaiseksi kuin ruukki on nyt – aivan ainutlaatuinen kokonaisuus! Nykyisin ruukin omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy.

Ruukinpatruuna Antti Ahlström oli aikanaan arvostettu mies. Hän syntyi vuonna 1827 talollisen perheeseen, meni suotuisiin naimisiin kaksi kertaa ja sai jälkimmäisestä avioliitostaan 20 vuotta nuoremman Evan o.s. Holmströmin kanssa seitsemän lasta.

Noormarkun ruukin lisäksi hän hankki omistukseensa mm. Kauttuan ruukin. Hän oli myös valtiopäivämies, suomenmielinen uudistaja, mesenaatti, laivanvarustaja sekä kauppaneuvos. Hänelle tarjottiin myös vapaaherran arvonimeä, mutta hän kieltäytyi kunniasta. Ahlström kuoli lääkärimatkalla Helsingissä vuonna 1896. Hänellä jäi jälkeensä mm. neljä ruukkia ja 15 sahaa.

Antin kuoleman jälkeen Eva-leski johti yhtiötä rautaisella otteellaan, kunnes lapset olivat aikuisia, jolloin perustettiin osakeyhtiö. Eva olikin yksi Suomen ensimmäisistä naispuolisista teollisuusjohtajista. A. Ahlström osakeyhtiöstä tuli yksi Suomen suurimmista yrityksistä, aloinaan metsä-, paperi-, metalli- ja lasiteollisuus.

Tänä päivänä ruukki tarjoaa matkailijoille ja kartanoromantiikkaan hurahtaneille, kuten minulle, täydellisen paon arjesta. Ruukki kuuluukin Suomen merkittävimpien kulttuurimaisemien joukkoon, ja onkin yksi Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Ruukin miljöössä pääsee viettämään yksityisjuhlia tai kokouksia, luontoretkeilemään, majoittumaan historiallisissa rakennuksissa, herkuttelemaan lähiruokaa Noormarkun Klubilla, kokemaan erilaisia kulttuurielämyksistä kuten tutustumaan Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan, Makkarakosken sahamuseoon, Ahlström Voyage – näyttelyyn tai vain yksikertaisesti nauttimaan suloisista Noormarkunjoen maisemista sekä sen rannalla olevan Koli saunan lämmöstä.

Kuva: Ahlströmin ruukit.

Kohteessa

Loppusyksystä Noormarkkuun palatessamme, aurinko ei enää hellinyt kulkijaa, mutta se toi eteemme täysin toisenlaisen tunnelman. Vanhojen puiden lehdet olivat jo aikapäiviä sitten pudonneet, suuret sadepisarat putoilivat raskaina tuulilasillemme ja ruukki oli samaan aikaan koruton, mutta omalla tavallaan hyvin kutsuva.

Kuva: Ahlströmin ruukit.

Vierailimme ensimmäisenä ruukin vuonna 1924 rakennetussa kerhotalossa, Noormarkun Klubilla. Kustavilaishenkinen tila on kuin luotu juhlille, ja sellaiset Klubilla olivatkin juuri alkamassa. Juhlasali oli koristeltu hopeisilla ja vaaleanpunaisilla ilmapalloilla 50-vuotiaan syntymäpäiväsankarin kunniaksi.

Kuva: Ahlströmin ruukit.

Osa Noormarkun Klubilla valmistettujen ruokien raaka-aineista saadaan omista metsistä ja maa-alueilta sesongin mukaan. Kuinka moni muu ravintola voi sanoa tarjottavien riistaherkkujen tulevan suoraan omasta metsästä? Aika harva.

Ruukki onkin monilla eri tavoin omavarainen; omista metsistä saatavan riistan, marjojen ja seinien lisäksi ekoenergiaa saadaan viereisestä Makkarakoskesta oman vesilaitoksen generaattoreilla ja rakennuksia lämmitetään yhtiön metsistä saatavalla puuhakkeella.

Kuva: Ahlströmin ruukit.

Noormarkun Klubilla tarjotaan lounasta, joten jos joskus ajelet arkisin Noormarkun ohi klo 11.00 – 14.00, käy ihmeessä testaamassa. Näin joulun alla on mahdollista helpottaa kunkin joulukiireitä ja tilata jouluherkut suoraan Klubilta. Lounaan ulkopuolisina aikoina Noormarkun Klubi toimii lähinnä tilausravintolana, mutta 8.1. alkaen Klubi on avoinna yleisölle maanantaista torstaisin myös iltaisin.

Suuntaamme kulkumme vuonna 1866 rakennettuun vierastalo Sahalaan joka alun perin toimi viereisen Makkarakosken Sahan konttorina ja asuinrakennuksena. Talossa on 12 raikkaasti kalustettua kahden hengen huonetta, jotka erivärisinä sointuvat niin toisiinsa kuin rakennuksen yleisilmeeseenkin.

Saamme kuulla, että sisustuspuuhia hoitaa idearikas naisryhmä joka miettii jokaista sisustuselementtiä erikseen ja selvästi onnistuneesti. Erityisen ilahduttavaa on, että jokainen huone on nimetty rakennuksen historian mukaan. Huoneissa on myös mustavalkokuvia eletystä elämästä. Psst. Ei kerrota kenellekään, mutta olisin halunnut saman tien kääriytyä vaaleanpunaisen huoneen houkuttelevan pehmeiden peittojen alle…

Sahalan yläkerrasta löytyy mukavaa oleskelutilaa isommallekin joukolle. Majoittujilla on käytössään erillisestä rakennuksesta löytyvä uudehko kuntosali, wifi, kesäkautena tenniskenttä sekä mahdollisuus lainata polkupyöriä.

Vierastalo Sahalan lisäksi ruukki tarjoaa myös muita majoitusvaihtoehtoja. Tarjolla on mm. Vierastalo Kultala neljän makuuhuoneen, hyvin varustellun keittiön ja 4-8 hengen saunan voimin. Sekä Alvar Aallon 1940-luvulla laatimien suunnitelmien mukaan peruskorjattu Vierastalo Vainiola, joka tarjoaa avointa vaaleaa tilaa Artekin huonekaluilla. Osa huonekaluista on harvinaisuuksia! Vainiolasta löytyy myös sviitti jonne on mukava käpertyä viettämään vaikkapa hääyötä.

Ylitämme joen. Vasemmalle jää saha, voimalaitos ja kalaportaat. 1800-luvulla rakennettujen työläistalojen pihat ovat hyvin hoidettuja, ja alueella on edelleen elämää. Näemme kuinka viereisen hevostallin peloton ratsastaja uhmaa yhä yltyvää vesisadetta tummalla hevosellaan. Erään talon portailla, läpimärkä kissa pyrkii sisälle kodin lämpöön.

Jatkamme matkaamme Vanhaan Vasarapajaan jossa Ahlström Voyage-näyttely kertoo niin Noormarkun, Ahlströmien suvun kuin Suomenkin historiasta. Mielenkiintoinen museokokonaisuus. Alakerrasta löytyy mm. Ahlströmien vaunut, konttoriesineistöä sekä mustanpuhuvaksi tummunut paja. Lisäksi on nähtävillä suomalaista designlasia usean vitriinin verran.

Yläkerrassa pääsee tutustumaan lukuisin valokuvien ja esineiden avulla historian eri kerroksiin. Perimmäisestä huoneesta löytyy myös kattaus, jollainen vielä nykyisinkin katetaan suvun juhlissa. Naisten ja miesten pöytäpaikat on plaseerauskorttien puuttuessa merkitty servetein.

Museossa pääsee osaksi ruukin historiaa. Vaikka patruuna itse oli vain vähän kouluja käynyt mies (itse asiassa vain kolme vuotta alkeiskoulua), halusi hän tarjota kaikille mahdollisuuden käydä koulua; Ahlströmit rakennuttivat mm. Merikarvialle peräti kaksi kansakoulua ja Kullaalle yhden. Lisäksi Noormarkun kirkon rakentamisessa on ollut merkittävä Ahlströmin suvun tuki. Kirkko seisoo ryhdikkäänä Vanhan Vaasantien varressa, ruukkialueen kupeessa. Eva jatkoi hyvän tekemistään ja rakennutti sairaalan jossa oli mm. yksi Suomen ensimmäisistä röntgenlaitteista.

Suosittelen osallistumaan mukaan ohjatulle ruukkikierrokselle, sillä ihmisläheiset tarinat herättävät aikalaiset jälleen eloon.  Valittavana on useita erilaisia kierroksia joista tarkemmat tiedot ovat luettavissa Ahlströmin ruukin sivuilta.

Tällä puolella ruukkia et voi olla näkemättä mahtavan kokoista, vaaleaa puukartanoa, Antti Ahlströmin vuosina 1877 – 1881 rakennuttamaa Isotaloa. Valtava rakennus on yksi Suomen suurimmista puukartanoista. Sen on suunniteltu arkkitehti Ewert Lagerspetz.

Valitettavasti Isotalo on suvun yksityiskäytössä, joten kartanoromantikko voi vain ulkoa käsin ihailla rakennusta. Kertoman mukaan, suku kerääntyy kartanoon juhlimaan joulua sekä erilaisia merkkipäiviään. Iso huokaus…

Joen toisella puolella pilkistää A. Ahlström Osakeyhtiön vuonna 1916 valmistunut Pääkonttori. Puistoalue ympäröi rakennuksia, ja vaikka alueella on useita eri aikakauden ja arkkitehtien suunnittelemia taloja, ne sopivat saumattomasti yhteen.

Kesällä suuret puistot ovat hoidettuja ja ruukinalue onkin saanut mainetta edustavuudellaan. Vanhat omenapuut tuottavat edelleen satoa. Suvulla onkin perinteenä kokoontua syksyisin sadonkorjuujuhliin, jossa kerätään omenia, syödään hyvin ja viihdytään yhdessä.

Suosittelen lisäämään ensi kesän ja miksei talvenkin matkaohjelmaan Noormarkun ruukin. Kävele sen ihanilla puistoteillä, sulje silmäsi ja kuuntele kosken kohinaa, ihaile ylväitä, hyvin hoidettuja taloja ja uneksi – niin tein minäkin! <3

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Ahlströmin ruukit – Palveluliiketoiminnan kanssa.

Pettu-Eerikin pauloissa

Pettu-Eerikki, Kankaanpää

Kivenheiton päästä Venejärvestä löytyy runsauden ihmemaa nimittäin Pettu-Eerikki joka tarjoaa niin juhlapalveluita, antiikkia kuin yhden Suomen suurimmista yksityisistä kokoelmista; Sortokausista vaaran vuosiin.

Pettu-Eerikistä lyhyesti

Pettu-Eerikki on Aira ja Jorma Aukeenpään uurastuksen tulos. Ravintola on toiminut talossa vuodesta 1994 alkaen. Samassa yhteydessä isännän rakkaus kotimaiseen antiikkiin on pysynyt. Lähes jokaisella Pettu-Eerikissä olevalla tavaralla onkin tarina.

Mutta koska kyse ei ole museosta, on antiikkia mahdollista ostaa mukaan. Ei olekaan tavatonta, että morsian hääjuhlansa jälkeen ostaa koko pöytäserviisin mukaansa.

Juhlapalveluiden ja antiikin lisäksi tiloissa pääsee tutustumaan ainutlaatuiseen Sortokausista vaaran vuosiin näyttelyyn. Näyttely on esineistöltään hyvin runsas, mutta samalla myös hyvin mielenkiintoinen katsaus erityisesti Suomen sota-aikaan. Onhan Niinisalon varuskunta hyvin lähellä.

Esineistön joukosta löytyy mm. Mannerheimin sota-aikana käyttämä suikka.

Juhlavieraille näyttelyyn tutustuminen on ilmainen, muut henkilöt pääsevät tutustumaan mielenkiintoiseen näyttelyyn 4€ pääsylipun hinnalla.

Pettu-Eerikki on lisäksi kuuluisa paikan päällä tehdystä ruoastaan sekä uunituoreista leipomotuotteistaan. Pettu-Eerikki tarjoaa helpotusta joulukiireisiin, joululaatikot mahdollista tilata heidän keittiöstään.

Halutessa vierailija pääsee myös ratsastamaan pitkin Venesjärven metsiä tai saunomaan 30 hengen järvisaunassa.

Tänään

Marraskuun iltapäivä ei ole paras aika pistäytyä luonnonkauniilla paikalla kuten Venesjärven ympäristö on. Käännyimme Porista Venestielle ja ajelimme suurien lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta tuulilasiimme. Muutamien tien varrella olevien talojen ikkunoista heijastui lämmintä valoa juuri sataneelle lumipeitteelle. Kaunista!

Pettu-Eerikki sijaitsee hyvin yrittelijän kylän risteyksessä, nimittäin lähes jokaisen talon vieressä on kyltti joissa tarjotaan erilaisia palveluita.

Jätämme auton vanhojen hirsiaittojen vierustalle. Läheisessä aitauksessa hirnahtelee hevonen. Astumme punaisen rakennuksen sisälle ja samalla alkaa matka varsinaiseen runsauden sarveen.

Yksi käynti Pettu-Eerikissä ei riitä huomaamaan kaikkia yksityiskohtia ja esillä olevaa esineistöä vaikka kuinka yrittäisi. Joka puolella on erilaisia asetelmia ja valokuvakollaaseja.

Aira Aukeenpää johdattaa meidät korkeaan Eerikin juhlasaliin. Näissä tiloissa on useat perhejuhlat pidetty ja häät tanssittu. Juhlatilaa on yli sadalle henkilölle. Tilassa on tarjolla äänentoisto, kokousvälineet sekä piano.

Jatkamme Pettu-Eerikkiin tutustumista nousemalla portaat ylös näyttelytilaan. Ja millainen näyttelytila! Usean kymmenen metrin pituisen käytävän laidalla on molemmin puolin lasivitriinejä, joiden taakse on laitettu, satoja ellei tuhansia, aihepiireittäin järjesteltyjä tavaroita.

Sortokausista vaaran vuosiin näyttely keskittyy esittelemään Suomen vaiheita 1800-luvulta 1950-luvun loppuun. Sota-aiheista materiaalia on runsaasti, mukana mm. sotilaiden puhdetöinä tekemiä puutöitä. Nähtävillä on myös paljon valokuvasuurennoksia, jotka eivät sovi herkimmille ja lapsille.

Sortokausista vaaran vuosiin näyttelyyn tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Esineistö luo omalta osaltaan kuvan ankarista vuosista joita esi-isämme ovat eläneet. Mukana on myös ihmiskohtaloita, joiden matka päättyi nuoruusvuosiin.

Aira johdattaa meidät alas kidutuskammioon. Luit oikein – kidutuskammioon. Kyseinen kammio tai nahkurin orret on todellisuudessa mukavan intiimi juhlapaikka, jossa harmaiden seinien ja suuren tiilitakan lämmössä pääsee todella eroon arkisista ympyröistä.

Täällä noin 35 henkilön juhlatilassa on mahdollista viettää Keskiaikapäiviä, pikkujouluja tai polttareita. Seinillä riippuvat esineet henkivät Keskieurooppalaista mennyttä kulttuuria ritarin kilvestä kahleisiin ja kidutuspyörästä pään katkaisupölkkyyn. Tila on varsin hurmaava, eikä välineistö suinkaan niin hurjaa kuin tekstistä voisi kuvitella.

Tässä vaiheessa oli aika jatkaa matkaa pitkin jo pimentynyttä Satakuntaa. Autossa käy mielessä, että kyllä kotimaahamme mahtuu aivan uskomattomia paikkoja. Suosittelenkin jokaista ottamaan selvää lähiseutunsa palvelutarjonnasta sekä käyttämään niitä, naapurista voi löytyä todellisia helmiä!

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Pettu-Eerikin kanssa. Kuvien julkaisuun on saatu käyttöoikeus.