Browsing Category

Keski-Uusimaa

Ainola – Aino ja Jean Sibeliuksen museokoti

Ainola, Järvenpää

Tuusulanjärven maailman laajuisestikin tunnetuin matkailunähtävyys on Jean ja Aino Sibeliuksen museokoti Ainola. Vierailimme Ainolassa toukokuussa vietetyn museopäivän aikana.

Ainola lyhyesti

Aino ja Jean Sibeliuksen tie Järvenpäähän kulki Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin jalanjäljissä. Kultakauden taiteilijat perheineen; Ahot, Sibeliukset, Järnefeltit sekä Haloset, saivat Järvenpäähän muuttamaan Helsingin läheisyys, Tuusulanjärven luonto sekä hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiin, kulkihan juna Hämeenlinnasta Helsinkiin Järvenpään kautta.

Sibeliuksen muuttivat Järvenpäähän Lars Sonckin suunnittelemaan ylvääseen hirsihuvilaan vuonna 1904. Tällöin rakennuksen alakerta oli vasta valmistunut. Säveltäjällä oli kaksi vaatimusta tulevan kotinsa suhteen, ikkunoista pitäisi näkyä Tuusulanjärvi sekä talossa pitäisi olla vihreä takka ja näin tapahtui. Ainola toimi Sibeliusten kotina aina Jeanin eli Jannen (1957) sekä Ainon (1969) kuolemaan saakka. Sibeliuksen pariskunta on haudattu Ainolan puutarhaan.

Perikunta möi Ainolan vuonna 1972 Suomen valtiolle joka avasi taiteilijakodin ovet ja puutarhan portit Ainolasäätiön nimissä koko kansalle vuonna 1974.

Tänä päivänä Ainola on avoinna kesäkausina kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille. Aukioloajat: 2.5. – 30.9.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00.

Torstaisin klo 15.00 on mahdollista osallistua mukaan Ainolan puutarhan yleisöopastuksiin 15.9. asti.

Pääsyliput: aikuiset 10 €, eläkeläiset 8 €, opiskelijat 4 €, lapset (7-16v.) 2 €. Maksuton sisäänpääsy Museokortilla. Opastuspalveluita tarjolla ennakkoon varauksen tehneille. Ainolan pihapiiriin voi tutustua maksutta.

Ainolan pihasta löytyy lisäksi pieni museokauppa sekä Kahvila Aulis.

Kohteessa

Ainolaan saapuessa vastassa on arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelema ruskea rakennus josta voi ostaa kulttuurikodin pääsyliput. Itse kulttuurikoti kohoaa ylväänä rinteen päällä, luonnonmukaisen puiston ja hyötypuutarhan kehystäessä rakennusta. Suuntaamme kulkumme ensin pihasaunalle joka löytyy Ainolan alapihalta.

Kekseliäs sauna

Sauna on ulkoasultaan perinteinen hirsisauna. Sauna kuitenkin sisältää muutaman yllätyksen jota ei heti ulkopuolelta uskoisi. Nimittäin pesuhuoneeseen sisään tullessa törmään puiseen ”vesiränniin” jolla ns. automaattisesti johdettiin kaivosta nostettua vettä saunalle pesuhuoneen puolelle. Tuolloin kun vesi kannettiin normaalioloissa sisään käsipelillä.

Toinen merkittävä huomio kiinnittyy tumman saunan jälkeen löytyvästä pukuhuonetilasta, nimittäin täältä löytyy amme! Vesi ammeeseen saatiin pesuhuoneen kautta johdatusta puisesta rännistä. Kekseliäitä ratkaisuja helpottamaan kannettavan veden urakkaa.

Hautamuistomerkki

Saunan jälkeen polku vie vanhojen omenapuiden katveessa olevalle hautapaikalle jonne Sibeliuksen pariskunta on haudattu.

Ainola

Polkua seuratessa hieman yläviistoon, se vie kohti päärakennusta, polun oikealle puolelle jääden muutama punamullattu talousrakennus. Kansallisromanttisia yksityiskohtia vilisevä päärakennus kutsuu sisään.

Pienen eteisen jälkeen vastassa on yhdyskäytävä josta pääsisi portaita pitkin yläkertaan, josta löytyy mm. Ainon makuuhuone, Jannen pitkäaikainen työhuone ja vierashuone (ei vierailumahdollisuutta).

Yhdyskäytävästä on kulku myös juhlasaliin sekä ruokasaliin. Museon oppaat antavat tutustumiskierrokselle matkaan esitteen jonka avulla voi tutustua niin kulttuurikodin lukemattomiin taide-esineisiin kuin Sibeliusten arkisempia esineisiin kuten Ainon astiakaapin sisältöön.

Juhlasali, ruokasali ja kirjasto

Juhlasalissa huomionarvoisimman paikan vie suuri musta flyygeli, lisäksi seinillä on Jannen kukkaseppeleitä joita juhlittu sankari sai jo eläessään.

Ruokasalissa katse hakeutuu automaattisesti vihreään F-duurissa ”soivaan” takkaan. Jannella oli absoluuttinen sävelkorva ja hän näki värit sointuina. Takan lisäksi huomio kiinnittyy yllättävän pelkistettyyn ruokasalin kalustukseen.

Ainon ja Jannen lisäksi Ainolassa asui perheen kuusi tytärtä sekä kahdesta kolmeen palvelijaa.

Ruokasalin vierestä löytyy kirjasto jonka funtionalistisen sisustuksen on suunnitellut Sibeliusten nuorin tytär Heidin aviopuolisonsa Aulis Blomstedtin kera. Aiemmin huone palveli perheen lastenhuoneena. Sibeliuksen kerrotaan viihtyneen tässä huoneessa parhaiten. Täältä löytyy mm. Jannen sikarinpolttonurkkaus.

Sibeliuksen makuuhuone

Kirjaston vierestä löytyy Jannen vanhuuden päiville sisustettu yksinkertainen makuuhuone ja jos oikein tarkasti katsoo, vasemmasta kulmasta löytyy Jannen kuuluisa kävelykeppi sekä hattu. Tyylikkäästi pukeutunut herrasmies oli aikalaisille tuttu näky Järvenpään turuilla.

Keittiö sekä palvelijoiden huone

Pienen eteisen jälkeen päädymme tilavaan keittiöön jossa on esillä viime vuosituhannen alun keittiövälineitä kuten lihaparila ja vohvelirauta. Hellan päällä on myös Sibeliuksen vuonna 1914 Yhdysvalloista tuoma omenapora.

Aino Sibeliuksen kerrotaan olleen varsinainen viherpeukalo ja hänen raivaamalla pihalla viihtyivät hyvässä sovussa niin kukat kuin vihanneksetkin. Nykyinen puutarha on vain murto-osa Sibeliuksen aikaisesta puutarhasta.

Keittiön takaa löytyy sisäkön ja lastenhoitajan Aino Karin sekä keittäjän Helmi Vainikaisen huone. Palvelijat olivat Sibeliuksille hyvin lojaaleita. Aino ja Helmi palvelivat perhettä sekä myöhemmin emäntää lähes 60 vuoden ajan. Voisikin sanoa, että kaksikko oli enemmän perhettä kuin pelkkiä palvelijoita.

Vierailu Suomen kansallismuusikon kodissa alkaa olla lopuillaan. Ainolan alakerrassa on lisäksi erillinen huone, Hesan kamari jota pääsee kurkkaamaan. Nimensä kamari sai siellä asuneesta, Ainolan hevosten hoitajalta Heikki ”Hesa” Sormuselta. Tänään Hesan kamarissa on mahdollista katsoa Anssi Blomstedtin dokementtielokuvaa vuodelta 2010.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä kuin Sibeliukset olisivat juuri lähteneet Ainolasta, ikkunalaudoilla kukkivat herkän vaaleanpunaiset pelargoniat ja rakennus henkii vuosikymmeniä joita perhe on talossa täyttänyt. Ainola on mielenkiintoinen ajankuvaus autenttisessa ympäristössään!

Halosenniemen kesänäyttely: Talonpojista taiteilijoiksi

Halosenniemi, Tuusula 

Tämän kesän mielenkiintoisin Tuusulanjärven rannalta löytyvä näyttely on Talonpojista taiteilijoiksi – taidenäyttely. Näyttelyyn on koottu ensimmäistä kertaa viiden kuuluisan Halosen sukuun kuuluvan taiteilijan töitä. Kävimme katsomassa niin mahtavaa Pekka ja Maija Halosen ateljeekotia kuin vaikuttavaa näyttelyä autenttisessa miljöössä.

Talonpojista taiteilijoiksi-näyttely

Halosenniemen Talonpojista taiteilijoiksi – näyttelyyn on koottu Halosen taiteilijasuvun taiteilijoiden maalauksia, veistoksia ja taidevalantaan. Töitä on esillä Pekalta, Heikiltä ja Antilta jotka olivat veljeksiä sekä heidän serkuiltaan Eemililtä ja Artulta.

Jo elinaikanaan taiteilijayhteisön jäsenten yhteistyö ja avunanto suvun kesken oli suuressa roolissa. Uranuurtajana toimi Pekka Halonen joka menestyessään auttoi kaikin tavoin vasta uransa alussa olevia veljiään kuin serkkujaankin. Liekö syynä ollut varsin vaatimattomat olot joista Halosen suku Lapinlahden Linnasalmen tilalta ponkaisi suuren maailman tietoisuuteen?

Talonpojista taiteilijoiksi – näyttelyssä pääpaino on suomalaisuuden kuvailulla, luonto- ja maisemamaalauksilla sekä hienoilla veistoksilla joita on aseteltu Halosenniemen huoneisiin. Työt on kerätty näyttelyyn yksityiskokoelmista sekä usean taidemuseon ja Halosenniemen museon omista kokoelmista.

Pekka Halonen: Jääsken puvussa.

Halosenniemi on avoinna 1.5. – 2.9.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Halosenniemen alueelle on vapaa pääsy. Pääsylippu tarvitaan vieraillessa rakennuksen sisällä. Pääsylippu oikeuttaa myös näyttelyyn osallistumisen. Pääsyliput: Aikuiset 8€, eläkeläiset ja opiskelijat 6€, lapset 7 – 17v. 2€ ja alle 6v pääsevät museoon ilmaiseksi. Opaspalveluita on tarjolla etukäteisvarauksesta.

Ateljeekodin osoite: Halosenniementie 4 – 6, Tuusula.

Näyttelyssä

Näyttelystä ei voi puhua mainitsematta Halosenniemen erämaahenkistä päärakennusta. Mikäli vuonna 1902 ateljeekodiksi rakennettu rakennus ei ole tuttu, kannattaa Tuusulaan tulla myös pelkästään itse rakennuksen ja sen sijaintipaikkansa vuoksi. Lähiaikoina julkaisen toisen blogijutun joka kertoo ainutlaatuisesta taiteilijakodista ja Halosen perheen vaiheista Tuusulanjärven rannalla.

Halosenniemi sijaitsee idyllisellä paikalla.

Astelemme kesäsateen raikastamaa polkua pitkin kohti mahtavista todennäköisesti Konginkankaan hirsistä rakennettua Halosenniemeä. Polulla huomaa heti, että on kesä- ja lomasesonki, jo parkkipaikka oli ollut täynnä autoja ja vastaan kävelee taide-elämyksiä nauttineita lomalaisia.

Ennen sisäänpääsyä laitamme kangastossut jalkaan. Eteisessä meidät toivotetaan tervetulleeksi oppaiden puolesta ja näyttelyesitteen poimimisen jälkeen, matka Halosen suvun taidemaailmassa saattaa alkaa.

Ateljee sykähdyttää

Heti eteisestä vasemmalla on Halosenniemen näyttävin huone nimittäin ateljeesali. Niin rakennuksessa kuin ateljeessakin 85 % esineistöstä on alkuperäistä. Esineistö ja näyttelyn teokset muodostavat yhdessä mielenkiintoisen sekoituksen, tuntuu myös siltä että teokset ovat aina olleet rakennuksessa. Niin saumattomasti ne sopivat miljööseen mukaan.

Pekka Halosen Kanteleensoittaja.

Ateljeesalissa kehotan tutustumaan Ateneumin taidemuseosta lainassa olevaan Pekka Halosen Kanteleensoittaja öljymaalaukseen. Maalaus on samaan aikaan karski mutta herkkä kuvaus vanhemmasta miehestä. Ihmetyttää miten joku voi maalata noin hienon ja samalla yksityiskohtia vilisevän ihmiskuvauksen. Salin syvennyksessä on myös Halosen tussipiirros samasta kanteleensoittajasta. Halonen ei suinkaan aina tehnyt ns. sketsejä vaan hahmotteli maalaukset suoraan tauluille. Tussityö onkin varsin harvinainen teos.

Ateljeessa on suuri uuni.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös hienoihin ja melkoisen suuriin Eemil Halosen tekemiin patsaisiin, joissa hienovaraisella tavalla on saatu pronssi muovattua näyttäviksi ihmispatsaiksi. Patsaiden viereisillä seinillä on esillä upeita Pekka ja Antti Halosen varsin suuria töitä.

Pekka Halonen: Viulunsoittaja. Sekä tuoli jonka Pekka sai 50-v. lahjaksi vaimonsaMaijan suvulta.

Pirtissä, joka on heti ateljeen jälkeen, esitellään taiteilijat erilaisissa muotokuvissa. Mainittava on Pekka Halosen Viulunsoittaja maalaus, jossa Pekan veli Heikki on toiminut mallina. Heikin väline taiteen tekemiseen oli viulu. Heikki soitti mm. Helsingin Filmharmonisen Seuran orkesterin solistivieraana, joka esiintyi Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Pekka Halonen: Äiti ja lapsi.

Ns. kunniapaikalla on tietysti talon entisen isännän Pekka Halosen muotokuva jonka hän on itse peilin kautta maalannut. Pekka ei normaalisti ”lasin takaa” maalauksiaan maalannut, vaan hänen mm. luontokuvansa ovat syntyneet autenttisilla maalauspaikoilla. Omakuva on siis varsin varteenotettava teos myös tämän syyn vuoksi.

Kierrämme keittiön jossa kannattaa tutustua mm. hellan päältä löytyviin Eemil Halosen pronssiveistoksiin.

Arttu Halosen tekemä Pöytäkunta-uuninluukku.

Ruokasalista löytyy maalausten lisäksi ehkä merkittävin rakennuksen kuudesta uunin luukusta. Taidekodissa voi niinkin arkiset asiat kuin luukut muuttua taideteoksiksi. Uuninluukussa on Arttu Halosen kuparista tekemä Pöytäkunta-luukku. Luukussa on esitettynä emakko seitsemän pikkupossun kanssa.

Yläkerran kertomaa

Siirrymme yläkertaan. Ateljeen siivessä on parvi josta löytyy perheen vanhimman tyttären Annin huone. Huoneen ulkopuolella, parven seinässä on Pekka Halosen Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1900 saama diplomi. Suomen paviljongissa esillä olleet Halosen maalaukset Avannolla sekä Ilveksen hiihtäjä palkittiin näyttelyssä hopeamitallilla. Parvella kannattaa hetki viivähtää myös hienon näkymän vuoksi, korkea ateljee pääsee täällä täyteen loistoonsa.

Lastenhuoneen nurkkaus.

Yläkerran huoneissa kannattaa bongata mm. vanhempien makuuhuoneesta löytyvä Pekka Halosen öljymaalaus Kaksoismuotokuva jossa Pekka ja Maija Halonen poseeraavat sekä viereisestä lastenhuoneesta yläsängyn päältä löytyvät mustavalkoiset valokuvat Pekka ja Antti Halosesta. Vaikka herrat ovat maalaamassa sekä kaloja narraamassa on tapahtumiin pukeuduttu varsin säädyllisesti. Ihanaa ajankuvausta!

Pekka Halosen työ: Tytöt veneessä.

Lastenhuoneen takaa löytyy vielä pienehkö palvelijoiden huone jossa kannattaa käyttää aikaa mm. Pekka Halosen Tytöt veneessä öljyteoksen tarkasteluun. Tämä vuonna 1932 tehty pelkistetty mutta harmoninen maalaus kuuluu Halosen myöhäiskauden teoksiin.

Halosten sauna sijaitsee aivan Tuusulanjärven rannalla.

Halosenniemi on täynnä mielenkiintoisia tarinoita ja yksityiskohtia joten suosittelen varaamaan reilusti aikaa näyttelyn ja ateljeekodin kiertämiseen. Kannattaa myös suuremmalla ryhmällä miettiä opaspalveluiden varaamista etukäteen, näin teoksista saa enemmän irti kuin itsekseen kiertelemällä.

Talonpojista näyttely on esillä Halosenniemessä 2.5. – 2.9.2018.

Vanhaa tunnelmaa huokuva Vellikello kahvila

Vellikello kahvila, Järvenpää

Viime vuonna yksi luetuimmista jutuistani oli Tuusulanjärven kesäkahviloita koskeva blogijuttuni. Kävimme moikkaamassa Vellikello kahvilan yrittäjää lukijoiden pyynnöstä uudestaan ja tästä tapaamisesta syntyi tämänkertainen juttu!

Vellikello kahvila lyhyesti

Yrittäjä Pauliina Jurmu pitää kolmatta kesää kahvilaansa 1800-luvulta peräisin olevassa viljamakasiinissa. Rakennus on yksi Järvenpään vanhimmista säilyneistä hirsirakennuksista ja kuului aikanaan Järvenpään kartanoon.

Yrittäjä Pauliina Jurmu ja makoisat korvapuustit.

Kesäkahvilassa on pyritty ottamaan huomioon erilaiset allergiamuodot, tavoitteena on tarjota jokaiselle jotakin. On vierailija sitten vegetaristi, gluteeni-, laktoosi- tai pähkinäallergikko. Myös raakakakkuja on tarjolla.

Vellikellossa pääsee sään salliessa nauttimaan kahvit aurinkoisilla terasseilla. Luonto on todella lähellä kahvittelijaa. Mutta koska puut suojaavat makasiinia, lokit eivät ole kahvilan asiakkaiden rasitteeksi löytäneet.

Kahvilan vintillä pidetään kesäisin näyttelyitä. Tänä kesänä vintillä on esillä 27.6. alkaen graafikko Matti Hintikan sekä taidekeraamikkojen Pekka ja Mari Paikkarin töitä.  Kahvilassa järjestetään myös erilaisia pieniä tapahtumia historiaseminaareista klassisen musiikin konsertteihin.

 

Aukioloajat: tiistaista sunnuntaihin klo 12.00 – 18.00 kesäaikaan.

Kahvilan Facebook-sivut löytyvät tämän linkin takaa.

Lakkajuustokakkua vai…?

Mukava aurinkoinen sää johdattaa meidät kahvilan luokse. Vaikka Vellikellon ovet on aukaistu vasta muutamaa minuuttia aiemmin, ulkona istuskelee jo varsin paljon asiakkaita. Viereinen pyöräparkki on täynnä pyöriä. Kahvila onkin varsin hyvällä paikalla oli sitten pyöräretkellä tai tutkimassa Tuusulan Rantatien kulttuurikoteja ja museoita.

Viime vuonna heti ovella vastaan tuoksunut tuoreen korvapuustin hajukiehkura, leijailee jälleen makasiinin tiloissa. Keskellä makasiinia olevassa pitopöydässä on runsaasti herkkuja tarjolla, kuin juhlia varten katettuna. Tekisikö tänään mieli siikapiirasta vai herkullisen näköistä lakkajuustokakkua? Jurmu kertoo, että lakkajuustokakku on hyvin kysytty herkku. Lakat on poimittu pohjoisesta Jurmun veljen toimesta. Toinen Jurmun veljistä on vastuussa kahvilan tarjottimina toimivista puulastuista sekä sisäpöydistä.

Lakkajuustokakun seuraan ujutan Jurmun isoäidin reseptillä tehtyjä lusikkaleipiä sekä Vilhelmiina keksin, joka sulaa suussa. Juomana nautimme irtoteetä sekä kahvilan jo kuuluisaksi tullutta omena-inkiväärijuomaa jossa on mukava pikku potku.

Sunnuntaiherkkua on lakkajuustokakku!

Sanomattakin on selvää, että kaikki kahvilan tarjolla olevat leivonnaiset tehdään käsin. Ihanan pullantuoksun ja maukkaitten sekä kauniiden leivonnaisten lisäksi kahvilanpitäjä Jurmu kertookin, että hän haluaa tarjota jokaisen aitin kautta elämyksiä, ja kyllä siinä onnistuukin.

Kesänäyttelyt

Viime kesänä vintillä olleet näyttelyt saivat hyvän vastaanoton ja tänä kesänä vintille onkin jälleen aukeamassa kesäksi näyttely. Tällä kertaa esillä on taiteilija XX teoksia. Alakerrassa on lisäksi myynnissä käsintehtyjä pieniä muistoesineitä; koruja sekä kortteja. Myös varsin terhakoita perennojen taimia on poikkeuksellisesti myynnissä.

Kahvila Vellikello on ihana paikka vierailla, olit sitten vain pienen virkistyksen tarpeessa tai haluat viettää aikaasi jossain rauhallisessa ympäristössä kirjaa lukien.

Voidaankin sanoa, että leipomiensa suussa sulavien herkkujen lisäksi, Jurmu teki todellisen kulttuuriteon käynnistäessä kahvilatoiminnan vanhassa viljamakasiinissa, näin ollen antaen kauniille rakennukselle aivan uuden elämän paikallisten sekä matkailijoiden vierailukohteena!

Puistoblues starttasi aurinkoisessa säässä

Puistoblues, Järvenpää

*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Puistoblues ry:n kanssa

Järjestyksessään 41. Puistoblues täytti Järvenpään keskustassa sijaitsevan kävelykadun bluesfestareiden avajaispäivänä. Kesäinen aurinko ja lämpö suorastaan hellivät satoja päivän aikana ilmaiselle Blueskadulle osallistuneita iloisia ihmisiä.

Vilkkaalla kävelykadulla kymmenet käsityöläiset myyvät perjantai-iltaan asti talven aikana tehtyjä luomuksiaan unohtamatta Järvenpään omien yrittäjien kojuja joissa voi osallistua mukaan erilaisiin kilpailuihin tai hakea vaikkapa ilmaisia ilmapalloja perheen pienimpien iloksi.

Blueskadulla on myös lukuisia ruokamyyjien kojuja, joissa tarjotaan bluesin mukaan nimettyjä herkkuja. Annosvalikoimasta jokainen suu ja napa varmasti löytävät omansa.

The Wyman Family lavalla

Mutta mitäpä Blueskatu olisi ilman musiikkia – ei niin mitään. Avajaispäivänä musasta pitivät huolen mm. lasten jalkoja viipottaneet ja Kakarabluesissa esiintyneet Höpinätötteröt sekä hieman isommille jaloille vauhtia Keski-Uusimaa lavalla antaneet Overmore Blues Band, The Wyman Family sekä Hemmin Verstas.

Pirpanoille oli lisäksi tarjolla erilaisia maalauspisteitä joissa pääsi maalaamaan kasvonsa, Blueskadun tai herkullisen tyhjän paperiarkin joka suorastaan kutsui värjäämään sen sateenkaaren monilla väreillä.

Keskiviikkoillan aikana oli mahdollista osallistua myös Blueskirkon Jumalanpalvelukseen jossa artistivieraana toimi Kristiina Brask sekä illan päättävään hämyiseen Lena & The Slide Brothers klubikeikkaan Eikan Olutpubissa.

Puistobluesin anti vaihtelee päivästä toiseen joten asiasta kiinnostuneiden kannattaakin vilkaista Blueskadun sekä klubien ohjelmaa vaikkapa tämän linkin kautta.

Huikea bluesviikko huipentuu lauantaina järjestettävään Puistopiknikiin sekä pääkonserttiin Järvenpään Vanhankylänniemessä. Konsertin tähtinä nähdään mm. kotimainen kitaravirtuoosi Erja Lyytinen sekä yhdysvaltalainen John Hiatt & The Goners feat. Sonny Landreth.

Lopuksi on suorastaan pakko mainita huikea festareiden taustajoukko joka on ollut Puistobluesia vuodesta toiseen rakentamassa, nimittäin yhtä Euroopan suurimmista bluesfestareista on tekemässä noin 500 vapaaehtoista käsiparia. Ilman tätä joukkoa ei Puistobluesia varmaankaan tässä mittakaavassa olisi.

Tule sinäkin katsomaan mitä valtava talkooporukka on tänä vuonna saanut aikaiseksi sekä nauttimaan jalan alle menevästä, ainutlaatuisesta bluestunnelmasta sekä tietenkin musiikista!

Kun sydämessä pauhaa blues – Puistoblues!

Puistoblues, Järvenpää

*Blogijuttu tehty yhteistyössä Puistobluesin kanssa

Yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista kevyen musiikin festareista levittää jälleen tänä kesänä sulosäveliä ympärilleen keräten luokseen vannoituneita musadiggareita. Kyse on tietenkin Järvenpäässä järjestettävästä Puistobluesista. Tänä vuonna Järvenpää sykkii bluesille juhannuksen jälkeisellä viikolla 27.6. – 1.7.2018.

Kuva: Olli Mikkonen.

Festivaalin historiaan mahtuu mielenkiintoisia esiintyjiä ja tarinoita, omat bluesmuistot vievät vuodelle 2010 jolloin amerikkalaiset partasuut ZZ Topin hahmossa villitsivät Vanhankylänniemen. Aurinkoinen päivä sekä keinuva musiikki keräsivät tuolloin kovasti kansaa bändiä ihmettelemään.

Puistoblues 2018

Puistoblues on ollut ja tulee olemaan vahvasti koko perheen festari, näin myös tänäkin vuonna kun Järvenpään kävelykadun valtaa blues ja sen mukanaan tuomat oheistapahtumat kuten Kakarablues, jossa esiintyy keskiviikkona 27.6. Höpinätötterö, torstaina 28.6. Kikattava kakkiainen (voiko näin ihania nimiä olla millään bändillä?) ja perjantaina 29.6. junnumielisten jytäpoppoo Mörriganes naurattaa ja leikittää enemmän kuin sata rusakkoa ja miljuuna volttia yhteensä. 🙂 Unohtamatta pääkonsertin yhteydessä toimivaa ja perheen pienimmille suunnattua kitaranrakennuspajaa sekä pomppulinnaa.

Kuva: Puistoblues ry.

Blueskatu tarjoaa myös hieman vanhemmille diggareille ohjelmaa josta mainittakoon keskiviikon Keski-Uusimaa-lavalla klo 15.30 esiintyvä The Wyman Family. Jos tämä rockbändi ei saa jalkaa liikkumaan, niin ei sitten mikään. Tänä vuonna Eikan Olutpubi on blueseissa mukana, joten jos jammaus jää kadulta päälle, voi iltaa jatkaa hyvien bändien tahdissa pubissa iltamyöhään.

Kuva: Olli Mikkonen.

Bluesin rytmejä on mahdollista tunnustella myös keskiviikkona klo 19.00 Rantapuiston Blueskirkossa tv:stä tutun Kristiina Braskin tahdissa.

Kuva: Puistoblues ry.

Puistoblues huipentuu lauantaiseen pääkonserttiin ja Puistopiknikiin Vanhankylänniemeen 30.6, jossa esiintyy mm. Euroopan paras blueskitaristi Erja Lyytinen sekä koko show’n päättävä John Hiatt & The Goners. John Hiattin Puistobluesin festivaalivierailu kuuluu osana hänen 30-vuotisjuhlakiertueeseen ja uskon, että keikasta kuin illasta tulee monella tapaa ikimuistoinen!

Perinteet vahvasti mukana!

Kuuleman mukaan Puistoblues ja eritysesti festivaaleihin liittyvä talkoolaisuus, on suorastaan elämäntapa osalle järvenpääläisistä, vieläpä monessa sukupolvessa. Pyysinkin todellisilta bluesdiggareilta vinkkejä festarinautinnon maksimoimiseen niin ensikertalaista kuin konkariblueskävijää silmällä pitäen. Ja kyllä niitä vinkkejä tulikin!

Kuva: Jari Kivelä.

Vastaajaksi valikoitui Erja Mähönen jota voi hyvällä syyllä kutsua ”Puistoblueskonkari-ladyksi”, hän nimittäin on osallistunut blueseihin jo 25 kertaa! Ja vinkkaa Puistobluesista asiantuntevasti seuraavaa.

Vinkit Puistobluesiin osallistuvalle ensikertalaiselle:
  1. lähde ajoissa paikalle, saat valita mieluisan filttipaikan
  2. panosta eväisiin, ne ovat toooooooosi tärkeitä
  3. tutustu tarkkaan eväistä annettuihin ohjeisiin, niitä tosiaan pitää noudattaa ja kassit syynätään portilla tarkkaan
  4. ota pikkukiikari mukaan, on kiva katsella esiintyjien ilmeitä
  5. jos olet herkkäkorvainen, ota omat korvatulpat mukaan, lapsille kunnon Peltorit
  6. retki-istuin/köllöttelypatja/tyynyjä mukaan oman filtin lisäksi, pehva siinä puutuu makaillessa, josset jaksa rokata
  7. varaudu sateeseen; muovilla tai pikkupressulla saat kaikki tavaratkin suojaan
  8. paikkakuntalaisen paras kulkuväline on fillari, fillariparkki on toimiva ja edullinen
  9. non-stop-bussi toimii myös hyvin, lähdön hetkellä varaudu venttailuun, matkustajia on paljon
  10. tulet yllättymään, kuinka nopeasti menee ”8 tunnin työpäivä” bluespiknikillä!

Kuva: Olli Mikkonen.

Vinkit jo vuosikausia käyneelle vieraalle:
  1. pinnistele muistia – mitä viime vuonna piti ottaa mukaan, muttet muistanut
  2. muutoin pätee samat ohjeet kuin ensikertalaiselle
  3. vanhoista Puistoblues-paidoista voi tehdä/teetättää piknik-filtin

Tule siis mukaan Järvenpään bluessykkeeseen ja ala luoda omia Puistobluesmuistoja hyvässä seurassa sekä tunnelmallisen, suoraan sydämeen pulppuavan musiikin tahdissa!

*Artikkelikuva: Olli Mikkonen.