Selaa kategoriaa

Kroatia

IMG_9710

Lumimyrskyn jälkeen Zagrebissa

IMG_9704

Paikallisasutusta

Zagreb, Kroatia

Vuorokauden viivästyksen jälkeen pääsimme lentämään rymyryhmämme kera aivan mahtavassa auringon paisteessa Zagrebiin. (Jos haluat lukea lentomatkastamme Zagrebiin, se onnistuu tästä). Kaupunki otti meidät vastaan harmaana ja hieman kolkkona. Lentokentällä vuokraamaamme isohko tila-auto aiheutti lieviä hankaluuksia, koska edellisen päivän lumimyrsky oli puskuroinut runsaalla lumentulollaan niin tiet kuin kaikki parkkipaikatkin. Onneksi hotellilla oli oma aurattu parkkialue, ja saimme auton suojaan.

Hotellinomistaja oli pitänyt puhelimessa antamansa sanansa, vaikka saavuimmekin vuorokauden myöhässä kaupunkiin, huoneet olivat edelleen odottamassa meitä. Hotellinisäntä oli muutenkin varsin mukava henkilö, hän tarjosi meille viimeisenä iltana lähtödrinksut, joka ikuistettiin oikein kuvien kera. Tosin kuvia ei sen koommin ole näkynyt, liekö päätyneet isännän kotialbumiin? 😉

IMG_9706

Lunta…

Hetken huoneissa lepäämisen jälkeen, lähdimme jalkaisin kaupunkiin, tarkoituksena löytää kaikkia osapuolia miellyttävä ruokailupaikka. Jonkin aikaa nilkkoja myöten lumessa ja loskassa talsittuamme, löysimme paikallisten suosiman edullisen pizzapaikan. Pizzat olivat isoja ja edullisia. Ruokailun jälkeen jatkoimme kävelyä, nyt jo pimenneessä kaupungissa. Jostain syystä katuvalojakin oli vähänlaisesti ja lumi, joka jalkakäytäville oli satanut, haittasi kulkemista.

Talojen edustoilla olevat jalankulkuun tarkoitetut käytävät olivat myös kapeita, joten kaikki seitsemän reissaajaa kulki jonossa kuin pienen talon porsaat. Oli siinä taas paikallisilla ihmettelemistä. Useampien kengät olivat pian läpimärät, joten oli päästävä johonkin lämpimään istumaan. Ensin silmiimme kävi outo ultraviolettivaloin valaistu baari, joka osoittautui drinkki- ja smoothiebaarin sekoitukseksi. Siellä ei tunnuttu ymmärrettävän englantia sanaakaan, joten vaihdoimme paikkaa. Saman rakennuksen sisäpihalta löytyi kuin vahingossa, ihana saksalaistyylinen bierhaus, jonne jumituimme valtavan puupöydän ääreen kertaamaan viimeisen puolentoista vuorokauden sattumuksia. Maistoimme hiukopalaksi myös talon erikoisuuksia, kroatialaisia makkaroita.IMG_9709

Hyvin nukutun yön jälkeen otimme kaupungin haltuun autolla vimmatusti ajellen Zagrebin laidalta toiselle. Yöllä tiet oli saatu raivattua lumikuormasta, mutta yleisilme oli edelleen masentava. Rumia taloja, tageja seinissä ja yleisilme nuhruinen. Tietenkin ydinkeskustassa oli myös hienoja, vanhoja kivitaloja kuten Kroatian kansallisteatteri ja kansallisarkisto sekä uudet liikehuoneistot, joiden edustat olivat lumesta kuin nuoltuja. Suunnistimme perinteen mukaan joulutorille, joka oli muutaman kojun kokoinen markkinatori puistossa. Ei valitettavasti kovin mainitsemisen arvoinen ilmestys.

Kirkkoaukio

Kirkkoaukio

Seuraavaksi oli vuorossa tutustuminen Zagrebin ylpeyteeen eli pieneen yläkaupungin alueeseen, josta löytyy niin vanhoja, pittoreskeja taloja kuin St. Mark’s Churchkin. Kirkko on kukkulan päällä, jonne pääsee myös pienillä hammasratasvaunuilla. Kirkko on merkittävä nähtävyys sen katon vuoksi, kattoon on tehty värillisiä vaakunoita, kuten kaupungin oma vaakuna (St. Mark´s Church). Kirkko ja ympärillä olevat rakennukset muodostavat idyllisen aukion, jonne oli tuotu Neitsyt Marian patsaan seuraksi iso joulukuusi.

Kaupungissa on myös toinen kirkko, Zagrebin katedraali, jonka kävimme autolla ”pyörimässä” ympäri (Zagrebin katedraali). Lähinnä meidän autoilu tuntui siltä kuin olisi oltu suorittamassa Amazing Race-rasteja. Paljon löydettävää, lyhyessä ajassa. 😉

Mainitsemisen arvoista kaupungista on jälleen ruoka, se on edullista ja annokset suuria. Muuten kaupunki ei meihin kolissut. Olisiko kesällä meininki toinen? Karistimme Zagrebin pölyt jaloista ja suuntasimme seuraavana päivänä hurmaavaan Ljubljanaan, mutta se onkin sitten toinen turina se! ( Hurmaava Ljubljana)

Matkalla Sloveniaan

Matkalla Sloveniaan

IMG_9701

Matkalla Zagrebiin – Ja kuinka sitten kävikään!

Matkalla Kroatian Zagrebiin

Rymyryhmämme oli perinteiseen tyyliin suunnitellut joulua edeltävän matkan, tällä kertaa Kroatian Zagrebiin.
Matka alkoi vallan mainiosti ja Luffe kiidätti meidän Müncheniin. Lentokentällä saimmekin sitten kuulla, että Keski-Eurooppaan oli tulossa kunnon lumimyrsky ja jatkolentomme olisi myöhässä ainakin 1,5h. Tiedon lisäksi, saimme 7,5€ ilmaiskupongit lentokenttäkahviloihin käytettäväksi, odottelun mahdollisesti aiheuttamaa negatiivista mielipahaa vastaan.

Potkurikone odottaa...

Potkurikone odottaa matkaajia

Mikäpä siinä oli ollessa, kun on loma vasta aluillaan, ympärillä on ihan parasta seuraa ja kaikki maailman aika käytettävissä. Siinä vilkkaan turinoinnin lomassa joku seurueestamme kuitenkin huomasi, että koko lentomme on poistettu lähtevien listalta.  Jolkutimme gatelle ja siellä oli vastassa kaksi innokasta virkailijaa, jotka kertoivat, että lumimyrsky on juuri nyt sellainen etteivät koneet Zagrebiin lennä. Meidät kuitenkin buukattiin illan viimeiseen koneeseen, jonka lähtöaika oli yli 7h päästä. Käteen jokainen sai tällä kertaa 20€ illalliskupongit ja virkailija suositteli poistumista lentokentältä, koska halvimmat paikat, joissa kuponkimme myös käyvät ovat käytävässä, lentokentän pihan toisella puolella.

Sinnepä siis, tosin nyt levein hymy oli jo hieman hyytynyt, kentällä odotteleminen kun ei ole kenenkään mielestä kaikkein mukavimmasta päästä… Lentokentän pihalta bongasimme kuitenkin Saksalaisen joulutorin minikoossa glüchweineineen ja suurine sydämen muotoisine piparkakkuineen, joten pahin harmitus hävisi. Löysimme myös mukavan ravintolan maan alta, jossa näytti käyvän myös Lufthansan miehistöt syömässä ja näin saimme kulutettua suht edullisesti illalliskuponkimme.

Nelisen tuntia istuttuamme, läksimme takaisin lentokentälle, eikä yhtään liian myöhään. Poissa ollessamme kaikki Etelä-Eurooppaan suuntautuvat lennot oli peruttu ja ihmiset oli paimennettu jonottomaan Lufthansan servicedeskille. Jakaannuimme kolmeen osaan: pari meni jonottamaan tiskille, pari yritti soittaa hotellille ja pyytää armahdusta jo maksettuihin hotellihuoneisiin ja loput seisoivat/istuivat siellä mihin sattuivat mahtuivat. Hotelliasia saatiin hoidettua ensimmäisenä. Zagrebilaisen hotellin omistaja oli hyvin palvelualtis, eikä hän halunnut ottaa meiltä ensimmäisestä yöstä maksua, koska emme sinne pääsisikään. Hän myös lupasi pitää huoneet varattuina, vaikka tulisimme vasta seuraavan päivän iltana Zagrebiin. Ensimmäinen ongelma ratkaistu!

Parin tunnin jonottamisen jälkeen, pääsimme myös uudelleen buukattavaksi Zagrebiin. Virkailija pyöritti päätään ja naputteli konettaan, kunnes kuului se ihana ”faksinääni” kun tietokoneen printteri alkaa syöttää lippuja yksitellen ulos. Kun kaikkien seitsemän liput oli printattu, hän kertoi, että meidät on buukattu seuraavan aamun lennolle ja matkalaukut siirtyvät automaattisesti oikeaan koneeseen. Seuraavaksi hän alkoi täytellä käsin hotellivochereita ja kun tämä oli tehty, hän kertoi, että meille on varattu huoneet Lufthansan piikkiin Kempinkistä Münchenin lentokentän vierestä. Vocheriin kuului myös illallinen. Saksalaisen asialliseen tyyliin pahoitellen, hän ojensi meille pienen kartan ja opasti meidät tiskillä sanallisesti hotellille. Olimme saamastamme palvelusta aivan äimän käkenä!

Sisäatrium kuvattuna hotellihuoneesta

Sisäpihan atrium kuvattuna hotellihuoneen ikkunasta

Siinä sitten hirveän pulinan saattelemana kävelimme hotellille, mutta millaiselle hotellille! Kempinski on viiden tähden luxushotelliketju (hotellin sivut) ja käynnin jälkeen, en kyllä ihmettele yhtään, että miksi. Huoneissa olisi voinut oleilla pidempäänkin. Sänky oli sorttia ”en nouse tästä ikinä pois”. On todella kuumottava tunne, kun on koko päivän ollut Strandby-tilassa ja fiilis purkaantuu makaamalla meritähtenä pehmeissä Egyptin-puuvillaisissa lakanoissa. Jokaisella meillä oli myös oma huone, joten mikäs siinä oli ollessa, kuin Ellun kanat.

”Valitettavasti” illallistarjoilu oli loppumassa, joten joutui nousemaan ylös, laittamaan kengät jalkaan ja valuttava alas hotellin atriumiin. Atrium oli hotellikompleksin sisäpihalla siis sisällä. Syöminen atriumissa tapahtui seisten, vaikka kyseessä ei ollutkaan cocktailpalleroita vaan puffet, erilaisista salaateista ja grillatuista lihoista. Jälkkäripöytä oli kuin unelma, pienistä suklaaleivoksista erilaisiin laseihin tehtyihin hyydykkeisiin. Syönnin jälkeen uni alkoi voittaa seikkailijat, joten kukin vetäytyi omaan kammioonsa nauttimaan huoneensa tarjonnasta kuten isosta ammeesta ja laadukkaista minituotteista.

Aamu aukesi aurinkoisena. Myrskystä ei tietoakaan. Kokoonnuimme alas hotellin aulaan ja läksimme uuteen yritykseen. Kone oli ajoissa ja meidät vietiin yhteiskuljetuksella lentokoneelle. Bussi vei meidät lentokentän syrjäisimpään nurkkaan ja siellä odotti pikkuinen Croatian Airlinesin potkurikone, missä yleensäkään ikinä olen lentänyt. Nyt emme enää ihmetelleet lentojen peruuttamista, matka olisi ollut yhtä tuskaa myös ei niin lentopelkoiselle, jos kone olisi myrskyssä lentänyt. Koneen sisällä kun oli noin 15 riviä, jokaisella rivillä kaksi paikkaa, käytävä niiden välissä. Hieman tiukkailmeinen lentoemo tarjoili lennon aikana meille kokonaisen kroatialaisen suklaamakeisen, potkurien metelin soidessa taustalla. Mutta näkymät koneesta alas vuoristoon olivat huikeat!

IMG_9702

Ja kuten sanotaan, myrskyn jälkeen on poutasää, niin oli onneksi myös tässä tapauksessa. :)