Browsing Category

Satakunta

Unescon maailmanperintökohde: Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Rauma

Lapissa, noin 20 kilometriä Rauman ydinkeskustasta sijaitsee Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin Skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue.

Kävimme kesälomareissulla ihmettelemässä Unescon maailmanperintökohteita; Vanhaa Raumaa sekä valtavia Sammallahdenmäen kiviröykkiöitä.

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue lyhyesti

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue valittiin Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena muinaisjäännöksenä Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1999.

Noin kilometrin läpimittaisella kallioalueella sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on isoja hiidenkiukaita sekä matalia kehäröykkiöitä. Tunnetuimmat röykkiöt ovat laakea suuri nelikulmainen latomus, jota kutsutaan Kirkonlaattiaksi sekä pitkä ja metrin korkea vallimuodostelma Huilun pitkä raunio.

Museoviraston radiohiiliajoitusten mukaan kallion korkeimmalla kohdalla olevat hautaröykkiöt ajoittuvat ajanjaksolle 1300 – 1000 eaa. Edellisiä selvästi alempana sijaitseva paasiarkkuröykkiö on tutkituista röykkiöistä nuorin ja ajoittuu vuosiin 170 eaa. – 82 jaa.

Mäellä kiertää noin 1,5 km pituinen opastettu polku, joka soveltuu hyvin luontoretkeilyyn. Polku on merkitty sinisillä nauhoilla sekä puisilla Hannunvaakuna-kylteillä.

Kohteeseen ei ole sisäänpääsymaksua. Kesäkaudella 1.4. – 31.10.2018 Sammallahdenmäellä on saatavilla esitteitä, lisäksi infopisteet ja huoltotilat ovat avoinna ja käytettävissä. Kohde on omatoimikohde ja avoinna ympäri vuoden. Talvikaudella ei kohteessa ole kunnossapitoa.

Sammallahdenmäellä

Saavuimme Vanhan Rauman hulinasta hiljaiselle Sammallahdenmäelle. Meidän lisäksi metsässä oli vain pariskunta koiransa kera. Jos vierailumme Vanhassa Raumassa on jäänyt lukematta, sen vilkaiseminen onnistuu mainiosti tämän linkin takaa.

Sammallahdenmäelle kulkeminen vaatii ajoneuvon, julkista liikennettä ei paikan päälle oikein ole. Lähin bussipysäkki löytyy 4,5 km päästä. Tosin kesän 2018 aikana Raumalta on ollut mahdollista osallistua opastetuille yhteisretkille joka tuo kaupungista linja-autolla kootusti Sammallahdenmäelle vierailijoita. Tästä mahdollisuudesta voit lukea tämän linkin takaa.

Tänä pilvisenä iltana ruuhkaa ei kuitenkaan ollut. Kohteeseen on hyvät opasteet, suuria ruskeita kylttejä tien reunoilla. Myös Sammallahdentien parkkipaikalla oleva opaste on hyvässä kunnossa ja tarkka. Mukaan voi myös ottaa opastaulun viereisestä postilaatikosta esitteen joka esittelee kohdetta myös kierroksen aikana. Esitteessä on myös ruotsin- sekä englanninkieliset osiot.

Sammallahdenmäki on kallioinen. Luonto on hieman kitukasvuista, lähinnä pieniä mäntyjä, jäkälää ja varpukasveja. Kuiva kesä näkyy luonnossa. Kiviröykkiöille on aikojen saatossa muodostuneet polut. Ensimmäisenä eteen putkahtaa Pohjoinen tasanne-niminen röykkiöalue. Röykkiö on vanhin arkeologisesti tutkittu alueen hautaröykkiöistä. Haudasta on löydetty palanen luuta josta on saatu tehtyä ajoitus 1300 eaa. tienoille. Röykkiöiden joukossa on myös nelikulmioinen Kirkonlaattia joka on 20 metriä pitkä. Tutkimuksissa Kirkonlaattiasta ei ole löydetty luuta mutta sen on silti arveltu olevan hauta erikoisesta muodostaan huolimatta.

Kylmämuurattu reunakivimuuri.

Huilun pitkä raunion kylki.

Polun varrella röykkiöt seuraavat toisiaan. On hiidenkiukaita, spiraaliröykkiöitä sekä aivan viimeisenä polun päässä erikoinen Huilun pitkä raunio (kuka näitä nimiä on oikein keksinyt?). 20 metriä pitkää hautaröykkiötä kiertää noin metrin korkuinen kylmämuurattu reunakivimuuri. Kivet on siis ladottu paikalleen ilman laastia. Myöskään tästä röykkiöstä ei ole löydetty luuta. Polun kautta pääsee myös Savulaaksontien parkkialueelle.

Spiraaliröykkiö.

Röykkiöt näyttävät näin maallikon silmissä hyvin samanlaisilta. Lisäksi alueella on kaikenlaisia irtokiviä, joten ei oikein tiedä mikä on muinaismuisto ja mikä ei. Alue on kuitenkin omassa omituisuudessaan mielenkiintoinen ja hyvä koko perheen luontokohde. Näin keskikesällä luonto tarjoaa mustikoita sekä rauhaa omille ajatuksille sekä yhteisille jaetuille kokemuksille. Kun oikein antaa mielikuvituksen jyllätä, näkee mielessään muinaiset esi-isät työntelemässä kiviä ja kasaamassa hautoja. Mieleen tulee, olivatko he surullisia? Vai oliko kuolema vain yksi luonnollinen vaihe heidän elämässään?

Kiersimme alapolun kautta takaisin Sammallahdentien parkkipaikalle. Alapolun luonto on huomattavasti rehevämpää kuin kallioilla ja vastassa onkin viljaisaa peltoa sekä hieman tiheämpää saniaismetsää ja niitä hyttysiä, joita ei ylhäällä pääpolulla ollut.

Sammallahdenmäki on hyvä kohde ulkoiluun. Mikäli sinua kiinnostaa enemmän historiallinen informaatio kohteesta, katso esimerkiksi varsin kattavat Rauman matkailusivut aiheesta.

 

Unescon maailmanperintökohde: Vanha Rauma

Vanha Rauma

Tiesitkö, että Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta?

Kuusi kohteista on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Kävimme kesälomalla Raumalla ja samalla pääsimme tutustumaan peräti kahteen Unescon kohteeseen saman päivän aikana, nimittäin Vanhaan Raumaan sekä Sammallahdenmäen pronssikauden hautaröykkiöalueeseen. Tämä blogijuttu kertoo Vanhasta Raumasta.

Vanha Rauma lyhyesti

Vanha Rauma nimettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Kohde edustaa parhaimmillaan vanhaa skandinaavista puukaupunkirakentamista sekä merellistä arkkitehtuuria 1600 – 1800-luvuilta. Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin sekä parhaiten säilynyt puukaupunkialue.

Viehättäviä puutaloja sisäpihoineen, ovineen ja portteineen on säilynyt 600 kappaletta ja yhdessä paikallisen murteen sekä aidon hengen kera on Vanha Rauma varteenotettava nähtävyys Suomen kesässä.

Puutalojen lisäksi Vanhan Rauman fransiskaanimunkkien rakennuttama keskiaikainen Rauman Pyhän Ristin kivikirkko, Rauman Vanha Raatihuoneen talo sekä Kauppatori ovat varteenotettavia nähtävyyksiä.

Heinäkuussa, Pitsiviikolla on mahdollista tutustua myös Vanhan Rauman talojen sisäpihoihin maksutta, kun osa omistajista avaa porttinsa yleisölle. Sisäpihoilla on tuolloin mm. kirpputoreja sekä pieniä tapahtumia jotka antavat hyvän syyn eksyä Vanhan Rauman kaduille ja nupulakivikujille.

Kohteessa

Tiedättekö tunteen kun jokin paikka on liian tuttu ja on hieman vaikea kokea sitä hienona? Tällainen on minulle Rauma, nimittäin aiemmin kaupungissa asuivat omat vanhempani ja nyt myös appivanhemmat. Ja kun jonkin kohteen näkee satoja kertoja, siitä häviää välitön hohde. Blogijuttua varten asetin ensikertalaisen ”lasit” päähäni ja lähdin perheeni kanssa tutkimaan vanhaa kaupunkia.

Kesäinen auringonpaiste saa talojen värit hehkumaan ja onneksi Vanhan Rauman taloista pidetään huolta! Monen rakennuksen edessä ovat maalausporukat jotka rapsuttavat pintamaaleja pois ennen uuden maalin tieltä.

Kaupunkijuna Kake.

Seuraamme sympaattista kaupunkijuna Kakea joka puksuttaa pitkin Rauman katuja. Junan kyytiin pääsee 5€ ja kierros käsittää niin Vanhan Rauman kuin Poroholman lomakeskuksen.

Saavumme Kauppatorille, joka on hyvin aktiivinen ja vilkas kohde raumalaisille. Tänäänkin, vaikka on normaali torstai, torilla on vihannesten ja kalojen myyjien lisäksi kipuamassa lavalle kuororyhmä.

Rauman Vanha Raatihuoneen talo.

Lavaa vastapäätä on barokkityyliä edustava Rauman Vanha Raatihuoneen talo, komea kivirakennus jossa vuodesta 1902 on sijainnut Rauman museo. Raatihuone on valmistunut vuonna 1776. Vastaavia alkuperäisessä asussaan olevia raatihuoneen taloja on Suomessa jäljellä Rauman lisäksi vain Porvoossa. Mikäli Raatihuone ja Rauman museo kiinnostavat, tämän linkin takaa löydät lisää tietoa. Museosta on mahdollista käydä hakemassa kartta joka opastaa pitkin Rauma Unescon kulttuurikohteita. Voit printata sen mukaasi myös tästä.

Astellemme torin vierustaa kulkevaa Isokirkkokatua Rauman Pyhän Ristin kirkolle. Kapealla kadulla katselemme taloja ja erityisesti portteja joilla talojen sisäpihat pysyvät katseilta piilossa. Portit ovat korkeita sekä varsin hienoja, kannattaa silmäillä kuinka erilaisilla koristeluilla portit on tehty. Kuljemme sillan yli jonka alle jää Kanaali. Kapeaa kanaalia ympäröi vehreä kasvisto sekä leikkivät sorsanpoikaset.

Rauman Pyhän Ristin kirkko.

Rauman Pyhän Ristin kirkko on varsin viehättävä ilmestys. Erityisesti nyt kun luonto on vihreimmillään ja puut reunustavat kirkkoa suloisesti. Kirkon ovet ovat avoinna arkisin klo 10.00 – 17.00, lauantaina klo 11.00 – 15.00 ja sunnuntaina klo 10.00 – 16.00. Kirkkoon ei ole sisäänpääsymaksua.

Rauman Pyhän Ristin kirkon rakennuttivat fransiskaanimunkit luostarinsa yhteyteen 1400-luvun lopulla ja myös kirkon sisätilan hyvin säilyneet maalaukset ovat siltä ajalta. Suosittelen vilkaisemaan, samalla voi kirkosta löytää hieman uudempaankin taidetta…

Kerttu Horilan veistos: On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis.

Kerttu Horilan veistos On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis (teos on nimetty vanhan rouvan kädessä olevan virsikirjan virren nro 195 mukaan).

Kimmo Ojaniemen katedraaliaiheisia puuveistoksia.

Kirkon takana olevassa Kirkon kellarissa on heinäkuun ajan esillä Kimmo Ojaniemen katedraaliaiheiset puuveistokset ja ääniteos, jotka sopivat vallan mainiosti miljööseen mukaan. Veistokset on lisäksi valaistu näyttävästi ja Kirkon kellari onkin mukava pieni kohde matkan varrella. Lisää informaatiota löydät tämän linkin takaa.

Suomen pienin katu, Kitukränn.

Kierrämme kirkon ja tapulin jäänteet ja palaamme takaisin Vanhan Kaupungin kujille. Vastaan tulee Suomen pienin katu Kitukränn. Pituutta Kitukrännilla on 60 metriä ja leveyttä 213 cm. Sanomattakin on selvää, ettei tällä kadulla moottoriajoneuvoja nähdä ja hyvä niin!

Marela-museo.

Marela-museon takapiha on viehättävä.

Kurkimme sisäpihoille avointen porttien takaa, sisäpihat ovat idyllisiä paikkoja joissa vanha kohtaa uuden nykyisten asukkaiden mukana. Marela-museon takana Kauppakatu 24:ssä olevalla sisäpihalla on mahdollista viivähtää hetki jos toinenkin. Täällä pääsee tutustumaan mm. perinteiseen veneenrakentamiseen, onhan Marela entinen kauppias- ja laivanvarustajasuvun kotitalo.

Pyhän kolminaisuuden harmaakivikirkon rauniot.

Marelan kulmalta näkee myös vanhan Kalatorin jossa vielä 1300-luvulla oli meri. Kalatorin reunalta löytyy myös 1400-luvulla rakennetun Pyhän kolminaisuuden harmaakivikirkon rauniot.

Rauman Flikk ja nätti flikka.

Meidän kävelyreissumme Vanhan Rauman kujilla päättyy Hauenguanoon eli kahden pääkadun Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteykseen. Täältä löytyy puurakenteinen kaivo sekä Vanhan kaupungin ensimmäinen yksityinen kivitalo vuodelta 1795, joka nykyisin on osa Rauman taidemuseo Pinnalaa. Taidemuseon edustalla istuu Kerttu Horilan vuonna 2014 julkistettu Rauman Flikk-niminen patsas. Hurmaava istuva veistos on osoittautunut hyvin kuvatuksi kohteeksi yhdessä tai erikseen flikan uusien ystävien kera.

Hauenguanon lähistöllä on käsityöläisten pajoja sekä putiikkeja joissa myydään mm. kuuluisaa raumalaista pitsiä, josta myös heinäkuussa järjestettävä Pitsiviikko on saanut nimensä. Mutta se on eri jutun aihe se. Seuraavassa Rauma-aiheisessa osassa vieraillaan Unescon maailmanperintökohteessa pronssikautisella Sammallahdenmäen hautaröykkiöalueella.

Lue myös Meriharakan tuorein blogikirjoitus Rauman Unesco-kohteista tämän linkin takaa.

 

Kivikievarin kertomaa – Ali-Ketolan tilalla

Ali-Ketola, Kokemäki

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Ali-Ketolan tilan kanssa.

Pääsiäisenä vietimme ihanan vuorokauden Ali-Ketolan tilalla Kokemäellä. Tila on meille jo entuudestaan tuttu koska olemme viettäneet Ali-Ketolan Matin talossa kahdet perhejuhlat vuosien varrella.

Nyt testausvuorossa oli herkällä kädellä remontoitu kivinavetta, jonka orsille on rakennettu hotellitasoisia majoitusvaihtoehtoja sekä alakertaan viehättävä, yli metrin paksujen seinien sisään kätkemä juhlatila.

 

Ali-Ketolan tila lyhyesti

Ali-Ketolan tilalla on pitkä historia takanaan. Nykyisin tilaa isännöivät Sirpa ja Olavi Ali-Ketola aikuisten lastensa kera. Peltojen viljelyn lisäksi tila tarjoaa varsinaisen aarreaitan maatilamatkailijoille sekä erilaisia juhla- ja kokoustiloja ikimuistoisia tapahtumia järjestäville tahoille.

Kuva: Ali-Ketolan tila.

Luonto on tilaa lähellä, vieressä virtaa Kokemäenjoki joka tarjoaa melonta-, kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia niitä kaipaaville. Joen rannassa oleva savusauna tarjoaa Olavi-isännän tunteja kestäneen lämmittämisen jälkeen tuhdit löylyt joiden antia voi vilvoitella virkistävän joen partaalla.

Tilan kivinavetan valmistumisajankohtaa ei varmuudella tiedä kukaan. Tarinan mukaan rakennus olisi valmistunut samanaikaisesti Pori-Tampere rautatien kanssa 1800-luvun lopulla ja samojen työmiesten käsistä kuin ratakin. Ratamiehinä työskennelleitä kivimiehiä ei tarvittu jatkuvasti, joten hengen pitimiksi he tekivät myös muita töitä kuten suuria kivinavettoja. Alueella on useampikin jyhkeä kivinavetta jotka muistuttavat hyvin paljon toisiaan.

Vuonna 2014 tehdyn remontin jälkeen, tila on tarjonnut nykyaikaisia juhlatiloja sekä majoitusta tunnelmallisessa Kivikievarissa. Vanha kivinavetta tarjoaakin juhlatilaa noin 80 henkilölle. Ulkoa löytyy myös tanssipaviljonki, jossa voi kesäjuhlissa pyörähdellä orkesterin sointujen säestämänä.

Kivikievarin yläkerrasta löytyy majoitustilaa kahdeksan huoneen verran, jossa mahtuu useampikin perhe nukkumaan varsin tyylikkäissä huoneissa. Jokaisesta huoneesta löytyy oma wc sekä suihku. Kerroksesta löytyy myös yhteinen olohuone sekä sähkösauna.

Pihapiiristä löytyy lisäksi tilan vanha päärakennus Matin talo, jossa on mahdollista juhlia intiimissä mutta viehättävässä yli 100-vuotiaassa rakennuksessa. Tilaa Matin talossa on noin 60 henkilölle. Talo tarjoaa myös majoitusta noin 10 henkilölle.

Ali-Ketolan pihassa on kesäisin tarjolla perheen pienimmille lisäksi frisbee- että minigolfia. Myös polkupyöriä, kanootteja sekä soutuveneitä on majoittujien mahdollista lainata.

Osoite on: Ali-Ketolan tila, Ketolantie 182, 32800, Kokemäki.

Kohteessa

Kokemäen keskustasta ajelimme noin viiden kilometrin päähän Ali-Ketolan tilalle. Tie kulkee varsin viehättävässä maalaismaisemassa, yli joen sekä halkoen peltoja ja pihapiirejä. Varsinkin kesäisin tie on maaseutua parhaimmillaan.

Pääsiäisestä ja useammista juhlista huolimatta meidät otettiin erittäin lämpimästi vastaan Ali-Ketolan tilalla. Kivikievarin juhlasalissa juhlittiin metsäkoneenkuljettajaksi valmistuneen Valtterin juhlia ja Matin talossa oli meneillään 80-vuotiaan rouvan syntymäpäivät. Tilan erilliset juhlatilat mahdollistavat useammat juhlat samanaikaisesti, joka on yrittäjän kannalta varsin näppärää.

Majoituimme Kivikievarin yläkertaan. Jo majoittujien käytössä oleva yhteinen olohuone sai meidät huokailemaan ihastuksesta, tila on nimittäin sisustettu mainiosti, kohde huomioiden. Sisustus on yhdistelmä rustiikkia, ripauksella alppityylistä henkeä. Muhkeat nahkasohvat suorastaan kutsuvat uppomaan syvyyksiinsä. Mikäli yöpyjiä on vain muutama, tilassa tarjoillaan aamuisin myös aamupalaa.

Olohuoneesta pääsee majoittujien yhteisessä käytössä olevaan saunatilaan, jonka varausjärjestelmänä toimii liitutaulu. Kukin huone varaa taululta haluamansa sauna-ajan. Näin perheet tai ystävät pääsevät saunomaan yhdessä, ilman erillisiä miesten tai naisten saunavuoroaikoja, joka on varsin miellyttävää majoittujien kannalta katsottuna.

Saimme huoneeksemme erittäin rauhallisella värimaailmalla sisustetun huoneen josta lankesivat näkymät alas lumen peitossa olevalle talviselle pellolle. Käytävän toisen puolen huoneista aukeavat maisemat Kokemäenjoelle.

Koska olemme uteliaita, kävimme vilkaisemassa myös muita vapaina olevia huoneita. Suurimman vaikutuksen teki unikkotapetilla ja punaisilla elementeillä sisustettu huone. Mukavalta näytti myös huone josta löytyi taas trendikkääksi sisustuslehdissä mainittu kiikkustuoli. Huoneissa onkin miellyttäviä yksityiskohtia joihin on hyödynnetty tilan varastoista löytyneitä tarvikkeita kuten vanhaa harmaantunutta lautaa. Kukin huone on omanlaisensa ja yrittäjän mukaan sisustus on täysin omasta kynästä lähtöisin. Perheen tyttärellä on selkeästi värisilmää!

Kävimme myös herättelemässä muistojamme Matin talossa. Talo on täysin omanlaisensa kokonaisuus. Se vie vierailijan lähihistoriaa ja hieman vanhemman henkilön kauas omaan lapsuuteen asti. Matin talo onkin varsin suosittu juhlapaikka hieman iäkkäämpien juhlijoiden kesken. Ympäristö antaa virikkeitä muisteluihin ja muu juhlaväki mahdollisuuden kuunnella kertomuksia vuosikymmenten takaa, joka on varsin elämää rikastuttavaa antia.

Kivikievari hiljeni pikkuhiljaa iltaa kohden mentäessä ja pian olimme rakennuksessa aivan kahden. Mikä nautinto oli viritellä sauna lämpimäksi, kylpemisen jälkeen kääriytyä pehmeiden vuodevaatteiden väliin täyden kuun valaistessa talvista peltomaisemaa ja nukahtaa vallitsevaan täydelliseen hiljaisuuteen. Tämä jos mikä on todellista rauhoittumista – pääsiäisenä.

Heräsimme auringon kutitellessa nenän päätä. Rakennus oli edelleen aivan hiljainen vaikka tiesimmekin, että alakerrassa järjesteltiin jo pääsiäisbrunssia. Kömmimme alakertaan aamupalalle sekä juttelemaan Sirpa Ali-Ketolan kanssa yrittäjän arjesta ja kuulumisista.

Ali-Ketolan tila tarjoaa juhlapalveluita niin yksityisille kuin yrityksille. Tilan etuna on sijainti. Täällä jos missä saat mielesi pois arkisesta aherruksesta, ja silti Kokemäki on lähellä kaikkea. Porin, Tampereen ja Turun huvitukset ovat vain alle sadan kilometrin päässä.

Isäntäväki tarjoaa tilauksesta maittavaa, rehellistä ruokaa. Lähialueen tuottajien raaka-aineita käytetään ruokien valmistuksessa mahdollisimman paljon hyödyksi. Esimerkiksi kala tulee tutulta kalastajalta, joten se on varsinaista luomuruokaa. Läheisen Kivikylän palvaamon tuotteita on myös pitopöydässä aina tarjottavien ruokien joukossa. Tilan leipä on erikseen mainittava, yksistään leipää voisi syödä mielin määrin.

Osallistuimme mukaan pääsiäisbrunssille jossa kauppaansa tekivät mm. talon omat lihapullat, lukuisat salaatit sekä mehevä lohi. Unohtamatta Kivikylän makkaraa, ja niitä ihania leipäpalasia…

Suosittelen lämpimästi tutustumista Ali-Ketolan tilaan. Mikäli kaipaat juhlatilaa, paikkaa rauhoittumiselle, kosketusta läheiseen luontoon tai vain mukavia ihmisiä ympärillesi, tee vierailu Kokemäelle Ali-Ketolan tilalle!

 

Suomen pienin hotelli – Hotel Kauttua

Hotel Kauttua, Eura 

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Hotel Kauttuan kanssa

Sain pääsiäisenä mahdollisuuden tutustua Suomen pienimpään hotelliin Eurassa ja olihan se mentävä uteliaisuudesta kurkkaamaan.

Hotel Kauttua lyhyesti

Hotelli tai tässä tapauksessa huoneistohotelli sijaitsee vanhassa Portinvartijan talossa lähellä Kauttuan ruukkia. Kauttuan ruukin toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti lähes 400 vuotta, joten alue on kulttuuriarvoiltaan rikasta.

Portinvartijan rakennus on aiemmin kuulunut Euran paperi Oy:lle joka muutamien fuusioiden myötä on nykyisin nimeltään Amcor Flexibles Finland Oy. Tehtaassa valmistetaan mm. erittäin kestäviä kahvipakettien pakkausmateriaaleja.

Tehdasalueen rakennukset ovat rakennettu vuonna 1949 ja edustavat funkkistyyliä niin ulkoa kuin sisältä.  Rakennuksissa on edelleen jäljellä alkuperäisiä, varsin retroja, mutta erittäin hyvin säilyneitä huonekaluja. Yritystalossa ja hotellissa on nähtävillä mm. valaisimia sekä Helsinki-Vantaan lentokentälle suunniteltu nahkasohva, joka vetää vertojaan virheettömyydellään suoraan kaupasta ostetuille huonekaluille.

Hotel Kauttua on tarjonnut majoitusta 1 – 4 henkilölle vuodesta 2014 lähtien. Maksimissaan huoneistoon mahtuu 6 henkilöä huoneistosta löytyvillä varavuoteilla. Huoneiston hintaan kuuluu langaton internet, vuodevaatteet, keittiö ruoanlaittomahdollisuuksineen, oleiluhuone josta löytyy tietokone majoittujien käyttöön, arkisin tarjottava aamiainen viereisen tehtaan Antell-kahvila Kantrillissa sekä loppusiivous. Parkkipaikka jossa on lämmityspistokkeet, kuuluvat huoneiston hintaan mukaan. Huoneisto on savuton. Lisäksi majoittujat voivat lainata hotellilta käyttöönsä polkupyöriä lähialueen tutkimiseen.

Hotellin osoite: Luvalahdentie 1, 27500 Kauttua.

Kohteessa

Hotellille mennessä iskee hieman epäusko, viitat neuvovat tehtaan pihaan, mutta usko loppuu pienen rakennuksen edessä. Olemmeko perillä? Olemmehan me. Yrittäjäkaksikon iloinen osakas Petri Koivisto tulee Portinvartijan talosta ulos ja alkaa mielenkiintoinen matka tehdashistorian lähteille.

Hotel Kauttua kuvan etualalla.

Koivisto johdattaa meidät huoneiston sisälle samalla kertoen alueen historiasta sekä omasta lähimenneisyydestään. Hotelli todellakin käsittää vain yhden huoneiston! Tosin kaksi makuuhuonetta on sijainniltaan sellaiset, että rakennuksessa voisi hyvinkin yöpyä useampikin pariskunta tai ystäväporukka ja silti kaikille olisi tilaa elää ja olla. Molemmissa makuuhuoneissa on kaksi vuodetta sekä 32” taulutelevisiota.

Keittiö on varusteltu lähes kaikilla tarvittavilla varusteilla, tosin uunia ei löydy, mutta Koivisto kertoo, että sellainenkin on joskus asiakkaan pyynnöstä tuotu paikalle. Keittiön ruokailuryhmä on mielenkiintoinen, pyöreä pöytä nahkatuoleilla. Portinvartijan talon viereisestä rakennuksesta – Yritystalosta, on löytynyt todellisia löytöjä tehtaan historiasta. Ties ketkä näilläkin tuoleilla ovat ennen meitä istuneet. Koivisto on kiinnostunut myös kotimaisista yrteistä sekä niiden hyvää tekevistä vaikutuksista ja onkin hotellitoiminnan lisäksi mukana yrttibisneksessä. Keittiössä on näytillä erilaisia yrttipurkkeja Yrttipaja Oy:n tuotannosta.

Rakennuksessa on pieni wc sekä suihku. Oleiluhuoneen ikkunasyvennyksissä on tehtaassa valmistettuja kahvipusseja, muistoina menneistä vuosikymmenistä. Huoneistossa on myös useita kuvakollaaseja, joihin on taltioitu tehtaan työläisiä työssään.

Tarinan mukaan Portinvartijan talossa työskenteli aiemmin varsin tiukka tehtaan portinvartija. Hänen ohitseen ei ihan tuosta vaan menty. Kuvassa portinvartija vuonna 1959. Kuva Hotel Kauttua.

Huoneistossa ei ole saunaa, mutta kesäisin on mahdollista kävellä vanhaa ratapenkkaa pitkin varsin lähellä sijaitsevalle Alvar Aallon suunnittelemalle jokisaunalle, jossa järjestetään halukkaille yleisösaunavuoroja. Jos luonto on kesäaikaan Kauttualla hurmaava, samaa voi sanoa läheisen Kauttuan ruukin rakennuksista jotka loistavat kilpaa auringon kanssa. Täällä järjestetään erilaisia kesätapahtumia, tarjotaan sielunravintoa kulttuuria ja historiaa kaipaaville sekä ruokitaan myös nälkäisiä vatsoja. Hotel Kauttua onkin oivan matkan päässä ruukista sekä sen houkutuksista.

Hotel Kauttuan kautta voi myös halutessaan vuokrata viereisen Yritystalon kokoustiloja enimmillään 20 henkilölle tai osallistua vaikkapa joogailtaan hotellin toisen osakkaan Pasi Kuuselan ohjaamana. Etukäteen on mahdollista varata myös rentouttava hieronta Studio Mantrasta.

Hotel Kauttua on veikeä mahdollisuus viettää laatuaikaa oman porukan kesken ilman häiritseviä naapureita. Matkailijan perustarpeet on otettu miellyttävästi ja lähes kodinomaisesti huomioon. Unohtamatta Kauttuan ja Euran kulttuuritarjontaa, joka on lähes kävelymatkan päässä.

Mikäli kiinnostus Hotel Kauttuaa kohtaa heräsi, seuraa mukana. Pian blogissa on onnekkaalle tarjolla majoituslahjakortti huoneistoon! Mikäli et malta odottaa, käy Hotel Kauttuan sivuilla ja varaa oma yösi jos toinenkin.

 

 

Kankaanpää kutsuu! Voita yö Pettu-Eerikin rauhassa!

*Kilpailu on päättynyt. Onnetar suosi tällä kertaa Hanna Ala-Järvenpäätä Sastamalasta. Onnea ja mukavaa reissua Kankaanpäähän! 🙂

 

Oletko kiinnostunut Suomen historiasta, haluat kokeilla jotain uutta sekä viettää rentouttavan vuorokauden maalaismaisemassa? Silloin sinun kannattaa ehdottomasti osallistua arvontaan, jossa voit voittaa lahjakortin Pettu-Eerikkiin. Kilpailuaika on 3.2. asti.

Pettu-Eeerikissä pääset tutustumaan ehkä Suomen laajimpaan yksityiseen museoon, aistimaan maalaisluontoa joka solullasi sekä halutessasi vierailemaan Kankaanpäässä, yhdessä Satakunnan valioyksilöistä. Lähellä toimii mm. Jämi joka tarjoaa erilaisia ulkoiluaktiviteetteja jokaisen liikkujan tarpeisiin.

Lahjakorttiin sisältyy majoitus kahdelle hengelle sekä maukkaat aamupalat. Lahjakortin arvo on 70€ ja kortti on voimassa 30.7.2018 asti.

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttikenttään viestin, jossa kerrot, kenet ottaisit Kankaanpään Venesjärvelle mukaasi.

Mikäli haluat tutustua paikan tarjontaan etukäteen, se käy näppärästi tämän linkin kautta.

*Kuvien julkaisuun on saatu käyttöoikeus Pettu-Eerikiltä.