Browsing Category

Kreikka

Rodoksen Arkeologinen museo ja pari muuta tekijää

Rodos, Kreikka

Edellisessä jutussa vierailimme Suurmestarin palatsissa. Jos juttu on mennyt ohitse, se on luettavissa tämän linkin takaa. Nyt kuitenkin palaamme takaisin Rodoksen kaduille ja matkalle Arkeologiseen museoon.

Matkalla Arkeologiseen museoon

Rodoksen Arkeologiselle museolle pääsee helpoiten kävelemällä kivillä päällystettyä Ritarien katua alas. Matkan varrelle jää keskiaikaisia taloja joiden yksityiskohtia kannattaa jäädä hetkeksi ihailemaan. Kivisiin seiniin ja ulokkeisiin on tehty erilaisia kaiverruksia kuten vaakunoita ja syöksytorvia. Myös talojen ovet ja oviaukot ovat erittäin näyttäviä.

Kiinnostavaa on myös kurkkia rautaporttien raoista sisälle, muutama varjoisa sisäpuutarha suihkulähteineen näyttää varsin miellyttävältä paikalta viettää kuuminta keskipäivää.

Pienillä kivillä päällystetty katu on kuitenkin vaikea kulkea, joten kannattaa välttää flip floppeja tai korkeampia kenkiä.

Rodoksen Arkeologinen museo

Johanniittaritarit alkoivat rakentaa nykyisenä arkeologisena museona toimivaa rakennusta vuonna 1440. Suurmestari d`Aubusson viimeisteli rakennuksen vuosina 1476 – 1503.

Rakennus on toiminut aikanaan kaupungin pääsairaalana. Museoksi rakennus muuttui vuonna 1914 Rodoksen italialaisvallan aikana. Museo valitettavasti vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja on nyt rakennettu vastaamaan alkuperäistä sairaalarakennusta.

Rakennusten lisäksi museon kokoelmissa on tuhansia pienesineitä Rodoksen ja lähisaarten antiikin historiasta. Mukana on myös esineitä Egyptistä. Museon takana on viehättävä puutarha jonka altaissa kultakalat uiskentelevat ja tuoksuvat kukat kukkivat.

Museo on avoinna: 1.4. – 31.10. Maanantaista sunnuntaihin klo 8.00 – 20.00. 1.11. – 31.3. Tiistaista sunnuntaihin klo 8.00 – 15.00.

Sisäänpääsylippu maksaa 6€. Lapset pääsevät sisään ilmaiseksi.

Osoite: Megalou Alexandrou Square, Medieval City, 85100 RODOS.

Arkeologisen museon ovilla

Vanhaa sairaalaan vievät ovet ovat valtaisat. Ne ovat myös muurissa hieman piilossa, joten joudumme hetken hakemalla hakemaan museon sisäänkäyntiä. Seuraa lipun tarkastus ja käynti museon sisäpihalle. Piha on hyvin samankaltainen kuin Suurmestarin palatsissa on, mutta huomattavasti pienempi.

Rakennuksen alakerrassa, entisissä talleissa ja varastotiloissa, sijaitsee nykyisin museon näyttelytiloja joissa ei myöskään saa kuvia ottaa. Näyttelytiloissa kannattaa vilkaista ainakin seuraavia patsaita; kahta Kourosta esittävää veistosta sekä yli 2000 vuotta vanhaa marmorista Rodoksen Afroditea ja vielä vanhempaa Thalassian Afrodite patsasta.

Arkeologinen museo on kaksikerroksinen ja yläkertaan päästyämme vastassa on melkoinen sali jossa aikoinaan on niin saarelaisia kuin ritareita paranneltu.

Sali on pimeä ja suorastaan epäkodikas, edustaen goottilaista rakennustapaa. Salin vierustoilla on pieniä sopukoita ilman ikkunoita jotka sopivat nykyisin lähinnä piilosilla oloon. Myöskään täällä ei ole opastuksiin rahoja tärvelty, joten oman mielikuvituksen varassa ollaan vahvasti.

Pienemmällä sisäpihalla on veistoksia. Kaksi delfiinistä kivipatsasta ovat varsin sympaattisen näköisiä ja iso leijona, vaikkakin hieman kärsinyt, on mahtavan näköinen. On siinä kivien veistäjillä ollut aikoinaan puuhaa kerrakseen.

Portaat vievät ylös puutarhaan joka on mielestäni museon parasta antia. Puutarhan vierustalla on huvimajoja, tietenkin kivestä tehtyinä. Myös ison, puolilämpimän tilan sisällä on valtavia mosaiikkiseiniä jossa antiikin aikaiset hahmot seikkailevat.

Seuraavaksi koittaa hieman haastavampi osuus. Museo jakaantuu useaan eri kerrokseen sekä tilaan. Valitettavasti meillä jäi ylätila koluamatta puutteellisen opastuksen vuoksi. Yläkerrassa on esillä kopio osmanien olohuoneesta aikojen takaa.

Alakerrasta löytyvistä näyttelytiloista löytyy mm. Kulta-aarteita korujen muodossa, pieni vesiaiheinen puutarha, sekä näyttelytila täynnä patsaita. Myös lasipleksillä peitettyyn kellariin pääsee kurkistamaan, täällä pimeydessä on nähtävillä talon keskiaikaisia perustuksia.

Kierros vie takaisin pienemmälle sisäpihalle. Hetken ennen museosta poistumista ehtii hengähtää kukkivien ja tuoksuvien pensaiden varjossa, viereisessä kala-altaassa uivia kultakaloja silmäillen.

Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo

Kolmas lippupakettiin kuuluvista kohteista on Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo.

Museo löytyy saman aukion laidalta kuin arkeologinen museo, lähes vastapäätä Vanhankaupungin virallista turismiopastuspistettä.

Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo toimii nykyisin Panayia tou Kastrou eli Linnan Pyhän Marian kirkossa (Virgin of the Castle). Kirkko rakennettiin 1000-luvulla ja on Vanhankaupungin vanhin ja suurin. Johanniittain ritarien aikaan se toimi roomalaiskatolilaisena kirkkona Santa Castelli di Rodina. Ottomaanit muunsivat sen moskeijakseen ja nykyään sen korkeaholviset tilat toimivat museona.

Museo on avoinna: Tiistaista sunnuntaihin klo 08:00 – 16:00.

Museon osoite: Megalou Alexandrou square, Medieval City, Apellou, Rhodos-Stadt 851 00, Kreikka.

Museon ovella

Aukiolta katsottaessa ei heti huomaa, että astuu sisälle kirkkoon. Kirkkoon on tehty maitolasista eteinen, jonka jälkeen hyvin väsynyt ja omaan kirjaansa keskittynyt museovirkailija reiíttää pääsylippumme.

Museo kattaa kirkollisen verran vanhoja maalauksia, kirkko itsessään on miellyttävä. Paksut seinät, korkealle kohoava holvikatto ja sopiva ilmastointi laittavat viihtymään taulujen parissa kauemminkin.

Kirkon sisäpihalla on myös mahdollista vierailla, mutta sieltä ei valitettavasti löydy mitään kovin kiinnostavaa.

Koristeellisen kansantaiteen museo

Viimeisenä lippupaketin museoista on Koristeellisen kansantaiteen tai paremminkin Kansantaiteen museo. Myös tämä museo löytyy hyvin läheltä edellisiä kahta kohdetta.

Argyrokastrou aukion silmänruokaa.

Museo sijaitsee sisääntuloportin ulkopuoleisella Argyrokastrou aukiolla, rakennuksessa joka keskiajalla palveli ritareiden asevarastona. Museoksi rakennus perustettiin samoihin aikoihin arkeologisen museon kanssa Rodoksen italialaisvallan aikana.

Museo on avoinna: Tiistaista sunnuntaihin klo 08:30 – 15:00.

Museon osoite: Rodos 851 00, Kreikka.

Nopea käynti museossa

Kansantaiteen museo on hyvin pieni, vain pari salia. Mutta salit ovat täynnä erilaisia kotiin liittyviä tekstiilejä ja astioita. Erityisesti naisten vaatteet Symistä, Astypalaiasta, Karpathokselta, Nisyrokselta, Tilokselta, Halkista ja Embonasta ovat hyvin säilyneitä ja harvinaisia.

Valitettavasti kyseisessä museossa on totaalinen kuvauskielto, jota myös vahdittiin hyvin tarkasti. Joten jos erilaiset kodintekstiilit kuten peitot, ryijyt, liinavaatteet ja matot kuten myös astiat ja koriste-esineet eri vuosisadoilta kiinnostavat, on kohteesi ilman muuta Kansantaiteen museo!

Kaiken kaikkiaan museokvartetti oli hyvin viihdyttävä, vaikkakin kaksi viimeistä museota olisin ehkä jäänyt katsomatta, jos ne eivät olisi lippupakettiin kuuluneet.  Suurmestarin palatsi ja Rodoksen Arkeologinen museo täydentävät annillaan toisiaan ja ovat ehdottomasti katsomisen arvoisia kohteita, vaikka museot eivät varsinaisesti olisikaan sinun “juttusi”!

 

Rodoksen mielenkiintoiset museot – Suurmestarin palatsi

Suurmestarin palatsi, Rodos

Rodos, jo 70-luvulta suomalaisia matkailijoita luokseen kutsunut saari. Kohde on kompakti yhdistelmä kulinaristia herkkuja, lomailua auringossa sekä historian kuisketta. Vietimme taannoin pitkän viikonlopun Rodoksen kaupungissa koluten läpi mm. Vanhankaupungin museot. Tästä visiitistä kertoo seuraavat juttuni. Ensimmäisenä vuorossa Suurmestarin palatsi.

Rodoksen Vanhakaupunki

Rodoksella on mielenkiintoinen historia takanaan. Valloittajia on saarella riittänyt. Yksi taho on kuitenkin jättänyt jälkeensä merkittäviä rakennuksia jotka muodostavat nykyisinkin Rodoksen kaupungin sielun. Kyse on Johanniittaritarikunnan vuosien 1309 -1523 aikana rakennuttamista kivimuureista sekä keskiaikaisesta kaupungista jotka lisättiin kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.

Suosittelen ostamaan museolippupaketin; 10€ hinnalla pääsee tutustumaan neljään eri Vanhankaupungin museoon sekä historialliseen rakennukseen. Suurmestarin palatsin sisäänpääsy maksaa yksistään 6€. Lapset pääsevät sisään ilmaiseksi.

Entinen Johanniittaritarien Suurmestarin palatsi kerää kesäaikaan tuhansia matkailijoita luokseen. Iso suositus tulee Suurmestarin palatsille sekä Rodoksen Arkeologisen museolle myös sellaisilta ihmisiltä jotka eivät koe olevansa erityisesti museoihmisiä.

Suurmestarin palatsi

Palatsi rakennettiin Rodoksen korkeimmalle kohdalle 1300-luvulla. Suurmestarin palatsi toimi Johanniittain ritarikunnan hallinnollisena keskuksena ritarien hallitessa saarta. Entinen bysanttilainen linnoitus kärsi kovia maanjäristyksen takia vuonna 1481 sekä viereisen kirkon ruutiräjähdyksen vuoksi vuonna 1856. Suurmestarin palatsi toimi aikoinaan myös vankilana.

1930-luvulla palatsi korjattiin vastaamaan osin menneen loiston aikoja sekä päivitettiin vastaamaan sen aikaisia mukavuuksia Italian kuningas Viktor Emanuel II:lle sekä diktaattori Benito Mussolinille, mutta toinen maailmansota esti heidän lomailuaikeensa saarella. Tämän remontin yhteydessä palatsiin tuotiin mm. Kosin saarelta mosaiikkilattioita sekä patsaita. Joidenkin arkeologien mukaan uudistukset tehtiin kunnioittamatta mennyttä ja onkin ollut aika ajoin puhetta palatsin uudelleen restauroinnista tai suoranaisesta purkamisesta.

Palatsi on avoinna: 1.4. – 31.10. Maanantaista sunnuntaihin klo 8.00 – 20.00. 1.11. – 31.3. Tiistaista sunnuntaihin klo 8.00 – 15.00.

Osoite: Ippoton Street, Kleovoulou Square, Medieval City, 85100 RODOS.

Palatsin porteilla

Ritarien katu kuljettaa matkailijan mukavasti palatsille. Palatsin edustalla on holvikaarilla katettu tie, jonka alla useampi opasryhmä aloittaa oman turneensa. Palatsin pääsisäänkäynti sijaitsee etelän puoleisella sivulla. Ennen varsinaista ovea, päädyt pienelle pihalle jossa kissat makaavat kesän lämmöstä voipuneena. Muutama pensaskin kukkii, mutta vaivalloisesti. Kuumuus ja kuivuus ottavat veronsa.

Pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella on pieni lipputiski jolta ostamme edullisen neljän kohteen pääsylippupaketin. Suurmestarin palatsin lisäksi settiin kuuluu Rodoksen Arkeologinen museo, Rodoksen Bysanttilaisen taiteen museo sekä Koristeellisen kansantaiteen museo.

Kuva: Pixabay.

Ensin kuitenkin kiertelemään Suurmestarin palatsia. Palatsi on kolmikerroksinen. Alimmassa kerroksessa sijaitsee sisäpiha jonka syvennyksistä löytyy suuria patsaita. Alakerrokseen suunnitelluissa asuinhuoneistoissa on nykyisin esillä kaksi Rodoksen historiaan keskittynyttä näyttelyä peräti menneeltä 2400 vuoden ajalta! Näyttelyissä on esillä mm. erilaisia ruukkuja ja niiden palasia, pronssisia veistoksia sekä marmoripatsaita. Valokuvia ei näyttelyissä valitettavasti saa ottaa.

Palatsiin kulku suoritetaan lipputiskin takaa. Valtavalle porrassalille ei oikein vastaava löydy. Ennen portaiden ylös nousua kannattaa vilkaista oikealta puolelta löytyvää pientä, tosin hyvin yksinkertaista kappelia.

Näyttävää portaikkoa ylös kiivetessä huomaa, ettei portaissa ole laisinkaan kaiteita. Tämä saattaa hieman hankaloittaa ylös sekä alas pääsemistä mikäli vierailijalla on liikkumisvaikeuksia.

 

Ylhäällä ensimmäinen sali ottaa jo luulot pois vierailijalta. Sali on niin valtaisa sekä korkea ettei kotimaasta taida löytyä yhtäkään vastaavaa. Kannattaa kiinnittää huomiota myös mosaiikkilattioiden lisäksi valtaviin takkoihin, ovat kuin Harry Potterin Tylypahkassa konsanaan.

Arvokkaimmat mosaiikkilattiat ovat eristetty naruilla, joten reitti hieman mutkittelee saleista toisiin. Puutteena on mielestäni riittävien ja selkeiden opastekstien/-kylttien puuttuminen.

Vanhassa ruokasalissa ja yleensäkin Rodoksella on esillä ensimmäistä kertaa käsinmaalattuja Icaro (Industria Ceramiche Artistiche Rodio Orientali) tehtaan keramiikkaa peräti 80 vuoden ajalta. Näyttely on esillä palatsissa 31.12.2018 asti. Icaro muuten perustettiin Rodoksella vuonna 1928 ja vuosina 1935 – 1940 Icaron koristelutila sijaitsi Ritareiden kadulla.

Palatsin sivusiipeen saavuttua, huomaan huoneiden pienenevän. Huoneiden seinillä on tapetteja sekä lattioissa hienoja käsinmaalattuja laattoja, huoneet on lisäksi sisustettu Buranosta tuoduilla kattokruunuilla, keskiaikaisilla huonekaluilla sekä peileillä.

Ennen porraskäytävää löytyy myös Maltan ritareiden muistoa kunnioittava tila. Nähtävillä on mm. juhlavaatteita ja univormuja.

Myös palatsin muureille on mahdollista päästä kiipeämään 2€ lisähintaan. Muurikierrosta ei valitettavasti lipputiskillä aktiivisesti mainosteta. Vasta kun muureille pyrkii, saa kuulla, että muurikierrokselle olisi pitänyt hankkia oma pääsylippunsa.

Seuraavassa osassa vierailemme mm. Rodoksen Arkeologisessa museossa.

Missä piilee Rodoksen taika?

Rodoksen saari, Kreikka

Vuosikymmenestä toiseen Rodoksen saari ja kaupunki vetävät turisteja puoleensa. Otin selvää, mikä saa matkailijat palaamaan saarelle vuosi toisensa jälkeen? Seuraavana listattuna useita erinomaisia syitä, miksi matkustaa Rodokselle myös ensi vuonna.

Leuto sää hellii luita ja ytimiä

Sääolosuhteet ovat Rodoksella ihanteelliset. Kesäisin lämpömittari huitelee 30 asteen tienoilla päivisin, eikä öisinkään lämpötila juuri laske alle 25 asteen.

Saarella myös tuulee lempeästi joten tuskaisen kuumaa ei ole kuin ehkä suorassa auringonpaisteessa rannalla kärvistellessä. Talviaikaan lämpötila laskee päivisin noin 14 asteeseen ja öisin alle 10 asteen.

Kaikki tarvittava lähellä

Rodoksella kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä; niin kirkas meri puhtaine rantoineen, lukuisat ruokailupaikat sekä ostoskojut. Uuden kaupungin puolelta löytyy myös merkkiliikkeitä kuten Superdry, Adidas ja Mark & Spencer joten ostettavaa kyllä löytyy.

Vanhankaupungin sadat yrittäjät pitävät huolen siitä, että kotiin lähtee mm. edullisia oliiviöljypuutuotteita, erilaisia käsitöitä sekä halpoja nahkalaukkuja. Unohtamatta turistien iloksi myytävänä olevia Kreikka-aiheisia tuotteita.

Nauttiminen on edullista ja suorastaan pakollista

Oli sitten kyse syömisestä ja juomisesta tai molemmista, Rodoksella syöminen on edelleen edullista. Pikkunälkään Pita gyros lähtee mukaan 2,5€ ja puolen litran olut maksaa saman verran. Virvoitusjuomat alk. euron. Toki ravintoloissa ja heidän hinnoissaan on eroja. Mitä mielikuvituksellisimmat drinksut maksavat Happy hour-aikaan 4,5€.

Viime vuosina myös saaren majoitustarjontaan on tullut mielenkiintoisia ja uniikkeja yksilöllistä matkailijaa kiehtovia mahdollisuuksia.

Tarjolla on mm. pieniä muutaman huoneen kokoisia perheomisteisia boutique-hotelleja, majatalojen persoonallisiin huoneisiin ja hostellien makuusaleista viiden tähden luksushotellien bungaloweihin. Unohtamatta matkanjärjestäjien tarjoamia perinteisimpiä hotellivaihtoehtoja.

Saarella on paljon nähtävää

Mikäli matkailijaa kiinnostaa historia, on Rodos sitä pullollaan. Rodoksen Vanhakaupunki sekä Johanniittaritarien vuosien 1309-1523 aikana rakennuttamat paksut kivimuurit lisättiin kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.

Erityisesti kannattaa viipyillä Vanhankaupungin kapeilla kivikaduilla, tutustua keskiaikaisen kaupungin rakennusarkkitehtuuriin ja yksityiskohtiin sekä vierailla Suurmestarin palatsissa, joka alunperin rakennettiin byzanttilaiseksi linnoitukseksi. Kyseinen palatsi korjattiin 1930-luvulla diktaattori Benito Mussolini käskystä lähes entiseen loistoonsa. Palatsi oli aiemmin kokenut kovia ruutiräjähdyksen seurauksena.

Mikäli Rodoksen kaupungissa ei ole tarpeeksi katsottavaa on helppoa hypätä bussiin, vuokrata auto, skootteri, vesitaso tai osallistua mukaan veneretkille joita tarjoaa kesäaikaan kymmenet yrittäjät. Saaren ympärysmitta on 220 kilometriä joka helpottaa omia tutkimusretkiä huimasti.

Esimerkiksi 25 km päässä Rodoksen kaupungista sijaitsee Perhoslaakso jossa voi nähdä satoja ellei tuhansia perhosia lepäämässä laakson puissa ja pensaissa. Perhoslaaksoa halkova joki ja sen kivetyt polut saavat huokailemaan ihastuksesta.

55 km päässä Rodoksella sijaitsee pittoreski Lindos. Pieni noin 1000 asukkaan valkoinen kylä kutsuu matkailijoita luokseen kuvankauniilla maisemillaan sekä antiikin aikaisella akropoliksellaan. Mikä onkaan hienompi näky kuin 116 m korkeudella merenpinnasta kohoavat valkoiset pylväät turkoosia merta vasten?

Kutsuva, lämmin meri

Kesäaikaan meriveden lämpötila pysyttelee lähempänä 30 astetta joka on huikaisevan ihanaa meille Pohjolan asukeille. Suomalaisten lisäksi Rodos kutsuu myös ruotsalaisia, saksalaisia sekä englantilaisia matkaajia. Rodoksen rannat ovat pääosin karkeampia kivirantoja mutta hienohiekkaisia rantoja löytyy saaresta niin Lindokselta, Falirakista kuin Kalitheasta.

Merelle järjestetään erilaisia retkiä joissa pääsee uimaan ja sukeltamaan linnunmaidon lämpöisessä vedessä, syömään lounasta tai tiirailemaan delfiinejä. Vain taivas ja oma lompakko ovat retkissä rajana. Myös muut merelliset aktiviteetit kuten purjehtiminen ja saarihyppelyt liikuttavat aktiivista matkailijaa.

Ei siis ihme että Rodos pysyy vuosikymmenestä toiseen matkailijoiden suosikkikohteena. Lukuisat majoituskohteet, maistuva ruoka sekä ystävälliset ihmiset pitävät huolen siitä että Rodos on edelleen yksi suosituimmista turistikohteista Välimerellä.

 

Unescon maailmanperintökohde: Delphi

Delphi, Kreikka 

Tämän kesän Kreikan roadtripillä vierailimme useassa maan Unescon maailmanperintökohteessa. Jos edellinen juttu reissusta on jäänyt lukematta, voit lukea vierailustamme Olympian kylässä tämän linkin takaa. Olympiassa katsotaan alkaneen Antiikin Olympiakisat. Tämä juttu vie meidät kuitenkin oraakkeleistaan tunnettuun antiikin aikaiseen Delphin kaupunkiin.

Delphin kaupunki lyhyesti

Delfoi tai latinaksi Delphi oli antiikin ajalla maailmankeskus. Arkeologisissa kaivauksissa löytyneet myöhäisimmän merkit asutuksesta Delphissä ovat 1100 eaa.

Delphissä kukoisti oraakkelikultti ja kaupunki toimi Kreikan uskonnollisena keskuksena. Delphin oraakkeli toimi Apollonin temppelissä ja ohjasi niin kansalaisia kuin vallanpitäjiä uskonnollisissa sekä hallinnollisissa asioissa kuten siirtokuntien perustamisessa. Oraakkelilta tultiin kysymään neuvoa myös sotaan liittyvissä asioissa ja moniselitteisistä vastauksista tehdyt toimenpiteet sujuivat usein hyvin menestyksekkäästi. Tosin Apollonin temppeliin ei pääpapitar Pythian lisäksi muilla naisilla ollut asiaa, vulkaanisissa kaasuissa tehdyt ennustukset luettiin vain miehille.

”Apollon tietää kaiken määränpään ja kaikki siihen johtavat polut, keväällä puhkeavien lehtien lukumäärän, meren aaltojen ja jokien juoksun sekä tuulenpyörteiden kuljettamien hiekanjyvästen määrän. Hän tietää, mitä on tulossa ja syyn siihen, miksi.”

-Kreikkalainen runoilija Pindaros-

Useiden vuosisatojen ajan Apollonin äänenä ja ylipapittarena Pythia toimitti pääennustajan virkaa. Parhaimmillaan Pythioita oli peräti kolme kerrallaan. Ensimmäiset papittaret olivat nuoria neitsyitä, mutta erään ikävän raiskaustapauksen jälkeen, nuorten naisten tilalle alettiin valita pääpapittariksi 50-vuotiaita naisia.

Papittarien valintaprosessi oli yksinkertainen, mahdollisten Pythioiksi haluavien päälle pirskoteltiin kylmää vettä. Ne joiden iho ei reagoinut veteen vilunväreillä, tuli valittua loppuelämäkseen Apollonin palvelijattariksi, joilla oli kosolti etuoikeuksia kuten he olivat vapaita verotuksesta, saivat osallistua julkisiin tilaisuuksien, lisänä hyvä palkka, elatus sekä asunto. Varsin mainio tilaisuus naisille, jos ei tulivuoren kaasujen hengittämistä oteta huomioon!

Delphissä järjestettiin myös Python nimisiä urheilukisoja jotka olivat Olympian jälkeen suurimmat kisat silloisen Kreikan maaperällä.

Nykyisin Delphi toimii yhtenä mielenkiintoisimmista arkeologisista nähtävyyksistä Kreikassa.  Delphi on ollut vuodesta 1987 Unescon maailmanperintökohde. Raunioalueen lisäksi tarjolla on vuonna 1903 perustettu Delphin arkeologinen museo jossa on esillä 14 salissa viereiseltä raunioalueelta löytyneitä esineitä ja patsaita. Museo on yksi tunnetuimmista ja eniten vieraita keräävistä Kreikan museoista.

Delphin arkeologinen alue on avoinna lähes joka päivä, maanantaina klo 10.00 – 17.00. Tiistaista sunnuntaihin klo 8.00 – 20.00. Sisäänpääsy alueelle sulkeutuu 20 minuuttia ennen porttien sulkemista. Katso tarkemmat tiedot täältä.

Arkeologisen alueen sekä museon yhteislipun hinta on 12€. Alueella on myös pieni ravintola, posti sekä matkamuistomyymälä.

Osoite: Delphi, Τ.Κ. 33054, Delphi.

Unescon maailmanperintökohde: Delphi

Ajelimme Ateenasta vuokra-autolla Delphiin. Sisämaahan käännyttyämme tie muuttui kapeaksi ja se mutkitteli pitkin vuoriston rinteitä. Delphiin päästyämme Delphin arkeologinen alue kylpi ilta-auringossa. Viereisillä parkkialueilla oli muutama turistibussi sekä henkilöautoja.

Olimme varanneet hotellihuoneen viereisestä Delphin kylästä. Kylä on täysin keskittynyt palvelemaan arkeologisella alueella vierailevia turisteja ja on täynnä pikkuruisia muutaman huoneen hotelleja ja majataloja sekä perhe-omisteisia ravintoloita.

Kylästä näkee, että nykyinen Delphin kylä on joskus ollut isompikin turistikeskus, joka on menneen laman myötä kärsinyt huimasti. Sen verran paljon suljettuja liikkeitä ja myytävänä olevia kiinteistöjä kylässä edelleen on.

Majoituimme Pan hotelliin joka on kolmen tähden siisti hotelli. Huone oli kyllä kuppasen pieni, ja designiltaan vanhahko. Mutta näköala on huippuluokkaa ja sängyt sekä aamiaispöytä vallan mainiot noinkin pikkuruiseen hotelliin. Hotellista on 500 metriä arkeologiselle alueelle, joten se toimii mainiona tukikohtana vierailulle.

Jätimme auton hotellin edustalle parkkiin ja kävelimme ripeää tahtia läpi kylän, aina arkeologiselle alueelle asti. Viimeiset kymmenet metrit kävelytie kulkee arkeologisen alueen vierustalla, puiden katveessa mukavasti auringolta suojassa. Kävelytiellä makailee niin laiskoja koiria kuin kissojakin heinäsirkkojen siristäessä taustalla.

Delphin arkeologinen alue

Sisäänpääsyliput ostettuamme alkaa kipuaminen ylös kukkulan rinnettä. Jos olet menossa Delphiin kesällä, suosittelen tulemaan arkeologiselle alueelle joko aamupäivällä tai illalla kun aurinko ei enää niin kuumasti porota. Kiipeämisessä on hommaa kylliksi ilman 40 asteen paahdettakin.

Alueella on lukuisia rauniorykelmiä joiden vierellä on opaskyltti myös pistekirjoituksella joista saa luettua tärkeimmät faktat kustakin alueen rauniosta. Arkeologinen alue koostuu itse asiassa kahdesta erillisestä pyhäkköalueesta; Apollonin pyhäkköalueesta ylempänä kukkulalla sekä tien toisella puolella laaksossa sijaitsevasta Athene Pronaian pyhäkköalueesta. Jätämme suosiolla Athenelle omistetun alueen tutkimisen seuraavaan päivään.

Teatterin rauniot mahtavilla näköaloilla.

Stadionin rauniot.

Apollonin pyhäkköalueen päänähtävyydet ovat Apollonin temppelin rauniot, teatteri sekä stadion. Puhumattakaan huikeista maisemista jotka rinteeltä aukeavat Parnassos-vuoristoon!

Maisemien lisäksi sydäntä heläytti pikkuruiset kissanpennut jotka nousivat ihmettelemään maailmaan raunioiden kätköistä. Pennut keräsivät nopeasti yleisöä ympärilleen ja alueen vartijaopas tuli kertomaan, että edellisellä viikolla pentujen emo oli kuollut villikoiran hampaissa. Sen jälkeen oppaat olivat ottaneet emon roolin ja kävivät syöttämässä pentuja ennen vuoron alkua ja vuoron jälkeen.

Miesopas rapsutteli noin 7 viikkoisten pentujen päätä ja oli hieman hämmentynyt ihmisten osoittamasta mielenkiinnosta. Toinen satsi, tosin isompia kissanpentuja olisi toisaalla rauniossa. Mutta näiden pienten kanssa oli oppaalla isompi huoli, koska kivien kätköissä luikertelee myös käärmeitä, joille noin pikkuiset mutta uteliaat kissanpennut ovat varsin helppo saalis. Meinattiin ottaa pari söpöliiniä kassiin mukaan!

Apollonin temppelin rauniot.

Apollonin temppelistä on jäljellä muutama pylväs sekä kivinen pohja. Teatteri on huomattavasti paremmassa kunnossa. Stadionille päästäkseen pitää kivuta koko rinne ylös, matkalla ohitetaan alue jossa tälläkin hetkellä suoritetaan arkeologisia kaivauksia. Tosin kuvaa arkeologeista ei saanut ottaa.

Raunioalue on kyllä käymisen arvoinen, kaunis paikka vaikka ei niin Kreikan historiasta olisikaan kiinnostunut. Parasta olisi jos vierailun aikana olisi asiantunteva opas mukana, näin rauniot ja niiden tarinat saisivat syvempiä merkityksiä.

Delphin arkeologinen museo

Ehdimme vierailla myös Delphin arkeologisessa museossa. Museon tehtävänä on alusta lähtien ollut tarjota tila ranskalaisten arkeologien Delphin alueella suorittamissa kaivauksissa löydetylle esineistölle. Museota on monta kertaa vuoden 1903 jälkeen uudistettu, viimeisin remontti valmistui vuonna 1999.

Ilmastoidussa museossa on paljon nähtävää ja onneksi arkeologisissa kaivauksissa löytyneille esineille on annettu tilaa, eivätkä vitriinit pursuile ”yli” menneen maailman esineistöä. Museovierailuun kannattaa silti varata aikaa parisen tuntia.

Kleobiksen ja Bitonin kuros-patsaat.

Museon ehdottomasti hienoimmat esineet ovat valtavat patsaat, joiden kivisissä kyljissä näkyvät lihasten muodot. Esimerkkinä Kleobiksen ja Bitonin kuros-patsaat jotka löytyvät salista nro III sekä Naksoslaisten sfinksi salista nro V. Myös kultaiset koristeet ja pronssiset ihmisten kokoiset patsaat ovat näyttäviä.

Delfoin ajomies-patsas.

Kannattaa esimerkiksi vilkaista harvinaista pronssista Delfoin ajomies-patsasta salissa nro XIII. Museossa voi muuten vapaasti valokuvata ilman salamaa.

Matkamuistomyymälä on harvinainen siitä, että myynnissä on lähinnä isoja esineitä. Lähinnä kopioita museon kokoelmista ja kreikan kielisiä, antiikin historiaan liittyviä kirjoja.

Athene Pronaian pyhäkköalue

Seuraavaan päivään jätetty Athene Pronaian pyhäkköalue on nopeasti nähty. Alue on pieni (150 metriä ja leveys noin 50 metriä) verrattuna ylhäällä olevaan Apollonin pyhäkköalueeseen. Alue on selvästi huonommassa kunnossa. Pyhäkkö oli aikoinaan omistettu Athene Pronaialle, ”temppelin edessä asuvalle Athenelle”.

Alueen merkittävimmät rakennukset ovat Athene Pronaian temppeli sekä Tholos eli pyöreä rakennus, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta. Alueelta tehdyt löydöt viittaavat siihen, että alueella on palvottu jo varhain jonkinlaista äitijumalatarta.

Tholos.

Hienoin alueen viidestä rauniosta on ehdottomasti pyöreä Tholos jonka edustalla lähes jokaisen matkailijan ”on otettava” pakollinen selfie…

Tästä matkamme jatkui Joonianmeren rantoja myötäillen eteenpäin. Seuraavassa Kreikkaan liittyvässä osiossa vierailemme Ateenan Akropoliksessa.

 

Unescon maailmanperintökohde: Muinainen Olympia

Olympia, Kreikka

Tämän kesän Kreikan roadtripillä vierailimme useassa maan Unescon maailmanperintökohteessa. Yksi näistä oli Olympían kylä Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa. Täällä katsotaan alkaneen Antiikin Olympiakisat.

Muinaiset Olympiakisat lyhyesti

Antiikin olympialaiset järjestettiin Zeus-jumalan kunniaksi. Ensimmäiset tunnetut urheilukisat järjestettiin vuonna 776 eaa. ja kisat jatkuivat ainakin vuoteen 393 jaa.

Lähes 650-vuotisen kisaperinteen aikana kisat pidettiin joka neljäs vuosi heinäkuun lopussa. Olympialaiset kestivät laajimmillaan viisi päivää.

Olympiakisojen urheilulajeihin kuului pelkästään yksilölajeja, ei laisinkaan joukkuelajeja.  Lajeja oli mm. stadionjuoksu sekä muita juoksulajeja, vaunukilpa-ajot ja muita hevosurheilulajeja, pituushyppy, keihään- ja kiekonheittoa, painia ja nyrkkeilyä. Kisojen keskeisimmät tapahtumapaikat olivat Olympian stadionilla sekä Hippodromilla.

Kisoihin osallistui suuri joukko poikia sekä miehiä sen hetkisestä kreikkalaisesta maailmasta. Naisille oli järjestetty oma Heran kunniaksi kilpailtu yksipäiväinen kisatapahtuma ennen varsinaisia miesten olympialaisia.

Viidentenä eli viimeisenä kisapäivänä voittajat palkittiin ja seppelöitiin Zeuksen temppelin edessä. Olympialaiset päättyivät suuriin juhliin jossa olympialaisten eri lajien voittajat perheineen olivat kunniavieraina. Olympiavoittajat olivat juhlittuja sankareita joista kirjoitettiin runoja ja lauluja. Erityisesti he toivat kunniaa omille vanhemmilleen.

Kisoja seurattiin jo tuolloin suurella mielenkiinnolla. Kisakatsojia kerrotaan olleen Olympiassa parhaimmillaan 40 000 ihmistä. Urheilijoiden ja heidän taustajoukkojensa lisäksi paikalle saapui politiikkoja, filosofeja, kauppiaita, oraakkeleita sekä varkaita. Varsinaisesta kansanhuvista kun oli kyse.

Unescon maailmanperintökohde: Muinainen Olympia

Muinaisella Olympia-alueella on kolme mielenkiintoista museota; Olympian arkeologinen museo, Olympian kaivausten historian museo sekä Olympian kisojen historian museo sekä vanha arkeologinen raunioalue. Alueen vieressä on nykyinen pieni Olympia-kylä joka on täysin keskittynyt turismin ympärille. Kylässä on lukuisia pieniä ravintoloita sekä kauppoja jotka myyvät matkamuistoja. Pieniä majoituskohteita ja muutama isompi hotelli löytyy kylästä myös.

Olympia lisättiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1989.

Maailmanperintökohde on avoinna joka päivä klo 8.00 – 20.00.

Pääsyliput: 1.4. – 31.10. aikuiset 12€ ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. 1.11. – 31.3. aikuiset 6€. Pääsylipun hinnalla pääsee kaikkiin alueen museoihin ja ne ovat voimassa yhden vuorokauden. Katso poikkeavat päivät tämän linkin takaa.

Olympian kamaralla

Saavuimme kylään jo edellisenä iltana. Varsinainen Olympia-kylä on nopeasti kierretty. Kylää halkoo yksi pääkatu joka on koristeltu Olympia- sekä nykyisiin kisoihin osallistuvien maiden lipuilla. Suomen lippua ei kadulta kylläkään löytynyt.

Suunnistimme ostamaan pääsyliput ja marssimme Olympian Arkeologiselle alueelle. Alueelle pääsee vielä sisälle 15 minuuttia ennen porttien sulkemista ja onkin varsin mielekästä käydä raunioalueella illalla kun aurinko ei paahda täydeltä terältä. Lämpötila kun hätyyttelee heinäkuussa 40 asteen luokkaa.

Olympian Arkeologinen alue ei ole valtava ja on helposti käveltävissä. Raunioiden päälle ei pääse ottamaan kuvia vaan museovahdit puhaltelevat pilleihin hyvin herkästi. Kivet on matalilla naruaidoilla eristetty kävelypoluista. Kivien lomassa asuinpaikkoja pitävät niin erilaiset liskot kuin käärmeetkin, joten myöskään sen vuoksi niille ei ole suositeltavaa mennä. Näimmepä alueella yhden käärmeenkin, nimittäin Dahl’s whip snakeksi kutsutun luikeron.

Kuuluisin alueen raunioista on aikoinaan 40 000 katsojaa kerännyt stadion tai se mitä siitä on jäljellä. Myös Zeuksen temppelin rauniot ovat kuuluisa kuvauskohde. Kaiken kaikkiaan raunioalue on opastekylteillä hyvin merkitty, mutta tarvitaan aika paljon mielikuvitusta jotta osaa hahmottaa muinaisen Olympian sekä sen kisojen aikaisen tunnelman.

Seuraavana aamuna lähdimme aamu-uinnin jälkeen Olympia Village Resort & Spasta muutaman sadan metrin päähän maailmanperintökohteelle. Mikäli hotelli kiinnostaa, piakkoin hotellista on tulossa arvostelu.

Vaikka aamu oli aluillaan, oli jo todella kuuma, mukaan kannattaa todellakin ottaa hatut sekä vesipullot vaikkakaan alueelle ei saa viedä syömistä tai juomista. Tästä selviää sillä, että laittaa vesipullon reppuun (museoalueen oppaan neuvo) ja ottaa sen pois porttien jälkeen. Reppuja ei tutkita.

Aloitimme museokierroksemme alueen parkkipaikan viereisestä Olympian kisojen historian museosta. Alueelle oli tullut jo kuusi bussiryhmää, linja-auton ikkunat paljastivat, että retkeilijät olivat tulleet risteilyaluksilta.

Olympian kisojen historian museo

Olympian kisojen historian museo toimii hienossa uusklassisessa rakennuksessa, joka on valmistunut vuonna 1888. Rakennuksessa toimi alun perin Olympian arkeologinen museo, joka oli Kreikan ensimmäisiä maakunnallisia museoita ja myös ensimmäisiä museoksi alun perin rakennettuja rakennuksia. Nykyisin ko. museo löytyy alhaalta laaksosta.

Rakennus kunnostettiin vuosina 1999 – 2004 Ateenan olympialaisten alla, ja siihen perustettiin Olympian kisojen historiaa erittelevä museo. Museo avattiin uudessa toiminnassa 24. maaliskuuta 2004.

Museon näyttely esittelee kisojen sekä antiikin kreikkalaisen urheilun yleistä historiaa esihistorialliselta ajalta 1000-luvulta eaa. aina antiikin ajan lopulle saakka.

Museossa on iso, hulppea sali jonka vierustaa kiertää esineet. Mukana on patsaita, keramiikkaa sekä mosaiikinpalasia. Löydökset on kerätty sieltä täältä Kreikan museoista ja jokaisen esineen kohdalla historia on sidottu johonkin olympialaisissa olleeseen lajiin. Salin lisäksi museossa on pari käytäväsalia ja ne on nähty hyvin nopeasti.

Museon jälkeen kävelemme alas arkeologisen alueen pohjoiselle puolelle.

Ohitamme Olympian kasvitieteellisen puutarhan joka on hieman villiintynyt ja jatkamme matkaa jo aiemmin mainitulle Olympian arkeologiselle museolle.

Olympian arkeologinen museo

Olympian arkeologinen museo on yksi Kreikan merkittävimmistä arkeologisista museoista. Se esittelee Olympian raunioalueelta löydettyä pääosin antiikin aikaista esineistöä.

Museon varsinaisiin näyttelytiloihin kuuluu vestibyyli (eteisaula) sekä 12 näyttelysalia. Kokoelmiin kuuluu mm. 14 000 pronssiesinettä, aseita, veistoksia sekä terrakottapatsaita. Museon yhteydessä toimii myös pieni matkamuistomyymälä sekä kahvila.

Olympian arkeologinen museo on tehty hyvällä maulla ja sopii hyvin miljööseensä. Museo on historiallisten esineiden lisäksi täynnä turisteja jotka ovat hakeutuneet sisälle tehokkaan ilmastoinnin sekä museon mielenkiintoisen annin vuoksi.

Valtaosa museon esineistöstä on viereiseltä arkeologiselta alueelta löytyneitä aarteita joka tekee museosta varsin mielenkiintoisen. Tulee mieleen, että kuinka suuret patsaat ovat voineet löytyä maasta ja kuinka arkeologit ovat saaneet kasattua patsaita ja erilaisia astioita kuin palapelin palasia konsanaan.

Olympian arkeologinen museo on alueen museoista paras niin selkeän esillepanon kuin varsin miellyttävän ilmastoinnin vuoksi. Museossa vierähtää helposti tunti jos toinenkin. Suosittelenkin käymään ensin tässä museossa ja vasta sen jälkeen arkeologisella alueella. Näin mielikuvitus saa lisää täytettä!

Muinaisen Olympian alueella vierailuun kannattaa varata koko päivä jos toinenkin, sen verran on alueella mielenkiintoista näkemistä. Sekä erityisesti silloin jos on olympialaisista ja historiasta kiinnostunut tai jos on liikenteessä pahimpaan turistiaikaan, jolloin on luvassa myös jonkin verran jonoja.