Browsing Category

Ilmajoki

Namituvan punavalkoraidalliset unelmat

Namitupa, Ilmajoki

*Blogijuttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Ilmajoen sekä Namituvan kanssa

Pohjanmaan lakeuksilta, tarkemmin sanottuna Ilmajoelta löytyy yksi Suomen harvoista käsityönä tuotteensa valmistavista karamelli-alan yrityksistä.

Ruotsalaista alkuperää olevat Polka-karamellikepit sekä mm. Pirun Väkevät Pohjalaiset valmistuvat pienen Namituvan tuotantotiloissa Ilmajoen keskustassa. Tehtaan karkintekosaloja on jokaisen matkailijan mahdollista mennä seuraamaan joko lasin takaa katsoen tai ohjelmapalveluna itse leipoen. Myös pienet maistiaiset luvataan katsojille tarjota!

Vain mielikuvitus on rajana karkkienteossa.

Perheeni pääsi kokeilemaan Polka-karamellin tekoa karamellileipurin jämäkässä valvonnassa.

Historian havinaa ja punavalkoraidallista kiemuraa

Namituvan putiikkiin astuessa vastaan tulvahtaa lämmin sekä aromikas tuoksu. Pöydät notkuvat herkkuja, puhumattakaan kauniista Enkelin Eväspussi pakkauksista jotka herttaisilla kuvilla ja kääreiden värikkyydellä vetävät heti puoleensa.

Namituvan kuuluisin tuote on kuitenkin piparmintun makuiset punavalkoisesta sokerimassasta tehdyt Polka-tuotteet. Juuri ne joita lapsena imeskeltiin ja ruotsalaisissa lastenelokuvissa ihasteltiin. Namituvalla tehtävien Polka-karamellien historia menee aina vuoteen 1859 asti jolloin Gränna nimisellä pienellä paikkakunnalla Etelä-Ruotsissa leskirouva Amalia Eriksson sai luvan leipoa Polkagris-sokerileivonnaisia. Työtä jatkoi Amalian tytär Ida. Namitupa sai reseptin haltuunsa vuonna 1995 ja on siitä asti valmistanut perinteisiä makeisia meidän kaikkien iloksi.

Toki Namituvalla vastataan kuluttajien asettamiin haasteisiin ja valikoimaa täydennetään jatkuvasti erilaisilla uusilla ja mielenkiintoisilla mauilla. Suomalaisten rakastaman salmiakin suosio näkyy myös Namituvan valikoimissa. Tarjolla on salmiakkia eri muodoissa pulverista koviin karkkeihin.

Namitupa tekee myös tilauksesta pienempiä eriä karamelleja esimerkiksi häihin, merkkipäivien kunniaksi tai yrityksen markkinointitilaisuuksiin.

Kuuma taikina venyy

Ennen tuotantotilaan menemistä, meidät puetaan kuin leikkaussaliin konsanaan. Tytär saa ihanan raidallisen essun päälleen ja pirteän leipurihatun. Käsien pesemisen ja desinfioinnin jälkeen saamme vielä muovihansikkaat käteemme. On aika leipoa!

Kuumassa muhii taikina joka sisältää varsin yksinkertaisia ainesosia: vettä, sokeria ja tippa etikkaa. Väri- ja makuaineen taikina saa vasta leipurinpöydällä.

Karamellileipuri Sujan kaataa 150 asteisen karamellitaikinan juuri rasvaamallemme marmoritasolle. Saamme lastat käteemme jolla tulikuumaa massaa aletaan käännellä tahdikkaasti. Lisäämme taikinaa piparminttuöljyä sekä punaista väriainetta, väriaineella värjätty osa otetaan päämassasta erilleen. Piparmintun tuoksu on huumaava!

Taikina viilenee nopeasti ja alamme veivata sitä käsillä. Kuulostaa helpommalta kuin onkaan, nimittäin hansikkaani tarttuvat kiinni karkkitaikinaan ja olemme nopeasti yhtä suurta möykkyä. 😉 En osaa irrottaa otettani tarpeeksi nopeasti taikinasta ja olen suoraan sanoen liemessä. Karamellileipuri auttaa hädässä ja saan uudet muovihansikkaat. Hetken veivauksen jälkeen alkaa taikinan venytys.

Taikinaa venytetään tangossa olevaa koukkua hyväksi käyttäen. Tai siis näin pitäisi tehdä, mutta minulla on tässäkin kohtaa tekniikka aivan kadoksissa ja tartun jälleen massaan kiinni. Venytyksen tarkoituksena on saada ilmaa taikinaan ja se muuttaa väriään sitä mukaan kun venytyskierroksia saadaan tehtyä. Toivotonta minun osaltani!

Ilmassa on kiireen tuntua. Yhdistämme punaiseksi värjätyn taikinaklöntin osaksi isompaa massaa. Ja vihdoin pääsemme kaikkein kivoimpaan vaiheeseen eli pyörittämään 1,6 kg taikinasta karamelleja. Keltaiset muovihansikkaat vaihtuvat ohuisiin läpinäkyviin hansikkaisiin, joilla on huomattavasti helpompi työskennellä. Taikina uhkaa jämähtää suuriksi pölkyiksi ja sitä mukaan kun saamme pienet piperryksemme tehtyä, muu taikina kovettuu. On niin kiirus, ettemme ehdi edes taikinaa maistella!

Kun taikina on muokattu uuteen uskoon ja pyöritelty tikkareiksi, tangoiksi ja pastilleiksi, pussitamme makeiset. Irtokaramellien sekaan laitamme ripauksen talkkia jotta namit eivät takerru toisiinsa kiinni.

Ja vóla, meillä on itse omin kätösin tehtyjä karamelleja laatikoissa. Mikä parasta, nämä karamellit eivät hetkessä vanhene, jos siis niitä yleensäkään jää tämän reissun jälkeen jäljelle.

Suuri arvostus käsityötä kohtaan

Leivontasession jälkeen ei voi kuin ihmetellä Namituvan henkilökunnan käsityötaitoja ja käsivarsien voimaa! Meille kun tehty taikina oli pieni verrattuna tuotannossa tehtävään monen kilon painoiseen karkkimassaan.

Koska taikina ei katso, kuka sitä leipoo, on leipureiden oltava nopeita ja kärsivällisiä. Puhumattakaan esteettisestä silmästä jolla taikinamöykystä saadaan kiireessä tehtyä sydämiä, keppejä, tankoja ja mitä ikinä mieleen tuleekaan.

Tule kokeilemaan!  

1 – 15 henkilön ryhmillä on tilauksesta mahdollista tulla Namituvalle karamellileipurin oppiin. Ja mikä parasta, tänne voivat tulla kaikki ekaluokkalaisesta mummoikäiseen asti. Samalla voi tehtaanmyymälästä ostaa mukaan herkkuja tai nauttia pienen kahvion tuotteista. Myynnissä on mm. oikeilla marjoilla ja karamellilla maustettua herkkupehmistä.

Namituvan Kiva Päivä ohjelmapalvelu tarjoaa lisäksi jos jonkinmoista toimintaa kaiken ikäisille. Lue tästä meidän FlyBoard kokeilusta!

Tule sinäkin jättämään jälkesi karkkimassan ihmeelliseen maailmaan ja tietysti, maistelemaan suussa sulavia herkkuja!

Kyrönjoesta kuuluu kikatusta

Ilmajoki

*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Ilmajoen sekä Namituvan Kiva Päivä ohjelmapalveluiden kanssa.

Kyrönjoki +8 astetta. Lämpötila ei todellakaan houkuttele uimaan, mutta jokea kohti olemme vakaasti menossa. Toisin kuin voisi kuvitella, meidän perheen kera käytiin etukäteen tiukkaa vääntöä siitä, kuka jokeen pääsee pulikoimaan. Olihan meille tarjottu mahdollisuutta päästä kokeilemaan Dubain lämmöstäkin tutuksi tullutta ja Suomeen rantautunut aktiviteettia, huimapäitä houkuttelevaa FlyBoard-lautailua!

Kiva Päivä ohjelmapalvelut ovat tarjonneet hulppeita seikkailuja ja hurjia aktiviteetteja jo vuodesta 1997. Näinä vuosina sadat Tyky-, polttari-, synttäri- ja virkistysryhmät ovat päässeet kokeilemaan mm. FlyBoardingia kesästä 2014 alkaen, jossa hetken verran voimme leikkiä olevamme supersankareita ja lentää jopa 15 metriin asti painottomina vesisuihkun pönkittämänä. Varsinaisia rajoitteita ei kyseiselle aktiviteetille ole, mikäli olet perusterve, yli 45-kiloinen ja etkä pelkää vettä, on sinunkin mahdollista testata lajia.

Joki kutsuu kulkijaa

Ajamme Ilmajoelta löytyvän Herralan kartanon sisäpihalle. Joessa on tällä hetkellä polttarisankari kokeilemassa FlyBoardingia märkäpuku päällä. Näkee selvästi kun nuoren sankarin voimat alkavat huveta ja hän tulee läiskähtäen alas jokeen muun polttariporukan hurratessa rannalla.

Syyskuun olessa lopuillaan joki osaa olla kylmä, eikä pieni viima ainakaan auta asiaa. Polttariseurueen viluisin jäsen kiipeääkin pakettiautoon kesken huvin lämmittelemään, polttarisankarin pärskiessä kylmää vettä joessa. Höh!! FlyBoardingia voi muuten kokeilla jäiden tuloon saakka, vaikka vesi olisikin kylmää.

Lentoaika tulee täyteen ja sankari pääsee takaisin laiturille ja jatkamaan omaa ikimuistoista päiväänsä, toivottavasti johonkin lämpimään. On meidän vuoromme kokeilla supersankarina oloa. FlyBoardingia päätyy lopulta kokeilemaan teini-ikäinen tyttäremme.

Mutta ennen jokeen menoa; tytär puetaan kuivapukuun ja vesiskootteria ohjaava Reijo Laine käy läpi rauhallisesti ohjeet kuinka joessa toimitaan. Mitä ikinä joessa tapahtuukin, mene aina mahallesi! Tytärtä jännittää suunnattomasti kun rullalaudan levyisen FlyBoarding-laudan wakeboard-monot kiinnitetään hänen kapeisiin jalkoihinsa.

Nyt se on menoa…

Adrenaalihörppy vie mukanaan

Seuraavan puolen tunnin ajan kuuluu joesta jatkuvaa kikatusta ja selkeästi FlyBoarding on erittäin hauskaa hommaa. Käytännössä Reijo kaasuttaa vesiskootteria ja skootteriin lisätty suuri palokuntatyyppinen vesiputki työntää vettä FlyBoard-lautaan. Kun vesi purkautuu paineella laudan suuttimista ulos, se nostattaa henkilön ylös metrien korkeudelle joen pinnalle.

Reijo säätelee painetta, joten onnistumisen ja epäonnistumisen kautta löytyy kunkin oma tapa olla supersankari.

Menee kuitenkin hetki ennen kuin tytär alkaa luottaa vartaloonsa; lauta on nimittäin hyvin herkkä, jos polvet ovat koukussa mäiskähdät mahallesi, jos olet liikaa kantapäillä, molskahdus kuuluu toiseen suuntaan. Pelkkä katsominenkin on hyvin viihdyttävää hommaa, ja tietenkin kun homma alkaa sujua, on ilmasuihkun ylös viemä tytär jylhää katsottavaa.

Kaikki kiva kuitenkin loppuu aikanaan, niin myös tämä testaus. Rantaa tulee tytär joka värisee punaposkisena innosta soikeana. Kylmä vesi unohtui kuulemma heti kun FlyBoardingin alkoi, ja itse asiassa ne läiskähdykset olivat aivan mahtavia! Tätä tahtoo lisää!!

Tiiviin kuivapuvun riisuminen vie oman aikansa, ja hetken päästä puvun sisältä paljastuu täysin kuivat vaatteet omaava tyttö, joka sai juuri tämän syksyn hienoimmat kiksit.

Kiva Päivä tulee luoksesi

Ilmajoen Namituvan yhteydessä toimiva Kiva Päivä tarjoaa jokaisella sopivia aktiviteetteja. Mikäli FlyBoarding on mielestäsi sinulle tai ryhmällesi liian hurjaa hommaa, on tarjolla myös säyseämpiä ohjelmanumeroita. Namituvalla on mm. mahdollisuus päästä leipomaan kaikkien rakastamia Polka-karamelleja (tästä leipomisesta kertoo muuten seuraava blogijuttuni lisää), risteillä Kyrönjoella Jaakko Ilkka jokilautalla tai geokätköillä metsässä. Ja huimapäille on luvassa vaikka mitä: mitäpä sanoisit vaikkapa juoksubengistä, rodeoratsastuksesta, taisteludonitseista, vesirollerista tai sumopainista? Tai leikkimielisestä crossikisasta huikeilla, tasapaino-ohjauksella toimivilla telakoneilla, DTV Shreddereillä?

Mielestäni parasta Kiva Päivä ohjelmapalveluissa on mukavan palvelun ja laajan valikoiman lisäksi se, että aktiviteetit tulevat sinne missä sinäkin ja ryhmäsi olette. Palveluita voidaan myös räätälöidä joka makuun sopivaksi, katso lisää tietoa tämän linkin takaa.

Lähde sinäkin voittamaan omat ennakkoluulosi hyvässä seurassa!

 

 

 

Kotimaista kossua Koskenkorvasta

Trahteeri, Koskenkorva

Ilmajoelta Koskenkorvan kylästä löytyy Koskenkorva museo, jota pitää Koskenkorva-niminen perhe. Sattumaako? En usko. Pääsimme vierailemaan kiireisenä heinäkuun päivänä todella ystävällisen isäntäperheen luona Koskenkorvassa.

Seuraavana pääset mukaani tutustumaan Pitopalvelu Koskenkorvan Trahteeriin sekä Koskenkorva museoon.

Koskenkorvan Trahteeri ja museo lyhyesti

Koskenkorvan tila ja talo sijaitsevat aivan Altia Koskenkorvan tehtaan ”pihapiirissä”.

Vuodesta 1997 alkaen Trahteeri on tarjonnut pohjalaista pitopalvelua parhaimmillaan. Trahteeri on tullut kuuluisaksi hyvästä ja maukkaasta ruoastaan sekä saunamaailmastaan. Sijaitseepa tilalla suora hana viereiselle viinatehtaallekin…

Pitopalvelun lisäksi tarjolla on aittamajoitusta, kokouspalveluita sekä Koskenkorva museo, joka on ainutlaatuinen kokonaisuus ”kossun” menneistä vuosista.

Tänään

Saavumme suuren keltaisen maalaistalon pihapiiriin. Läsnä on myös linja-autollinen Sokko-treffivieraita, jotka ovat tulleet lounaalle Trahteeriin. Sokkotreffit ovat alueen uusin keksintö, jossa halukkaat kulttuurinnälkäiset ihmiset ilmoittautuvat päivän kestävälle retkelle mukaan, tietämättä minne heidät oikein viedään. Tosi hyvä idea!

Saamme oppaaksemme Sari Koskenkorvan, joka on tilan emännän mukaan ”ihmeellisen ihana miniä”.

Saunat

Sari kuljettaa meidät ensi tilan perälle, josta koko toiminta sai alkunsa, nimittäin heidän saunoistaan. Ulkosauna-alueelta pellon laidalta löytyy Aitokiuas- ja savusauna. Löytyypä täältä myös iso palju eli varipata sekä pieneen rakennukseen rakennettu kylmäpalju eli luxusavanto, joka täytetään tarvittaessa kylmällä vedellä. Saunoista pääsee mukavasti vilvoittelemaan rypsipellon viereen.

Tilalla harrastetaan sekasaunomista ja sitä varten tila on kehittänyt saunatrikoot eli erilliset saunomisasut. Asut ovat isännän suunnittelemat ja paikallisen ompelijan tekemät. Naisten kokoja on neljä, joten jokaisen muodoille löytyy omansa. Ja näitä trikoita voi ostaa myös tuliaisiksi, esimerkiksi seuraavan tasavuosipäivän sankarille lahjaksi.

Naisten saunatrikoot.

Aitat

Pohjalaiseen tyylin pihan toiselta puolelta löytyy punamultamaalilla maalattu iso aittarakennus. Täältä löytyy varsin tilavia huoneita erikokoisille seurueille. Jo nimiltään aittahuoneet ovat ihania, vai mitä sanot: Könni, Kuhna, Väentupa sekä Hiiri ja Laari. Yön hintakaan ei kukkaroa kauheasti kurmuuta, hinnat alkaen 40€/hlö/yö. Hintaan kuuluu kattava aamiaisbrunssi, petivaatteet ja pyyhkeet, vierailu Koskenkorva museossa sekä aamupäiväsauna.

Pihapiiristä löytyy myös trampoliini pienemmille vieraille.

Aitan kulmalta löytyy verkkohäkki, jossa värikäs kukko paimentaa muutamaa kanaansa ylpeänä.

Ruokailutilat

Tutustumme ulkorakennuksessa oleviin ruokailutiloihin. Piharakennuksesta löytyy entinen talli, jossa on nykyisin varsin mukavan oloinen lämmitetty Kestikievari sekä katettu ruokailutila pihalta. Myös oma pieni baari löytyy tilalta.

Kestikievari on vanhassa tallissa. Jokainen pöytäryhmä on nimetty tilalla olleiden hevosten mukaan.

Kestikievarissa juomme kupposet kahvia sekä saamme maistaa kuohkeaa talon pullaa samalla kun Päivi-emäntä kertoo meille Trahteerin herkuista. Miltä kuulostaisi seuraavat antimet: viinaan hukkuneet kalat, ”homehtunut” juuresloota ja kohmettunut kaakku?

Ruokapuolella panostetaan laatuun ja hyväksi havaittuihin, maistuviin perinneruokiin. Tarjottava liha on aina suomalaista. Makujen kanssa ”ei pelleillä”, tilalla tarjotaan meheviä kasviksia, oikeaa perunamuusia, läskisoosia, lihapullia, jne. Nam!

Koskenkorva museo

Ruokailutilojen esittelyn jälkeen liitymme Martti-isännän seuraan museon puolelle. Siinä on kuulkaas mies, jolta eivät tarinat lopu kesken! Isännän intohimon kohde on juurikin tämä museo.

Museossa on esillä kolme näyttelyä: Viina ja Suomi, Koskenkorvan viinatehdas sekä Könnit. Jälkimmäinen näyttely kertoo kuuluisasta kellotekijäsuvusta, jonka sukuhaaraan isäntäkin kuuluu.

Koskenkorva museo.

Museossa on jos jonkinmoista vitriiniä, infotaulua, pulloa ja vempainta, joiden tarkempaan tutkimiseen menisi varmasti koko päivä. Valitettavasti meillä ei ollut aikaa kuin muutaman esineen läpikäymiseen isännän kanssa.

Meille esiteltiin suuri viinapönttö, jonka oli tehnyt kukas muukaan kuin Könnit. Isännän mukaan, suvulla olisi ollut osaamista vaikka mihin, mutta he keskittyivät rakentamaan kelloja. Museosta löytyy myös baaritiski, jolta täysi-ikäiset voivat ostaa maistiaispaukkuja erilaisista kossumauista.

Museossa on myös pieni matkamuistomyymälä, josta voit ostaa mukaasi lähes kaikkea muuta paitsi pulloja.

Sisäsaunat ja saunatrikoot

Museosta pääsemme sisäkautta varsinaiselle kylpyläpuolelle, josta löytyy niin infrapuna- kuin viihdesaunakin. Viihdesaunasta löytyy mm. televisio sekä tähtitaivasvalaistus.

Kylpylästä löytyy myös kahdenistuttavia ammeita, esimerkiksi naisten omiin hemmotteluiltoihin. Mahdollisuus on nauttia intialaisesta päähieronnasta, luomu-yrttikylvyistä tai ulkoisista viinahoidoista.

Vaikka Trahteerilla harrastetaan säädyllistä sekasaunomista talon omissa Saunatrikoissa, molemmille sukupuolille on omat pukeutumis- ja suihkutilat tarjolla.

Viinahana

Läheltä kylpylätilaa löytyy isolla munalukolla lukittu kaappi, joka aukaistaan vain hetkeksi valokuvan ottamista varten. Kaapista löytyy mikäs muukaan kuin hana, emännän mukaan suoraan viereiselle viinatehtaalle. Saunatilaisuuksiin kuuluu hallittu vierailu kaapilla Martti-isännän kanssa.

Koskenkorvan Trahteeri on käymisen arvoinen paikka, mikäli Pohjanmaalla liikuskelet. Seinäjoki on 25 kilometrin päässä ja Kurikka 10 kilometrin päässä. Tai mitä jos varaat seurueellesi ihka oman tilaisuuden Trahteerissa!

Trahteeri on avoinna ryhmille tilauksesta. Koskenkorva museo on avoinna 5.8. asti klo 10.00 – 18.00. Muina aikoina museo on avoinna tilauksesta.