Browsing Category

Järvenpää

Kun sydämessä pauhaa blues – Puistoblues!

Puistoblues, Järvenpää

*Blogijuttu tehty yhteistyössä Puistobluesin kanssa

Yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista kevyen musiikin festareista levittää jälleen tänä kesänä sulosäveliä ympärilleen keräten luokseen vannoituneita musadiggareita. Kyse on tietenkin Järvenpäässä järjestettävästä Puistobluesista. Tänä vuonna Järvenpää sykkii bluesille juhannuksen jälkeisellä viikolla 27.6. – 1.7.2018.

Kuva: Olli Mikkonen.

Festivaalin historiaan mahtuu mielenkiintoisia esiintyjiä ja tarinoita, omat bluesmuistot vievät vuodelle 2010 jolloin amerikkalaiset partasuut ZZ Topin hahmossa villitsivät Vanhankylänniemen. Aurinkoinen päivä sekä keinuva musiikki keräsivät tuolloin kovasti kansaa bändiä ihmettelemään.

Puistoblues 2018

Puistoblues on ollut ja tulee olemaan vahvasti koko perheen festari, näin myös tänäkin vuonna kun Järvenpään kävelykadun valtaa blues ja sen mukanaan tuomat oheistapahtumat kuten Kakarablues, jossa esiintyy keskiviikkona 27.6. Höpinätötterö, torstaina 28.6. Kikattava kakkiainen (voiko näin ihania nimiä olla millään bändillä?) ja perjantaina 29.6. junnumielisten jytäpoppoo Mörriganes naurattaa ja leikittää enemmän kuin sata rusakkoa ja miljuuna volttia yhteensä. 🙂 Unohtamatta pääkonsertin yhteydessä toimivaa ja perheen pienimmille suunnattua kitaranrakennuspajaa sekä pomppulinnaa.

Kuva: Puistoblues ry.

Blueskatu tarjoaa myös hieman vanhemmille diggareille ohjelmaa josta mainittakoon keskiviikon Keski-Uusimaa-lavalla klo 15.30 esiintyvä The Wyman Family. Jos tämä rockbändi ei saa jalkaa liikkumaan, niin ei sitten mikään. Tänä vuonna Eikan Olutpubi on blueseissa mukana, joten jos jammaus jää kadulta päälle, voi iltaa jatkaa hyvien bändien tahdissa pubissa iltamyöhään.

Kuva: Olli Mikkonen.

Bluesin rytmejä on mahdollista tunnustella myös keskiviikkona klo 19.00 Rantapuiston Blueskirkossa tv:stä tutun Kristiina Braskin tahdissa.

Kuva: Puistoblues ry.

Puistoblues huipentuu lauantaiseen pääkonserttiin ja Puistopiknikiin Vanhankylänniemeen 30.6, jossa esiintyy mm. Euroopan paras blueskitaristi Erja Lyytinen sekä koko show’n päättävä John Hiatt & The Goners. John Hiattin Puistobluesin festivaalivierailu kuuluu osana hänen 30-vuotisjuhlakiertueeseen ja uskon, että keikasta kuin illasta tulee monella tapaa ikimuistoinen!

Perinteet vahvasti mukana!

Kuuleman mukaan Puistoblues ja eritysesti festivaaleihin liittyvä talkoolaisuus, on suorastaan elämäntapa osalle järvenpääläisistä, vieläpä monessa sukupolvessa. Pyysinkin todellisilta bluesdiggareilta vinkkejä festarinautinnon maksimoimiseen niin ensikertalaista kuin konkariblueskävijää silmällä pitäen. Ja kyllä niitä vinkkejä tulikin!

Kuva: Jari Kivelä.

Vastaajaksi valikoitui Erja Mähönen jota voi hyvällä syyllä kutsua ”Puistoblueskonkari-ladyksi”, hän nimittäin on osallistunut blueseihin jo 25 kertaa! Ja vinkkaa Puistobluesista asiantuntevasti seuraavaa.

Vinkit Puistobluesiin osallistuvalle ensikertalaiselle:
  1. lähde ajoissa paikalle, saat valita mieluisan filttipaikan
  2. panosta eväisiin, ne ovat toooooooosi tärkeitä
  3. tutustu tarkkaan eväistä annettuihin ohjeisiin, niitä tosiaan pitää noudattaa ja kassit syynätään portilla tarkkaan
  4. ota pikkukiikari mukaan, on kiva katsella esiintyjien ilmeitä
  5. jos olet herkkäkorvainen, ota omat korvatulpat mukaan, lapsille kunnon Peltorit
  6. retki-istuin/köllöttelypatja/tyynyjä mukaan oman filtin lisäksi, pehva siinä puutuu makaillessa, josset jaksa rokata
  7. varaudu sateeseen; muovilla tai pikkupressulla saat kaikki tavaratkin suojaan
  8. paikkakuntalaisen paras kulkuväline on fillari, fillariparkki on toimiva ja edullinen
  9. non-stop-bussi toimii myös hyvin, lähdön hetkellä varaudu venttailuun, matkustajia on paljon
  10. tulet yllättymään, kuinka nopeasti menee ”8 tunnin työpäivä” bluespiknikillä!

Kuva: Olli Mikkonen.

Vinkit jo vuosikausia käyneelle vieraalle:
  1. pinnistele muistia – mitä viime vuonna piti ottaa mukaan, muttet muistanut
  2. muutoin pätee samat ohjeet kuin ensikertalaiselle
  3. vanhoista Puistoblues-paidoista voi tehdä/teetättää piknik-filtin

Tule siis mukaan Järvenpään bluessykkeeseen ja ala luoda omia Puistobluesmuistoja hyvässä seurassa sekä tunnelmallisen, suoraan sydämeen pulppuavan musiikin tahdissa!

*Artikkelikuva: Olli Mikkonen.

Suomen ensimmäinen grocerant – Ravintola Sesonki

Ravintola Gastro Bar Sesonki, Järvenpää 

*Blogijuttu on tehty yhteistyössä Ravintola Gastro Bar Sesongin kanssa

Koko kevään ajan on täällä Järvenpäässä puhuttu K-Citymarketin yhteyteen avattavasta Ravintola Sesongista. Nyt kun maailmallakin tunnustusta saaneen huippukokin Matti Jämsenin ravintola on ollut avoinna vapusta asti eli noin kuukauden ajan, oli meidän aika käydä katsomassa mistä ihmeestä Järvenpään turuilla ja toreilla on oikein kohistu.

Ravintola Sesonki on helppo löytää. Ravintola sijaitsee todellakin samassa rakennuksessa kuin Citymarket. Kaupalla ja ravintolalla on paljon muutakin yhteistä kuin vain yhteinen tila, nimittäin kauppa toimii ravintolan kylmävarastona! Tästä lisänimi grocerant. Ja kun varastotilat eivät vie hukkatilaa, ei ravintolaan tarvita niin paljon kylmätilaa. Myös lounasmenuun kaupan tarjonta vaikuttaa yllättävän paljon, esimerkkinä kauppias saattaa soittaa ravintolaan, jos kaupan puolelle on jäämässä vaikkapa kirjolohta yli tarpeiden. Mainio tapa minimoida ruoka-ainehävikkiä.

Ensi silmäyksellä 57-paikkainen ravintola on sisutettu varsin hillityillä väreillä, harmaata ja jadenvihreää, ripauksella glamouria. Mikäli käyt ennen ruokailua pesemässä kätesi, törmäät unisex-toilettitiloissa Kullervo-riikinkukkoon sekä suurenmaailman tyyliin varustettuun wc-tilaan jossa pääsee kuivaamaan kätensä oikeisiin pyyhkeisiin sekä suihkauttamaan vaikkapa hiuslakkaa karkaaville kiehkuroillesi. Tarjolla on myös mm. topsypuikkoja ja hammastikkuja. Vain hovimestari James puuttuu… 😉

Pöytiin on katettu kristallisia vesilaseja, pellavaisia serviettejä sekä viinilaseja. Kaikesta näkee, että nyt ollaan lähempänä fine dining-ravintolaa kuin perus ketjuravintolaa. Kuitenkin ilmapiiri on vapautunut ja Sesongin tarjoilijat ovat iloisia ja hyvin sanavalmiita. Illan aikana myös huomataan, että ruoan ja juomien suhteen he ovat myös erittäin ammattitaitoisia.

Lasi cavaa, ehkäpä?

Lämpimän perjantai-illan kunniaksi aloitamme illan lasillisella cavaa. Luomukuohuviini on sopivan kuivaa mutta hedelmäistä.

Keittiömestarin tervehdys.

Ensimmäisenä pöytään tuodaan keittiömestarin tervehdys joka on kuin kukkalaatikko pienessä ruukussa. Makumatka alkaa retiiseillä ja parsalla jotka on upotettu mallasmuruun. Samalla pöytään tuodaan kahdenlaista leipää sekä voita tryffelisuolalla.

Varsinainen ruokailumme käsittää Sesongin viiden ruokalajin maistelumenuun suositelluilla juomilla. Emmekä suinkaan ole ravintolassa yksin, pöydät ovat jokaista paikkaa myöten täynnä. Iloinen puheen sekamelska sekoittuu auringon säteisiin jotka lankeavat suurista ikkunoista sisälle. Kuulemme tarjoilijaltamme, samalla kun hän kaataa laseihimme raikasta ja kevyttä valkoviiniä, että ikkunoihin on tulossa lähiaikoina verhot koska kaikki eivät auringosta ja sen valosta nauti ruokaillessaan.

Koko illan maistelumenu

Osa maistelumenun valikoimasta vaihtuu muutaman viikon välein. Maistelumenun saa myös kasvis- tai vegaaniversiona. Tänään ensimmäisenä ruokalajina on marinoitua parsaa, savustetuilla pekoninpaloilla sekä hollandaisekastikkeella.

Marinoitua parsaa, savustetuilla pekoninpaloilla sekä hollandaisekastikkeella.

Tuotu annos on kaunista katsottavaa ja hivelee makuaistin lisäksi myös esteettistä silmää. Varovasti leikkaan palasen vihreästä sekä valkoisesta parsasta ja uitan niitä kastikkeessa. Suussa sävähtää aromimyrsky joka päättyy kepeää sitruunaiseen, makeaan makuun. Annos on varsin onnistunut ja valkoinen tankoparsa, joka ei normaalisti kuulu minun suosikkeihin, on suorastaan jumalaista.

Grillattua perunarieskaa, mummon avomaankurkkua ja punasipulia.

Seuraavana pöytään tuodaan tammista, vahvaa valkoviiniä joka on minun makunystyröille hieman liian voimakasta. Syy tuhtiin viinivalintaan selviää kun pöytään tuodaan annokset jossa on grillattua perunarieskaa, mummon avomaankurkkua ja punasipulia. Rieskan päällä on aimo annos laardia.

Creme fraichea, hauen mätiä ruohosipulilla sekä tillillä höystettynä.

Annoksen lisäksi pöytään tuodaan pieni kulhollinen creme fraichea, hauen mätiä ruohosipulilla sekä tillillä höystettynä. Rieska, joka on muuten ravintolan resepteillä tehty, mutta Fazerin leipoma, on minulle hieman liian iso. Toisaalta hauenmätiannos on yllättävän hyvää ja kevyttä. Ja mummon avomaankurkku namia! Saisikohan tätä dogibackiin mukaan?

Pöytään tuotujen ruokalajien välissä kuluu sopivasti aikaa, ei liian paljon mutta ei liian vähänkään. Maistelumenu sopii mainiosti ystävien illanvieton oheistapahtumaksi, jonka parissa voi mainiosti vaihtaa kuulumiset kuten naapuripöydässä tapahtui. Riemukkaan naisseurueen pöydästä ei naurua ja kikatusta puuttunut.

Ruskistetussa voissa haudutettua varhaisperunaa, herneitä sekä savustettua ranskankermaa.

Pöytämme alkoi käydä ahtaaksi kaikille juomalaseille mitä pöytään on tuotu, eikä loppua näkynyt. Tietysti olisi auttanut asiaa, jos niitä olisi samassa tahdissa myös juonut… 😉 Seuraavan ruoan juomaksi valikoitui mäntsäläläisen pienolutpanimon Panimokiisken tuote Vastaranta, joka on kauniin kullan keltaista suodattamatonta savulageria. Palanpainikkeeksi pöytäämme tuodaan jälleen kaunis annos, joka käsittää ruskistetussa voissa haudutettua varhaisperunaa, herneitä sekä savustettua ranskankermaa. Ranskankermasta on tehty annoksen päälle ”katto” joka ravintolan lämmöstä sulaa annoksen päälle. Ranskankerman alta löytyy pikkuruisia perunoita, herneitä sekä jännittävä kananmunankeltuaisesta tehty pisara joka mukavasti täydentää annosta.

Tässä vaiheessa vatsa alkaa jo ilmoitella, että alkaa olla täysi. Suurin syyllinen tähän on pöytään tuotu herkullinen mallasleipä, jota on tullut maisteltua hieman liikaakin. Leipää kun saa pyydettäessä lisää, mikäli pikkunälkä edelleen vaivaa ruokailijaa.

Grillattua karitsanniskaa, lisukkeina purjoa ja valkonaurista, mehevällä kermakastikkeella.

Samalla pöytään tuodaan vahvaa lähes luumumaista punaviiniä, joten on aika pääruoan. Annos osoittautuu grillatuksi karitsanniskaksi, lisukkeina purjoa ja valkonaurista sekä ehkä maailman parasta kermakastiketta. Kastikkeen lisukkeina on pippurinsiemeniä sekä mustaherukoita. Ravintolassa on muuten tapana, että kastikkeet tulevat pöytään keittiömestareiden saattelemina, näin jokainen ruokailija pääsee vaihtamaan sanasen tai toisenkin itse ruoan tekijän kanssa. Kastikkeita saa pyydettäessä myös lisää.

Vaikka vatsa onkin jo varsin pinkeä, karitsa on aivan mielettömän maukasta. Lihan säikeet suorastaan irtoavat toisistaan, ja kaukana on pääsiäisen villalta maistuva patukka. Karitsa on ehdottomasti koko illan bravuuri!

Mansikkalientä ja shamppanjajäädykettä.

Hykertelemme onnellisina pöydässämme kun eteemme tuodaan pieni jälkiruokamaistiainen keittiöstä. Pienessä kulhossa on mansikkalientä ja shamppanjajäädykettä. Annos raikastaa mukavasti makunystyrät varsinaista jälkiruokaa varten, joka on porkkanakakkua, appelsiinia sekä kardemummaa pienellä jäätelönokareella. Kyytipojaksi pöytään tuodaan vielä unkarilaista Tokaji-jälkiruokaviiniä.

Porkkanakakkua, appelsiinia sekä kardemummaa pienellä jäätelönokareella.

Jälkiruoka-annos on sekä kaunis että kekseliäs kuten jokainen annos ennen tätä. Pienet kuivatut porkkanan ”kukat” koristavat lautasta sekä antavat suutuntumaa annokseen.

Lähtisivätkö keittiömestarit meidän mukaan?

Vaikka ilta on nuori, huomaamme istuneemme Sesonki Gastro Barissa kolme tuntia. Muut ravintolavieraat ovat illan aikana vaihtunut toisiin sekä lopulta lähteneet pois omille teilleen, ja olemme henkilökunnan kanssa ravintolassa kaksin. Mikä mainio paikka mennä juttelemaan keittiömestareiden kanssa. Väsyneet, mutta onnelliset keittiömestarit Lasse Lindström sekä Miikkael Linnakangas ovat iloisesti yllättyneitä siitä kuinka järvenpääläiset asiakkaat ovat ottaneet ravintolan sekä lähiruoan vastaan.

Sesongin keittiömestarit Lasse Lindström sekä Miikkael Linnakangas.

Ravintolan jokainen annos on käsityötä ja suurella sydämellä tehty, mitään puolivalmisteita ei ravintolassa käytetä. Raaka-aineet käydään hakemassa puisilla kärryillä Citymarketin puolelta, joten jokainen ruoka on tehty samoista aineksista kuin mitä järvenpääläisiin koteihinkin ostetaan. Tässä vaiheessa yritin vinkata, että keittiömestarit voisivat tulla myös meille niitä kokkaamaan…  Aivan tähän he eivät lähteneet,  mutta lähitulevaisuudessa jokaisen on mahdollista saada vinkkejä omaan ruoanlaittoonsa, nimittäin Citymarketin lihatiski uudistuu ja remontin jälkeen, ravintolan keittiömestarit ovat lihatiskin demokeittiössä antamassa vinkkejä hyvään ruoanlaittoon.

Tätä odotellessa… Lämmin ilta on vaihtunut viileäksi kevätyöksi kun sukelsimme vatsat täysinä toukokuun hämärään. Enää en ihmettele miksi ravintolasta kohistiin etukäteen niin paljon, Sesonkiin kannattaa tulla ehdottomasti myös kauempaakin!

Ravintola on avoinna

Ravintola Sesongissa tarjotaan lounasta tiistaista torstaihin klo 11.00 – 14.00. Lounaan hinta 7,50 – 14,50€.

Kolme Sesongin keittiön valitsemaa ruokalajia 41€. Koko maistelumenu 55€.

Brunssia tarjolla sunnuntaisin klo 12.00 – 18.00. Hinta 32€.

Ravintola on avoinna: Maanantaisin suljettu. Tiistaista torstaihin klo 11.00 – 14.00 / 16.00 – 22.00. Perjantaisin klo 11.00 – 14.00 / 16.00 – 23.00. Lauantaisin 12.00 – 23.00 ja sunnuntaisin 12.00 – 18.00.

Ravintolan Gastro Bar Sesongin osoite: Helsingintie 41, 04410 Järvenpää.

 

 

 

Järnefeltien kodikas Suviranta

Taiteilijakoti Suviranta, Järvenpää

Minulla oli ilo päästä vierailemaan Suvirannassa 6.5. kun Järvenpään taidemuseon toimesta ensimmäinen yleisökierros taiteilijakodissa järjestettiin.

Tammikuuhun asti Suviranta on toiminut Järnefeltin perillisten yksityiskotina, mutta kiinteistön tultua myyntiin, Järvenpään kaupunki teki todellisen kulttuuriteon ja osti kiinteistön sekä osan irtaimistosta meidän kaikkien kulttuurista ja Suomen kultakauden taiteilijoista kiinnostuneiden iloksi.

Suviranta lyhyesti  

Suviranta on rakennettu Saimi ja Eero Järnefeltin taiteilijakodiksi vuonna 1901. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Usko Nyström, joka tunnetaan myös valokuvaaja ja toimittaja I. K. Inhan veljenä. Muita Nyströmin töitä ovat Imatran Valtionhotelli sekä Cygnaeuksen koulu Porista.

Saimi ja Eero Järnefelt, Venetsia 1894. Kuva: EJA.

Suvirannassa asui Saimin ja Eeron lisäksi heidän viisi lastaan; Leena, Heikki, Sara, Laura ja Olai. Myös sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden eli Juhani Ahon, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheiden kera oli aktiivista. Esimerkiksi taiteilijoiden lapsille järjestettiin yhteiskoulutusta kotikouluissa sekä perheiden kesken vaihdettiin puutarhatuotteita ja Tuusulanjärvestä saatuja kalasaaliita.

Taiteilijakodista kun on kyse, rakennuksesta löytyy suuri työhuone eli ateljeeri, jossa Eero maalasi töitään. Myöhemmin myös perheen tytär Laura, löysi tiensä taiteen pariin. Isä ja tytär tekivät mm. yhteisiä maalausmatkoja Lappiin ja itä-Suomeen.

Suviranta vuonna 1935. Kuva: EJA / Pietiläinen.

Vuonna 1917 Järnefeltit muuttivat Helsinkiin, Suvirannan jäädessä suvun kesähuvilaksi sekä juhlapaikaksi. Vuonna 1933 Suvirantaan muutti Järnefeltien tytär Laura ja vielä nykyisin rakennuksessa asuu hänen poikansa Juhani Kolehmainen vaimonsa kera.

Toukokuun alusta lähtien Suvirantaan on ollut mahdollista päästä tutustumaan noin tunnin kestävillä kiertokäynneillä. Opastettuja kierroksia tarjotaan toukokuusta syyskuuhun sunnuntaisin klo 11.00 (ennakkoilmoittautuminen). Pääsyliput: 8€/henkilö.

Opastukset ryhmille ennakkovarauksesta touko-syyskuussa ti, to, su klo 11.00 – 15.00, hinta 1-10 henkilöä 120 €, yli 11 henkilöä 120 € + 8 € / ylimenevä henkilö.

Osoite: Suvirannankatu, Järvenpää.

Kohteessa

Keväinen aurinko hemmottelee opastetulle kierrokselle osallistuvia. Tummansiniset orvokit ottavat ryhmän vastaan jo heti portilla. Saimi Järnefeltin kerrotaan olleen varsinainen viherpeukalo, ja Suvirannan pihalla onkin vielä jäljellä hänen hellimiä kasveja.

Piha on varsin rehevä, ottaen huomioon, että Järnefeltin ostaessa tontin, se oli kaikesta vihreästä loppuun koluttu Järvenpään kartanon vanha hevoshaka. Kasvien joukossa on mm. erikoisia syreenilajikkeita, keltavuokkoja sekä valkoista puskiniaa eli kirjailija Puskinin lempikukkaa.

Suviranta. Kuva: Heli Tiensuu.

Oppaamme Pinja Petäjä hakee meidät portilta rakennukselle. Suviranta toimii edelleen yksityiskotina ja nykyisillä omistajilla on rakennukseen elinikäinen asumisoikeus, joten pihalle ei noin vain voi mennä. Astelemme kuistille jossa saamme asuntonäytöistä tutut muovitossut jalkoihimme.

Maksun jälkeen alkaa matka Järnefeltien ja heidän taiteensa pariin. Pinja johdattelee ryhmää maalausten avulla, samalla esitellen jokaisen sosiaalisen yhteyden niin I. K. Inhan kautta Sibeliuksiin kuin Aleksi Gallen Kallelasta F. E. Sillanpäähän. Voidaan sanoa, että 1800-1900-lukujen taitteessa vaikuttajapiirit ovat olleet varsin pienet.

Suviranta talvella, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Kun Suviranta oli lähes valmis kesällä 1901 perhe, johon siinä vaiheessa kuului vanhemmat ja kaksi lasta, muutti Tuusulanjärven rannalle. Samana jouluna rakennuksessa pidettiin suuret joulujuhlat, joihin saapui yllätysvieras, nimittäin joulupukki! Joulupukki osoittautui naapuri Juhani Ahoksi joka toi lahjaksi povessaan pienen kissanpennun sekä runomuotoisen lupauksen lantakuormasta.

Suvirannan ateleeri. Kuva: Heli Tiensuu.

Ateljeerissa on lukuisia taideteoksia sekä kuuluisien töiden ensiluonnoksia. Teemme oppaan kanssa aikamatkan Eero Järnefeltin elämään; Pietarin, Pariisin kautta Helsinkiin ja Järvenpäähän. Eero Järnefelt oli molempien vanhempien puolelta aatelisuvun jäsen; isä August Alexander Järnefelt pohjoismaisen- ja äiti Elisabeth Konstantinova Clodt von Jurgensburg balttialaisen aatelissuvun jäsen. Järnefeltit olivat kuitenkin intohimoisia fennomaaneja, joka näkyy erityisesti Eeron töissä.

Maisema Tuusulanjärveltä, 1937, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Lukuisissa maalauksissa on taltioituna Suomen luontoa; pilviä, mäntyjä sekä muotokuvia ihmisistä heidän arkipuuhissaan. Eeron ehkä kuuluisin maalaus onkin Raatajat Rahanalaiset eli Kaski, joka löytyy nykyisin Helsingin Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Myös Tuusulanjärvi silkkiuikkuineen ja haukineen on monen työn aiheena sekä tietysti Eeron rakastamat rentukat.

Koli, 1917, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Suviranta toimi vuosikymmenien aikana useiden juhlien näyttämönä. Tähän liittyen kannattaa katsastaa ateljeesta löytyvä syvennys, jossa on itse tehty pöytä. Nykyisistä pöydistä poiketen pöytä on tehty leveämmäksi toisesta päästään, noudattaen puun omia muotoja. Tässä syvennyksessä on monet mielipiteet maailmanmenosta jaettu.

Leena puutarhatuolissa, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Opastus jatkuu kerroksen toisessa päädyssä jossa Järnefeltien aikaan sijaitsi lastenhuone. Huone on aikoinaan sisustettu hyvin käytännöllisesti ja esillä on edelleen mm. parvisänky sekä valtava kaapisto jossa on myös askartelunurkkaus. Lastenhuoneesta meni näppärästi portaat ylös vanhempien makuuhuoneeseen, johon emme kuitenkaan kierroksella pääse. Täältä löytyy yksi Järnefeltin rentukka-aiheinen teos joka on suorastaan unenomainen. Nurkassa on myös vanha kaappikello, joka aiemmin sijaitsi salissa.

Suviranta, vesiväri, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Kierros jatkuu saliin jossa käymme läpi lisää seinillä roikkuvia Järnefeltien taideteoksia. Mielestäni silmiin pistävän hieno työ on suuri saaristomaalaus, joka on ripustettu vanhan sohvaryhmän yläpuolelle. Koska Suviranta on toiminut yli sadan vuoden ajan yksityiskotina, sisustus on kerroksellista eikä suinkaan museomaista, ja juuri siksi koti on hyvin mielenkiintoinen. Täällä näkyy elämänjäljet!

Kierroksen loputtua on mahdollista vilkaista vielä eteisessä olevia Eeron grafiikkatöitä ja sen jälkeen omin päin tutustua viehättävään puutarhaan. Keväisen kukkaloiston ja valtavien tammien lisäksi, pihalta on varsin mainiot näkymät Tuusulanjärvelle. Enkä käynnin jälkeen enää yhtään ihmettele, miksi Eeron lempipaikka oli talon takakuistilla, kuistilta avautuvat näkymät kun viehättävät myös tällaista jolla ei pensseli kädessä oikein pysy.

Kaiken kaikkiaan, vierailu Suvirannassa oli vaikuttava ja silmiä avartava, vaikka maalaustaide ei suunnattomasti kiinnostaisikaan. Opastetulla aikamatkalla pääsi tutustumaan niin Suomen kuin alueen historiaan sekä taiteilijoiden todelliseen elämään, karikkoineen kaikkineen, unohtamatta heidän hienoja onnistumisia sekä yhteisiä juhlahetkiään.

* Jutun otsikkokuvana Suvirannan ateleeri. Kuva: Heli Tiensuu.

** Suuri kiitos Järvenpään taidemuseolle kuvituskuvien sekä Eero Järnefeltin taidemaalausten kuvalainoista!

 

Tuusulanjärven merkittävät matkailukohteet

Tuusulanjärvi; Tuusula ja Järvenpää

Tuusulanjärven ympäristöstä löytyy kulttuurinnälkäiselle kosolti tutkittavaa. Olen onnekseni saanut asua Keski-Uudellamaalla viimeiset 10 vuotta. Kulttuuritarjonta osaa silti edelleen hämmästyttää minua.

Kun kesälomat alkavat olla jälleen näköpiirissä, ajattelin kirjoittaa yhteenvedon kotiseutuni kohteista, jotta mahdollisimman moni muukin matkaaja löytäisi vastustamattomat museot ja kulttuurikodit. Unohtamatta Tuusulanjärven viehättäviä kahviloita, joiden leivonnaiset sulavat suussa. Myös alueen mielenkiintoisimmat majoitusvaihtoehdot löytyvät lyhyesti jutun lopusta.

Museot ja kulttuurikodit

Ahola

Vårbackan huvila tunnetaan paremmin Aholana, ja kirjailija Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeltin kotina. Täällä Aho asui perheensä kera 1897 – 1911. Perheen muutosta Vårbackaan katsotaan alkaneen myös laajemman taiteilijayhteisön muodostuminen Tuusulanjärven maisemiin.

Ahola on avoinna 2.5. – 30.9.2018, tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsylippujen hinnat: 7€/aikuiset, 4€/opiskelijat ja ilmainen sisäänpääsy alle 16v. lapsille.

Osoite: Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää.

Ainola

Ainola on eittämättä Tuusulanjärven tunnetuin kohde, oli mittapuuna niin kotimaiset kuin ulkomaiset matkailijat. Ainolassa matkailija pääsee aikamatkalle Aino ja Jean ”Janne” Sibeliuksen elämään. Sibeliuksen kodissa pääsee tutustumaan myös perheen arkisempaan puoleen kuten saunaan, unohtamatta kuitenkaan kansallissäveltäjän huippuvuosia.

Ainola on avoinna 2.5. – 30.9.2018, tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00. Kohde on suljettuna maanantaisin sekä 22. – 23.6.2018.

Pääsylippujen hinnat: 10€/aikuiset ja 2€/lapset. Opastus sisältyy pääsymaksuun jos opastus on varattu etukäteen.

Osoite: Ainolankatu, Järvenpää.

Aleksis Kiven kuolinmökki

Tuusulan Rantatiellä on pieni Syvälahden torppa, joka aikoinaan kuului Aleksis Kiven veljelle Albert Stenvallille ja hänen perheelleen. Aleksis tuli veljensä luokse Lapinlahden sairaalan hoitojakson jälkeen maaliskuussa 1872 ja menehtyi uudenvuodenaattona samana vuonna. Pienessä torpassa pääsee kurkistamaan 1800-luvun lopun asuinoloihin sekä yhteen murhamysteeriin joka ei vieläkään ole täysin ratkennut.

Aleksis Kiven kuolinmökki on avoinna 2.5. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00. 1.9. – 10.10. la–su klo 12.00 – 17.00.

Pääsyliput: Aikuiset/2 € ja lapset (12–18 v.) 1 €.

Osoite: Rantatie, Tuusula.

Erkkola

Taiteilijakoti Erkkola on yksi niistä Tuusulanjärven kohteista joka ei välttämättä ole matkailijalle kaikkein tunnetuin matkailunähtävyys. Erkkola on kuitenkin käymisen arvoinen paikka. Erkkolan rakennutti runoilija, toimittaja ja kunnallisneuvos J. H. Erkko, joka ehkä parhaiten tunnetaan sanoituksista lauluihin; Jouluaatto, Kansalaislaulu ja Hämäläistenlaulu. Erkkolassa on näinä päivinä vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, unohtamatta hirsitaloa joka kuiskii kävijälle mennyttä aikaa.

Taiteilijakoti Erkkola on avoinna ympäri vuoden. 2.5. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00. 1.9. – 16.12.2018 keskiviikosta sunnuntaihin klo 12.00 – 17.00. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 16.00.

Pääsylippujen hinnat: 5€/aikuiset ja 2€/lapset. Samalla lipulla pääsee tutustumaan kesäaikaan tien toisella puolella olevaan Aleksis Kiven kuolinmökkiin.

Osoite: Rantatie 25, Tuusula.

Halosenniemi

Aivan Tuusulanjärvenrannasta löytyy taiteilija Pekka Halosen ja hänen perheensä kotina sekä ateljeena toiminut Halosenniemi. Hirsinen rakennus on valloittava, järvelle avautuvat maisemat vain korostavat vaikutelmaa. Kohteessa on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä sekä muuta oheisohjelmaa.

Halosenniemi on avoinna ympäri vuoden. Touko-elokuussa Halosenniemi on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsylippujen hinnat: 8€/aikuiset ja 2€/lapset (7-17-vuotiaat).

Osoite: Halosenniementie 4-6, Tuusula.

Järvenpään taidemuseo

Järvenpään taidemuseo löytyy Järvenpään keskustasta, kirjaston alakerrasta. Museossa esitellään vaihtuvin näyttelyin Tuusulanjärven taiteilijoiden tuotantoa sekä heidän elämäänsä. Tänä kesänä esittelyvuorossa on Björn ja Tilly Soldan.

Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta-näyttely on avoinna 1.3. – 31.8.2018, touko-syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsyliput: 7€/aikuiset, 4€/opiskelijat ja ilmainen sisäänpääsy alle 16v. lapsille.

Osoite: Kirjastokatu 8, Järvenpää.

Lottamuseo

Syvärannan Lottamuseo on erikoismuseo joka on keskittynyt esittelemään naisten työtä sodan melskeessä. Nimensä mukaisesti kokoelmissa pääpaino on Lotissa ja heidän uhrauksistaan isänmaamme hyväksi. Vakiokokoelman lisäksi esillä on vaihtuvia näyttelyitä.

Lottamuseon alakerrassa toimii yksi Tuusulanjärven mielenkiintoisimmista kahviloista, nimittäin Lottakanttiini josta saa ostettua lounaan lisäksi perinteisillä isoäitien resepteillä tehtyjä leivonnaisia.

Lottamuseo on avoinna touko-syyskuun välisenä aikana (ti-su) klo 9.00 – 18.00. Talvisin aukioloajat ovat tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00.

Sisäänpääsymaksut: 6 €/aikuiset ja lapset (7-18 v.) 1 €. Ryhmäopastuksia, työpajoja, draamaopastuksia sekä nukketeatteria on museosta tilattavissa etukäteen.

Osoite: Rantatie 39, Tuusula,

Suviranta

Tuusulanjärven kulttuurikarttaan saatiin tänä keväänä uusi mielenkiintoinen kohde, kun Järvenpään kaupunki osti Järnefeltien perikunnalta Suvirannan itselleen. Suviranta toimi aiemmin Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekotina. Opastetuilla kierroksilla pääsee tutustumaan talon ensimmäiseen kerrokseen sekä puutarhaan.

Opastettuja kierroksia tarjotaan toukokuusta syyskuuhun sunnuntaisin klo 11.00 (ennakkoilmoittautuminen). Pääsyliput: 8€/henkilö.

Opastukset ryhmille ennakkovarauksesta touko-syyskuussa ti, to, su klo 11-15, hinta 1-10 henkilöä 120 €, yli 11 henkilöä 120 € + 8 € / ylimenevä henkilö.

Osoite: Suvirannankatu, Järvenpää.

Kahvilat Vellikello ja Kallio-Kuninkala

Jo mainitun Lottakanttiinin lisäksi kannattaa pistäytyä vanhaan viljamakasiiniin rakennetussa Kesäkahvila Vellikellossa. Itse tehtyjen suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi kahvila tarjoaa kesäiltoihin sopivaa toimintaa kuten näyttelyitä sekä klassista musiikkia.

Kesäkahvila Vellikello aukeaa toukokuun lopussa ja on avoinna elokuun puoliväliin asti klo 12.00 – 18.00.

Osoite: Sibeliuksenväylä 53 , Järvenpää.

Vellikellon lisäksi kannattaa pistäytyä Kahvila Kallio-Kuninkalassa. Kartanomaisen miljöön ja Tuusulanjärvelle avautuvien näkymien lisäksi kahvila tarjoaa luomutuotteita. Kahvila on osa Sibelius-Akatemian Musiikkikeskusta, joten viereisistä pöydistä voi löytyä hyvinkin musikaalista väkeä.

Kallio-Kuninkala on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00.

Osoite: Ristinummentie 6, Järvenpää.

Ravintolat ja majoitus

Tuusulanjärven rannoilla on useita majoituskohteita, jotka tarjoavat matkailijalle hienoja ja erikoisia majoituspalveluita. Miksi ei siis jäädä yöksi tai pariksi?

Gustavelund

Gustavelund on todellinen hyppy designin pariin. Hotelli tarjoaa taiteen ja suomalaisen muotoilun lisäksi ravintolatoimintaa sekä majoitustiloja aivan Tuusulanjärven rannalla.

Majoitusten hinnat alkaen 120€/2h huone.

Osoite: Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula.

Krapi

Krapi tarjoaa idyllisiä ravintola- ja majoituspalveluita sata vuotta vanhassa miljöössä. Krapi on yksi Tuusulan seitsemästä kantatilasta ja pihapiirissä onkin mukavasti niin mennyt kuin nykyisyys läsnä. Krapihovi tarjoaa puhtaista, kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Majoitusten hinnat alkaen 148€/2h huone.

Osoite: Krapi, Rantatie 2, Tuusula.

Majatalo Onnela

Majatalo Onnela on tunnettu kuuluisista asukkaistaan kuten Eino Leinosta sekä huikeasta saunamaailmastaan. Onnela sijaitsee hieman piilossa niemen kärjessä, jossa voisi istua ja katsella Tuusulanjärveä loputtomasti saunassa käynnin lomassa. Saunojen lisäksi Onnela tarjoaa nykyaikaista majoitusta uusituissa huoneissa.

Majoitusten hinnat alkaen 95€/2h huone.

Osoite: Majatalo Onnela, Rantatie 34, Tuusula.

Vanhankylän Kartano

Vanhankylänniemessä sijaitsevalla Vanhakylän kartanolla on pitkät juuret Järvenpään ja Tuusulan historiassa. Nykyisin kartano tarjoaa ravintola- tapahtuma- ja majoituspalveluita. Kesäaikaan kartanon mailla on tarjolla niin mökkimajoitusta kuin matkailuvaunu- ja campingpaikkoja.

Majoitusten hinnat alkaen 50€/mökki.

Osoite: Vanhankylän kartano, Stålhanentie 4, Järvenpää.

Härmän Rati

Pohjanmaalta Keski-Uudellemaalle saapuneet Härmän Ratin isännät tarjoavat lounas- ja juhlapalveluiden lisäksi majoitusta Härmän Ratin yläkerrassa. Huoneet on sisustettu talon henkeen sopivaksi. Alakerran ravintola on palkittu luomuruoistaan.

Majoitusten hinnat alkaen 90€/2h huone.

Osoite: Härmän Rati, Vähäjärvenkatu 1a, Järvenpää.

Tuusulanjärvi

Tuusulanjärven rannalla on kulttuurikohteidensa lisäksi, kaksi hyvin aktiivista asumiskeskusta, Järvenpään kaupunki sekä Tuusulan kunta. Keskuksista löytyy kaikki matkailua tukevat palvelut.

Myös luonto on lähellä, Tuusulanjärven ympäri kulkee mm. turvallinen pyöräilyreitti. Noin 25 kilometrin rengasreitin varrelle sijoittuu mukavasti valtaosa alueen nähtävyyksistä. Kännykkään ladattava mobiilisovellus neuvoo pyöräilijää matkan varrella.

Pyöräilijä voi myös pysähtyä matkan varrella piknikille Sarvikalliolle, joka tunnettiin aikoinaan myös kultakauden taiteilijoiden retkeilykohteena.

Mitä siis vielä odotat? Tule sinäkin Tuusulanjärvelle!

*Linkkien takaa löytyy jokaisen matkailukohteen omat sivut sekä minun ”vierailuraporttini” eri matkailukohteista

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta

Järvenpään taidemuseo 

Maaliskuun alussa Järvenpään taidemuseoon on avautunut uusi näyttely joka on samanaikaisesti mielenkiintoinen ja suorastaan intiimi. Näyttelyssä väläytetään yksityiskohtaisia tunnelmia ja elämänmakuisia tarinoita juurikin Björn ja Tilly Soldanin elämästä.

Tilly Soldan Nisse sylissään n. 1903. Museoviraston kuvakokoelmat.

Keitä he sitten olivat?

Mathilda ”Tilly” Soldan (synt. 1873) tunnetaan paremmin taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin siskona sekä hänen miehensä Juhani Ahon avovaimona. Tästä kolmiodraamasta on tehty tv-elokuvakin, mutta se ei ole näyttelyn teema.

Tilly oli myös aikansa uranuurtaja mitä tuli 1900-luvun alun lastenkotitoimintaan sekä lasten kohteluun. Tähän hänen kerrotaan saaneen sysäyksen oman poikansa Björnin ”Nissen” elämän ensivuosista. Nimittäin Tilly tuli raskaaksi siskonsa miehelle Juhani Aholle ja jotta vältyttiin ikäviltä puheilta sekä vihjailuilta, Tilly lähetettiin Ruotsiin synnyttämään vauva.

Tilly palasi Suomeen, poikavauva sijoitettiin ensin kasvattiperheeseen Tanskaan, josta Björn päätyi Porvooseen ja sieltä edelleen kasvattilapseksi Tillylle. Kyllä, äidilleen! Tuolloin ajat olivat erilaiset, eikä olisi tullut puheeksikaan ns. aviottoman lapsen pitäminen saati myöntäminen. Vasta kun Björn täytti 18 vuotta, Tilly kertoi pojalleen totuuden.

Tämä episodi kuitenkin herätti Tillyn ajattelemaan lasten parasta, ja hän perusti Ahon hänelle lahjoittamaan Ristinummen torppaan Kakarasaari-nimisen lastenkodin. Lastenkoti toimi 10 vuotta ja sen läpi kulki kymmeniä lapsia edelleen adoptoitavaksi.

Kakarasaaren lisäksi Tilly perusti Kauniaisiin toisen lastenkodin joka samalla toimi lastenhoito-opistona. Tillyllä oli ajatuksena, että jokaisella lastenkodin lapsella oli oma hoitaja. Tilly kävi hakemassa oppia Tukholmasta asti, mutta nopeasti edennyt syöpä keskeytti hyvin edenneen hankkeen ja Tilly menehtyi vuonna 1931 vain 58-vuotiaana.

Björn Soldan eli Nisse (1902-1953) tuli tunnetuksi valokuvaajana sekä dokumenttielokuvaajana. Hän työskenteli myös BBC:llä suomenkielisessä toimituksessa.

Näyttelyssä

Mikäli Soldanien tarina ei ole ennestään tuttu, suosittelen ottamaan näyttelyn henkilökunnan hihasta kiinni ja kuuntelemaan heidän asiantuntevia tarinoitaan.

Oppaanamme toimi museoassistentti Pinja Petäjä joka omalla innostuneella tyylillään sai meidätkin mukaansa Soldanin perheen kohtaloihin.  Näyttelyssä valotetaan Tillyn elämää lapsuusvuosilta aikuisuuteen asti ja tarina on loppua kohden oikeastaan traagista kuultavaa.

Venny Soldan-Brofeldt, Isän muotokuva (August Soldan), 1884, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Tillyn isä oli edellä aikaansa ja hänen mielestään niin perheen pojan kuin kaikkien viiden tytön piti saada koulutus. Hän myös luotsasi perhettään lempeästi eteenpäin, joka ei siihen aikaan ollut mitenkään itsestäänselvyys. Mm. suvun opettajatädit olivat sitä mieltä, että kasvatuskeinot olisivat saaneet olla huomattavasti ankarammat.

Venny Soldan-Brofeldt: Pojat verkkoja puikkaroimassa.

Tillyn sisko Venny oli 10 vuotta siskoaan vanhempi ja avioitui kirjailija Juhani Ahon kanssa. Venny pyysi siskoaan auttamaan taloudenpidossa valitettavin seurauksin. Pian Juhanilla oli vaimo sekä avovaimo lähes saman katon alla. Näyttelyssä pääseekin kurkistamaan perheen albumiin, näytillä on valokuvia kesäloman vietosta jouluun ja häistä lapsiin. Tuntuu kuin tirkistelisi perhesalaisuuksia.

Näyttelyssä esitellään kattavasti Tillyn elämäntyötä ja hänen rakkauttaan lapsiin. Tutustutaan myös lastenkodinhoitajiin kuten Isa Suomalaiseen sekä pieneen tyttöön ”Pikku-Juttaan” joka toimi Kauniaisten lastenkodin ”mannekiinina” ja lopulta löysi oman perheensä Kangasalalta. Vilaukselta pääsemme tutustumaan myös Tillyn toiseen ottalapseen Sirkka Inkeriin, tyttöön jonka myöhemmistä vaiheista ei historiankirjoille ole valitettavasti jäänyt mitään tietoa.

Venny Soldan-Brofeldt, Keihäänheitto, luonnos seinämaalaukseksi, 1915, öljy, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Mukana on paljon tuottelijaan Venny-siskon maalauksia sekä lyijykynätöitä. Puolet museosta on omistettu Nissen elämäntyölle, Aho&Soldan-filmiyhtiölle sekä Nissen mustavalkoisille, yksityiskohtaisille luontokuville. Museossa on myös katsottavana Nissen kuvaama dokumenttifilmi Kauniaisen lastenkodista, joka on harvinaisuus jo sinänsä.

Museossa on myös oma pieni ”Kakara-alue”, jossa on aivan pienille vauvoille suunniteltu moniaistinurkkaus sekä taaperoikäisille alue vanhanajan kotileikkeihin.

Näyttely ei rajoitu vain tähän museotilaan vaan tarjoaa pitkin kevättä ja kesää erilaisia aktiviteetteja vauvojen värikylvyistä, Tilly-draamaopastukseen sekä konserteista luentoihin ja erilaisiin työpajoihin. Kannattaa seurata taidemuseon tapahtuma-ilmoittelua.

Kaiken kaikkiaan näyttely on omalla tavallaan pysäyttävä. Samanaikaisesti on vaikea asettautua Tillyn kenkiin, niin erilainen maailma on silloin 1900-luvun alussa ollut. Tilly oli omalla tavallaan erittäin vahva ja pystyvä nainen.  Ja kuitenkin kaiken takana oli rakkaus, vaikkakin hajottava sellainen.

Venny Soldan-Brofeldt: Antti piirtää hiekassa.

Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta-näyttely on esillä Järvenpään taidemuseossa 31.8.2018 asti. Kauempaa näyttelyyn saapuville suosittelen myös vierailua Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entiseen kotitaloon Aholaan.

Järvenpään taidemuseo on avoinna helmikuusta huhtikuuhun, ke-su klo 10.00 – 17.00 ja toukokuusta syyskuuhun ti-su klo 11.00 – 18.00.

Näyttelylipun hinta: 7/6/4€.

Osoite: Kirjastokatu 8, Järvenpää.

Artikkelikuva: Venny Seoldan-Brofeldt, Pallolla leikkivät tytöt (leikkiviä lapsia), kopio, 1920, öljy,
Järvenpään taidemuseo. Kuva: Matias Uusikylä.

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Järvenpään taidemuseon kanssa.