Browsing Category

Keski-Suomi

Teeleidi – Rakkaudesta teehen

Teeleidi Jyväskylä 

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Teeleidin kanssa

Jyväskylässä, Alvar Aallon museon vieressä, sijaitsee hurmaava Älylän puutalokortteli jonka sydämessä Teeleidi tarjoilee teetä ja ihania leivonnaisia arkkitehtien Lars Sonckin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa huvilassa. Kävimme maistelemassa teelaatuja yhdessä Teeleidin omistajan Anne Savelan kanssa.

Teeleidi lyhyesti

Teeleidi henkilöityy hyvin vahvasti yrittäjä Anne Savelaan. Savela oli yli viisi vuotta sitten miehensä mukana ulkomaankomennuksella Kiinassa ja alkoi siellä tutustua erilaisiin teelaatuihin ja teekulttuureihin. Hitaasti, mutta varmasti ”teen imu” vei Savelan mukanaan.

Suomeen ja kotiseudulle Jyväskylään takaisin muutettuaan, Savela lähti tarmokkaasti edistämään yksinomaan teelle omistautuneen liikkeen jalkauttamista kotimaan kamaralle, siinä hyvin onnistuen. Ensimmäiset vuodet Teehuone palveli Jyväskylän Lutakossa huomattavasti pienemmissä tiloissa kuin nykyään, mutta uskollisia kanta-asiakkaita kertyi Teeleidille silti. Valitettavasti tai nykyisin voisi jopa sanoa että onneksi, Teeleidin täytyi muuttaa Lutakosta pois, ja nyt Teehuone palvelee hienostuneilla teelaaduillaan Älylässä.

Kramsunkadulla sijaitseva Karpion talo on rakennettu vuonna 1904 ja on Jyväskylän kaupungin omistama. Aikaisemmin huvilassa ovat asuneet mm. kaupunginjohtajat ja siellä on vietetty kaupungin edustustilaisuuksia.

Teeleidi on avoinna: arkisin klo 10.00 – 19.00 ja lauantaisin klo 11.00 – 17.00.

Osoite: Teehuone. Kramsunkatu 1, 40600 Jyväskylä.

Kohteessa

Karpion talo sijaitsee pienen mäen päällä suuren puutarhan edustalla. Talo on hyvin ryhdikäs ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Silti rakennus on omalla tavallaan leikkisä ja muistuttaakin hieman Peppi Pitkätossun Huvikumpua. Kierrämme sisäpihalle josta avokuisti johdattelee meidän sisälle Teehuoneen lämpöön. Jo oven avatessa vastaan tulvahtavat ihanat hedelmäiset aromit ja lämpö, jollaista vain vanhoista taloista huokuu vasten tulijaa.

Teehuoneen saliin päästyämme kymmenet teepurkit odottavat avaajaansa. Valitsemme kaksi Teehuoneen suosituinta teelaatua; Satumainen Samppanja, joka on vihreää teetä maustettuna mansikalla, ruusunnupuilla, laventelinkukilla sekä samppanja-aromilla sekä Pistaasi Puerhia, joka on päärynällä maustettua Puerh teetä. Lisukeherkkujen valinnan jälkeen, joka oli yhtä hankalaa kuin aina, valitsemme istuinpaikaksi Sikariksi kutsutun lasikuistin. Täällä ovat aikoinaan jyväskyläläiset suurmiehet tuprutelleet sikareitaan aterioitten jälkeen, ja jos seinät tai tässä tapauksessa lasit voisivat puhua, voisi olla tarjolla herkullisia tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä.

Seuraamme liittyy yrittäjä Anne Savela ja seuraavat lähes kaksi tuntia lentävät kuin siivillä. Anne on ihana energiapakkaus ja millä antaumuksella hän puhuukaan rakkaastaan eli teestä! Sitä tarinointia olisi voinut kuunnella koko illan. Siinä jutellessa pöytään tuodaan tilauksemme ja vaikka olemmekin teenjuojia, ensimmäinen virhe meiltä lipsahti heti, nimittäin tarjottimen mukana ei ollut sokeria ja vielä vähemmän maitoa. Ja tietenkin pyysimme sokeria. Savela kertoo, että heillä Teehuoneella rohkaistaan vieraita nauttimaan teensä ilman lisäaineita. Näin teen kaikki maut ja erilaiset vivahteet pääsevät makunystyröissä oikeuksiinsa.

Ja totta tosiaan, muutaman siemauksen jälkeen emme enää kaivanneetkaan sokeria. Tosin makeudesta piti huolen myös juustotortun pala johon oli lirautettu päälle oikein makoisaa lakritsi-salmiakkikastiketta. On kuulkaas yllättävän hyvä makuyhdistelmä.

Siemailun lomassa Anne kertoo mm. kuinka valmistetaan hyvää teetä, Teeleidin toiminnasta sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan. Teehuoneen ovat löytäneet myös muut kuin entiset vakioasiakkaat, tästä pitää tietenkin huolen myös Alvar Aallon museo, mutta myös laadukkaat teelaadut joita Anne tiimeineen valmistaa. Teehuoneelta on muuten mahdollista tilata pussillinen aivan omaa teetä, joka on mainio idea esimerkiksi yritysten PR-lahjaksi tai häävieraiden muistamiseen.

Teeleidi toimii myös internetissä ja vaikka sinulla ei olisi asiaa Jyväskylään lähitulevaisuudessa, voit tilata teelaatuja kotiisi. Teeleidin tuotteita löytyy myös Keski-Suomen kaupoista. Tämän vuoden uutuuksia ovat mm. ihanista peltipurkeista löytyvät irtoteet sekä Kullannuppu ja Huo Bao Puerh teelaadut joiden kansikuvat ilmiömäisesti muistuttavat hieman lännemmäksi Ähtäriin muuttaneita pandoja Pyryä ja Lumia.

Anne Savela uskoo kouluttamiseen ja järjestääkin ryhmille Teetasting-tilaisuuksia. Hän myös toisinaan tarjoaa alueen peruskoululaisille mahdollisuuden tutustua oikeaan teehen ja sen valmistukseen opettajansa johdolla luokkaretkityylisesti. Teeleidissä järjestetään myös tapahtumia, joista kiinnostuneiden kannattaa seurata Teehuoneen sivuja. Esimerkiksi tiistaisin ja torstaisin tarjoiltava Afternoon tea kaikkine lisukkeineen, voisi olla mainio tapa juhlistaa itse kunkin syntymäpäiviä!

Teeleidin tehtaanmyymälä löytyy Vaajakoskelta. Sata vuotta vanhassa SOK:n tulitikkutehtaassa toimii monen muun yrittäjän kanssa Teeleidin Tikkula, jossa mm. pakataan tuotteita jälleenmyyjille. Tarjolla on lisäksi myymälä ja pieni teebaari jossa on tarjolla pientä ylellisyyttä juoman muodossa arjen ahertajille.

Tikkula on avoinna: keskiviikosta perjantaisin klo 11.00 – 18.00.

Osoite: Tikkutehtaantie 2, 40800 Vaajakoski.

Ja mitkä olivatkaan tee-ammattilaisen vinkit täydelliseen teehen?

Ne ovat hyvin yksinkertaiset:

  1. Hanki teenkeitin josta näkee veden lämpötilan ja keitä vesi teepakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Erityisesti vihreä tee kitkeröityy liian kuumassa vedessä.
  2. Mittaa hyvää teetä siivilään ohjeen mukaan, ei liian paljon eikä liian vähän.
  3. Käytä laaja-alaista siivilää jotta teenlehdet pääsevät kunnolla ”avautumaan”.
  4. Hauduta juoma ohjeen mukaan, jotkin teelaadut vain paranevat vanhetessaan, joten lehtiä voi hyvin käyttää 2 – 3 kertaa.
  5. Nauti!

 

Kulttuurit kohtaavat Seminaarinmäen The Localissa!

The Local Culture Hostel & Café, Jyväskylä

*Blogijuttu tehty yhteistyössä The Local Culture Hostel & Cafén kanssa

Jyväskylän majoitustarjontaan on tullut miellyttävä lisä kun helmikuun lopussa aukesivat The Local Culture Hostellin ovet yleisölle.

Kävimme ottamassa selvää mitä boutique hostelliksi mainostettu tarjoaa vanhoihin taloihin ja mielenkiintoisiin tarinoihin mieltyneelle matkailijalle.

The Local Culture Hostel & Café lyhyesti

The Local Culture Hostel & Café on remontoitu Jyväskylän vanhimpaan kivitaloon Seminaarinmäelle. Alkujaan vuonna 1851 rakennettu rakennus palveli jyväskyläläisiä vilja-aittana, sen jälkeen kirjastona, Suomen Kotiteollisuusmuseona sekä viereisen yliopistokampuksen rehtorinkansliana.

Yrittäjä Minna Suominen.

Muutaman mutkan jälkeen nykyiset hostelliyrittäjät Rinna Valjakka ja Minna Suominen saivat tämän varsinaisen helmen käsiinsä ja alkoi valtaisa paperityö. Rakennus on suojeltu ja jotta talossa voisi harjoittaa liiketoimintaa, oli haettava erilaisia lupia ja tehtävä erilaisia muutoksia. Rakennusvalvonnan vaatimat työt kuten paloportaat ja tuplailmastoinnin lisääminen sekä majoitus- että kahvilatilojen puolelle olivat osin valmiit jo syksyllä, mutta vasta alkukeväästä yrittäjät saivat lopullisen puumerkin kaupungin viranomaisilta toiminnan starttaamiseksi, koska viranomaisten vaatima kahvilan ilmastointijärjestelmän lisäys saatiin valmiiksi tammikuussa.

Boutique hostellissa on 8 uniikkia teemahuonetta ja yhteensä 28 vuodepaikkaa jaetuilla wc- ja suihkutiloilla. Lähiaikoina vuodepaikkojen määrä lisääntyy kun samalla tontilla olevan herttaisen pihamökin remontoinnin myötä tulee kolme huonetta lisää. Talossa tulee olemaan myös oma wc, joten yöllä ei tarvitse hipsiä pihan läpi. Päätalon huoneista Harju on varattu ainoastaan naisten makuusaliksi.

The Local Culture Hostel & Café on otettu Jyväskylässä hyvin vastaan. 50-paikkaisessa kahvilassa on myynnissä kasvis- ja vegaanituotteita sekä paikallisten pientuottajien herkkuja. Myös hostellin aamiainen on tarjolla kaikille halukkaille.

Kahvilan seiniä kiertävät taidenäyttelyt jotka koristavat tilaa aina kaksi kuukautta kerrallaan. Luvassa on myös lisäksi erilaisia kulttuuririentoja, joten kiinnostuneiden kannattaa seurata kahvilan ilmoittelua.

Kahvilassa on myös pieni matkamuistohylly jossa myydään paikallisia tuotteita.

Huoneiden ja makuusalien vuodepaikkojen hinnat vaihtelevat 30€/hlö/yö – 84€/huone/yö. Huoneiden hintaan kuuluu vuodevaatteet sekä langaton Internet. Pyyhemaksu 2€/hlö ja paikoitusmaksu 6€/yö. The Localin suomalainen aamiainen 7,50€/hlö. Rakennuksessa on tarjolla myös lukittu matkatavarahuone.

Kahvila on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.30 – 21.00. Perjantaina klo 7.30 – 22.00. Lauantaina klo 8.00 – 22.00 ja sunnuntaisin klo 8.00 – 18.00. Hostelli ei valitettavasti sovi liikuntarajoitteisille portaidensa vuoksi.

Osoite: Seminaarinkatu 32, 40100 Jyväskylä.

Kohteessa   

Saavumme talvisena iltapäivänä The Localin pihaan. Mikäli saavut autolla Jyväskylään, rakennuksen takapihalta löytyy paikoitustilaa johon saat pysäköintiluvan hostellista.

Vanha punatiilinen vilja-aitta on samalla ryhdikkään ja idyllisen näköinen, yläkerroksen kaari-ikkunat suorastaan kutsuvat sisälle ottamaan selvää itse paikasta. Eteistilan ovet avautuvat kahvilaan, yläkertaan hostellin majoitustiloihin ja kellarin suihkutiloihin sekä hostelliasukkaiden yhteiseen olohuoneeseen ja keittiöön. Astelemme lämminhenkiseen ja tyylikkääseen kahvilaan jonka parvi onkin täynnä boheemeja opiskelijoita sekä ulkoilijoita. Kahvila on ensi näkemältä hyvin valoisa.

Meidät ottaa vastaan pirteä Minna Suominen ja johdattaa meidän sisäänbuukkausmuodollisuuksien jälkeen yläkertaan, josta löytyvät hostellin huoneet.

Saamme perheelleni käyttöön kaksi huonetta, Järvi ja romanttisen Wivi huoneen. Wivi on kuin naisellisuuden ilmentymä, sopisi erittäin hyvin vaikkapa morsiussviitiksi. Rautainen parisänky pehmeine vuodevaatteineen on keskiössä hyvin harmonisesti sisustetussa huoneessa. Katseenvangitsijana toimii kuitenkin kaari-ikkuna, josta avautuu näkymät kadulle sekä yliopiston pihalle.

Kyseinen huone on saanut nimensä suomalaisen naisarkkitehdin Wivi Lönnin mukaan, jonka kädenjälki näkyy esimerkiksi juuri rakennuksen kaari-ikkunoissa. Hän teki Seminaarinmäelle oman asuntonsa lisäksi huvilasuunnitelmia ja piirsi muutossuunnitelmat viljamakasiinin muuttamiseksi kirjastoksi. Lönnin kuva ja lyhyt tarina ovat huoneen seinällä kehyksissä kunnioittamassa rakennuksen mennyttä historiaa.

Hostellin käytävillä on myös taidetta.

Järvi-huoneesta löytyy kaksi vuodetta ja huoneen yleissävy on rauhoittavan sininen ja harmaa. Huoneesta avautuu näkymät takapihalle, joka varmasti kesäisin tekee erityisesti kansainväliseen matkailijaan suuren vaikutuksen. Näin lähellä luontoa ei varmastikaan monessa kaupungissa pääse kuin täällä Jyväskylässä. Hostellin takana nimittäin on syreenien värittämä puistoalue joka ei onneksi ole aivan liian ylihienoksi puunattu.

Metsä

Niitty

Kirjasto

Jokainen hostellin huoneista on saanut nimen suomalaisesta luonnosta ja paikallisista ilmiöistä. Wivin ja Järven lisäksi nimissä vilahtelevat Harju, Ruska, Niitty, Metsä ja Kirjasto. Kierrämme Minnan kanssa kaikki ne huoneet joissa ei kyseisenä päivänä ole asukkaita ja omalta osaltani viehätyn Wivin lisäksi nykyaikaisesta Jyväskylä-makuusalista. Huone on iso ja seinägraffitit hyvällä maulla Jussi Karhusaaren tekemiä. Jokaisella majoittujalla on käytössään mm. oma lukulamppu sekä hyllytilaa kännykälle ja vaikkapa vesipullolle.

Jyväskylä-huone on hauska.

Kuokkalan silta.

Tässä hostellissa omat ennakkoluulot saavat todellakin kyytiä olen nimittäin ajatellut kaikkien hostellien, omien huonojen kokemusten perusteella, olevan sellaisia suttuisia, epämääräisiä paikkoja jotka eivät todellakaan kutsu matkaajaa tai ainakaan perheellistä kuin aivan pakosta. The Local todistaa ajatukseni aivan vääriksi. Jo näin lyhyen vierailun perusteella voi sanoa, että täällä on pyritty ottamaan huomioon matkustaja kaikkine tarpeineen.

Asukkaiden yhteinen olohuone.

Tästä todisteena mm. asukkaiden oma viihtyisä olohuone yhteiskäytössä olevine tietokoneineen, kirjoineen ja lukuisine peleineen sekä hyvin varusteltu keittiö, jossa voi tehdä ruokaa tai napsia mukaansa pyykkinarulta löytyviä ohjeita suomalaisista perinteisistä leipomuksista.

Siirrymme kellariin josta löytyvät remontoidut wc- ja suihkutilat. Saunaa ei hostellista vielä löydy, mutta on vakaasti harkinnassa.

Yö hostellissa

Meidän lisäksemme The Localissa majoittui nuori nainen Japanista sekä kolme romanialaista miestä. Teini-ikäinen tyttäremme löysi heistä heti juttuseuraa ja he istuivatkin pitkään keittiössä ja joivat yhdessä teetä jota voi keittää hostellin tarjoamista tarveaineista.  Juttutuokion aikana vaihdettiin ajatuksia kunkin maan koulutuksesta, illanviettotavoista sekä kulttuurieroista. Ja hei, se mikä kielitaidossa menetettiin, se hymyillä selvitettiin!

Rakennus oli yöllä hiljainen. Myös paksut rakennuksen seinät pitivät äänet ulkona, tosin tiellä ei hirveästi liikennettä muutenkaan tunnu ilta-aikaan olevan.

Rauhallisen yön jälkeen siirrymme aamiaiselle kahvilanpuolelle, jossa on tarjolla lähi- ja paikallistuottajien antia. Jyväs Pakarin leipä on erityisen hyvää sekä Teeleidin tee maistuvaa. Vaikka aamiaiselta ei lihatuotteita löydykään, se haittaa yllättävän vähän tällaista ”lihansyöjäperhettä”. Tarjolla on kuitenkin juustoja, erilaisia vegeleikkeleitä, kasviksia, mehuja sekä puuroa, mysliä, muroja ja jogurttia, joten vatsa tulee kyllä täyteen.

Hostelliasukkaiden lisäksi aamiaisella on läsnä muutama paikallinen aamuvirkku jotka siemailevat aamukahviaan sanomalehden kera erittäin rennon tunnelman vallitessa valoisassa kahvilassa. Tästä on mukava jatkaa omaa päiväänsä Keski-Suomen sydämessä!

 

 

 

Linnunlaulua ja uunituoreita munkkeja – Naissaaren Kahvihuoneella

Naissaaren Kahvihuone, Vaajakoski

*Blogijuttu on kirjoitettu yhteistyössä Naissaaren Kahvihuoneen kanssa

Vaajakoskella vain ”kivenheiton päässä” Jyväskylän keskustasta löytyy Naissaari ja Naissaaren Kahvi- ja juhlahuone. Keltaisella rakennuksella on pitkät lonkerot alueen historiassa. Kävimme keväisellä vierailulla Kahvihuoneella jutustelemassa yrittäjä Jari Rajarannan kanssa.

Naissaari lyhyesti

Historiallinen Naissaari on idyllisessä paikassa Päijänteen ja Leppäveden yhtymäkohdassa. Naissaaressa on ollut toimintaa jo ammoisina aikoina kun hämäläiset eränkävijät pysähtyivät saarelle. Ensimmäiset varsinaiset maininnat saaresta on 1800-luvulla kun saarelle perustettiin sahalaitos.

Merkittävä henkilö Naislahden historiassa on Haapakosken patruuna James Salvasen, jonka aikana Vaajakoski kasvoi ja kukoisti. Vuonna 1916 Salvasen möi pääosan alueen omistuksista SOK:lle. 1930-luvulla alue koki uuden omistajan osalta uudelleenrakentamisen aallon. Onneksi aivan kaikkea ei purettu edistyksen tieltä.

Naissaaren kahvihuone kuuluu jäljelle jääneeseen ja suojeltuun tehdaskokonaisuuteen. Kahvihuone rakennettiin alun perin kaupaksi vuonna 1896. Kaupan tai historian sivuilla mainitun alapuodin jälkeen rakennus muutettiin SOK:n työnjohtajien asunnoiksi.

Aina vuodesta 1991 rakennus on palvellut kahvilana. Nykyisin rakennuksessa toimii noin 30-paikkainen Naissaaren Kahvihuone sekä juhlatila johon mahtuu toiset noin 30 asiakasta. Juhlatilassa on muuten nähtävillä James Salvasenin ja hänen rouvansa muotokuvat, jotka tulivat lahjoituksena Savasenin sukulaiselta kahvilalle!

Juhlatilana on mahdollista käyttää myös viime kesäksi valmistunutta 50-paikkaista terassia tai hieman kauempana saaressa olevaa Wanhaa Woimalaa.

Kahvila on avoinna: klo 10.00 – 17.00, maanantaisin suljettu. Tammi- ja helmikuun ajan kahvihuone on kiinni.

Osoite: Naissaarentie 2, 40800 Vaajakoski.

Kohteessa

Kahvihuoneelle on helppo tulla, keltaisten talojen alue pilkottaa Nelostien varrelta ajellessa. Pihapiirissä on myös Puttipajan suurmyymälä ”Wanha Paja” design puoti, josta voi tehdä mukavia löytöjä. Nyt kuitenkin suuntasimme idylliselle Kahvihuoneelle kiertämällä koko rakennuksen. Terassi oli näin maaliskuussa vallan lumen alla piilossa, mutta ei tarvitse kovin paljon mielikuvitusta jotta voi nähdä mielessään kesän ja kanavalle aukeavat näkymät. Mikäpä täällä olisi nauttia virvokkeita linnunlaulun ja veden liplatuksen lomassa, rakennus nimittäin sulkee tieltä kantautuvat äänet kauas taakseen.

Sisälle päästyämme vastaan tulvahtaa Naissaaren Lohikeiton herkullinen tuoksu. Tupa onkin lähdes täynnä ulkoilijoita joille runsas salaattipöytä keittoineen näyttää maistuvan. Viikonloppuisin onkin tarjolla keittolounas.

Asiakkailla joilla ei ole keitto edessään on lautasella kahvilan uusin viettelys, valtava vegemunkkirinkilä joka on noussut erityisesti nuorison suosioon. Enkä ihmettele, nykyisin kahvilat jotka voivat tarjota itsetehtyjä erilaisia vaihtoehtoisia tuotteita, nousevat sosiaalisen median ansiosta arvoon arvaamattomaan. Munkkirinkilöissä ei ole kananmunaa, mutta rakenne on silti mitä mainioin.

Yrittäjä Jari Rajaranta lämpimäisten kera.

Kahvilan vitriinissä on herkkuja jos minkälaisia, yrittäjä Rajaranta kertookin, että kahvilan keittiössä pyritään valmistamaan kaikki tarjottava itse. Mahdollisuuksien mukaan ruoanlaitossa käytetään hyväksi lähituottajien tuotteita. Kahvilan herkkuhyllyssä olevia tuotteita on mahdollista ostaa myös mukaan.

Viikonloppuisin tarjottavan keittolounaan lisäksi Kahvihuoneella tarjotaan arkisin lounasta. Mahdollisuuksien mukaan tarjolla on riistaa lähiseudun metsistä tai kalaa vesistöistä. Yrittäjä Rajaranta kertookin, että ravintola alkaa olla varsin kuuluisa riistatarjonnastaan. Erityisesti yhteistyössä kahden muun jyväskyläläisen ravintolan kanssa toteutettu Taste of Game aiheuttaa suurta mielenkiintoa asiakkaissa ja onkin ollut loppuunmyyty tapahtuma. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata Naissaaren Kahvihuoneen Facebook-sivujen ilmoittelua ja tarttua välittömästi tarjoukseen.

Naissaaren Kahvihuoneessa kannattaa pistäytyä niin pitkän kuin lyhyenkin ajomatkana välissä tai vuokrata idyllinen ja taatusti erilainen vuonna 1920 rakennettu Wanha Woimala-juhlatila juhliasi varten. Saareen pääsee myös laivalla ja mikäpä olisi sen ikimuistoisempaa kuin saapua Jyväskylästä yksityisjuhliin luonnon keskelle veneellä juhlakansan hurratessa ympärillä!

 

Matka Maalle

Riihon kylä, Keuruu

Haluaisitko hengähtää hetken luonnonhelmassa puhtaan luonnon ympäröimänä, aistia syksyistä ruskan värittämää maaseutua, tavata aitoja, vieraanvaraisia ihmisiä, maistella ja herkutella reilun lähiruoan äärellä sekä nauttia elämästä ilman ylimääräisiä suorittamisen paineita?

Nyt sinulla on oiva mahdollisuus päästä osalliseksi varsinaisesta nautiskelijan viikonloppusta Riihon kylässä. Mikä Keski-Suomen Vuoden kyläksi valitusta Riihosta tekee niin erityisen?

Pääsin perheeni kanssa selvittelemään asiaa Keuruun Matkailutoimiston kutsumana elokuun alussa.

Riihon Majatalo

Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva Riihon Majatalo toimi reissumme tukikohtana. Riihon Majatalo saattaa olla useammalle pääkaupunkiseudun kasvatille tuttu, nimittäin Majatalossa on peräti 25 vuoden ajan järjestetty rippileirejä sekä erilaisia perhejuhlia. Aiemmin Majatalo tunnettiin Riihon leirikeskuksena.

Riihon Majatalo.

Majatalon isäntä Tuomo Riihonen oli vastassa jo ovella, ja samanlaista aitoa vieraanvaraisuutta saimme osaksemme koko vierailun ajan. Ehkä Majatalon slogan kiteyttää koko vierailun: Majatalossa ei käy asiakkaita vaan vieraita. Siten meitä myös Riihon kylässä ja Haapamäellä kohdeltiin. Olimme hyvin tervetulleita!

Riihon Majatalo on entinen kansakoulu, joten Majatalossa on tilaa niin sisällä kuin ulkona. Pihamaan kentillä mahtuu niin jousiampumaan kuin pelaamaan erilaisia pallopelejä . Tarjolla on myös soutuvene sekä kanootti. Ja myös suuri sauna lämpiää tarvittaessa matkailijoille.

Majatalossa meitä odotti aamiainen, talon emännän Anri Riihosen leipomien uunituoreiden sämpylöiden kera. Koko viikonlopun ajan kaikki leivonnaiset olivat vasta leivottuja ja sekös sydäntä lämmitti. Majatalossa tarjoiltu ruoka on mutkatonta, herkullista lähiruokaa. Kyllä täällä kelpaa vierailla!

Majoituimme sivurakennukseen, jonka huoneistoissa on majoitustilaa 26 hengelle. Huoneissa on 2-8 vuodepaikkaa. Majatalosta löytyy yhteensä 44 vuodepaikkaa.

Riihon Majatalo on leirikäytössä kesä- ja heinäkuussa. Muina aikoina edullista majoitusta on tarjolla myös yksittäisille matkustajille.

Majatalossa onnistuu mainiosti erilaisten hyvinvointipäivien ja vetäytymisten järjestäminen. Unohtamatta juhlatilojen vuokrausta ja pitopalvelua. Katso lisää Riihon Majatalon palveluista tämän linkin kautta.

Vaissi Oy

Majatalolta suuntasimme tutustumaan Riihon kylän helmeen, Vaissin tehtaaseen. Vaissi Oy on keskisuomalainen perheomisteinen elintarvikealanyritys. Yhtiön historia vie 1940-luvulle ja Vaissin perheyrittäjiin, jotka ovat ratkaisseet vuosien varrella matkan varrelle tulleita ongelmia hyvin luovasti ja menestyksekkäästi.

Vaissi on keskittynyt tuottamaan maamme maistuvimpia kaalikääryleitä hyvin onnistuneesti. Vuonna 2016 yritys tuotti 1,2 miljoonaa kiloa kaalikääryleitä, liikevaihdon olleessa 6,3 miljoonaa euroa. Sesonkikautena yhtiö työllistää noin 80 henkilöä, ja on näin ollen yksi alueen suurimmista työllistäjistä.

Riihon kylällä olevasta tehtaanmyymälästä on mahdollista ostaa yrityksen herkkuja sekä riiholaisen Taatilan maatilan tuotteita arkisin klo 9 – 20.00 ja viikonloppuisin klo 10 – 20.00 välisenä aikana.  Vaissin tuotteita pääset maistelemaan mm. Lidl:n ja Atrian kaalikäärylevalikoimista.

Kännikota elämyspalvelut

Elämyspalveluita tarjoava hulvaton isäntä Erkki Inkiläinen otti meidät tiluksillaan vastaan. Tarkoituksenamme oli kokeilla kalojen narraamista elämyspalveluiden altaista. Samalla Erkki tarinoi tilan muista palveluista leppoisaan sävyyn. Lohikalastuksen lisäksi tarjolla on pienille ryhmille mm. sorsien metsästystä, mönkijäreissuja, Kännikota-nimisellä kodalla elämästä nautiskelua sekä savusaunan pehmeissä löylyissä kylpemistä. Onpa savusaunassa järjestetty turvehoitoiltoja naisryhmille. Kuulkaas, sen hoidon jälkeen iho hehkuu!

Kalastuslampi.

Testailimme virveliä, mutta ensimmäinen kala-allas ei tuottanut tulosta. Erkki vei meidät kasvatusaltaan ääreen siksi aikaa, kun meni heittämään häkälöylyt savusaunalle. Eikö heti napannut kala tyttären virveliin… Tuloksena oli hyvin kookas lohinaaras. Minulla ja miehelläni ei napannut, jos ei lasketa mukaan ns. vegekaloja (pohjakasveja)…  Varsinaisia ”kalamiehiä”!

Melkoisia vonkaleita!

Erkin tullessa takaisin, tyttärellä nappasi uudestaan, ja virveliin tarttui toinen kala. Tässä vaiheessa annoimme periksi ja marssimme palauttamaan välineet. Erkiltä löytyy koko kalusto, joten tänne ei tarvitse tuoda paikan päälle kuin ryhmäsi!

Menimme sulattelemaan karvasta tappiotamme koko päivän ajan lämmitettyyn savusaunaan, ihanan elokuisen auringopaisteen saatellessa meitä. Savusauna löytyy pienen lammen äärestä, joten pääset myös lähdepohjaiseen lampeen kastautumaan, mikäli tarkenet. Ja kyllähän tarjettiin… Tosin, aikamoisen kiljunnan kera. Onneksi lämmin, tummanpuhuva sauna odotti vain muutaman metrin päässä. Täällä, pellavaisilla laudeliinoilla oli hyvä hiljentyä ja nauttia lämmöstä, joka rentoutti ajomatkan kiristämät lihakset. 🙂

Kännikodan savusaunaidylliä.

Rentouttavan savusaunasession jälkeen lompsimme takaisin Erkin luokse valmiin pöydän ääreen. Luvassa oli maukas päivällinen mukavien juttujen kera.

Kännikodan elämyspalvelut löydät tämän linkin takaa.

Haapamäen Höyryveturipuisto  

Illan kohokohtana oli tansselot Haapamäen Höyryveturipuiston lattialla. Höyryveturipuiston estradilla esiintyvät Suomen eturivin artistit. Emme ole mieheni kanssa tanssijoita, mutta olihan se pakko käydä katsomassa miten muut parkettienpartaveitset vetävät ja hyvinhän ne veti.

Höyryveturipuiston tanssilava on idyllinen ja varsin hyvässä kunnossa oleva kesälava. Naiset olivat pynttäytyneet kellohameisiinsa, myös miehet olivat varsin tyylikkäästi pukeutuneita. Höyryveturipuistossa on tarjolla tansseja aina syyskuun loppuun asti. Katso esiintyjälistaus täältä.

Haapamäen Höyryveturipuistossa on tarjolla myös majoitusta Haapamäen Hilttonissa sekä kesämajoitusta oikeissa junanvaunuissa. Alueella on Caravan-alue, jonka majoittujat pääsevät höyryveturipuistoon vaikka keskellä yötä.

Ravintola Ukko-Pekka.

Höyryveturipuistossa ruokailu onnistuu Ravintola Ukko-Pekassa. Arkisin on tarjolla maukasta lounasta klo 11 – 14.00 välisenä aikana. Ravintola Ukko-Pekkaa on mahdollista vuokrata juhliin ja erilaisiin tilaisuuksiin, ravintolassa on A-oikeudet.

Unohtamatta Höyryveturipuistoa, jossa on tarjolla niin pienille kuin isommille matkaajille rautatieromantiikkaa sadan vuoden ajalta. Tämän vuoden erikoisuus ovat Evakkovaunut, joissa on karjalaisten evakkojen kohtalon hetkistä koottu näyttely 100-vuotiaan Suomemme kunniaksi. Koko perheellä on mahdollista päästä myös puiston oman minijunan Pikku-Hurun kyytiin. Puiston lampaat ovat myös uskomattoman söpöjä…

Kannattaa osallistua myös Haapamäen Höyrypuiston Evakkojuna-tapahtumaan 26.8. Tapahtuma kuuluu osana Suomi 100-juhlavuoden tapahtumiin. Tarkemmat tiedot voi lukea tämän linkin takaa.

Kaiken kaikkiaan puistoisäntä Martti Vainion luotsaama höyryveturipuisto on varsin mukava koko perheen matkakohde. Vanhat höyryveturivanhukset ovat varsin hellyttävän näköisiä ajoneuvoja.

Katso Haapamäen Höyryveturipuiston nettisivut tämän linkin takaa.

Eräopas Jokela

Hyvin nukutun yön ja täyttävän aamupalan jälkeen seuraamme liittyi eräopas Markku Jokela. Eräopas Jokela järjestää yhteistyössä Riihon majatalon kanssa erilaisia toiminta-aktiviteetteja; tarjolla on melontaa, jousiammuntaa, resiinaretkiä ja tarvittaessa vaikka ilotulituksia. Markun palveluita voivat käyttää niin yksityiset asiakkaat kuin ryhmätkin. Meillä päivän aktiviteettina oli melonta.

Meloimme lähes peilityynin järven pinnalla kaikessa hiljaisuudessa. Matkan varrella kuljimme kapeaa Vaissinsalmea Vaissinjärvelle asti. Ohitimme muutaman jo hiljentyneen kesämökin sekä sateiden johdosta runsaana viheriöivän rantapuistikon. Kuulimme myös linnunlaulua joka näin syyskesällä on jo harvinaisempaa.

Aurinko pilkahteli välillä pilvimassan takaa, ja oli täydellinen melontakeli. Myös eräopaan rauhallinen jutustelu ja läsnäolemus tyynnytti kaupunkilaisen mieltä ihmeesti. Kyllä näissä maisemissa levottomampikin matkailija pysähtyy ainakin hetkeksi, puhumattakaan niska-hartiaseudun lihaksista, jotka ihmeesti vertyivät melontaretken aikana.

Rantauduimme Rantamoijasen marjatilan rantaan ja jätimme hyvästit Eräopas Markulle.

Eräopas Jokelan monipuolisia palveluita voit tutkia tämän linkin takaa.

Rantamoijasen tila

Rantamoijasen tilan Lasse-isäntä oli meitä vastassa jo rannassa. Leppoisa isäntä johdatti meidät hienon kaksikerroksisen kartanomaisen rakennuksen pihaan, joka on muuten Riihon kantatiloja vuosisatojen takaa.

Turinat jatkuivat tilavassa tuvassa, jossa vieraanvarainen Varpu-emäntä tarjoili meille oman maan mansikoista tehtyä mansikkamehua sekä uunituoreita sämpylöitä.

Vanhalla sukutilalla kasvatetaan mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa. Tilalta on mahdollista ostaa varsinaisia vitamiinipommeja joko itsepoimien tai valmiiksi poimittuna.

Marjojen lisäksi tällä, varsinaisella kulttuuritilalla, vuokrataan erikokoisia ranta- ja erämökkejä erilaisiin tarpeisiin sopivaksi. Jos olet oikein onnekas, saatat päästä kuuntelemaan ammattilaistason sellokonserttia!

Tulevaisuudessa tilalla on luvassa myös Bed & Breakfast-toimintaa. Pihassa oleva vanha talovanhus on saamassa uuden elämän matkailijoiden tilapäiskotina.

Mikäli kiinnostus heräsi, vilkaise lisätietoja tämän linkin takaa.

Riihiahon karjatila 

Koska maalla ollaan, luvassa oli tutustuminen myös karjatilaan. Pääsimme Janne Riihosen ja hänen perheensä opastamana tutustumaan uteliaisiin vasikoihin sekä maalaistalon arkeen.

Tiedätkö minkä ikäisinä vasikat erotetaan emostaan? Mikä on sonnin ja härän ero? Kuinka uudet lehmäsukupolvet saavat alkunsa? Ja minkälaista on nykyinen alkutuotanto? Mm. näihin kysymyksiin saimme vastauksia Riihiahon karjatilalla.

Sekä tietenkin pääsimme rapsuttamaan niin valloittavaa koiraa kuin aitauksessa olleita persoonallisia vasikoitakin.

Himmaan Huippu

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, pääsimme vierailemaan Riihon kylän ylpeydessä Himmaan Huipussa. Kyse on Himmaanmäen Näköalatornista, joka on rakennettu EU-tuella sekä lukuisilla kyläläisten tekemillä talkootunneilla.

Jykevän tornin korkeus on noin 22 metriä, ja sen korkeus on merenpinnasta 180 metriä. Reippailu tornin päälle käy varsinaisesta reisilihastreenistä! Kannattaa reippailla, vaikka hitaamminkin, nimittäin tornin päältä näkyy hulppeat maisemat. Mukavaa on, että tornin päällä ilmansuunnat on nimetty pienin kyltein, joten tiedät mistä löytyy mitäkin. Hyvällä säällä kerrotaan näkyvän noin 30 kilometrin päässä olevat Mänttä-Vilppulan piiputkin.

Himmaan huippu on avoinna ympäri vuoden. Näköalapaikalla on pieni kioski, josta saa viikonloppuisin käteismaksua vastaan Riihon kylän matkamuistoja, kahvia sekä kotimaista makkaraa, jota voi grillata näköalapaikan pihalla. Rakenteilla on myös jyhkeä kota. Mukava pieni retkikohde esimerkiksi Ruovedeltä ”Mini-Punkaharjun” kautta tuleville matkailijoille ja perheille.

Himmaan Huippu löytyy tämän linkin takaa.

Sanotaan, että maalla on mukavaa ja näin meillä todellakin oli! Riiho on uskomattoman elinvoimainen ja yritteliäs kylä. Täällä on matkailijalle tarjolla niin loistavia majoitusvaihtoehtoja kuten myös erilaisia liikunta-aktiviteetteja, unohtamatta herkullista ruokaa ja ihania, vieraanvaraisia ihmisiä. Riihossa syntyy ikimuistoisia muistoja, joita on kiva muistella myöhemmin talven tuiskeessa.

Mikäli mielenkiintosi heräsi, menepä suoraan yritysten sivuille tai tutustu kohteisiin www.visitkeuruu.fi sivuston kautta ja varaa itsellesi ihana Matka Maalle!

Tervetuloa Riihoon!        

Hyvää oloa ja kellohameita hotelli Keurusselällä

Hotelli Keurusselkä, Keuruu 

Keuruu, vesistön äärellä sijaitseva kaupunki Keski-Suomessa. Täältä löytyy myös tämän tarinan aihe, Hotelli Keurusselkä. Oletkin ehkä kuullut hotellista aiemmin, paikka nimittäin tunnettiin varsin riehakkaana menomestana kultaisella 80-luvulla.

Hotelli Keurusselkä pähkinänkuoressa

Hotelli Keurusselän historia menee niinkin kauas kuin vuodelle 1949. Tällöin suoritettiin Karpinniemen Lomakodin vihkiäiset. Lomakoti kuului Lomaliitto ry:lle, joka perustettiin vuonna 1941 vuosilomalainsäädännön myötä tarjoamaan lomapalveluita palkansaajien lisääntyneeseen loma-aikaan. Pääasiallisia asiakkaita olivat lapsiperheet.

Valitettavasti laman myötä Lomaliitto ajautui konkurssiin vuonna 2009. Samalla liiton lomakohteet kuten Hotelli Keurusselkä lakkasivat toimimasta. Pienen tauon jälkeen työeläkeyhtiö Elo otti hotellin huomaansa, vuokraten sen yksityiselle yrittäjälle. Hotellissa pidettiinkin heinäkuussa iloiset kaksivuotispäivät, uuden aikakauden alkamisen kunniaksi.

Tansseista ja viihdeartisteistaan hotelli on ollut kuuluisa jo 1960-luvulta lähtien. Täällä ovat esiintyneet lähes kaikki tanssikansaa villitsevät iskelmäartistit, ja hotelli onkin suosittu tanssipaikka niin esiintyjien kuin tanssijoidenkin mielestä. Tänä vuonna jalat ovat saaneet kyytiä mm. Lauri Tähkän ja Tuure Kilpeläisen sulosointujen tahtiin. Mikäli loppuvuoden artistikattaus kiinnostaa, katso esiintyvien taiteilijoiden Keurusselän keikat tästä linkistä.

Tänään

Käännymme Keuruun keskustan jälkeen tielle, jolta on noin kahdeksan kilometrin matka Hotelli Keurusselälle. Tie on hieman huonossa kunnossa ja hyvin mäkinen. Voi kuvitella, että aikoinaan tänne on laitettu Keuruun armeijan alokkaat marssille. Siinä on kysytty sisua.

Käännymme vasemmalle, samalla ohittaen Keurusselän liikuntapuiston, joka talvisin tarjoaa mainiot hiihtomaastot sekä kesäisin mm. jousiammunta- ja seikkailuradan. Jatkamme tien loppuun asti, matkaa kertyen vajaa 1,5 kilometriä lisää.

Keurusselän urheilupuisto on lähellä hotellia.

Lomahotelli

Vastassa meitä odottaa ensimmäisenä Lomaliiton aikainen 50-luvun Lomahotelli. Ulkopuolelta hotelli muistuttaa samaan aikaan rakennettuja koulurakennuksia, mutta älä anna ensi vaikutelman hämätä. Sisältä hotelli on hyvin nostalginen, kaikkine yksityiskohtineen, eivätkä vuosikymmenet ole tuhonneet miljöötä esimerkiksi 80-luvulla suoritetuilla remonteilla.

Erityisesti sisäportaikko on aivan fantastinen, jos tykkää mustavalkoisista Suomifilmeistä kuten minä. On tunne, että on vain ajan kysymys kun Tauno Palo, jo hieman varttuneemmassa iässä, astelee rappuja alas karismaattisen Ansansa luokse.

Lomahotelliin on lähiaikoina tulossa ulkoterassi, jolloin asiakkaat pääsevät nauttimaan kaikin siemauksin myös läheisen ranta-alueen näkymistä esimerkiksi aamukahviaan juoden. Rakennuksessa on 32 Economy-tasoista hotellihuonetta sekä kokoustila.

Lomahotellissa on 50-luvun henkeä.

Päärakennus

Päärakennus on huomattavasti uudempi kuin Lomahotelli. Huoneita löytyy kahdessa eri tasossa, jokaisesta on näkymä Karpinlahdelle. Hotellista löytyy maisemaravintola, tanssipaviljonki Emma, kylpylä Tähtitaivas, pelihuone sekä kuntosali. Lisäksi löytyy erilaisia kokous- ja juhlatiloja. Päärakennuksessa on 63 huonetta pääosin Standard- ja Comfort-tasoisia. Muutama huone on remontoitu vuoden 2015 aikana.

Respassa on vilkasta.

Päähotelli sisäpihalta käsin kuvattuna.

Hotellihuoneet

Majoituimme yläkerran Standard-tasoiseen huoneeseen. Huoneesta on mukavat maisemat järvelle. Huone itsessään on kuin astelisi takaisin 80-luvulle, huone on riisuttu versio tämän päivän hotellihuoneisiin verrattuna. Älä kuitenkaan ymmärrä väärin, kaikki toimii ja kaikki tarvittava löytyy maksuttomista vesipulloista Keuruu-aiheisiin postikortteihin. Ehkä se on sisustus ja värimaailma, joka henkii mennyttä vuosikymmentä.

Standard-huone.

Ottaen huomioon, että tämä on hotelli jonne ei tulla viettämään aikaa hotellihuoneen sisuksissa, on huone tarkoitukseensa eli nukkumiseen varsin mallikas.

Soutuveneitä lainattavana.

M/S Elias Lönnrot lähdössä.

Ulkoilu

Teemme piha-alueella lenkin. Suoraan hotellista alas rantaan mennessä, päädymme aivan mahtavalle laguunimaiselle uimarannalle, ja puuttuu vain lämmin kesä jotta ranta olisi täysi. Täältä löytyy myös soutuveneitä joita hotellivieraat voivat lainata.

Keurusselkä jatkuu niin kauas kuin pystyt katsomaan, ja vielä pidemmällekin. Onpa tätä reittiä aiemmin kulkeneet isommat höyrylaivat Mäntästä asti. Rannassa onkin laituri josta on juuri lähdössä Keuruun keskustaan M/S Elias Lönnrot-siipirataslaiva. Hotellivieraiden on mahdollista pistäytyä pienellä sisävesiristeilyllä.

Kesäteatteri.

Pihalta löytyy myös rantalentis-, minigolfalue sekä kesäteatteri avokatsomolla. Unohtamatta vähän matkan päästä löytyvää Keurusselän liikuntapuistoa, jossa viime talvena hiihdettiin SM-tason hiihdotkin.

Maisemat ovat mukavat.

Rantasauna.

Rantasaunat

Kierroksemme jatkuu rantasaunalle, jossa on itse asiassa kaksi rantasaunaa. Pienempi on varattu, joten emme pääse sitä fiilistelemään, mutta isompi joka on vielä eilisen jäljiltä lämmin, ottaa meidät vastaan avosylin. Rantasaunassa on kaikki mitä voi vain kuvitella viihtyisän saunaillan viettoon; korkea 40 neliöinen saunatupa, suihkutila ja sauna isommallekin porukalle. Täällä onnistuvat myös hieman rennommat perhejuhlat.

Saunatupa.

Sauna on tilava.

Pirtti

Aivan niemenkärjestä löytyy pyöröhirsinen, kaksikerroksinen Pirtti, joka on alueen vanhin rakennus. Se on valmistunut vuonna 1937 metsästysmajaksi. Nykyisin Pirtti toimii juhlatilana ja tonttupajana, onpa siellä toiminut kahvilakin. Yläkerrassa on pieni anopinkammari sekä varsin herttainen vanhanaikainen morsiushuone, mahtavilla järvinäkymillä. Morsiushuoneen sänky laittaa hääparin taatusti lähekkäin. 😉

Pirtti on viehättävä.

Morsiushuone. Huom. Pienet kengät sängyn päässä olevalla pöydällä…

Laavu ja luontopolku

Pihalta, aivan rannan tuntumasta löytyy laavu, joka taatusti sopii niin illanistujaisiin kuin yritysten vetäytymisten ohjelmanumeroksi. Myös erilaisia ohjattuja Tyky-toimintanumeroita on mahdollista tilata hotellin yhteistyöyrityksen kautta.

Laavu.

Pihasta lähtee Paavon polku, joka vie ajatukset luontoon. Kaiken kaikkiaan Keurusselkä ei voisi hienommalla paikalla sijaita. Luonto on todella lähellä, ja ulkona liikkuminen on tehty hyvin helpoksi. Harrastit sitten lenkkeilyä, hiihtämistä, frisbee-golfia, jne.

Päätalo ja tanssit

Marssimme takaisin päätalolle. Tutustumme maisemaravintolaan, jossa Suomen eturivin iskelmäartistit käyvät viihdyttämässä tanssiporukkaa. Tansseja on kesäisin peräti kolmena päivänä; maanantaisin, perjantaisin sekä lauantaisin. Näinä iltoina on tupa täysi. Tosin meininki ei ole enää sellaista kuin silloin 80-luvulla, vaan tanssiväki tulee nauttimaan musiikista sekä sen aiheuttamista kierroksista tanssilattialla. Ja tila on mitä mainioin asialle! Lavan edessä on tanssialue, jota kiertää erikokoiset pöytäryhmät.

Baari.

Elokuun artistit.

Syyskuun artistit.

Emma

Maisemaravintolan vierestä löytyy Emma, joka on mutterinmallinen tanssipaviljonki. Keurusselässä on mahdollista siis kahden artistin esiintyä saman illan aikana, äänieristys nimittäin takaa musiikkinautinnon. Emmassa on karaokeiltoja sekä myös perhejuhlia. Emma sopisi myös rokkipaikaksi, sen verran sisustus on ROCK!

Emman mutterikatto.

Maisemaravintola

Maisemaravintolasta saa myös päivällistä puffeen muodossa. Erityisesti salaattipöytä on hyvin kattava, varmasti löytyy jokaiselle jotakin purtavaa. Pääruokana tarjoiltu silakkarullat ja riistakäristys olivat perunamuusin kanssa herkullista. Suosittelen jäämään hotelliin syömään, samalla kun voi naukata palan painikkeeksi vaikka lasillisen hyvää punaviiniä.

Kylpylä Tähtitaivas.

Hierovat suihkut.

Kylpylä Tähtitaivas

Ilta-aktiviteettina oli tutustua syvemmin kylpylä Tähtitaivaaseen. Vilkaisimme myös viereistä kuntosalia. Saunatilat on remontoitu joulukuussa 2015. Kylpyläosaston porealtaalta on mainiot näkymät järvelle. Mikäs siinä on poreillessa, samalla kun huolet häviävät pois mielestä. Rentoutussessio päättyi hieroviin suihkuihin, jonka jälkeen myös lihakset olivat poissa pelistä. Mikäli kaipaat erilaisia hoitoja, niitäkin löytyy hotellista. Hyvä Olo-hoitotiloissa sinua palvelevat niin kosmetologi, luontaishoitaja kuin hierojakin.

Kylpylästä huoneeseen raahauduttuamme, rojahdimme pehmeiden vuodevaatteiden väliin ja nukahdimme. Avonaisesta ikkunaluukusta huoneeseen tulvi sateen raikastamaa happirikasta ilmaa, ja vaivuimme syvään uneen.

Aamu tuli kuin varkain, ja aurinko herätteli meitä kutitellessaan auringonsäteillään kasvojamme. Raukeina venyttelimme hetken vuoteissamme ja pukeuduttuamme, riensimme runsaan aamupalapöydän ääreen. Tarjolla oli parempi aamiainen kuin keskimäärin hotelleissa, puhumattakaan näkymistä jotka ravintolan ikkunoista lankeaa alas Keurusselälle.

Täällä on mukava herätä uuteen aamuun!      

Valitettavasti matkamme jatkui, väliin jäivät niin Keuruun markkinat kuin varsinaiset nähtävyydetkin. Mutta onhan sitä jätettävä jotakin myös ensi kerralle!

Blogijuttu on toteutettu yhteistyössä Hotelli Keurusselän kanssa.