Browsing Category

Kemiönsaaret

10 ihanaa syytä matkustaa Kemiönsaarelle

Viime vuonna Mondo-lehti valitsi Kemiönsaaret vuoden kotimaan matkailukohteeksi. Miksi?

Tänä kesänä kävimme Kemiönsaarella ottamalla asiasta selvää, ja eikö blogisti sitten ihastunut alueeseen vilpittömästi. Tässä ovat listattuna kymmenen syytä, minkä vuoksi Kemiönsaarelle kannattaa todellakin matkustaa!

  1. Lähellä pääkaupunkiseutua

Kemiönsaaret sijaitsevat mukavasti vain parin tunnin päässä pääkaupunkiseudulta. Turun alueelta matkaa kertyy Kemiönsaarelle tunnin verran.

Tänne Saaristomeren syliin, on helppo tulla vuonna 2011 mahtavan kokoisen (473 metriä) Lövön sillan yli. Silta on rakennettu yhdistämään Dragsfjärdin mantere ja Söljeholmenin saari toisiinsa. Aiemmin sillan paikalla kulki Lövön lossi.

Lövön silta.

  1. Ainutlaatuiset yöpymismahdollisuudet

Kemiönsaaristossa on mahdollista yöpyä mielenkiintoisissa, hieman erikoisemmissa majoituskohteissa. Vai mitä sanoisit yöpymisestä karussa Bengtskärin majakassa, rouheassa Rosalan Viikinkikeskuksessa tai tyylikkäissä Söderlångvikin kartanon vierasmökeissä?

Viikinkikeskuksen päällikön halli. Täällä on mahdollisuus yöpymiseen.

  1. Lähiruokaa parhaimmillaan

Kemiönsaarella, jos missä, on ihan pakko syödä kalaa. Kannattaa erityisesti nauttia herkullinen annos Kasnäsin Saaristokylpylän lounaspuffesta, jossa on kalaa monessa eri muodossa, ja vain muutaman kymmenen metrin päässä kalatehtaasta. Kala on takuulla tuoretta!

Tuoretta kalaa Kasnäsin Saaristokylpylässä.

Alueen parhaimmat leivonnaiset sekä suussa sulavat kakut löytyvät ehdottomasti Söderlångvikin Café Vivanista.

Herkkiä kakkuja Söderlångvikin Café Vivanissa.

  1. Rikas kulttuuritarjonta

Kemiönsaarella on lähes jokaiselle jotakin kulttuuria tarjolla; paras paikka taiteen tutkimiseen löytyy Söderlångvikin kartanon Amos Andersonin museosta.

Söderlångvikin kartano oli aikaisemmin Amos Andersonin kesäkoti.

Mikäli vanhat rakennukset kiinnostavat, kannattaa ajaa katsomaan Taalintehtaan vanhoja hiiliuuneja ja Ruukinmuseota, sotahistoriaa löytyy niin Bengtskärin majakalta kuin Örön linnakesaarelta.

Bengtskärin majakka.

  1. Omaa rauhaa

Vaikka Kemiönsaarella kaikki on lähellä toisiaan, löydät varmasti täältä oman hiljaisen paikkasi, jossa voit levätä arjen rasituksia pois.

Yhteyslautat ja -veneet vievät sinut lähisaarille, joissa ei parhaimmassa tapauksessa ole auton autoa lähimaillakaan. Hiljaisuus ja maaginen rauha on lähes ”käsin kosketeltavaa”!

  1. Elämyksiä luonnosta

Saaristoluonto on Kemiönsaarella koko ajan läsnä. Oli kyse käppyrämännyistä, uurteisista rantakallionkoloista, värikkäistä luonnonkukista tai tuulen suhinasta ja eläväisestä merestä.

Kemiönsaarella on lisäksi useita mahtavia luontokohteita sekä -polkuja tutkittavaksi. Esimerkiksi Puolustusvoimilta vuonna 2015 vapautui koko kansan käyttöön Örön linnakesaari. Mainittava on myös luonnonkaunis Vänön saari. Saaristoluonto on parhaimmillaan säyseä ja lempeä, pahimmillaan voimakas ja ärtyinen kuten Pohjolan nainen. 😉

Saaristossa on hieno mahdollisuus bongata muuttomatkalla olevia lintuja tai vain käpertyä viltin sisään, ja seurata höyryävän kuuman teemukin kanssa ikkunan takana alati vaihtuvia saaristomaisemia.

  1. Retkiä merelle ja hyvät harrastusmahdollisuudet

Kemiönsaarella on mahdollista osallistua päiväseltäänkin erilaisille meriretkille mukaan. Et siis tarvitse omaa venettä saariston koluamiseen!

Kemiönsaaristossa on yli 40 000 saarta ja luotoa, joten tutkittavaa riittää useammallekin päivälle.

Haluat sitten viettää vapaapäivääsi merenaalloilla purjehtien, frisbeegolfaten, kylpylässä lihaksiasi rentouttaen tai metsässä marjoja poimien, kaikki kyseiset aktiviteetit onnistuvat mainiosti Kemiönsaarella. Aamujooga tai vesivärimaalaus, mikä voisi olla nautinnollisempaa…

  1. Tule autolla, moottoripyörällä, polkupyörällä tai veneellä

Kemiönsaarelle pääset näppärästi usealla kulkuneuvolla, oli allasi sitten auto, moottoripyörä tai vene. Jokaiselle löytyy oma paikkansa.

Saaristossa on useita vierasvenesatamia, joista suurimpiin pääsee isommillakin aluksilla.

Kasnäsin Saaristokylpylällä on uusi Caravan-alue, joten karavaanaritkin pääsevät nauttimaan saariston tarjoamista maisemista kaikessa rauhassa.

Moottoripyörällä on hienoa ajella pitkin mutkaisia pieniä teitä, samalla kun merimaisemat vilahtelevat puiden lomasta. Tai miten olisi pyöräretki pitkin saaristoa?

  1. Kuin ulkomaille matkustaisi

Erityisesti kesäisin Kemiönsaarella kuuluu iloinen kielien sekamelska, kun lomalaiset ympäri Eurooppaa ottavat haltuunsa rannikkomme aarretta.

Lisäksi paikallinen väestö on osin ruotsinkielistä, joten lomalla saattaa hyvinkin unohtaa olevansa kotimaan kamaralla matkailemassa.

  1. Tapahtumat

Kemiönsaarella on kesäisin tarjolla rikasta ohjelma- ja tapahtumatarjontaa. Kesän aikana sattuu ja tapahtuu: Lövön siltajuoksutapahtuma, Rosalan Viikinkipäivät, Kasnäsin Triathlon ja Kasnäs Regatta.

Loppukesä huipentuu Muinaistulien yöhön 26.8, Keskiaikaisiin Saaristolaismarkkinoihin 9-10.9. sekä Söderlångvikin Omenapäiviin 30.9.

Mitä vielä odotat? Varaa oma ihmettelyretkesi mahtavan kauniille Kemiönsaarelle ja löydä oma Top10:si!

Taalintehtaan ruukin raunioilla

Taalintehdas, Kemiönsaari

Olemme päässeet kesäreissumme viimeiseen osaan, nimittäin Kemiönsaarella tehdyn matkamme viimeinen kohde oli Taalintehdas. Jos et ole ehtinyt lukea retkemme edellisiä osia, löytyvät ne helposti seuraavien linkkien takaa; Rosalan ViikinkikeskusBengtskärin majakkaretkiKasnäsin Saaristohotelli sekä Söderlångvikin kartano.

Saavuimme Keisarin satamaan Söderlångvikin merelliseltä risteilyltä. Ennen kotiin paluuta luvassa olisi tutustumisretki ilta-auringossa kylpevälle Taalintehtaalle.

Taalintehdas lyhyesti

Ruotsalainen Daniel Faxell perusti vuonna 1686 vaatimattoman Taalin masuunin. Ruukin elinkeino oli rautateollisuus, ja teollisuudessa tarvittava päämalmi saatiin Utöstä. Taalintehdas oli näppärässä paikassa kulkuyhteyksiensä, suojaisan sataman sekä puuvarantojen vuoksi. Kylä kehittyikin pikkuhiljaa masuunin ympärille. Tehdas vaihtoi runsaan kolmensadanvuoden aikana omistajaa yli 20 kertaa.

Taajaman vanhimmat tehtaan työntekijöille rakennetut hirsiset asuinrakennukset ovat 1700-luvulta. Ne löytyvät ns. Norrbackenin etelärinteeltä. Alueella on iloisesti sekaisin eri vuosisatojen aikana rakennettuja rakennuksia.

Ruukin 1880-luvulla rakennetut vanhat hiiliuunit löytyvät Taalintehtaan keskustasta, rannan tuntumasta. Uunirakennukset on restauroitu viimeksi 2000-luvun alussa.

Mielenkiintoiseksi Taalintehtaan talot tekee niiden perustat, lähes jokaisen vanhan talon perusta tai satamassa olevat kivirappuset on tehty tehtaasta saadusta kuona-aineesta eli kuonatiilistä. Esimerkiksi vuonna 1921 rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus on rakennettu slagitiilestä.

Museovirasto on määritellyt Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen valtakunnallisesti rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Tänään

Heti satamassa on ehkä Taalintehtaan kuuluisin kolmikko, nimittäin auringossa hohtavat empirerakennukset, joissa on aiemmin ollut talli, viljamakasiini ja varasto. Nykyisin rakennuksissa on Ravintola Portside sekä Rosala Handelsbod, jossa toimii niin kahvila kuin taidenäyttelytila.

Empire-trio.

Myytävänä olevan rakennuksen kivijalka ja kellari on tehty osin slagitiilestä.

Teemme pienen yleiskierroksen kylässä. Ohitamme varsin surullisen näköisiä rakennuksia, myynnissä olisi niin liikehuoneistoja, taloja kuin yksi iso tehdaskin. Taalintehdas on kokenut 2000-luvulla kovia kolhuja.

Slagitiiliset hiiliuunit.

Malmintieltä löydämme Taalintehtaan hiiliuunit. Nähtävillä olevat uunit on rakennettu 1880-luvulla. Alun perin uuneja oli 23, säilyneitä uuneja on 12. Lisätietoja voit lukea tästä Museoviraston sivuilta.

Kävelemme hiiliuunien vieressä, myös näihin rakennuksiin on käytetty kuonatiiltä, joka on itse asiassa aika hienoa materiaalia. Mustaa tiiltä, jossa on kiiltävää, uunin valtavissa lämpötiloissa tiivistynyttä lasiaista.

Slagitiiltä.

Valitettavasti uunien ympäristö on tägätty, vanhoissa ovissa on kirjoituksia ja onpa rakennuksiin yritetty murtautua sisäänkin.

Itse hiiliuunit ovat hienoja, ainutlaatuisia rakennuksia, ja onneksi niitä on säilynyt noinkin monta pystyssä näihin päiviin asti. Voi vain kuvitella, millainen musta savu on aikoinaan täältä merenrannasta noussut, kun hiiliuunit ovat olleet käytössä.

Tullinmäentietä ajellessa keskustasta poispäin, löytyy oikealta puolelta Taalintehtaan Ruukinmuseo, joka valitettavasti oli jo kiinni pihaan ajaessamme. Aukioloajat eivät kuitenkaan estä vierailemasta museon pihalla, josta löytyykin kaikenlaista nähtävää.

Vanhan valimon vierustalta lähtee luontopolku. Pihalla on myös rautaisia tuotteita, joita tehtaassa on aikoinaan valmistettu.

Valtava peräsin.

Museon perusnäyttely avattiin vuonna 1983. Museokokoelmiin kuuluu mm. Norrbackan työläisasunnot, rannasta löytyvät hiiliuunit sekä vanhoja teollisuusrakennuksia. Museo on auki kesäkuukausina klo 11.00 – 18.00.

Museon pihalla toimii kesäisin myös Rosmoteatteri.

Ruukin sauna.

Jatkamme matkaamme, ja löydämme Taalintehtaan puistosta vanhan Puistosaunan. Aikoinaan tässä saunassa kylvetettiin vieressä sijainneen, jo puretun Ruukinhotellin virkamiehiä ja vieraita. Nykyisin kuonatiilistä tehdyssä rakennuksessa toimii Ruukin Sauna, joka tarjoaa sauna- ja kahvilapalveluita. Kivannäköinen slagitiilinen rakennus.

Puiston nurkalta löytyy myös vanha kaivorakennus.

Taalintehtaan taajama on kesäisin mukava käyntikohde. Paikallisten mukaan erityisesti kesätori on kokemisen arvoinen paikka, myyjiä saattaa olla paikan päällä peräti 70. Kesätori on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 8.00 – 14.00.

Taalintehtaan kesäaika huipentuu jo neljättä kertaa järjestettäviin Keskiaikaisiin Saaristolaismarkkinoihin 9-10.9, jolloin taajamasta ei menoa ja meininkiä jää uupumaan. Luvassa on mm. Hevosturnajaiset, kansanmusiikkia, narreja ja akrobaatteja sekä aitoa markkinameininkiä. Lapsille on tarjolla aivan omaa ohjelmaa, kuten taistelutalutusratsastusta. Saaristolaismarkkinoille on vapaa pääsy.

Tähän turinaan valitettavasti päättyy meidän pieni seikkailumme Kemiönsaarella. Ihana paikka, enkä enää ihmettele miksi Mondolehti valitsi alueen Vuoden 2016 Kotimaiseksi matkailukohteeksi. Ainutlaatuisia nähtävyyksiä ja kokemuksia on tarjolla paljon, ne sijaitsevat kaiken lisäksi hyvin lähellä toisiaan. Suosittelen!

 

 

 

Hehkuvan kaunis Söderlångvik

Söderlångvikin kartano, Kemiönsaaret.

Kasnäsistä hurautimme Söderlångvikin kartanolle, jonne on vain 15 minuutin matka Saaristohotellista. Voit lukea Kasnäsistä lisää tämän linkin takaa.

Käännyttyämme 1830-tieltä Söderlångvikin kartanolle, perille vei kapea tie, jonka reunalla kasvaa niin uusia kuin vanhoja jalopuita.

Mutta mitä kartano voikaan tarjota satunnaiselle matkailijalle? Siitä otimme selvää tämän kertaiseen turinaan liittyen.

Söderlångvikin kartano lyhyesti
Söderlångvikin kartanon historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Kartano on ollut aina asuttu, paitsi 1600-luvulla, jonka jälkeen kartanon omistaja vaihtui tiuhaan.

Onpa ensimmäisen maailmansodan aikoihin kartanon alueella ollut Venäjän Itämeren laivaston 2. ilmailuprikaatin Jungfrusundin lentotukikohtakin, jolla palveli 100 sotilasta. Lentoasemasta on kartanon alueella nähtävissä vanha kellari sekä rakennusten kivijalkoja.

Käänne kartanon historiassa tapahtui vuonna 1927 kun kulttuuripersoona, mesenaatti ja lehtikustantaja Amos Anderson osti tilan. Hän uudisti hirsistä, yksikerroksista Söderlångvikin kartanoa, rakennuttamalla rakennukseen toisen kerroksen, sekä myöhemmin siipirakennukset.

Samalla alkuperäinen punainen väri sai väistyä rapatun valkoisen julkisivun tieltä. 1930-luvulla myös kartanon puisto uudistettiin.

Kartano toimi Andersonin kesäpaikkana aina hänen kuolemaansa asti vuoteen 1961. Koska Andersonilla ei ollut jälkeläisiä, hän testamenttasi tilan perustamalleen Föreningen Konstsamfundet-yhdistykselle. Yhdistys ylläpitää niin Helsingissä toimivaa Amos Andersonin taidemuseota kuin Söderlångvikin kartanoa.

Söderlångvik on toiminut vuodesta 1965 taide- ja henkilöhistoriallisena museona, jossa vaalitaan Amos Andersonin kulttuuriperintöä. Lisäksi tila on Suomen suurimpia omenankasvattajia. Kartanon puutarhoissa on noin 30 000 omenapuuta.

Söderlångvikin kartano on aktiivinen työpaikka, tilalla on töissä kymmenkunta henkilöä.
Ammattinimikkeiden kirjo on laaja; tilanhoitajasta pehtooriin ja museokoordinaattorista puutarhuriin.

Tänään
Saavuimme Söderlångvikin tilalle. Vastassamme oli Café Vivan, josta voit lukea lisää jo
aiemmin julkaistusta risteilyjutustani tästä.

Café Vivan.

Kävelimme suurien jalopuiden kehystämää polkua kartanolle. AIVAN IHANA miljöö! Kuljimme porttien läpi valkoisena auringon valossa hohtavalle kartanon pihalle.

Ensimmäinen yllätys on mahtava karyatidi eli naispatsaat, jotka naulitsevat katseen entisen autotallin seinään. Nämä neljä naishahmoa Anderson pelasti kesähuvilalleen Svenska Teaternin remontin alta ennen 1930-lukua. Neitojen alla on ruukuissa kasveja, joiden vihreä väri suorastaan vie ajatukset Välimerelle.

Etenemme hitaasti kävelytietä alas kartanon pihaan. Kartanolla on tänä kesänä esillä Tapani Raittilan töitä, Andersonin omien kokoelmien lisäksi. Raittilan Rooma – Pariisi –Saimaa näyttelyesite on esillä heti ovella.

Söderlångvikin kartano
Kartanon sisälle tullessamme, ensimmäinen huomio keskittyy eteisestä avautuvaa saliin, jossa on esillä vuoden 1918 Suomen tulevalle kuninkaalle, Friedrich Karlille, suunniteltu rokokootyylinen sohvakalusto.

Kuninkaallinen sohvakalusto.

Sohvakalusto on muuten tulossa Helsingin Ritarihuoneen näyttelyyn tulevana syksynä. Sali on varsin edustava ja näkymät alas puutarhaan ja aina merelle asti ovat huikaisevat.

Ruokasalissa on tilaa isommallekin seurueelle.

Jatkamme vasemmalle pieneen ruokailutilaan, jossa Anderson söi silloin kun talossa ei ollut vieraita. Seuraavana on valtava ruokasali, jonka 28 tuolia ympäröivän koivupöydän ääressä on kestitetty mm. katolilaisia piispoja sekä muita merkkihenkilöitä kuten presidenttejä.

Tupakkasalonki.

Vastakkaisesta siivestä löytyy tupakkasalonki, jonka tuoleille istahdamme hetkeksi. Tässä museossa on todellakin mahdollista istua Andersonin aikaisilla istuimilla ja sohvilla sekä aistia kartanon tunnelmaa. Myöskään sinisiä muovipussukoita ei täällä jalkoihin laiteta, vaan voit kävellä museossa kaikessa rauhassa omissa kengissäsi.

Tupakkasalongin vieressä on mielestäni kartanon kaunein huone eli salonki. Vaikka huone on iso, se on hyvin miellyttävästi sisutettu uusklassisin kalustein.

Salongin takaa löytyy kaksi vierashuonetta, joiden välissä on sellainen harvinaisuus kuin kylpyhuone. Kylpyhuone voisi olla suoraan jostain tämän päivän sisustuslehdestä repäisty, aika ei ole ajanut sen ohi. Lisäbonuksena on iso ikkuna josta luonnonvaloa suorastaan tulvii tilaan. Jälkimmäinen vierashuone rakennettiin presidentti P.E. Svinhufvudin vierailuja silmällä pitäen. Eihän presidentin sovi nukkua missä tahansa.

1. vierashuone.

2.huone eli Presidentin vierashuone.

Alakerrasta löytyy lisäksi näyttelytila, jonka seinillä ja vitriineissä on Amos Andersonista kertova näyttely. Vierailijan on mahdollista tutustua Andersonin elämään 40 minuuttia kestävän videon avulla.

Yläkerrasta löytyy huomattavasti vaatimattomampi ”Amos”. Andersonia lähellä oli roomalaiskatolilainen uskonto, ja tämä näkyy vahvasti yläkerran sisustuksessa.

Yläkerrasta löytyy mm. harvinainen suomenkielinen raamattu.

Yläkerran kirjastosta löytyy Amos Andersonin lapsuudenkodista tulleet keinutuoli sekä urut. Anderson haaveili nuorena kanttorin urasta, mutta se haave kariutui, koska Anderson ei osannut laulaa.

Amosin lapsuudenkodin urut.

Yläkerrasta löytyy myös ns. Naistenhuone, joka on väritykseltään huomattavasti vaaleampi kuin yläkerta on muuten. Täällä asustivat erityisesti kaksi Amosin naisystävää, näyttelijä Mona Mårtenson sekä näyttelijä Sylvelin Långholm. Sylvelin sai asumisoikeuden tilalle Amosin kuoleman jälkeen. Hänen entiseen kotitaloonsa Söderlångvikin rantaan on nykyisin mahdollista majoittautua.

Terassinäkymiä.

Naistenhuoneen vierestä löytyy Andersonin työhuone sekä valtava ulkoterassi, jossa tänä kesänä on ollut mahdollista aloittaa päivä joogaten, tuulen ja linnunlaulun hennosti saattelemana.

Andersonin työhuone.

Vastakkaiselta puolelta kartanoa löytyy Andersonin oma makuuhuone, jossa on sänky sekä yölliseen nukkumiseen kuin päiväuniinkin. Huone on todella vaatimaton. Myös tällä puolen siipeä on valtava ulkoterassi, jolta on varsin miellyttävät näkymät puutarhaan.

Amosin makuuhuone on pelkistetty.

Päiväsänky näkyy ylhäällä oikealla.

Söderlångvikin työpajatila
Palaamme takaisin pihalle. Kreikkalaiset naishahmot koristavat entistä autotallia, nykyistä kartanon työpajatilaa. Täällä on mahdollista askarrella ja taiteilla mm. neulanreikäkamera, ilman että tarvitsee pelätä paikkojen sotkeentumista. Kesän työpajojen tuloksia on nähtävillä näyttelyssä Omenapäivien yhteydessä 30.9.

Kesätapahtumat
Erilaiset tapahtumat ryydittävät kartanon kesää. Tarjolla on mm. musiikkia ja teatteria.

Kannattaa vilkaista kartanon tapahtumakalenteria tästä linkistä.

Vaunumuseo
Café Vivianin viereisessä rakennuksessa on avattu uusi näyttelytila, jossa esitellään kartanon vanhoja vaunuja. Aivan ihania!

Ylisille on aseteltu vanhoja hevosvaunuja, reki, palokalustoa sekä myös omenanlajittelukone. Omenayrityksessä kun olemme. Näyttely sopii ehdottomasti perheen nappuloillekin, näitä ajokkeja pääsee harvemmin enää näkemään.

Luontopolut
Söderlångvikin kartanon alueella on neljä luontopolkua. Hieman suurempien lasten kanssa matkustavien olisi varmasti mukava seurata Leppäkerttupolkua, joka vie ylös mahtavien maisemien tykö. Reitti vie noin 30 minuuttia, ja on ehdottomasti koettava. Matkalla voit napsia mustikoita kyytipojaksi suoraan pensaista.

Leppäkerttupolku vie mahtavien näköalojen luo.

Omenatarhoille kulkee Mona-polku, jota pitkin näyttelijä tykkäsi kierrellä kartanon mailla. Polun varrelle osuu useita kartanon rakennuksia. Polku on helppo taivaltaa.

Jungfrusundin vanhalle lentoasemalle kulkeva polku myötäilee merenrantaa.

Jungfrusundin vanhalle lentoasemalle kulkee helppo polku, joka saattaisi kiinnostaa myös perheen miesväkeä. Perillä on mahdollista tutustua lentokentän historiaa kyltein ja opastein.

Taidetta ilta-auringossa.

Pisin luontopoluista vie kalliolla sijaitsevalle Laavulle, jolla aukeaa huikeat maisemat. Polun varrella voit moikata myös lammaskatrasta, joka pitää huolta kartanon maista. Tämä luontopolku on ehdottomasti pisin, mutta myös mukavin koko perheen vaelluskohde, koska samalla pääsee ihmettelemään niin tuhisevia lampaita kuin saaristoluontoakin.

Puutarha
Jo Amos Andersonin ajoista, on kartanolla kasvatettu omenia. Omenatarhuri Andersonista tuli pakon sanelemana, nimittäin valtio pakkolunasti suurilta tiloilta maita sotien jälkeen evakoille. Amos ei halunnut menettää kartanon lähimaita ja keksikin istuttaa omenia kartanon läheisyyteen. Pakkolunastus kun ei koskenut erikoisviljelyssä olevia maita.

Näkymä omenatarhaan.

Varsinaisiin kartanon omenatarhoihin ei matkailijalla ole menemistä, mutta puutarhojen tuotteita voit maistaa Café Vivanissa useassa eri muodossa. Myynnissä on kartanon omaa omenamehua ja hilloa, sekä oheistuotteena tulevaa hunajaa. Kartanolla onkin töissä omia mehiläisiä, jotka pitävät huolen omenapuiden pölytyksestä keväisin.

Koska suuren omenatarhan pito vaatii päivittäistä työtä, on kartanolla oma puutarhuri, joka tiiminsä kanssa pitää niin omenapuut hyvinvoivina kuin huolehtii myös suuresta puutarhasta, joka kartanon ympärillä on. Kartanon merenpuoleisesta puutarhasta löytyy mm. puita, jotka Anderson on arvovaltaisten vieraidensa kanssa istuttanut.

Kartanolla on myös kasvihuoneita, jotka on vuokrattu eteenpäin. Kasvihuoneiden tuoreita tuotoksia on myynnissä Café Vivanin valikoimissa.

Majoitus
Kartanolla on muutama erilainen majoitusvaihtoehto niin yksittäisille matkustajille kuin perheillekin. Herttaisissa vierasmökeissä sekä meren rannassa olevassa Villa Sundsvedja-huvilassa voi yöpyä maailman melulta rauhassa.

Villa Sundsvedja mereltä päin katsottuna.

Villa Sundsvedjan viereen on juuri valmistumassa uudisrakennus, jossa on majoitusmahdollisuus kuudelle hengelle. Näin ollen Villa Sundsvedjaa sekä uudisrakennusta voi varata lähitulevaisuudessa myös suuremmille ryhmille. Uudisrakennuksen valmistuttua Söderlångvikin kartano voi majoittaa jopa 27 henkilöä.

Gamla Kontoret-vierasmökki.

Saimme käyttöömme aivan kartanon pihapiirissä olevan Gamla Kontoret-nimisen rakennuksen päädyn. Huoneiston tunnelma on herkkä, naisen kädenjälki näkyy sisutuksessa vahvasti. Huoneistossa on kolme makuuhuonetta yhteensä viidellä sängyllä, keittiö sekä nykyaikainen kylpyhuone. Majoituimme raikkaaseen ruusuhuoneeseen, jossa on aivan valtava sänky.

Gamla Kontoret-huoneiston makuuhuone.

Rauhallinen ruusuhuone.

Kartanon ja kahvilan mennessä kiinni, tunnelma alueella muuttui hyvin intiimiksi. Puissa tuulen varovainen helinä, vienon pihajasmiken tuoksu pihassa, taivaanrannassa laskeva aurinko sekä valkoinen hiljainen kartano vain sadan metrin päässä meistä. Huh huh, en osaa edes kuvailla tunnelmaa, joka silloin minussa läikehti. Oli niin hiljaista ja rauhallista!

Olisittepa haistaneet pihajasmiken tuoksun!

En enää ihmettele, miksi Amos rakasti kesäkotiaan, onhan tunnelma täällä jotain aivan fantastista! On mieletön etuoikeus viettää yö tällaisessa kulttuurimaisemassa.

Emme olisi hennoneet mennä nukkumaan, mutta jossain vaiheessa väsy iski lopullisesti. Oli mukava kömpiä suureen sänkyyn, jossa oli aivan ihanan pehmeät lakanat. Nukahdin puhtaiden lakanoiden väliin välittömästi.

Aamu oli yhtä rauhallinen kuin iltakin oli ollut. Aurinko nousi ja herätti valollaan matkaajat. Oli mukava venytellä miellyttävässä vuoteessa ennen uuden päivän haasteita.

Kaiken kaikkiaan vierailu Söderlångvikin kartanossa oli yksi tämän kesän kohokohdista. Kartanon henkilökunta on miellyttävää ja avuliasta. Söderlångvikin vierasmökit ovat ainutlaatuisia paikkoja yöpymiseen. Café Vivan tarjoaa herkullista lähiruokaa sekä heidän herkulliset täytekakkunsa vievät kielen mennessään.

Kartano tarjoaa paljon erilaista tekemistä niin kulttuurinnälkäiselle matkailijalle kuin lapsiperheillekin. Ja ennen kaikkea kartano on lähellä niin pääkaupunkiseutua kuin Turkuakin. Suosittelen vilpittömästi vierailemaan Söderlångvikin kartanossa!

Koko perheen Omenapäivää vietetään kartanolla 30.9. klo 10.00 – 18.00.

Söderlångvikista saaristomatkamme jatkui Taalintehtaalle. Pysy mukana!

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Söderlångvikin kartanon kanssa.

Kasnäs – Saariston helmi

Kasnäsin Saaristohotelli, Kemiönsaaret

Vajaan viikon kestävällä reissullamme Kemiönsaaren ympäristössä, olemme päässeet siihen pisteeseen, että palasimme takaisin mantereelle.

Bengtskärin majakkaretken jälkeen päädyimme yöpymään Kasnäsiin Saaristohotelliin. Majakkaretkestämme voit lukea lisää tämän linkin takaa. Kasnäs on näppärä tukikohta Kemiönsaarten reissulle, koska Kasnäsin satamasta lähtee yhteysalukset mm. Rosalaan, Örön Linnakesaareen ja Vänöön.

Kasnäs saaristohotelli lyhyesti

Kasnäsin Saaristohotelli on perheyritys, joka on toiminut niemen kärjessä 80-luvulta lähtien. Aluksi perhe keskittyi lohenkasvatukseen Salmonfarm Oy:nä, mutta naapurin ajauduttua konkurssiin, ostivat tilaisuuden tullen vuonna 1995 yrityksen johon kuului kahvila, huonossa kunnossa ollut vierasvenesatama sekä kyläkauppa.

Vuonna 2000 perhe rakensi niemeen hotellin sekä viisi vuotta myöhemmin kylpylän.

Niemen kärkeen on noussut vuosien aikana ravintola, karavaanarialue, edustussauna, grillikatos sekä uusimpana huoltorakennus veneilijöille.

Samanaikaisesti kalankasvatusta on jatkettu ja Kasnäsin ravintolasta saakin takuuvarmasti tuoretta kalaa, toimitettuna tien toiselta puolelta sijaitsevasta kalatehtaasta. Kirjolohen lisäksi listalla on mm. siikaa, kuhaa, ahventa ja mätiä.

Hotellin päärakennus.

Tänään

Ajettuamme Rosalasta tulleelta yhteyslautalta pois, suuntaamme muutaman kymmenen metriä Kasnäsin Saaristohotellin parkkipaikalle.

Hotellin vastaanotto.

Samalla kun rekisteröidymme hotelliin, vastaanottovirkailija kertoo, että illaksi on odotettavissa laituriin muutama Tall Ship Race-alus. Kiva yllätys, nimittäin tällä reissulla ei ollut tarkoitus vierailla Turussa. Vastaanoton takana näkyy ikkuna kylpylään, jossa näyttää käyvän varsinainen pärske kun lapsiperheet nautiskelevat olostaan.

Hotellihuone

Saaristohotellin 39 huonetta sijaitsevat erillisissä simpukan mallisissa rivitalorakennuksissa. Kaikista huoneista avautuu näkymä merelle. Ja millainen näkymä! Pihatieltä rinne laskeutuu mukavasti alas, ja vierasvenelaiturissa olevat veneet näkyvät terassille, joka jokaisen huoneen edessä on.

Huoneet ovat tilavia.

Hotellihuone on mielenkiintoisesti suunniteltu. Huonekorkeus on melkoinen. Huoneen perällä sijaitsee kylpyhuone, jonka päälle on tehty tilava parvi. Parvi mukaan lukien huoneeseen mahtuu yöpymään isompikin perhe, eikä tee vielä tiukkaakaan tilan kanssa. Myös koirat ovat hotelliin tervetulleita.

Sisustustekstiilit ovat väriltään harmonista beigeä. Muutamasta hotellihuoneesta löytyy minikeittiö, kaikissa huoneissa toimii langaton verkko.

Kylpylä

Mies kävi testaamassa kylpylän, josta löytyy mm. kaksi 25 metrin rataa, kylmäallas, poreallas, lastenallas sekä harjoitteluallas. Saunoja löytyy höyrysaunasta infrasaunaan.  Myös ulkoterassille pääsee aurinkoa ottamaan sekä kuntosalille rehkimään.

Kuva: Saaristohotelli Kasnäs.

Kuva: Saaristohotelli Kasnäs.

Ravintola Kasnäs Paviljong  

Nälkä muistutteli olemassaolostaan ja kävelimme sataman ravintolaan. Ravintola Paviljongin kesäterassilla on suuret ikkunat merelle. Myös osa katosta saadaan vedettyä sisään, joten voi istuskella auringossa tuulelta piilossa. Koko ravintolassa on 150 asiakaspaikkaa, kaksi kabinettia, kesäterassi ja baari. Reippaasti tilaa merellisille perhejuhlille tai yrityksen tapahtumapäiville.

Maisemat ovat merelliset.

Baari.

Tänään olimme kuitenkin nälkäisiä reissaajia, ja saavuimme ravintolaan viimeisten joukossa. Saimme nimittäin kuulla, että keittiö on menossa puolen tunnin päästä kiinni. Tilasimme pizzat, ja vasta tilauksen jälkeen tajusimme, että nyt jos koskaan olisi pitänyt tilata kalaa – tuoretta sellaista. Tilaus oli kuitenkin tehty ja pizzat saapuivatkin pöytään. Pizzat olivat syötäviä, mutta annoskateus iski kun katsoimme viereisten pöytien kala-annoksia…

Vierasvenesatama   

Teimme pienen iltakävelyn vierasvenesatamassa, parahiksi kun suuri venäläinen purjevene lipui satamaan. Oli kuulkaas ylväs näky! Vierasvenesatamassa käyskennelleet ihmiset suuntasivat laiturille ottamaan laivan vastaan. Osa suorastaan juoksi.

Satamassa on lisäksi Matkailutoimiston informaatiopiste sekä Saaristolaistori, jossa päivisin myydään lähialueen ruokaa kuten kalatehtaan kalatuotteita, vihanneksia, käsitöitä ja erilaisia matkamuistoja.

Saaristolaistorilla myydään tuoretta kalaa.

Sataman uusi huoltorakennus on ollut kovassa käytössä heti avaamisensa jälkeen. Kuten juuri tänäkin iltana. Huoltorakennuksesta löytyy sauna, jonka terassilla oli höyryävää mieskauneutta tarjolla, tosin soveliaasti aidan takana. 😉

Rakennuksesta löytyy myös mahdollisuus pyykinpesuun, joten tänne on hyvä tehdä piipahdus pitkältäkin purjehdusretkeltä.

Vierasvenesatama.

Vierasvenesatamassa on 100 vierasvenepaikkaa sekä 300 kausipaikkaa. Satamasta löytyy myös putiikki, lastenhoitohuone, minigolfrata ja grillikota.

Matkailuneuvonnan piste.

Vetäydyimme mukavaan huoneeseemme lepäämään. Kesäilta hämärtyi suurien ikkunoiden ulkopuolella, merituulen vavisuttaen hiljaa pihan ruusupensaita.

Aamulla herätyskello soi aamiaiselle, joskus lomallakin on vain herättävä tuohon ärsyttävään pirinään. Käynnistyimme aika hitaasti, olisi mukava ollut jäädä köllimään pehmeään sänkyyn, mutta mentävä oli.

Aamiainen ravintola Paviljongissa

Huoneiden hintaan kuuluu aamiainen. Kävelimme auringonpaisteessa Paviljongille, ja koko alue kylpi valossa. Ihanaa on harmaa kesän jälkeen nähdä aurinko useampana päivänä peräkkäin!

Ravintolassa kävi jo kuhina kun hotellivieraat evästivät pöytiensä ääressä. Tuoretta ja herkullista lähiruokaa oli puffetin muodossa tarjolla masun täydeltä. Aamiaspöydässä oli tarjolla talon kalaa, kylmäsavulohen muodossa. Mikään ruoka ei päässyt loppumaan ruokailun aikana. Ja poistuimmekin ulos ravintolasta masut pinkeinä ja hymyssä suin.

 

Piipahdimme Kasnäsin kaupassa, jossa myydään kaikkea veneilijöille ja saaristolaisille välttämättömiä tarvikkeita. Kaupassa myydään myös tuoretta saaristolaisleipää.

Vierailuumme kuului tutustuminen Saaristohotellin tiloihin ja kiersimmekin alueen yhdessä miellyttävän myynti- ja markkinointivastaava Sari Lintulan kanssa. Aloitimme kierroksemme kokoustiloista.

Saaristohotellin kokoustilat

Vastaanottorakennuksen yläkerrasta löytyy 105 hengen kokoustila, joka on jaettavissa kahteen osaan. Yläkerrasta on hieman erilaiset kokousmaisemat kuin yleensä, nimittäin näkymät ovat alas kylpylään.

Pihalta, läheltä vierasvenesatamaa löytyy vanha vastaanottorakennus, jonka yhteydessä on kaksi kokoustilaa lisää aivan omassa rauhassa. Täältä pääsee seuraamaan sataman liikennettä samalla kun käydään läpi esimerkiksi yhtiön strategisia koukeroita.

Kasnäsin alueelta löytyy myös rantasauna, jossa on kokoustilaa kymmenelle hengelle.

Rantasauna

Kylpylän saunojen lisäksi päärakennuksesta löytyy tilaussauna.

Niemen kätköistä löytyy myös rantasauna, jonka edessä on hiekkaranta vanhanmallisilla uimakopeilla sekä kylpypaljulla. Saunan edustalla on iso terassi. Se mikä tekee tästä saunaterassista erityisen, ovat näkymät. Ilmavat purjeveneet ohittavat niemenkärjen sinisen meren sylissä, tuulen pullistaessa purjeet pyöreiksi.

Saunarakennus.

Saunatupa on tilava.

Saunarakennuksen edessä on iso terassi.

Käymme sisällä katsastamassa rantasaunan. Saunatupa on tilava ja täällä voisi kokousten lisäksi pitää vaikka pikkujoulut. Sisustus on hyvin merihenkinen.

Suihkutilat ovat tilavat kuten myös itse sauna. Saunassa on valtava kiuas joka edelleen henkii lämmintä hönkää eilisen jäljiltä. Saunassa on ikkunoita, joista saunatilan valtaa kesäinen luonnonvalo.

Seisomme terassilla kaiteen ääressä, tämä näky jää verkkokalvoihin muistiin pitkäksi aikaa.

Caravanalue

Kävelemme kukkulan yli, josta löydämme Metsähallituksen Sinisimpukka luontokeskuksen, joka valitettavasti on tänä kesänä kiinni.

Karavaanarialueen huoltorakennus.

Sinisimpukan vierestä löytyy uusi Kasnäsin Caravanalue. Auto- ja vaunupaikkoja löytyy alueelta 33. Alueen vieressä on huoltorakennus, josta löytyy mm. sauna, septityhjennyspiste ja wc.  Palveluihin kuuluvat sähkö ja Wifi.

Lounaspuffee

Esittelykierroksemme päättyy Ravintola Paviljongiin, jossa on juuri alkanut lounastarjoilu. Kasnäs on kuuluisa tuoreesta puffeelounaastaan. Pöydät notkuivat runsaita kalaherkkuja. Harmiksemme, aamiaisesta oli nimittäin vielä niin vähän aikaa, että saatoimme vain maistaa puffeen tarjontaa. Tarjolla oli kalaa monessa eri muodossa sekä myös lihapullia. Herrkullista!

Lihapullia kermakastikkeessa.

Kirjolohta kolmella eri tavalla valmistettuna.

Uunilohta.

Mikäli pääset käymään Kasnäsissä, suosittelen ehdottomasti maistamaan Paviljongin kalaruokia. Ravintola on kalansyöjän taivas! Maut suorastaan hellivät makunystyröitä tuoreudellaan.

Kaiken kaikkiaan tykkäsimme Kasnäsistä kovasti. Kasnäs on mukava merellinen paikka, jossa voi viipyä päivän tai pidempäänkin. Erityisen Kasnäsistä tekee merenranta, saarien läheisyys, kansainvälinen tunnelma sekä äärettömän maistuva ruoka. Kasnäs on aivan oma maailmansa, saariston sylissä, merituulen hyväiltävänä. Niin lähellä kaikkea, ja samalla niin kaukana kaikesta.

Kannattaa käydä aistimassa Kasnäsin merellistä tunnelmaa aivan omin aistein. Helppo tapa tutustua alueeseen on esimerkiksi osallistumalla 12.8. Kasnäs Regattaan tai juhlimalla kesäkauden päättäjäisiä 26.8. Muinaistulien yön muodossa.

Kasnäsistä matkamme jatkuu Söderlångvikin kartanoon. Pysy mukana!

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Kasnäsin Saaristohotellin kanssa.

 

 

Jylhä Bengtskärin majakka

Bengtskärin majakka, Kemiönsaaret

Tiesitkö, että Mondo-lehti valitsi vuonna 2016 Kemiönsaaret vuoden kotimaan matkailukohteeksi?

Vietimme heinäkuussa lähes viikon tien päällä tai paremminkin lautoilla tarkoituksena tutkia mikä Kemiönsaarista tekee niin erityisen. Ensimmäisessä osassa vietimme yön Rosalan Viikinkikeskuksessa, tuosta seikkailusta voit lukea lisää tästä linkistä.

Tällä kertaa pääset mukaan Saariston Loistoristeilylle, joka vie meidät vierailulle Bengtskärin majakalle.

Bengtskärin majakka lyhyesti

Saaristomeri on aina ollut arvaamaton, ja viimeisen naulan haaksirikkojen arkkuun tuli, kun höyrylaiva Helsingfors haaksirikkoutui saaristoon. Tällöin vuonna 1905 Keisarillinen senaatti myönsi varat kivimajakan rakentamiseen. Majakan suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm.

Majakkaa rakensi 120 työntekijää. Majakkaan käytetty graniitti louhittiin saarelta ja Hangosta tuotiin 448 000 tiiltä kiven kaveriksi. Harjannostajaiset pidettiin jo elokuussa vuonna 1906 ja majakan valo sytytettiin ensi kerran 19.12.1906. Hatun nosto majakanrakentajille, jos ajattelee, ettei nykyaikaisia nostokoneita ollut käytettävissä!

Useiden vaiheiden, sodan ja laitteiden automatisoimisen jälkeen majakka pääsi rappioitumaan. Vuonna 1995 majakka palasi jälleen ihmisten tietoisuuteen, tällä kertaa matkailu- kokous- ja tutkimuskäyttöön omistettuna paikkana. Vuonna 2000 majakka siirtyi Turun Yliopistosäätiön omistukseen.

Tänään

Laivamme irtaantui Rosalan laiturista. Matka kohti Bengtskärin majakkaa saattoi alkaa. Nuori kapteeni seurasi tarkasti navigaattoriaan, suuresta ruudusta kaikki laivan sisällä istujat saattoivat seurata matkaa läpi karikkojen ja kivien. Alkumatka kului jouhevasti saaristomaisemia ihaillen, mutta mitä lähemmäksi majakka tuli, sitä muhkuraisemmaksi kyyti kävi. Tuulta oli 6-8 metriä sekunnissa.

Kapteeni kertoi, että tuuliraja risteilylle on 12–14 metriä sekunnissa. Noilla tuulilla ei risteilyille lähdetä, koska rantautuminen Bengtskärin laituriin on tuolloin hyvin hankalaa. Ja pian huomasimme miksi. Majakalla kun ei ole varsinaista isoa laituria laisinkaan, vain kaksi laiturintapaista, johon majakan taakse tuulelta suojaan alukset pyrkivät.

Isommassa laiturintapaisessa oli kiinni jo kaksi isompaa alusta, jotka olivat tulleet Hangosta, joten meidän paatti ajettiin ison karin ja majakkaluodon väliin. Hyvin meni, mutta suuremmilla tuulen nopeuksilla, ei välttämättä enää menisi.

Bengtskär 1941-näyttelyn antia.

Majakkaluodolle päästyämme, meillä oli vartin verran omaa aikaa ennen yhteistä opastusta. Kävimme nopeasti Bengtskär 1941-näyttelyssä. Näyttely kertoo sodasta ja majakan kohtalonhetkistä vuonna 1941. Museon seinillä on majakkaa puolustaneiden suomalaisten kuvia sekä mietteitä tapahtuman kulusta.

Sodan ajalta on myös majakan 14 rappusessa käden jäljen näköinen lohkeama. Tähän suomalaisten viimeinen kranaatti osui, heidän puolustaessaan majakkaa venäläisten hyökkäystä vastaan. Jälki on yhä nähtävissä.

Tähän portaaseen kranaatti putosi.

Ulkona majakan kyljessä istuen, opas kertoi meille eloisasti majakan historiasta, nykyisestä käyttötarkoituksesta ja hieman myös itsestään sekä muista nuorista oppaista. Kuuleman mukaan, tälle saarelle palataan aina uudestaan ja uudestaan kesätöihin. Jotain vetovoimaa siis jylhässä ja eristäytyneessä majakkaluodossa on.

Nuori opas, josta muuten isona tulee merikapteeni, kertoi myös majakan edellisistä asukkaista, joiden joukossa oli ollut useita majakanvartijoiden perheitä. Erään perheen 8-vuotias poika oli sitten päässyt käymään ensi kertaa luodon ulkopuolisessa maailmassa Rosalassa. Hän oli ensi töikseen kysynyt isältään, että mitä nämä oudot kukat ovat, osoittaen saaren puita. Hän kuin ei ollut nähnyt eläissään vielä yhtään puuta siihen mennessä. Majakkaluoto on edelleen puuton paikka.

Saunarakennus kuvassa vasemmalla.

Osa risteilyvieraista jäi majakalle yöksi, joka on muuten täysin mahdollista. Jos iski kipinää, katsopa hintatietoja näiltä sivuilta. Erikoisinta yöpymisessä taitaa olla oma saunavuoro majakan viereisessä kivisaunassa. Mikäs suomalainen paikka se on, missä ei omaa saunaa olisi? 😉

252 askelta.

Risteilyporukka hajaantui ympäri luotoa. Muutama uskalikko lähti kiipeämään 252 askelta ylös majakan torniin katsomaan huikeita merimaisemia, osa kierteli luodon rakennuksia ja kivenkolojakin sekä muutama nousi suoraan 2. kerrokseen, jonne on sisustettu miellyttävä kahvila entiseen majakanvartijan asuntoon. Kerroksessa on lisäksi Majakanvartijan museo, posti, kappeli sekä matkamuistomyymälä.

Kiersin luodon, ja vaikka saari ei ole kovin iso, sieltä löytyi kaikenlaista katsottavaa. Yhdessä laidassa on betonibunkkeri armeijan jäljiltä, huussien vierestä löytyy merelle tähyävä merikapteeni sekä kallioissa merenkävijöiden jättämiä puumerkkejä. Suurin osa näistä puumerkeistä oli sodanaikaisia. Myös lintujen jo hylättyjä pesiä sekä erilaisia sitkeitä kukkia kasvoi pienissäkin kivenkoloissa. Luonto ottaa kyllä oma paikkansa.

Majakanvartijan museon antia.

Luodolla tuulessa ja tuiverruksessa oltuani, matkasin rappuset 2. kerroksen kahvilaan. Jo ovelta tulvahti tuoreen pullantuoksu nenään, ja eihän sitä tuoksua voinut vastustaa. Munkit olivat herkullisia! Naapuripöydässä kauppaansa tekivät voisilmäpullat niin hyvin, että koko retkue kävi hakemassa niin santsikahvit kuin – pullatkin. Myös liedellä porisseen kalakeiton haju oli kutkuttavan hyvä.

Mieheni saapui parahiksi rappuslenkiltä kahville. Ja valitteli reisiään, olivat kuulemma aivan hapoilla…

Siinä istuessa päätimme, että joku kerta jäämme tänne yöksi, vaikka meille maakrapuille meri on samaan aikaan jännittävä kuin pelottavakin paikka.

Risteilyn kotimatkaosuus alkoi. Matkaan tuli ihmisiä, jotka olivat yöpyneet saarella. Olivat kovin tyytyväisiä kokemuksiinsa.

Tuuli oli hieman voimistunut majakalla oloaikana, joten avovesiosuus oli varsinaista huvipuistoa sivuttaisen aallokon vuoksi. Päästessämme saarien suojaan, meno hieman rauhoittui ja aurinko, joka oli ollut piilossa harmaiden pilvien takana, näyttäytyi meille kaikessa komeudessaan.

Kapteeni nakkasi meidät Rosalaan, josta matkamme jatkui autolla ja lautalla Kasnäsiin. Seuraavassa saaristoteeman osassa pääset tutustumaan Kasnäsin saaristohotelliin sekä satamaan tarkemmin.

Saariston Loistoristeily Bengtskäriin lähtee kesäisin päivittäin Kasnäsistä klo 11.30. Matkaan kuuluu kuljetukset, pääsyliput, keittolounas Rosalassa sekä lyhyt kierros Viikinkikeskuksessa. Rosalasta matka jatkuu Bengtskäriin klo 13.45, jossa maissaoloaikaa on 2,5h. Takaisin Kasnäsissa laiva on klo 18.15. Risteily maksaa aikuisilta 59€ sekä 4-14v. lapsilta 29.50€. Risteilyjä tehdään 27.8. asti. Lisätietoa majakkaristeilyistä löydät tämän linkin takaa.

Bengtskärin risteily oli merenkäynnistä huolimatta mahtava kokemus. Bengtskärin majakka on valtava ja omassa jylhyydessään hieno esimerkki menneiden sukupolvien työstä ankarassa ilmanalassa. Jos jokin majakka on elämäsi aikana käytävä katsomassa, suosittelen, että se on tämä – Bengtskärin majakka!