Browsing Category

Jyväskylä

Kauppakadun suoralta bongattua – Jyväskylän kiinnostavat museot

Suomen käsityön museo ja Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä

*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Jyväskylän kanssa

Jyväskylän keskustasta Kauppakadulta, hyvin läheltä toisiaan, löytyy peräti kaksi mielenkiintoista museorakennusta. Kauppakatu 25:ssä sijaitsee Suomen käsityön museo ja Kauppakatu 23:ssa Jyväskylän taidemuseo. Vierailimme Visit Jyväskylän järjestämillä bloggaajapäivillä molemmissa museoissa.

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus.

Suomen käsityön museoon sisään astuttaessa vastaan pulmahtaa mielenkiintoisen museokaupan ensimmäiset hyllyt. Jätämme shoppailutuokion vierailun loppuun ja viemme sateessa kastuneet takkimme ja kassimme ilmaisiin säilytyslokerikkoihin jotka sijaitsevat samassa kerroksessa kuin lipunmyyntipiste. Säilytyslokeroiden vieressä on kätevästi wc:t joissa on varsin tyyliin sopivasti joko räsymatot tai lattiaan maalatut matot koristamassa tiloja.

Perusnäyttelyn parhaita paloja

Siirrymme oppaan kera museon alakertaan josta löytyy museon varsinaisten pysyväisaarteiden näyttelytilat. Käsityön museossa kun olemme, pääpaino on käsillä tehdyillä esineillä, unohtamatta menneiden käsien tekemiä tuotoksia sekä nykyisten käsien osaamista. Mukana on myös tuulahduksia maailmalta.

Perusnäyttelyssä saa koskettaa kaikkia vitriinien ulkopuolella olevia esineitä. Ja jos käsityökärpänen iskee jo museossa, on mahdollista kutoa vanhoilla kangaspuilla tai neuloa kaulaliinaa pahimman vimman ajan.

Koulun käsityöt

Alas hieman pimeään näyttelytilaan saapuessa, heti oikealla puolella on meidän kaikkien suomalaisten rakkaus tai inhokki, nimittäin koulun käsityöt. Langoille on laitettu roikkumaan kouluaikaisia patalappuja ja löytyypä vitriinistä myös puukäsitunnilla tehty Myrsy-laiva.

Lähes kaikilla museossa olevilla esineillä on tarina, joihin voi tutustua joko oppaan tai äänipolun kautta. Aikuisille on tarjolla äänipolut Taitavia naisia asialla ja Kyllä äijätkin osaa. Nuorille suunnattu äänipolku on nimeltään Kiertokulku ja lapset voivat ihmetellä Missä villalanka kasvaa yhdessä Päkä-lampaan ja muiden eläinten kanssa.

Nimettömät, linnunkiikut, konstikkaat haarat

Seuraavaksi tutustumme kokonaisuuteen joka koskee erityisesti naisia, nimittäin alusvaatteiden historiaa. 1700-luvun Suomessa naiset eivät käyttäneet alusvaatteita. Tai ehkä olisivat käyttäneet, mutta niitä ei silloin vielä tunnettu.  1800-luvulla erilaisista materiaaleista kuten säkkikankaista tehdyt housut yleistyivät, mutta naisten ”sellainen pukeutuminen” oli tabu asia, eikä siitä julkisesti puhuttu.

Esimerkiksi pestyt alusvaatteet oli kuivattava jossain salassa, katseiden ulottumattomissa. Alushousut tunnettiin nimettöminä, joita kylläkin koristeltiin pitsein, mutta lähinnä itseä varten. Tosin säätyläiset saattoivat hieman tanssiessa säärtään sekä nimettömiään vilauttaa, joka sai miehet pauloihinsa. Nykyisin naisten alusvaatteissa on lähinnä se pitsi jäljellä, sen verran pieniksi ”nimettömät” ovat muuttuneet.

Elämän kehä

Salin keskeltä löytyy näyttelykokonaisuus joka on kuin elämänkiertokulku konsanaan. Elämän kehä-kokonaisuus alkaa syntymästä ja siihen liittyvistä käsitöistä kuten kehdosta jatkuen nukkekoteihin, kodin tekstiileihin ja lopulta kuolinkaapuihin.

Aikoinaan jokaisessa talossa oli valmiina kuolinkaapu tai paremminkin -mekko, koskaan kun ei tiennyt kuka on vuorossa seuraavana. Kuolemaan ei myöskään suhtauduttu samalla tavalla kuin nykyisin, vaan se oli osa maallista kanssakäymistä.

Komeasti Juhlaan-näyttely

Siirrymme Suomen kansallispukukeskuksen tiloihin ja Komeasti Juhlaan-osioon. Näyttelyssä on esillä  parisenkymmentä kansallispukukokonaisuutta eri puolilta Suomea.

Osiossa on esillä myös muutama esimerkki siitä kuinka kansallispuvutkin ovat muuttuneet eri aikakausina. Syitä voi olla monia, kuten kankaiden saatavuus tai uudet trendit. Kansallispukukeskuksen kansallispukuraadilta voikin pyytää mm. pukujen tarkistuksia, hyväksyntää pukuprojektien mallipuvuille sekä ottamaan kantaa kansallispukuihin liittyvissä kysymyksissä.

Omaa silmää miellyttävät erityisesti rannikon kaupungeissa käytössä olleet empire-tyyliset kansallispuvut. Kannattaa kiinnittää huomiota myös pukujen lukuisiin yksityiskohtiin kuten solkiin, päähineisiin ja taskuihin sekä tietenkin upeisiin kankaisiin!

Pehmeetä touhua

Keskikerrokseen siirtyessä, vastaan tulee kiertonäyttely Pehmeetä touhua. Näyttely on museossa 2.12.2018 asti ja lähtee sen jälkeen kiertämään Skandinaviaa.

Näyttelyssä olevista lähes 40 taiteilijan teoksesta lähes puolet on pohjoismaisten ITE-taiteilijoiden teoksia. Mikäli näyttely kiinnostaa, katso lisätietoa tämän linkin takaa.

Työpajatoimintaa ryhmille ja suuri museokauppa

Museon tiloista löytyy lisäksi myös työpaja jota on mahdollista vuokrata ryhmille. Ohjattuja työpajoja voi räätälöidä kullekin ryhmälle sopivaksi tai valita jo valmis ohjelmakokonaisuus. Tämän linkin takaa löydät lisäinformaatiota työpajatoiminnasta. Museossa on mahdollista myös osallistua Avoimen pajan toimintaan. Tällöin pajassa ei ole ohjaajaa paikalla.

Työpajassa voi valmistua vaikkapa nahkaisia koruja.

Jo alussa mainittu museokauppa on valikoimaltaan kattava. Myynnissä on noin sadan käsityöläisen tai muotoilijan tekemiä esineitä koruista peltilyhtyihin ja teestä villasukkiin. Varsin mukava kohde, erityisesti tulevia joululahjaostoksia silmällä pitäen.

Suomen käsityön museo on avoinna: tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00, maanantaisin museo on suljettu. Poikkeuksia aukioloissa juhlapyhinä ja aattoina

Pääsyliput museoon: aikuiset 6 €, ryhmälippu 4 € /hlö (yli 10 henkilön ryhmät). Alle 18-vuotiaat ja alan opiskelijat ilmaiseksi.  Huom. Perjantaisin on vapaa pääsy museoon.

Joulumarkkinoiden ystävät! Suomen käsityön museo järjestää joulukuun toisena viikonloppuna 8.–9.12.2018 Käsityöläisten joulutorin 19. kertaa. Käsityöläiset ja muotoilijat saapuvat torille kera tuotteinensa ympäri Suomea. Erilaisten korujen lisäksi Käsityöläisten joulutorilta löytää tänä vuonna myös erilaisia käyttötekstiilejä, vaatteita, asusteita, käyttö- ja sisustusesineitä sekä keramiikkaa, taidetta ja lasia unohtamatta.

Jyväskylän taidemuseo

Vain noin 40 metrin päässä Suomen käsityön museosta löytyy toinen Jyväskylän suuremmista museokokonaisuuksista, nimittäin Jyväskylän taidemuseo.

Jyväskylän taidemuseon painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka sekä taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto-museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin vuonna 1998 itsenäiseksi taidemuseoksi.

Toisia todellisuuksia-näyttelyn antia.

Myös tämän museon sisäaulassa vastaan tulee ensimmäisenä museokauppa. Taidemuseon museokauppa ei ole suuren suuri, mutta sieltä löytyy paljon mielenkiintoisia myyntiartikkeleita kuten kantaa ottavia pinssejä, kalentereita sekä muita graafisia tuotteita.

Myös taidemuseossa on mahdollisuus säilöä tavaransa ilmaisiin säilytyslokerikkoihin museovierailun ajaksi, ja jos ei satu olemaan kolikoita mukana, pääsylippukassalta saa lainaan pyörylän. Naisten puolen prinsessawc:hen kannattaa ehdottomasti kurkistaa, vaikka ei hätä olisikaan. Yksityiskohdat kristallikruunuineen ovat varsin viehättäviä.

Alvar Aallon perintöä ja museon alkuperää kunnioittaen, museon ensimmäiseen kerrokseen on tehty Aalto-lounge, jossa esitellään niin Alvar kuin Aino Aallon suunnittelemia huonekaluja ja tekstiilejä. Tässä loungessa on mahdollisuus myös viivähtää tovi, istumalla suomalaisen huippudesignin keskellä sekä lukemalla museoalan lehtiä.

Toisia todellisuuksia-näyttelyn antia.

Käydessämme museossa, oli museon tilapäisnäyttely Toisia todellisuuksia viimeisiä päiviä esillä. Näyttelyssä katsottiin maailmaamme taiteilijoiden näkökulmasta eli hieman toiselta kantilta kuin mihin olemme normaalisti tottuneet. Toisia todellisuuksia oli varsin mieltä avartava näyttely.

Seuraavia museon tilapäisnäyttelyitä ovat:

19.10.–25.11. alagalleria

Tarja Malinen

Jotakin koskettavaa

19.10.–20.1.2019

Kapa (Martti Kapanen)

Syrjäpoluilla

30.11.–20.1.2019 alagalleria

Tuomas Hallivuo

Aina on kevät IV.

Kokoelmanäyttely Oravien aarteita – Grafiikkaa 60-luvun kodissa

Yläkerrasta löytyy tämän vuoden loppuun asti lapsia ja lapsenmielisiä varmasti kiinnostava kokonaisuus Oravien aarteita. Kokoelmanäyttely Oravien aarteita – Grafiikkaa 60-luvun kodissa on rakennettu Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelman ympärille. Oravien kodissa on esillä 92 teosta 53 eri taiteilijalta. Näytteillä olevat grafiikan vedokset on koottu Jyväskylän taidemuseon hoitoon vuonna 1998 siirtyneestä Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmasta, joka kattaa yli 5000 teosta 270 taiteilijalta.

Parasta Oravien kodissa on, että esineitä saa koskettaa, eteisen vaatenaulakosta löytyviä vaatteita voi kokeilla, lankapuhelimella soittaa ja toisaalta myös vastata puheluihin, kuunnella radiota ja vaikka loikoilla Oravien perheen makuuhuoneen sängyssä.

Mahdollisuus on osallistua myös tehtäväkierrokselle, joka on hauska tapa tutustua näyttelyyn. Tehtäväkierroksen voi suorittaa yksin, kaverin, äidin, isän tai isovanhemman kanssa. Tehtäväkierros palkitaan Oravaattori-diplomilla.

Maistiainen ensi vuonna Oravien kodin tilalle tulevasta näyttelystä: Uudessa näyttelyssä on mahdollisuus mm. ottaa virtuaalilaseilla yhteys muihin maailman museoihin sekä katsoa heidän kokoelmiaan virtuaalisesti.

Taidemuseon toimintaa ja työpajoja

Myös taidemuseon tiloista löytyy työpaja. Tilaustyöpajoja järjestetään eri aiheista käyttäen erilaisia menetelmiä toiveiden mukaan ryhmille sovellettuina. Työpaja sopii mainiosti esimerkiksi yritysten Tyky-päivien ohjelmanumeroiksi tai polttariporukoille.

Museossa järjestetään myös lapsille suunnattuja Harlekiinin kekkereitä. Lastenkutsuilla tutustutaan näyttelyyn ja osallistutaan työpajaan. Museossa on lisäksi mahdollisuus osallistua suosittuihin Soiva vauvojen värikylpyyn. Perjantaisin on luvassa hyvin suosituksi tullutta Avoimen työpajan toimintaan klo 14.00 – 17.00.

Jyväskylän taidemuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsyliput: 6 €/aikuiset, 3 €/opiskelijat. Alle 18-vuotiailla museoon on vapaa pääsy. Lisäksi vuonna 2018 taidemuseon 20-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kaikki alle 24-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Huom. Lisäksi perjantaisin kaikilla on museoon vapaa pääsy.

Jouluisia juttuja on luvassa myös Jyväskylän taidemuseoon! Joulukuun toisena viikonloppuna 8. – 9.12.2018 taidemuseossa järjestetään jouluinen taidebasaari, jossa on 37 taiteilijan ja toimijan töitä ostettavissa vaikkapa pukinkonttiin. Suosittuun taidebasaariin on vapaa pääsy.

Tule sinäkin viettämään mukava päivä Jyväskylän mielenkiintoisissa museoissa!

 

Teeleidi – Rakkaudesta teehen

Teeleidi Jyväskylä 

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Teeleidin kanssa

Jyväskylässä, Alvar Aallon museon vieressä, sijaitsee hurmaava Älylän puutalokortteli jonka sydämessä Teeleidi tarjoilee teetä ja ihania leivonnaisia arkkitehtien Lars Sonckin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa huvilassa. Kävimme maistelemassa teelaatuja yhdessä Teeleidin omistajan Anne Savelan kanssa.

Teeleidi lyhyesti

Teeleidi henkilöityy hyvin vahvasti yrittäjä Anne Savelaan. Savela oli yli viisi vuotta sitten miehensä mukana ulkomaankomennuksella Kiinassa ja alkoi siellä tutustua erilaisiin teelaatuihin ja teekulttuureihin. Hitaasti, mutta varmasti ”teen imu” vei Savelan mukanaan.

Suomeen ja kotiseudulle Jyväskylään takaisin muutettuaan, Savela lähti tarmokkaasti edistämään yksinomaan teelle omistautuneen liikkeen jalkauttamista kotimaan kamaralle, siinä hyvin onnistuen. Ensimmäiset vuodet Teehuone palveli Jyväskylän Lutakossa huomattavasti pienemmissä tiloissa kuin nykyään, mutta uskollisia kanta-asiakkaita kertyi Teeleidille silti. Valitettavasti tai nykyisin voisi jopa sanoa että onneksi, Teeleidin täytyi muuttaa Lutakosta pois, ja nyt Teehuone palvelee hienostuneilla teelaaduillaan Älylässä.

Kramsunkadulla sijaitseva Karpion talo on rakennettu vuonna 1904 ja on Jyväskylän kaupungin omistama. Aikaisemmin huvilassa ovat asuneet mm. kaupunginjohtajat ja siellä on vietetty kaupungin edustustilaisuuksia.

Teeleidi on avoinna: arkisin klo 10.00 – 19.00 ja lauantaisin klo 11.00 – 17.00.

Osoite: Teehuone. Kramsunkatu 1, 40600 Jyväskylä.

Kohteessa

Karpion talo sijaitsee pienen mäen päällä suuren puutarhan edustalla. Talo on hyvin ryhdikäs ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Silti rakennus on omalla tavallaan leikkisä ja muistuttaakin hieman Peppi Pitkätossun Huvikumpua. Kierrämme sisäpihalle josta avokuisti johdattelee meidän sisälle Teehuoneen lämpöön. Jo oven avatessa vastaan tulvahtavat ihanat hedelmäiset aromit ja lämpö, jollaista vain vanhoista taloista huokuu vasten tulijaa.

Teehuoneen saliin päästyämme kymmenet teepurkit odottavat avaajaansa. Valitsemme kaksi Teehuoneen suosituinta teelaatua; Satumainen Samppanja, joka on vihreää teetä maustettuna mansikalla, ruusunnupuilla, laventelinkukilla sekä samppanja-aromilla sekä Pistaasi Puerhia, joka on päärynällä maustettua Puerh teetä. Lisukeherkkujen valinnan jälkeen, joka oli yhtä hankalaa kuin aina, valitsemme istuinpaikaksi Sikariksi kutsutun lasikuistin. Täällä ovat aikoinaan jyväskyläläiset suurmiehet tuprutelleet sikareitaan aterioitten jälkeen, ja jos seinät tai tässä tapauksessa lasit voisivat puhua, voisi olla tarjolla herkullisia tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä.

Seuraamme liittyy yrittäjä Anne Savela ja seuraavat lähes kaksi tuntia lentävät kuin siivillä. Anne on ihana energiapakkaus ja millä antaumuksella hän puhuukaan rakkaastaan eli teestä! Sitä tarinointia olisi voinut kuunnella koko illan. Siinä jutellessa pöytään tuodaan tilauksemme ja vaikka olemmekin teenjuojia, ensimmäinen virhe meiltä lipsahti heti, nimittäin tarjottimen mukana ei ollut sokeria ja vielä vähemmän maitoa. Ja tietenkin pyysimme sokeria. Savela kertoo, että heillä Teehuoneella rohkaistaan vieraita nauttimaan teensä ilman lisäaineita. Näin teen kaikki maut ja erilaiset vivahteet pääsevät makunystyröissä oikeuksiinsa.

Ja totta tosiaan, muutaman siemauksen jälkeen emme enää kaivanneetkaan sokeria. Tosin makeudesta piti huolen myös juustotortun pala johon oli lirautettu päälle oikein makoisaa lakritsi-salmiakkikastiketta. On kuulkaas yllättävän hyvä makuyhdistelmä.

Siemailun lomassa Anne kertoo mm. kuinka valmistetaan hyvää teetä, Teeleidin toiminnasta sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan. Teehuoneen ovat löytäneet myös muut kuin entiset vakioasiakkaat, tästä pitää tietenkin huolen myös Alvar Aallon museo, mutta myös laadukkaat teelaadut joita Anne tiimeineen valmistaa. Teehuoneelta on muuten mahdollista tilata pussillinen aivan omaa teetä, joka on mainio idea esimerkiksi yritysten PR-lahjaksi tai häävieraiden muistamiseen.

Teeleidi toimii myös internetissä ja vaikka sinulla ei olisi asiaa Jyväskylään lähitulevaisuudessa, voit tilata teelaatuja kotiisi. Teeleidin tuotteita löytyy myös Keski-Suomen kaupoista. Tämän vuoden uutuuksia ovat mm. ihanista peltipurkeista löytyvät irtoteet sekä Kullannuppu ja Huo Bao Puerh teelaadut joiden kansikuvat ilmiömäisesti muistuttavat hieman lännemmäksi Ähtäriin muuttaneita pandoja Pyryä ja Lumia.

Anne Savela uskoo kouluttamiseen ja järjestääkin ryhmille Teetasting-tilaisuuksia. Hän myös toisinaan tarjoaa alueen peruskoululaisille mahdollisuuden tutustua oikeaan teehen ja sen valmistukseen opettajansa johdolla luokkaretkityylisesti. Teeleidissä järjestetään myös tapahtumia, joista kiinnostuneiden kannattaa seurata Teehuoneen sivuja. Esimerkiksi tiistaisin ja torstaisin tarjoiltava Afternoon tea kaikkine lisukkeineen, voisi olla mainio tapa juhlistaa itse kunkin syntymäpäiviä!

Teeleidin tehtaanmyymälä löytyy Vaajakoskelta. Sata vuotta vanhassa SOK:n tulitikkutehtaassa toimii monen muun yrittäjän kanssa Teeleidin Tikkula, jossa mm. pakataan tuotteita jälleenmyyjille. Tarjolla on lisäksi myymälä ja pieni teebaari jossa on tarjolla pientä ylellisyyttä juoman muodossa arjen ahertajille.

Tikkula on avoinna: keskiviikosta perjantaisin klo 11.00 – 18.00.

Osoite: Tikkutehtaantie 2, 40800 Vaajakoski.

Ja mitkä olivatkaan tee-ammattilaisen vinkit täydelliseen teehen?

Ne ovat hyvin yksinkertaiset:

  1. Hanki teenkeitin josta näkee veden lämpötilan ja keitä vesi teepakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Erityisesti vihreä tee kitkeröityy liian kuumassa vedessä.
  2. Mittaa hyvää teetä siivilään ohjeen mukaan, ei liian paljon eikä liian vähän.
  3. Käytä laaja-alaista siivilää jotta teenlehdet pääsevät kunnolla ”avautumaan”.
  4. Hauduta juoma ohjeen mukaan, jotkin teelaadut vain paranevat vanhetessaan, joten lehtiä voi hyvin käyttää 2 – 3 kertaa.
  5. Nauti!

 

Kulttuurit kohtaavat Seminaarinmäen The Localissa!

The Local Culture Hostel & Café, Jyväskylä

*Blogijuttu tehty yhteistyössä The Local Culture Hostel & Cafén kanssa

Jyväskylän majoitustarjontaan on tullut miellyttävä lisä kun helmikuun lopussa aukesivat The Local Culture Hostellin ovet yleisölle.

Kävimme ottamassa selvää mitä boutique hostelliksi mainostettu tarjoaa vanhoihin taloihin ja mielenkiintoisiin tarinoihin mieltyneelle matkailijalle.

The Local Culture Hostel & Café lyhyesti

The Local Culture Hostel & Café on remontoitu Jyväskylän vanhimpaan kivitaloon Seminaarinmäelle. Alkujaan vuonna 1851 rakennettu rakennus palveli jyväskyläläisiä vilja-aittana, sen jälkeen kirjastona, Suomen Kotiteollisuusmuseona sekä viereisen yliopistokampuksen rehtorinkansliana.

Yrittäjä Minna Suominen.

Muutaman mutkan jälkeen nykyiset hostelliyrittäjät Rinna Valjakka ja Minna Suominen saivat tämän varsinaisen helmen käsiinsä ja alkoi valtaisa paperityö. Rakennus on suojeltu ja jotta talossa voisi harjoittaa liiketoimintaa, oli haettava erilaisia lupia ja tehtävä erilaisia muutoksia. Rakennusvalvonnan vaatimat työt kuten paloportaat ja tuplailmastoinnin lisääminen sekä majoitus- että kahvilatilojen puolelle olivat osin valmiit jo syksyllä, mutta vasta alkukeväästä yrittäjät saivat lopullisen puumerkin kaupungin viranomaisilta toiminnan starttaamiseksi, koska viranomaisten vaatima kahvilan ilmastointijärjestelmän lisäys saatiin valmiiksi tammikuussa.

Boutique hostellissa on 8 uniikkia teemahuonetta ja yhteensä 28 vuodepaikkaa jaetuilla wc- ja suihkutiloilla. Lähiaikoina vuodepaikkojen määrä lisääntyy kun samalla tontilla olevan herttaisen pihamökin remontoinnin myötä tulee kolme huonetta lisää. Talossa tulee olemaan myös oma wc, joten yöllä ei tarvitse hipsiä pihan läpi. Päätalon huoneista Harju on varattu ainoastaan naisten makuusaliksi.

The Local Culture Hostel & Café on otettu Jyväskylässä hyvin vastaan. 50-paikkaisessa kahvilassa on myynnissä kasvis- ja vegaanituotteita sekä paikallisten pientuottajien herkkuja. Myös hostellin aamiainen on tarjolla kaikille halukkaille.

Kahvilan seiniä kiertävät taidenäyttelyt jotka koristavat tilaa aina kaksi kuukautta kerrallaan. Luvassa on myös lisäksi erilaisia kulttuuririentoja, joten kiinnostuneiden kannattaa seurata kahvilan ilmoittelua.

Kahvilassa on myös pieni matkamuistohylly jossa myydään paikallisia tuotteita.

Huoneiden ja makuusalien vuodepaikkojen hinnat vaihtelevat 30€/hlö/yö – 84€/huone/yö. Huoneiden hintaan kuuluu vuodevaatteet sekä langaton Internet. Pyyhemaksu 2€/hlö ja paikoitusmaksu 6€/yö. The Localin suomalainen aamiainen 7,50€/hlö. Rakennuksessa on tarjolla myös lukittu matkatavarahuone.

Kahvila on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.30 – 21.00. Perjantaina klo 7.30 – 22.00. Lauantaina klo 8.00 – 22.00 ja sunnuntaisin klo 8.00 – 18.00. Hostelli ei valitettavasti sovi liikuntarajoitteisille portaidensa vuoksi.

Osoite: Seminaarinkatu 32, 40100 Jyväskylä.

Kohteessa   

Saavumme talvisena iltapäivänä The Localin pihaan. Mikäli saavut autolla Jyväskylään, rakennuksen takapihalta löytyy paikoitustilaa johon saat pysäköintiluvan hostellista.

Vanha punatiilinen vilja-aitta on samalla ryhdikkään ja idyllisen näköinen, yläkerroksen kaari-ikkunat suorastaan kutsuvat sisälle ottamaan selvää itse paikasta. Eteistilan ovet avautuvat kahvilaan, yläkertaan hostellin majoitustiloihin ja kellarin suihkutiloihin sekä hostelliasukkaiden yhteiseen olohuoneeseen ja keittiöön. Astelemme lämminhenkiseen ja tyylikkääseen kahvilaan jonka parvi onkin täynnä boheemeja opiskelijoita sekä ulkoilijoita. Kahvila on ensi näkemältä hyvin valoisa.

Meidät ottaa vastaan pirteä Minna Suominen ja johdattaa meidän sisäänbuukkausmuodollisuuksien jälkeen yläkertaan, josta löytyvät hostellin huoneet.

Saamme perheelleni käyttöön kaksi huonetta, Järvi ja romanttisen Wivi huoneen. Wivi on kuin naisellisuuden ilmentymä, sopisi erittäin hyvin vaikkapa morsiussviitiksi. Rautainen parisänky pehmeine vuodevaatteineen on keskiössä hyvin harmonisesti sisustetussa huoneessa. Katseenvangitsijana toimii kuitenkin kaari-ikkuna, josta avautuu näkymät kadulle sekä yliopiston pihalle.

Kyseinen huone on saanut nimensä suomalaisen naisarkkitehdin Wivi Lönnin mukaan, jonka kädenjälki näkyy esimerkiksi juuri rakennuksen kaari-ikkunoissa. Hän teki Seminaarinmäelle oman asuntonsa lisäksi huvilasuunnitelmia ja piirsi muutossuunnitelmat viljamakasiinin muuttamiseksi kirjastoksi. Lönnin kuva ja lyhyt tarina ovat huoneen seinällä kehyksissä kunnioittamassa rakennuksen mennyttä historiaa.

Hostellin käytävillä on myös taidetta.

Järvi-huoneesta löytyy kaksi vuodetta ja huoneen yleissävy on rauhoittavan sininen ja harmaa. Huoneesta avautuu näkymät takapihalle, joka varmasti kesäisin tekee erityisesti kansainväliseen matkailijaan suuren vaikutuksen. Näin lähellä luontoa ei varmastikaan monessa kaupungissa pääse kuin täällä Jyväskylässä. Hostellin takana nimittäin on syreenien värittämä puistoalue joka ei onneksi ole aivan liian ylihienoksi puunattu.

Metsä

Niitty

Kirjasto

Jokainen hostellin huoneista on saanut nimen suomalaisesta luonnosta ja paikallisista ilmiöistä. Wivin ja Järven lisäksi nimissä vilahtelevat Harju, Ruska, Niitty, Metsä ja Kirjasto. Kierrämme Minnan kanssa kaikki ne huoneet joissa ei kyseisenä päivänä ole asukkaita ja omalta osaltani viehätyn Wivin lisäksi nykyaikaisesta Jyväskylä-makuusalista. Huone on iso ja seinägraffitit hyvällä maulla Jussi Karhusaaren tekemiä. Jokaisella majoittujalla on käytössään mm. oma lukulamppu sekä hyllytilaa kännykälle ja vaikkapa vesipullolle.

Jyväskylä-huone on hauska.

Kuokkalan silta.

Tässä hostellissa omat ennakkoluulot saavat todellakin kyytiä olen nimittäin ajatellut kaikkien hostellien, omien huonojen kokemusten perusteella, olevan sellaisia suttuisia, epämääräisiä paikkoja jotka eivät todellakaan kutsu matkaajaa tai ainakaan perheellistä kuin aivan pakosta. The Local todistaa ajatukseni aivan vääriksi. Jo näin lyhyen vierailun perusteella voi sanoa, että täällä on pyritty ottamaan huomioon matkustaja kaikkine tarpeineen.

Asukkaiden yhteinen olohuone.

Tästä todisteena mm. asukkaiden oma viihtyisä olohuone yhteiskäytössä olevine tietokoneineen, kirjoineen ja lukuisine peleineen sekä hyvin varusteltu keittiö, jossa voi tehdä ruokaa tai napsia mukaansa pyykkinarulta löytyviä ohjeita suomalaisista perinteisistä leipomuksista.

Siirrymme kellariin josta löytyvät remontoidut wc- ja suihkutilat. Saunaa ei hostellista vielä löydy, mutta on vakaasti harkinnassa.

Yö hostellissa

Meidän lisäksemme The Localissa majoittui nuori nainen Japanista sekä kolme romanialaista miestä. Teini-ikäinen tyttäremme löysi heistä heti juttuseuraa ja he istuivatkin pitkään keittiössä ja joivat yhdessä teetä jota voi keittää hostellin tarjoamista tarveaineista.  Juttutuokion aikana vaihdettiin ajatuksia kunkin maan koulutuksesta, illanviettotavoista sekä kulttuurieroista. Ja hei, se mikä kielitaidossa menetettiin, se hymyillä selvitettiin!

Rakennus oli yöllä hiljainen. Myös paksut rakennuksen seinät pitivät äänet ulkona, tosin tiellä ei hirveästi liikennettä muutenkaan tunnu ilta-aikaan olevan.

Rauhallisen yön jälkeen siirrymme aamiaiselle kahvilanpuolelle, jossa on tarjolla lähi- ja paikallistuottajien antia. Jyväs Pakarin leipä on erityisen hyvää sekä Teeleidin tee maistuvaa. Vaikka aamiaiselta ei lihatuotteita löydykään, se haittaa yllättävän vähän tällaista ”lihansyöjäperhettä”. Tarjolla on kuitenkin juustoja, erilaisia vegeleikkeleitä, kasviksia, mehuja sekä puuroa, mysliä, muroja ja jogurttia, joten vatsa tulee kyllä täyteen.

Hostelliasukkaiden lisäksi aamiaisella on läsnä muutama paikallinen aamuvirkku jotka siemailevat aamukahviaan sanomalehden kera erittäin rennon tunnelman vallitessa valoisassa kahvilassa. Tästä on mukava jatkaa omaa päiväänsä Keski-Suomen sydämessä!

 

 

 

Linnunlaulua ja uunituoreita munkkeja – Naissaaren Kahvihuoneella

Naissaaren Kahvihuone, Vaajakoski

*Blogijuttu on kirjoitettu yhteistyössä Naissaaren Kahvihuoneen kanssa

Vaajakoskella vain ”kivenheiton päässä” Jyväskylän keskustasta löytyy Naissaari ja Naissaaren Kahvi- ja juhlahuone. Keltaisella rakennuksella on pitkät lonkerot alueen historiassa. Kävimme keväisellä vierailulla Kahvihuoneella jutustelemassa yrittäjä Jari Rajarannan kanssa.

Naissaari lyhyesti

Historiallinen Naissaari on idyllisessä paikassa Päijänteen ja Leppäveden yhtymäkohdassa. Naissaaressa on ollut toimintaa jo ammoisina aikoina kun hämäläiset eränkävijät pysähtyivät saarelle. Ensimmäiset varsinaiset maininnat saaresta on 1800-luvulla kun saarelle perustettiin sahalaitos.

Merkittävä henkilö Naislahden historiassa on Haapakosken patruuna James Salvasen, jonka aikana Vaajakoski kasvoi ja kukoisti. Vuonna 1916 Salvasen möi pääosan alueen omistuksista SOK:lle. 1930-luvulla alue koki uuden omistajan osalta uudelleenrakentamisen aallon. Onneksi aivan kaikkea ei purettu edistyksen tieltä.

Naissaaren kahvihuone kuuluu jäljelle jääneeseen ja suojeltuun tehdaskokonaisuuteen. Kahvihuone rakennettiin alun perin kaupaksi vuonna 1896. Kaupan tai historian sivuilla mainitun alapuodin jälkeen rakennus muutettiin SOK:n työnjohtajien asunnoiksi.

Aina vuodesta 1991 rakennus on palvellut kahvilana. Nykyisin rakennuksessa toimii noin 30-paikkainen Naissaaren Kahvihuone sekä juhlatila johon mahtuu toiset noin 30 asiakasta. Juhlatilassa on muuten nähtävillä James Salvasenin ja hänen rouvansa muotokuvat, jotka tulivat lahjoituksena Savasenin sukulaiselta kahvilalle!

Juhlatilana on mahdollista käyttää myös viime kesäksi valmistunutta 50-paikkaista terassia tai hieman kauempana saaressa olevaa Wanhaa Woimalaa.

Kahvila on avoinna: klo 10.00 – 17.00, maanantaisin suljettu. Tammi- ja helmikuun ajan kahvihuone on kiinni.

Osoite: Naissaarentie 2, 40800 Vaajakoski.

Kohteessa

Kahvihuoneelle on helppo tulla, keltaisten talojen alue pilkottaa Nelostien varrelta ajellessa. Pihapiirissä on myös Puttipajan suurmyymälä ”Wanha Paja” design puoti, josta voi tehdä mukavia löytöjä. Nyt kuitenkin suuntasimme idylliselle Kahvihuoneelle kiertämällä koko rakennuksen. Terassi oli näin maaliskuussa vallan lumen alla piilossa, mutta ei tarvitse kovin paljon mielikuvitusta jotta voi nähdä mielessään kesän ja kanavalle aukeavat näkymät. Mikäpä täällä olisi nauttia virvokkeita linnunlaulun ja veden liplatuksen lomassa, rakennus nimittäin sulkee tieltä kantautuvat äänet kauas taakseen.

Sisälle päästyämme vastaan tulvahtaa Naissaaren Lohikeiton herkullinen tuoksu. Tupa onkin lähdes täynnä ulkoilijoita joille runsas salaattipöytä keittoineen näyttää maistuvan. Viikonloppuisin onkin tarjolla keittolounas.

Asiakkailla joilla ei ole keitto edessään on lautasella kahvilan uusin viettelys, valtava vegemunkkirinkilä joka on noussut erityisesti nuorison suosioon. Enkä ihmettele, nykyisin kahvilat jotka voivat tarjota itsetehtyjä erilaisia vaihtoehtoisia tuotteita, nousevat sosiaalisen median ansiosta arvoon arvaamattomaan. Munkkirinkilöissä ei ole kananmunaa, mutta rakenne on silti mitä mainioin.

Yrittäjä Jari Rajaranta lämpimäisten kera.

Kahvilan vitriinissä on herkkuja jos minkälaisia, yrittäjä Rajaranta kertookin, että kahvilan keittiössä pyritään valmistamaan kaikki tarjottava itse. Mahdollisuuksien mukaan ruoanlaitossa käytetään hyväksi lähituottajien tuotteita. Kahvilan herkkuhyllyssä olevia tuotteita on mahdollista ostaa myös mukaan.

Viikonloppuisin tarjottavan keittolounaan lisäksi Kahvihuoneella tarjotaan arkisin lounasta. Mahdollisuuksien mukaan tarjolla on riistaa lähiseudun metsistä tai kalaa vesistöistä. Yrittäjä Rajaranta kertookin, että ravintola alkaa olla varsin kuuluisa riistatarjonnastaan. Erityisesti yhteistyössä kahden muun jyväskyläläisen ravintolan kanssa toteutettu Taste of Game aiheuttaa suurta mielenkiintoa asiakkaissa ja onkin ollut loppuunmyyty tapahtuma. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata Naissaaren Kahvihuoneen Facebook-sivujen ilmoittelua ja tarttua välittömästi tarjoukseen.

Naissaaren Kahvihuoneessa kannattaa pistäytyä niin pitkän kuin lyhyenkin ajomatkana välissä tai vuokrata idyllinen ja taatusti erilainen vuonna 1920 rakennettu Wanha Woimala-juhlatila juhliasi varten. Saareen pääsee myös laivalla ja mikäpä olisi sen ikimuistoisempaa kuin saapua Jyväskylästä yksityisjuhliin luonnon keskelle veneellä juhlakansan hurratessa ympärillä!

 

Pandalla – Herkuttelijan taivaassa

Pandan tehtaanmyymälä, Vaajakoski

Parhaimmat suomalaiset tehtaanmyymälät sarjassa on tällä kertaa esittelyssä yksi ehdoton kesäsuosikkini, nimittäin Pandan tehtaanmyymälä Vaajakoskella.

Vaajakoski on osa Jyväskylän kaupunkia ja sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Kaupunginosa ja karkkitehdas ovat helposti saavutettavissa Vaajakosken moottoritien E63 solmukohdassa.

Panda lyhyesti

Suomen toiseksi suurin makeisvalmistaja Oy Panda Ab, on kuulunut vuoden 2005 yrityskaupan myötä norjalaiseen Orkla Asa yhtiöön. Suomessa saman yrityksen haaraan (Orkla Confectionery & Snacks Finland AB:n) kuuluu myös Chips Ab. Yhtiö tunnetaan myös Kantolan kekseistä ja Oolannin ranskalaisista.

Kokeilut makeisten tekoon menee yli 90 vuoden taakse. Helmikuussa 1921 silloisella SOK:n makeistehtaalla työskenteli 19 henkilöä käsivarret sokerissa, työntekijät jotka eivät olleet työhönsä kovin perehtyneitä, tekivät namuja tai siis yrittävät tehdä. Yrityksen ja erehdyksen kautta olemme nyt tässä, jolloin kuka tahansa voi mennä mihin tahansa kauppaan Suomessa ja ostaa Pandan suussasulavia suklaita sekä pehmeää lakritsia.

Suklaata on alettu makeistehtaalla tehdä vuodesta 1925 alkaen. Aineksina Pandan suklaassa on kaakaomassaa, kaakaovoita, sokeria ja maitojauhetta. Mausteina on mm. auringonkukkalesitiiniä ja vaniljaa.

Vuonna 1927 tehtaalla aloitettiin lakritsin valmistus. Laku valmistetaan varsin yksinkertaisista aineista; tarvitaan lakritsijuurta, vehnäjauhoja, siirappia ja anista.  Keittomenetelmien parantuessa vuonna 1933 saatiin lakritsiin nykyinen pehmeys.

Olympiavuonna 1952 Panda-brändi syntyi. Aluksi panda koristi Panda Pop suklaalevyn käärettä. Pepe-lakua on alettu valmistaa vuodesta 1957, ja Pandan Juhlapöydän konvehteja vuodesta 1967.

Vuonna 1961 SOK:n makeistehdas muuttui Panda Suklaatehdas SOK Vaajakoskeksi.

Nykyisin Pandan tuotteita viedään yli 25 maahan. Oletkin saattanut nähdä Pandan lakritsia esim. Yhdysvalloissa terveystuotteiden joukossa. Suurimmat vientimaat Yhdysvaltain lisäksi ovat Kanada, Espanja, Iso-Britannia ja Pohjoismaat. Vienti muodostaa reilun kolmanneksen yhtiön liikevaihdosta.

Tänään 

Heinäkuisena harmaana päivänä kaarsimme makeistehtaan pihaan. Joitakin vuosia sitten tehtaanmyymälä muutti rakennuksessa uusiin tiloihin. Silti tällaisena huippusesongin aikana, kauppa tuntuu hyvin pieneltä ja kovin käy ”sääliksi” kassahenkilöitä jotka takovat liukuhihnalla karkkia mussuttavia asiakkaita eteenpäin. Kaikesta kiireestä huolimatta, he eivät unohda hymyillä!  🙂

Ehkä pieni maistiainen?

Vain hetken ajan oli käytävä tyhjänä…

Tehtaanmyymälä on paikka missä on jo heti sisäänkäynnin yhteydessä valtava rottinkiarkku, josta saa maistella suklaamakeisia. Henkilökunnan mukaan suklaakonvehteja menee kesän aikana useita tuhansia kiloja. Mutta kyllä ovat asiakkaatkin tyytyväisiä. Ilmaiset maistiaiset eivät tähän lopu, vaan kassoilla on tarjolla niin Juhlapöydän konvehdeista tuttuja ananaskonvehteja sekä valkosuklaisia herkkuja. Herkkuja voi ostaa kotiin 1,5 kg rasioissa.

Aikamoinen chipsivalikoima!

Kantolan jyvänäkkärit.

Taffelin tämän vuoden uutuuksia.

Yrityskauppojen myötä on myymälään tullut myyntiin myös muita tuotteita kuin Pandan omia. Tarjolla on mm. Taffelin Chipsejä ja dippipusseja, Anyday Nutsin pähkinöitä ja Kantolan suolakeksejä. Pikkusuolaisia on kätevää viedä mökkituliaiseksi. Me ainakin viedään!

Uunituoretta lakua

Suklaata varsinaisille suurkuluttajille

Minun ehdoton suosikkini ovat Pandan suklaarusinat, oli ne sitten pakattu rasioihin tai pusseihin. Toisena herkkuna mukaan lähtee Pepe-patukoita. Ja kun tehtaalla ollaan, patukat ovat tuoreita.

Perheeni tykkää myös erilaisista Pandan rakeista, oli sisällä sitten lakua tai suklaata. Näitä raekarkkien erikoiseriä saa tehtaalta valmiiksi pussitettuina tai itse ”hanoista” annosteltuina. Myynnissä on myös Fjällrävenin Kånken-reppuja, jotka on täytetty Orklan herkuilla. Tosi hyvä idea vaikkapa syksyllä koulun aloittavalle uudelle koululaiselle! Lisäksi kassan luota löytyy Pepe-lakritsin muotoisia korvakoruja ja pinnejä lakun superfaneille.

Ensi syksyn koulureppu?

Silmänruokaa.

Hyvin näyttivät namit ja raksut kauppansa tekevän. Lähes jokainen asiakas poistui tehtaanmyymälästä kantaen jos ei säkillistä niin ainakin isoa pussillista herkkuja. Makeistehtaat taitavat olla niitä ainoita paikkoja, joissa asiakas voi nauttia tuotteita jo ennen maksamista, ja kyllä niitä sitten nautitaankin. Jokainen kävijä, yleensä perhe, mutustaa kassalla jotain herkkua, minä mukaan lukien. Ei meinaa puhumisesta tulla mitään, kun suu on maistiaisista täynnä.

Käy ihmeessä sinäkin hakemassa Pandan tehtaanmyymälästä kesän tuliaisostokset, edullisten hintojensa vuoksi ei lompakkokaan kauheasti kapene. Mikäli maistiaiset eivät sitten vie kieltä mennessään…

Tehtaanmyymälä on avoinna: arkisin klo 9.00 – 20.00, lauantaisin klo 9.00 – 16.00 ja kesäsunnuntaisin klo 12.00 – 16.00.

Blogitarina on toteutettu yhteistyössä Orkla Confectionery & Snacks Finland AB:n kanssa.