Browsing Category

Peräseinäjoki

Nyt otti Ritolat

Ville Ritolan mitalit, Peräseinäjoki

Pohjanmaalla ajellessa vastaan tulee useita opaskylttejä, jotka informoivat milloin mistäkin nähtävyydestä tai museosta. Meidän eteemme tulla tupsahti taannoin Peräseinäjoen läpi matkustaessa viitta, joka ilmoitti Ville Ritolan mitaleiden löytyvän vasemmalta puolelta. Olihan ne käytävä katsomassa.

Finnish-American Athletic Clubin juoksijoita. Ritola löytyy kuvasta rinnassaan numero 31. Kuva: Urheilumuseo.

Ville Ritola pähkinänkuoressa

Viljo ”Ville” Ritola oli yksi Suomen menestyneimmästä kestävyysjuoksijasta. Ville saavutti uransa aikana paljon, hän esimerkiksi juoksi vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa peräti kuusi olympiamitalia. Ritola oli yksi kolmesta ”Lentävästä suomalaisesta”. Kotoisin Ritola oli Peräseinäjoelta.

Tänään

Ja täällä me nyt olimme. Nykyisin Peräseinäjoki on osa Seinäjokea. Kaarsimme Terästalo-nimisen rakennuksen eteen jonka kätköistä pitäisi löytyä myös kuuluisat mitalit. Koska on heinäkuu, hallintorakennus oli siistijää lukuun ottamatta lähes tyhjä. Kyseltäessä mitaleista, siistijä vinkkasi kädellä ylös ja jatkoi työtänsä. Great!

Ritolan elämä on esitelty tauluissa tietyn ajanjaksojen mukaan.

Raput ylös ja sieltähän mitalit löytyivät. Käytävässä oli pahvitauluja, joissa esiteltiin Ritolan elämää alusta loppuun asti. Pahvitaulujen jälkeen löytyi avaruussukkulan näköinen vitriini, jonka sisällä oli itse mitalit. Vieressä oli matka-arkku sekä näköispatsas Ritolan päästä. Mitalien selvitykset löytyivät viereisestä pylväästä, johon oli printattu pari A4:sta.

Mitalivitriini.

Osa Ritolan mitaleista.

Matka-arkku.

Vaikka näyttelyn toteutus ei ole paras mahdollinen, Ritola itsessään on ollut hyvin kiinnostava persoona. Hän syntyi perheensä 14. lapseksi. Perheessä oli lopulta 20 lasta, joista tosin osa kuoli jo aivan pienenä. Lapset juoksivat neljän kilometrin matkan kouluun, ja tästäkö sitten jäänyt Ritolalle tarve juosta?

Entiset kilpakumppanit Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Kuva: Urheilumuseo.

Ritola on ollut eläessään hyvin ristiriitainen persoona, luuvitonen on ollut käytössä usein ja kun hän on oikein kunnolla suutahtanut, silloin on muutettu Amerikkaan asti. Kunnon pohjalainen siis!

Ritola itse. Kuva: Peräseinäjoki.

Kukaan ei kuitenkaan voi väheksyä hänen urheilusaavutuksiaan, olisipa Yhdysvallat halunnut hänet edustamaan maataan Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928, mutta Ritola osallistui olympialaisiin Suomen lipun alla. Hän voitti kultaa 5000 metrillä ja hopeaa 10 000 metrillä. Hänen päävastustajansa oli Paavo Nurmi, jonka mitalisaalis oli juuri päinvastainen. Tällä reissulla Ritola loukkasi myös nilkkansa, johon ansiokas ura lopulta päättyi.

Ville Ritolan patsas.

Ehkä olet kuullutkin sanonnan ”ottaa ritolat?” Kyseinen sanonta liittyy todelliseen tapahtumaan, kun Ritola otti valtavan loppukirin 120 metriä ennen maaliviivaa aivan Paavo Nurmen nenän edestä Pariisin olympialaisten 5000 metrillä.

Kannatti pysähtyä, taas olen hieman ”viisaampi”, urheilu kun ei ole tämän blogistin ominta aluetta. Peräseinäjoelta, sopivasti urheilukentän vierestä löytyy myös Ville Ritolan patsas vuodelta 1978, sisäliikuntahalli nimeltään Ritolahalli sekä Kuortaneelta Kunto-Ritola, joka on vuotuinen juoksutapahtuma. Peräseinäjoella osataan ainakin iloita oman pojan menestyksestä!