Selaa kategoriaa

Iso-Britannia

c4

Tuulinen Isle of Portland

Isle of Portland, UK. Road trip, osa 5. 

c2

Maisemat ovat mahtavia.

Jatkaessamme matkaa The Donkey Sanctuaryltä, ajelimme kohti Isle of Portlandia idyllisten pikkukylien sekä varsin vaihtelevien maisemien välissä.

Köröttelimme rantatietä eteenpäin: välillä eteemme avautui mahtavia kilometrien pituisia hiekkarantoja, jyrkänteitä ja meren tyrskyjä. Suurimman ”vaikutuksen” kuitenkin teki teiden vaihtelevaisuus, välillä tiet olivat kahden auton levyisiä, joissakin kohdin kaventuen hädin tuskin yhden auton ajettavaksi. Samalla joko puusto tai heinät peittivät kurveissa vastaantulijoiden näkyvyyden. Onneksi ei ajettu pimeällä!

Välillä tiet olivat todella kapeita

Välillä tiet olivat todella kapeita.

Pysähdyimme lounaalle pieneen kylään ja astelimme sisään perhe-omisteiseen pubiin Charmouthissa. Täälläpäin lähes jokaisessa public housessa on hienot ovien päällä roikkuvat nimikyltit, joissakin useita vuosikymmeniä vanhoja. Pubeissa ruoka on usein konstailematonta ja edullista, eikä tämä pub tehnyt asiassa poikkeusta.

bb3

Ruokailun jälkeen jatkoimme matkaa niemen kärkeen Isle of Portlandiin (kaupungin sivut).

c5

Isle of Portland näköalapaikalta kuvattuna.

Kaupunki on osa ns. Jurassic coastia eli Unescon maailmanperintökohteeksi nimettyä Dorsetin ja Itä-Devonin rannikkoa (Jurassic coast). Viimeksi kaupunki oli otsikoissa vuoden 2012 Lontoon kesäolympialaisissa, kun kisojen purjehdusosuudet suoritettiin täällä. Tulipa näiltä vesiltä Suomeen myös kaksi purjehdusmitalia.

Varsin sopivan paikan olivat löytäneet, nimittäin kaupungissa tuuli varsin mukavasti. Kaupunkia edelsi Portland Beach Road, joka oli hyvin suora tie, jonka toista puolta reunusti pitkä hiekkaranta. Mukavalla säällä, ehkä joku paikallinen uskaltaa rannalla käydä ottamassa aurinkokylpyjä, nyt hiekkakaistale oli varsin lämpimästi pukeutuneiden ulkoilijoiden ja lenkkeilijöiden käytössä.

bb7
Kaupungin satamaan pysähtyvät isot risteilijät ja tuolloinkin näytti olevan laiva sataman suojassa. Ajoimme kaupungin läpi viereisen kukkulan näköalapaikalle. Kukkulan päällä oli kahvila sekä vuoden 2012 kisoihin, betonista ja paikallisesta kivestä louhittu, Olympiarenkaat-muistomerkki.

bb1

Vuoden 2012 Olympialaisen muistomerkki.

Vaikka varsinaisesti tällä reitillä ei ollut mitään isompia etukäteen bongattuja nähtävyyksiä tai tapahtumia, on välillä hyvä, että reissuissa on myös aikaa jolloin aivot voivat vain levätä. Ja prosessoida jo tapahtuneita asioita. Näissä maisemissa ja tunnelmissa sitä jälleen miettii kuinka onnekas onkaan, kun voi matkustella ja nähdä maailmaa!

Hämärän laskeutuessa posotimme autolla hieman pidemmän matkan Southamptoniin, seuraavaan pitstopiimme asti.c1

 

a7

Sidmouthin nelijalkaiset ystävät -The Donkey Sanctuary

Sidmouth, UK. Road trip, 4.osa. 

Matkalla Sidmouthiin

Matkalla Sidmouthiin

Exeterin jäädessä taaksemme suuntasimme automme kohti rannikkoa ja merenrantakaupunkia nimeltään Sidmouth. Osuimme kaupunkiin juuri kun siellä oli meneillään värikkäät Kansanmusiikkifestivaalit.

Kaupungin kapeat kadut olivat pukaten täynnä autoja, emmekä valitettavasti saaneet autoa mihinkään parkkiin. Seurasimme autosta käsin, kaupungin läpi virtaavaa ihmisvilinää. Lähes joka kulmassa oli joko markkinakrääsää pursuava myyntitiski tai kitaran säestyksellä laulava trubaduuri, jota kannustivat hippityylisissä vaatteissa olevat ilottelijat. Päivä oli harmaa, mutta se ei festareita tuntunut häiritsevän.

a1

Festarikansaa

Jatkoimme matkaa yhdelle etukäteen netistä bongatulle ”nähtävyydelle”, nimittäin The Donkey Sanctuarylle (Turvapaikan sivut). Kyseessä on kaltoinkohdeltujen aasien ja muulien turvapaikka. The Donkey Sanctuaryn perusti vuonna 1969 Dr. Elisabeth Svendsen. Hän rakastui jo hyvin nuorena aaseihin ja hieman vanhempana, hän haluasi auttaa kurjissa olosuhteissa pidettäviä hyötyeläimiä. Omistajat eivät olleet valmiit luopumaan aaseistaan edes rahasta, kunnes hän sai puhelun, jossa hänelle tarjottiin 204 aasia. Ne aasit joita Elisabeth ei ottaisi, ammuttaisiin, joten koko lauma tuli hänelle. Elisabeth eli koko elämänsä aaseilleen ja perheelleen uskollisena, kunnes menehtyi vuonna 2011. Hänen elämäntyönsä jatkuu ja tämä vierailemamme turvapaikka on hyvänä esimerkkinä siitä. Aasien turvapaikkafarmit ovat sittemmin laajentuneet ympäri Eurooppaa. Brittein saarten lisäksi, turvapaikkoja on Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa.

Aaseja laitumella

Aaseja laitumella

Farmilla oli nelijalkaisia ystäviä parisataa kappaletta! Niitä oli aitauksissa, talleissa ja ihan irrallaan. Irrallaan olevat tulivat helposti tervehtimään ja tuntuivat nauttivan jatkuvista rapsutuksista joita turistit, varsinkin ne pienimmät, heille tarjosivat. Itse turvapaikka on iso maalaistalo, jonka jokaisessa rakennuksessa on aaseihin liittyvää toimintaa. Matkailijalla on mahdollista myös adoptoida aasi sekä seurata uuden ystävänsä elämää, koko sen eliniän ajan (adoptoi aasi). Ihan kotiin asti adoptoitua karvakaveria ei siis saa, vaikka niin haluaisikin. Olivat ne ruskeasilmäiset ihanuudet sellaisia… varsinkin NE varsat!
b4

Kaikki aasit ovat merkittyjä, niillä on nimet kaulapannoissa sekä mikä tärkeintä, aasit näyttävät voivan oikein hyvin. Tosin Slade House Farmilla on myös aasiryhmiä, joilla on erilaisia ongelmia kuten: silmä-ja kavio-ongelmaiset sekä erikoisdieetillä olevat aasit.

b1

Vaikka aasien turvafarmeja on Briteissä useita, ainoastaan käymämme Slade House Farm on auki yleisölle. Huom. Farmi ovat auki vain tiettyyn aikaan päivästä, joten kannattaa katsoa vierailuajat etukäteen, mikäli haluaa mennä katsomaan otuksia.

a8

Vierailijoita varten tällä Sidmouthin farmilla on pieni Hayloft ravintola sekä matkamuistomyymälä. Matkamuistoista kaikki kerätyt varat menevät aasien auttamiseen. Matkoilta kotiin tuotu perinteinen jääkaappimagneettimme ostettiin tällä kertaa täältä.

Jos haluat vilkaista söpöliinejä vaikkapa juuri nyt, katso alta löytyvästä linkistä farmilta tulevaa livekuvaa:

https://www.thedonkeysanctuary.org.uk/webcams.

Ja jos ajelet Briteissä päin, kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan lutusia sydäntensulattajia ihan livenä!

Matka jatkuu…

a5

Siwrne dda!

Cardiff, Wales. Road trip, osa 3. 

a9

Englannin road tripillämme teimme mutkan myös Walesin puolelle Cardiffiin. Voit lukea kahdesta edellisestä osasta tästä: Bristol ja Bath. Saavuimme myöhään illalla Cardiffiin ja lyhyen ajokierroksen jälkeen emme oikein olleet vielä saaneet kaupungista tuntumaa, suuntaan eikä toiseen. Usean tuttavan olen kuullut kaupunkia kehuvan, joten annoimme kaupungille mahdollisuuden valloittaa meidät. Makoisien unien ja varsin kattavan aamiaisen jälkeen, luovutimme huoneemme pois ja läksimme haistelemaan Walesin tuulia.

d4

Cardiff esiintyi meille harmaana ja tihkusateisena. Aivan ensitöiksemme etsimme ostarin käsiimme, jotta voisimme täydentää sadevarustuksiamme sadetakeilla. Otimme suunnaksi opaskirjojen suositteleman St David´s Dewi Sant Cardiff-ostoskeskuksen, joka osoittautui aivan valtavaksi ostoskompleksiksi (ostarin sivut). Jos siis kaipaat sadesäällä puuhaa, tämä on oikea paikka siihen. Saimme varustustäydennykset tehtyä ja kävelimme ulos ihka uusien sadetakkiemme kanssa. Suunnaksi otimme kaupungin toisella laidalla sijaitsevan ja jo etukäteen linnakierroksen kohteeksi valitun Cardiffin linnan (linnan sivut). Nykyistä linnaa on alettu rakentamaan vanhan roomalaisen linnaleirin päälle jo noin 1000-luvulla. Hyvin vanhasta rakennuksesta on siis kyse.

deke1

Cardiffin linnan torni

Linnan porteista sisään ja ihmettelemään. Ensisilmäys jo kertoi, että linnasta ja alueesta on hienosti pidetty huolta. Porteista avautui näkymä vihreälle linnanpihalle ja pihan perällä, pienen kukkulan päällä töröttää The Norman Keep. Menemme ensimmäiseksi porteista oikealla olevan museokaupan tiskille ja ostaessamme liput, ilmoittaudumme mukaan House Toursille (Cardiff castle). Linnasta saa huomattavasti enemmän irti kun osallistuu opastetulle kierrokselle, hintakaan kun ei lompakkoa paina, vain 3£ sisäänpääsylipun lisäksi. Tarjolla on lukuisia muitakin opastettuja kierroksia aina kummituskierroksesta elokuvakierrokseen.

Oppaamme vei ryhmän läpi linnan myrskyisän historian, pureutui linnan merkkihenkilöiden elämään sekä kuljetti pitkin käytäviä ja pieniä sopukoita. Opas oli varsin asiansa osaava ja 50 minuuttia hujahti kuin siivillä. Suosittelen lämpimästi! Kierroksen jälkeen, tallustelemme linnan asuinhuoneistoissa vielä hetken, ennen linnan pihalla järjestettävää haukkanäytöstä.

Linnassa on äärimmäisen hienoja yksityiskohtia

Linnassa on äärimmäisen hienoja yksityiskohtia

Pihalla on häkeissä erilaisia pöllöjä ja haukkoja, joita pääsee katsomaan hyvinkin lähietäisyydeltä, tosin häkit ovat aivan liian pieniä hienoille siivekkäille ja se säälitti meitä kovasti.

Perinteisen haukkanäytöksen jälkeen, kiipesimme 50 kiviaskelmaa ylös The Norman Keepille (sivut). Tornista on varsin mukavat näkymät yli kaupungin. Alas päästyämme kiersimme ruohokentän ja mielikuvitus lähti laukkaamaan villisti ritariajan tiimellyksessä. Tähän ehkä vaikutti myös ruohokentälle kasattu sinivalkoinen ritariteltta. Oikeisiin ritareihin korskeine hevosineen ei valitettavasti linnan alueella törmätty. 😉

a6

The Norman Keep

Palasimme takaisin tähän päivään sekä siihen osaan linnaa, jossa oli tarjolla niin Cardiffin linnan historiaan, toiseen maailmansotaan sekä Brittien sotahistoriaan pureutuva näyttely. Näyttelyssä oli jokaisen mahdollista pukeutua uusvanhoihin sotaunivormuihin ja niin oli jälleen onnellinen, se meissä kaikissa asuva pieni sisäinen lapsi. Linna on tutustumisen arvoinen paikka. Myös linnan juhlasalia on mahdollista vuokrata yksityiskäyttöön, mikäli pätäkkää taskusta löytyy tarpeeksi…

d3

Jalkauduimme takaisin keskustaan. Kävimme syömässä ja kuljimme kävelykatua alas autolle. Sade oli loppunut ja uuden karheat sadetakkimme päätyivät (koko loppumatkan ajaksi) reppuihin. Niinhän se on, että silloin kun sinulla ei ole sadevarusteita – sataa ja sitten kun sellaiset on – ei sada.

Haimme automme, vilkaisimme sataman tarjonnan, Cardiff kun on aiemmin ollut kuuluisa hiilisatamastaan ja siirryimme tien päälle. Suuntana oli Caerphilly ja sen keskiaikainen Caerphillyn linna (linnan sivut). Kyseessä on mielikuvitusta (jälleen) hivelevä vallihaudoilla varusteltu kookas linna. Nykyisin linna toimii mm. tv- ja elokuvatuotannoissa ”kulisseina”, viimeksi BBC:lle tehdyn Merlin-sarjan tapahtumapaikkana.

c1

Caerphillyn linna

Caerphillyyn päästyämme, linna oli valitettavasti jo kiinni, joten muutaman valokuvan ottamisen sekä kylässä kiertelyn jälkeen, suuntasimme matkamme alas seuraavan kohteeseemme Exeteriin. Matkan varrella poikkesimme idylliseen rantakylään nimeltään Clevedon (Somerset), katsomassa Clevedon Pier:ä eli vanhaa laituria sekä oikomaan sääriämme. Nämä pienet ja hieman isommatkin englantilaiset kylät ja kaupungit ovat kaikille Brittidekkareita tv:stä seuraaville hyvin tutun oloisia. Ja koskaan ei voi tietää, milloin vaikkapa Hercule Poirot kävelykeppeineen ja pikkusikareineen ilmestyy nurkan takaa…

c3

Clevedon Pier

Exeteristä meillä ei ollut ennakko-odotuksia, paikka vain sopi mainiosti road trippimme pitstopiksi. Lisäksi paikan nimi jotenkin herättää mielikuvia Englantiin liittyvistä legendoista. Itse asiassa Exeteriä halkovan Exe-joen rannoilla oli asutusta jo ennen roomalaisia 50 jaa (Exeter). Eli ihan uudesta kaupungista ei ole kyse. Välittömästi hotellihuoneen lunastuksen jälkeen, lähdimme kierrokselle kaupungille.

b5

Osuimme kävelykadun päähän, jossa oli niin paikallisille kuin turisteillekin suunnattuja liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Varsinkin söpöt lahjatavaraliikkeet tekivät vaikutuksen. Myynnissä oli mm. uusintapainoksia vanhoista 20-luvun rantaelämää mainostavista postikorteista, joissa ylpeän oloiset naiset kokovartalo uimapuvuissaan nauttivat elämästään sinivalkoisissa lepotuoleissaan, hovimestarin (Jeeves?) tarjoillessa neidoille kylmää juotavaa.

Exeter on ihana pieni kaupunki

Exeter on ihana pieni kaupunki

Kävelimme kaupungin kapeita katuja kunnes päädyimme Exeterin päänähtävyyden pihaan. Kyseessä on vajaa 900 vuotta vanha Exeterin katedraali (Exeter katedraali). Exeterissä on ollut uskonnollista toimintaa hyvin varhaisesta vaiheesta asti. Esim. Piispanistuin siirrettiin kaupunkiin jo 1050-luvulla ja ennen tätä kaupungissa oli ollut luostari. Katedraalissa on hienon goottilaisen sisäkaton lisäksi tarjolla museokauppa sekä pieni kahvila. Katedraalin ympäristö on myös ihana, vanhoja matalia taloja, jotka tarjoavat ravintola- ja kahvilapalveluita.

Exeterin katedraali

Exeterin katedraali ja Italialainen ryhmä leirikoulussa

Exeter oli varsin soma kaupunki, jonka kujilla voisi viettää aikaa hieman kauemminkin. Jos Cardiff jäi tunnelmansa puolesta hieman kylmäksi, Exeter taas sai sydämen väpättämään nopeammin. Näissä pienemmissä kaupungeissa on vielä niiden ”henki” jäljellä, eikä ajan hammas (tässä tapauksessa nykyaika) ole päässyt liikaa niitä muuttamaan. Ainakaan tällaisen nostalgiaan taipuvaisen matkailijan mielestä!

Yön jälkeen heitimme Exeterille haikeat hyvästit. Road tripin seuraavassa jaksossa pääset tutustumaan mm. The Donkey Sanctuary:n sekä aivan ihaniin, mennyttä maailmaa huokuviin merenrantakaupunkeihin!

b6

Matka jatkuu pitkin Devonin maaseutua

 

timppa 2

Elementary, my dear Watson!

Bristol, UK. Road trip, osa 2. 

Uutta puolta kaupungista

Uutta puolta kaupungista

Bathin ihanan kaupungin jäädessä taakse (Bathin juttu), oli vuorossa noin parinkymmenen minuutin matkan päässä oleva kaupunki nimeltään Bristol. Olimme ”budjetoineet” kaupungille vuorokauden verran aikaa, mutta osa ajasta meni aamuisen Bathin ihasteluun ja käytännössä olimme myöhään iltapäivällä Bristolissa (opas). Bristol on hieman  nuorempi kaupunki kuin Bath, joten ihan samanlaista ahaa-elämystä se ei aiheuttanut. Kokoluokaltaan Bristol on Englannin 6. suurin ja Ison Britannian 8. suurin.

Melbourneen menijöitä?

Melbourneen menijöitä?

Hotellin etsintä, matkalaukut huoneeseen ja saman tien jalkaisin tutkimusmatkalle kaupunkiin. Kaupungin jakaa Bristolin kanava ja kaupungin nimeä kantava satama, josta löysimme ensimmäisen kohteemmekin Brunelin suunnittelema s/s Great Britainin (opas). Kyse on 1843 vesille lasketusta purjealuksesta, joka nykyisin toimii niin museona kuin juhlatilanakin. Eikä mikä tahansa laiva, nimittäin kyseinen paatti toimi myöhemmin esimerkkinä moderneille aluksille. Meidän visiitti jäi laivalla lyhyeksi, koska kello oli niin paljon, ettei sisään enää ketään päästetty. No, toiseen kertaan sitten!

Lotus lammas

Lotus lammas

Jatkoimme taivallusta noin 100 metriä ja kukas se nurkan takaa kurkistikaan kuin Late Lammas. Olimme sattumalta ajautuneet Aardman Animationsin studion pihaan, jossa Lotus-niminen ”Late” tilapäisesti asusteli. Studiosta tuli vahtimestari ulos, joka kertoi meille ja paikalle tulleelle toiselle lapsiperheelle, että kyse on hyväntekeväisyystempauksesta ja 70 erilaista Latea on ympäri kaupunkia. Vuoden 2015 lopulla Late Lampaat myytäisiin hyväntekeväisyyshuutokaupassa. Rahat olisivat menossa lastensairaalalle. Hän myös vinkkasi, että olisi olemassa erilaisia Late-kävelyreittejä, karttoja saisi kaupungin turistitoimistosta.

The bridge

The Clifton Suspension bridge

Valitettavasti vettä alkoi pirskotella, joten haimme auton ja läksimme pörräämään kaupungille. Olimme lukeneet silloista ja puutarhoista, joten niitä kohti. Ensimmäisenä vastaan tuli 1864 avattu The Clifton Suspension bridge (opas). Silta joka ylittää niin Avon joen kuin syvän Avon laaksonkin. Hieno riippusilta. Ajoimme hieman ahdasta siltaa pitkin ja käännyimme vasemmalle ylös puistoon Clifton Observatorylle (opas). Puistosta oli mahtavat näköalat alas joelle. Puisto on myös paikallisten suosittu piknik- ja lenkkialue.

Hetken maisemia ihailtuamme ja puiston opaskylttejä tutkittuamme, jatkoimme matkaa takaisin kaupunkiin.

Avon joki ja laakso

Avon joki ja laakso

Pyörähdimme Watershedissä olevan turistitoimiston kautta, jossa kerrottiin Late-karttojen olleen niin suosittuja, että tällä hetkellä kartat olivat tilapäisesti loppu. Turistitoimiston ikkunassa oli söpöä, söpömpi Timppa, meilläkin Suomessa TV2:ssa aikoinaan pyörinyt sarja, myös Aardman Animationsin tuotantoa. Turistitoimistossa perheen pienimmät olisivat voineet katsella animaatiota nurkkaan rakennetussa Late Lammas nurkkauksessa. Lapset saivat päähänsä myös Late-kruunun, puhumattakaan Late krääsänmyynnistä, joten siinä kaupungissa ainakin osataan tuotteistaminen. 😉

Sade yltyi sellaiseksi, että päätimme mennä vällyjen väliin hotelliin ja jatkaa tutkiskelua aamulla ennen matkan jatkumista. Muuten, Bristolissa sataa keskimäärin yhtä paljon kuin koko maassa, mutta on yksi maan aurinkoisimmista kaupungeista. Se näkyy puistojen vehreytenä ja erilaisina eksoottisina kukkina, joita esim. Avon laaksossa kasvaa.

Hatun tekijän hattu...

Hatun tekijän hattu…

Aamulla suuntasimme keskustaan, josta bongasimme mitä taitavimmin koristeltuja ja maalattuja Late Lampaita kuin myös vanhan luostarin rauniot. Sekä Saint Nicholas Marketin eli vanhan katetun kauppa-alueen, jossa oli myynnissä kaikenlaista lähinnä turisteille suunnattua tavaraa sekä snackkojuja. Kaupungissa on myös neljä muuta kauppa-aluetta. Mielenkiintoiseksi St. Nicholas Marketin alueen teki vanhat rakennukset sekä niissä roikkuvat hienot myyntikyltit. Tässä osassa kaupunkia historia oli todella läsnä satunnaista kulkijaa.

ovi

Paljon jäi kaupungista näkemättä. Tarjolla olisi ollut mm. Akvaario sekä palkittu Bristolin eläintarha, Blaisen linna, Clifton observatory luola, jne. Kaupunki sopii mainiosti niin aikuisten pidennetyn viikonlopun- kuin lapsiperheenkohteeksi. Tekeminen ei heti lopu kesken.

Bristol mainostaa itseään kaupungiksi jossa on positiivista pöhinää ja tämän allekirjoitan minäkin. Katukuvassa on paljon nuoria ihmisiä, iltaelämä on vilkasta ja kuvataanpa siellä Benedict Cumberbatchin tähdittämää uutta Sherlock Holmesiakin.

Tästä matka jatkui Walesiin, pysy mukana! :)