Browsing Category

Eurooppa

Kiehtova Plovdiv

Plovdiv, Bulgaria. Osa 3.

Pikaisen aamiaisen jälkeen hyppäsimme kärryymme ja aloitimme matkan Plovdiviin noin 260 kilometrin päähän Pomoriesta. Ohitimme Burgasin ja ajoimme lähes luotisuoraa moottoritietä A1:stä nimeltään Highway ”Trakiya”, muutamaa huoltoasema käyntiä lukuunottamatta suoraan Plovdiviin. Emme ennen Bulgariaan tuloa olleet ikinä tuollaisesta kaupungista kuulleetkaan. Mikä meidät sitten sai tuonne lähtemään?

IMG_1362

Matkan varrella alkoi näkyä kylttejä, missä luki mm. sellaisia mielenkiintoisia paikkoja kuten Istanbul ja Sofia. Mitäs jos lähdettäisiin… Kaarsimme kuitenkin moottoritien rampista alas Plovdiviin.

IMG_2222

Plovdiv pähkinänkuoressa: Plovdiv on niin kaupungin kuin alueen nimi. Kaupungissa asuu noin 340 000 ihmistä. Plovdiv sijaitsee sisämaassa Maritsa-joen varrella. Kaupunki on hyvin vanha, ensimmäiset asutukset paikalla ovat olleet yli 8000 vuotta sitten. Plovdiv on yhdistelmä uutta ja  erittäin vanhaa. Hyvin eläväinen ja kaunis kaupunki. Tämä sai meidätkin tulemaan päiväksi tänne, lähes kolmensadan kilometrin päähän Pomoriesta.

IMG_2219

Ajoimme suoraan vanhan kaupungin osaan. Luvassa olisi kävelyä nupukivikaduilla. Kun saimme auton parkkiin, köpöttely kohti kukkulaa saattoi alkaa. IMG_2220

Kukkulalle päästäkseen on ensin löydettävä muuriin tehty aukko ja kuljettava jyhkeistä muureista sisään alueelle. Vielä senkin jälkeen on taivallusta satoja metrejä ylöspäin, kunnes pääsee itse kohteeseen. Kyse on nimittäin erittäin hyvin säilyneestä vanhasta kaupunginosasta, joka restauroinnin avulla pidetään siinä kunnossa, että turistit, lähinnä balkanilaiset, saapuvat uudestaan ja uudestaan tänne.

Haimme sattumalta eteen tulleesta turistitoimistosta alueen kartan, johon oli merkitty jokainen hieno rakennus tai muu nähtävyys, joka reitin varrelta kannattaisi käydä katsomassa.

IMG_2224

IMG_2225

Talot ovat vallan ihania, seinämaalaukset ovat komeita, vaikkakin hyvin uskonnollisia ja kirsikkana kakun päällä on vanha kreikkalainen amfiteatteri. Täällä sanan mukaisesti kohtaavat niin nyky- kuin antiikin aika, höysteenä roomalaisia ja keskiaikaisia mausteita.

IMG_2221

En tosiaan ollut ikinä tästä Plovdivin Vanhastakaupungista kuullutkaan. Päivästä Plovdissa muodostui koko reissun antoisin ja monella eri tavalla paras päivä. Eikä vähiten fiilikseen vaikuttanut lämmin auringonpaiste.

IMG_2231

IMG_2229

Kävelimme pitkin vanhoja, kapeita katuja. Kurkistelimme avoimista ovista sisälle sisäpihoihin, tutkiskelimme kirpputorien tarjontaa, ohitimme muutaman turistikojun, jotka nekin olivat alueen tyyliin hyvin sopivia sekä löydettyämme kreikkalaisen amfiteatterin, istuimme hieman ylihintaiseen kahvilaan juomaan drinksut, kisujen pyöriessä jaloissa. Upeista näköaloista on maksettava… Tämä se vasta on elämää, loma isolla L:llä.

IMG_1363

IMG_2236

Aikamme kahvilassa istuttuamme, astelimme amfiteatterin portaat alas ja kävelimme alas Mother of God-kirkon edustaa pitkin kaupunkiin. Nykyaikaiselle kävelykadulle päästyämme, vastaan tuli Philippopoliksen stadion. Kyse on antiikinaikaisesta stadionista, joka on mukavasti jätetty keskelle nykyaikaista katuvilinää.

IMG_2239

Stadionin kierrettyämme, lähdimme tutkailemaan paikallisten kauppojen tarjontaa. Kyse kun on isosta, nykyaikaisesta kaupungista, puutetta mahdollisista ostopaikoista ei ollut. Olimme saapuneet Kapana-nimiselle (suom. Ansa) alueelle. Kaupungin turistisivut kuvaavat aluetta näin: ”Kun kerran saavut tänne, et halua pois täältä”. Sympaattisia taloja, viihtyisiä kahviloita ja mukavia pikku putiikkeja. Mitä satunnainen matkailija voisi enempää toivoa?

IMG_2240

”The Trap”

500 vuotta sitten, tämä osa kaupunkia oli erilaisten käsityöläisten hallussa. Katujen nimet muistuttavat nykypäivän ihmisiä alueella toimineista ammattiryhmistä kuten: Nahkakatu, Rautakatu ja Kultakatu.

Muuten: kaupungissa ei ole vain yhtä kävelykatua, kuten useassa koti-Suomen kaupungissa, vaan täällä lähes 80% kaduista on vain ja ainoastaan jalankulkijoille! Plodvid on muuten vuoden 2019, yksi Euroopan kulttuurikaupungeista. Kannattaa mennä tutustumaan!

IMG_2242

Auringon laskiessa kävimme italialaisessa Gusto-ravintolassa syömässä pizzat ennen ajomatkaa takaisin Pomorieen. Pizzat olivat aidossa kiviuunissa paistettuja ja hinnat alkaen 3€/kpl. Tätä ravintolaa voin todellakin suositella!

Siinä ulkona istuessa tuli mieleen, että olisihan tänne voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, josko olisi otettu hotellihuone ja jääty tänne. Valitettavasti meillä oli seuraavana päivänä auton palautus edessä, joten ei auttanut kuin sanoa Plovdiville Dovizhdane! IMG_2244

Seuraavana päivänä ennen auton luovutusta, kävimme kuitenkin vielä heittämässä autolenkin Sozopolin alueella. Sozopol sijaitsee Mustanmeren rannikolla, matkaa Burgasiin on noin 35 kilometriä.

Sozopol on yksi Bulgarian vanhimmista kaupungeista. Sen juuret ulottuvat aina pronssikaudelle asti. Valitettavasti pienessä kaupungissa on hyvin vähän vanhaa jäljellä. Vakituisia asukkaita ”kaupungissa” on noin 5000 henkilön verran. Kaupunki elääkin loistoaikaa kesäisin, kun jokainen hotelli, motelli ja kesähuoneisto täyttyvät iloisista lomalaisista.

IMG_2255

Nyt kaupunki oli hiljainen ja pääsimme näkemään myös aitoja bulgarialaisia asioita kuten hevoskärryt hevosineen.

IMG_1372

IMG_2253

Ajoimme autolla niemenkärkeen ja ihastelimme merelle näkyviä maisemia. Tuulen henkäys poskillamme, auringonlämpö ihollamme, haistelimme merta.

IMG_2249

Bulgaria antoi meille monenlaisia kokemuksia. Olimme avoin kaikille ja törmäsimme mukaviin ihmisiin, todella edulliseen hintatasoon, sekä ihaniin että vähemmän ihaniin kaupunkeihin.

Bulgarilaisten elintasosta huolimatta maa on omalla tavallaan hyvin rikas, erityisesti historiansa osalta. Kuinka moni suomalainen kaupunki voi viettää 5000-v. perustamispäiväänsä? Jaetut kokemukset saivat meidät päättämään, että Bulgariaan todellakin tullaan uudestaan! 🙂

IMG_2257

Oletko koskaan ihastunut johonkin kaupunkiin ensi silmäyksellä? Ja jos olet, mihin?

Road trip Varnaan

Varna, Bulgaria. Osa 2.

Seuraavaksi päiväksi oli Sunny Beachin ja Pomorien alueelle luvassa runsaita sateita, joten mikäs sen parempi tapa kuluttaa aikaa on kuin vuokrata auto alle ja lähteä tutkiskelemaan lähialueita. Ajoimme Pomoriestä suomalaistenkin suosimaan rantakohteeseen Nessebariin.

IMG_2172

Vaikka turistiaika ei ollut vielä alkanut, oli kaupungissa huomattavasti enemmän vipinää kuin hiljaisessa Pomoriessa. Teimme autolla lyhyen kierroksen kaupungin uudella puolella: ravintoloita, hotelleja, pubeja, krääsäkauppoja ja tyhjä ranta, siinä Nessebarin tämä puolisko lyhykäisyydessään. Tulipa vastaan muutama brittituristikin, jotka olivat saaneet jo nenät punaisiksi. Onko syynä aurinko vai ankara bilettäminen, sitä ei jääty kyselemään.

IMG_2176

Pysähdyimme Nessebarin vanhaan osaan, joka on päässyt uniikkimaisuudellaan Unescon maailmaperintöluetteloonkin. Nessebarilla on rikas ja pitkä historia. Historiaan voi tutustua entisessä saaressa olevassa Vanhassakaupungissa, joka on yhdistetty mantereeseen keinotekoisesti. Nessebarissa on mm. roomalaisten ja keskiaikaisten muurien jämiä, bysanttilaisten ja bulgarialaisten kirkkojen raunioita, kreikkalainen amfiteatteri, Arkeologinen museo sekä Etnograafinen museo, joten nähtävää tällä saralla riittää. Matkakohteemme oli tällä kertaa Varna, joten kävimme lähinnä paikantamassa Nessebarin nähtävyydet.

IMG_2174

Nessebarin kuvatuin tuulimylly

Ajaessamme pitkin Sunny Beachin rantatietä, ukkosmyrskyn ensimmäiset raskaat vesipisarat saivat meidät kiinni. Ranta oli täynnä eri vaiheissa olevia hotellikomplekseja, niin rakenteilla, kesken jo kauemmin olleita, uusia, vanhoja sekä hylättyjä. Monta unelmaa oli luettavissa noista rakennuksista. Myynnissä oli lisäksi useita kiinteistöjä ja mielessä kävikin, montako levaa pitäisi tiskiin heittää, jotta pääsisi oikein hotellinomistajaksi?

IMG_2177

For Sale!

Ranta-alueen päättyessä, päättyi jatkuva hotellien jonokin. Ajoimme tietä nro 9, jota reunustivat metsäalueet sekä siellä täällä silmän kantamattomiin jatkuvat peltoalueet, jotka hohtivat keltaisina rypsin kukkiessa.

Sadepilvet tulivat aaltoina, kastellen tienoon läpikotaisin. Meidän onneksi tie oli yllättävän hyvässä kunnossa, joten ei tarvinnut pelätä monttuja tai muita tiessä olevia railoja.

IMG_2178

Saavuttaessa Varnaan, meidät otti vastaan todella ruma ja tietylle aikakaudelle jämähtänyt kaupunki. Harmaata betonia, valtavia kerrostalokomplekseja, hylättyjä tehdasalueita, niitä saimme auton ikkunoista katsella. Osa syyllinen harmaaseen näkymään oli pilvinen ilma.

IMG_2180

IMG_2181

IMG_2182

Varna pähkinänkuoressa: Varna on vanha kaupunki, sen mainitaan olleen olemassa jo lähes 5000 ennen ajanlaskun alkua. Kaupungissa asuu on nykyisin yli 300 000 asukasta ja on näin ollen Mustanmeren rannikon suurin kaupunki. Matkailijoille kesäkaupunki on tullut tutuksi diskoista ja vilkkaasta yöelämästä sekä edullisista ostosmahdollisuuksista. Kaupungin nähtävyydet ovat nykyaikaisia: Delfinaario, Eläintarha, Meripuisto ja rannat, Arkeologinen museo sekä Etnografinen museo. Hieman kauempana kaupungista on hieman erikoisempi vierailukohde, nimittäin Aladzhanin luostari. Mikäli kirkot, monumentit ja taidenäyttelyt kiehtovat, niitäkin kaupungista löytyy varsin kattavasti.

IMG_2183

Pörräsimme Varnan katuja edestakaisin, ohitimme basaarin, puistoja, taloja sekä vanhaa rakennuskantaa. Sään kirkastuessa ei meidän mielipiteet kaupungista kuitenkaan muuttuneet.

IMG_1361

Muutaman tunnin hortoilun jälkeen, päätimme lähteä paluumatkalle Pomorielle. Matka-aika oli noin 2h, matkaa kun oli Varnasta 112 kilometriä suoraan hotellin ovelle.

IMG_2205

Paluumatka sujui varsin mallikkaasti, tuuli oli vienyt sadepilvet mukanaan ja tienoo kylpi auringonpaisteessa.

IMG_2206

Seuraavana päivänä lähdimme Pomoriesta vastakkaiseen suuntaan, ajoimme ohi Burgasin, aina 260 kilometrin päässä olevaan Plovdiviin asti. Plovdiv oli löytö! Tästä kaupungista lisää seuraavassa ja viimeisessä Bulgariaan sijoittuvassa turinassa.

Oletko sinä joskus pettynyt matkustamaasi kaupunkiin? Ja jos olet, miksi?

 

 

 

 

 

 

 

 

Vappu Bulgariassa

Pomorie, Bulgaria. Osa 1.

Muutama vuosi sitten päätimme viettää hieman erilaisen Vapun ja matkustimme viikoksi Bulgariaan. Olimme kuulleet mielipiteitä maasta niin puolesta kuin vastaankin, joten olihan meidänkin käytävä tekemässä omat johtopäätöksemme maasta.

IMG_2145

Olimme perillä Burgasissa hyvin myöhään ja käytännössä tutustuminen maahan alkoi vasta seuraavana päivänä. Majoituimme noin 20 kilometrin päässä Burgasin lentokentältä olevaan Pomorien Via Pontica Festa-hotelliin, joka on paikallisen tähdistön mukaan viiden tähden hotelli. Hotellissa toimiva kauneushoitola tarjosi kattavan valikoiman erilaisia lisämaksullisia, mutta naurettavan halpoja kylpylä- muta- ja kauneushoitoja, joita tulikin viikon aikana hyödynnettyä varsin tehokkaasti. Olimme ostaneet myös täysihoitopaketin, mutta hotellin ruokien taso ei oikein yltänyt toivotulle tasolle.

IMG_1374

IMG_1352

Kuten yleensäkin, ensimmäinen kokonainen päivä meni ihmetellessä. Hotellin vieressä oleva ranta oli jo kunnostettu talven jäljiltä, mutta auringonpalvojia ei noin 17 asteen keväisessä lämpötilassa pahemmin ollut. Mustallemerelle aukeavat maisemat sekä vaalea hiekkaranta olivat varsin kutsuvia. Rannalla ei meidän lisäksi ollut kuin lokkeja, varsinaista luksusta! 🙂 Kuvista päätellen voisi kuvitella rannalla olleen kesä!

3

Pieni tietoisku itse kaupungista: Pomorie on pikkuinen kaupunki Pomorie-järven ja Mustanmeren välisellä niemimaalla. Paikallisia asukkaita on noin 14000. Kaupunki on todella vanha, vanhimmat esinelöydökset ovat niinkin kaukaa kuin 6000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Pomorie tai vanhalta nimeltään Anchialus, oli osa Rooman valtakuntaa. Keskiajalla kaupunki sijaitsi strategisesti keskeisellä paikalla ja oli näyttämönä bysanttilaisten ja bulgarialaisten välisissä taisteluissa. Rikkaasta historiastaan huolimatta, Pomorieen ei liiemmin ole jäänyt jälkipolvien ihmeteltäväksi ”nähtävyyksiä”. Jos jotain haluaa lomansa aikana käydä vilkaisemassa, mainittava on seuraavat: Itä-Euroopan ainoa Suolamuseo, Kirkastumisen kirkko, Pyhän Marian kirkko sekä Pomorien historiallinen museo.

Pomorie on kuuluisa hyvää tekevästä mineraalivedestään sekä mudasta. Mutaa ja muita luonnonihmeitä voi käydä ihmettelemässä 8 kilometriä pitkällä Pomorie-järvellä. Järvi on vuodesta 2001 ollut luonnonsuojelualue. Järvellä tavataan mm. 215 erilaista lintulajia.

IMG_2144

Sveti Georgi luostarin portti

Hotellistamme oli vajaa viisi kilometriä Pomorien kaupunkiin ja tähän väliin jäi mm. tietynlainen nähtävyys, vuonna 1856 rakennettu Sveti Georgiskin luostari.

Suurimman vaikutuksen meihin teki hieman piilossa niin tiestä kuin turistioppaistakin oleva Thracian Necropolis Pomorie. Nähtävyys on pellolla Pomoriesta Burgasiin päin. Aluelle ei ole mitään isompia mainoskylttejä, vain pieni viitta.

Kyse on ”kätketystä salaisuudesta” eli maan sisälle ajanlaskun alussa rakennetusta hautamausoleumista. Mausoleumi on isoin Bulgariasta löydetty ja se muodostaa maan päälle kummun, jonka päällä ruoho kasvaa, kuin Hobbitti-elokuvien kodeissa konsanaan.

Valitettavasti minulla ei ole kuvia nähtävyydestä, nimittäin ukkosmyrsky yllätti kävellen liikkuneet matkaajat ja kuvat jäivät ottamatta. Nähtävyyden sisällä valaisu oli hoidettu muutamalla valotuikulla, joten myös sisätiloissa oli hyvin pimeää, mutta jollain ihmeen tavalla koskettavan hienoa.

Voitte ehkä kuitenkin kuvitella tiilistä rakennetun, holvikaarteisen sisäänkäynnin, jonka jälkeen kävelet  noin 22 metriä pitkin eteiskäytävää, jonne on laitettu penkki, niille jotka haluavat ihailla jo käytävätilaa tai vain ovat matkasta väsyneitä. Käytävän jälkeen eteen aukeaa halkaisijaltaan noin 11 metriä pyöreä sali, jonka keskellä on kantarellin näköinen torni, joka jatkuu katoksi. Lähes kaikki on tehty punaisista ja vaaleista tiilistä, katto hiottu pyöreäksi… Tämä on vain yksinkertaisesti nähtävä. Tai katsoa jonkun toisen matkaajan onnistunut otos esim. tästä.

Nähtävyyden luona oli pieni koppi, jossa mies myi mitättömän hintaisia sisäänpääsylippuja. Herra tuli sisälle myös oppaaksi, mutta valitettavasti meillä ei ollut mitään yhteistä kieltä, jolla kommunikoida, joten opastus jäi hieman ohueksi. Jos haluaa yllättyä autenttisuudesta, tämä on sitä parhaimmillaan. Turistimukavuuksia alueelta on turha etsiä, ei ole wc-tiloja tai matkamuistokauppoja. Vain pieni lipunmyyntikoju sekä itse vaikuttava mausoleumi.

IMG_2125

Olimme jälleen kerran matkassa turistikauden ulkopuolella, joten auki oli vain jotkut hotellit sekä pieni osa kaupoista. Avoinna olivat lähinnä sellaiset pienet sekatavarakaupat, jotka palvelevat kaupungin varsinaisia asukkaita. Joten katukuva oli kovin hiljainen. Muutama kissa siellä täällä, rakennusliikkeiden kuorma-autoja sekä mummoja, jotka palasivat Burgasista bussilla kotiin.

IMG_2116

Seuraavana päivänä olikin hyvä syy hypätä aamiaisen jälkeen nro 10 bussiin ja lähteä tutustumaan 22 km päässä olevaan Burgasiin. Bussilipun hinta on noin 1,30€ (2017 hinnat). Burgas on jo huomattavasti isompi ja nykyaikaisempi kaupunki kuin kylämäinen Pomorie. Asukkaita kaupungissa on noin 200 000 verran.

IMG_2103

IMG_2093

IMG_2108

Kaupunki on kokoluokaltaan Bulgarian 4. suurin. Satama on iso työllistäjä Burgasissa. Kaupungin läpi kulkee ostoskatu, joten ne levat jotka jäävät Pomoriessa käyttämättä, voi hyvällä syyllä tuhlata täällä. Ostoskadulla on niin butiikki- kuin merkkiliikkeitäkin. Ostettavaa riittää, Bulgarian hintataso kun on Euroopan mittakaavassa hyvin edullinen.

IMG_2095

IMG_2106

IMG_2105

Kauniiksi Burgasta ei voi sanoa, ei niin millään. Betonitaloja on sekaisin vanhojen puisten tönöjen sekä nykyaikaisten rakennusten seassa. Onneksi puita on istutettu niin katujen kuin aukioiden varsille. Kesällä saattavat jopa peittää osan hökötyksistä.

IMG_2102

IMG_2133

Vietettyämme Burgasissa koko päivän sekä käveltyämme jälleen kilometri tolkulla, oli mukava palata hotelliin ja mennä sisäuima-altaaseen rentouttamaan lihaksia. Ulkoallaskin olisi hotellissa ollut, mutta sen vesi oli vielä meidän hipiälle niin hyytävää, joten se jäi korkkaamatta.

IMG_1353

IMG_2090

IMG_2151

Kuten aiemmin tuli jo mainittua, hotellin yhteydessä oli kauneushoitola, jossa kävimme joka päivä jossakin hoidossa. Mieheni kävi niskahartiahieronnassa sen verran usein, että bulgarialainen naishieroja kyseli mahdollisia työmahdollisuuksia Suomesta. 😉 Itse keskityin kasvo-, jalka- ja käsihoitoihin. Tarjolla olisi ollut myös plastiikkakirurgisia- ja happohoitoja, mahdollisuus olisi siis ollut todelliseen muodonmuutokseen.

Kauneushoitolan erikoisuutena oli ruusuhoidot, joita tehtiin erilaisilla rasvoilla ja öljyillä, jotka on valmistettu bulgarialaisista ruusunterälehdistä. Ruusuhoidot eivät välttämättä sovi allergisille, minullakin kasvot olivat hoidon jälkeen liekeissä koko illan. Bulgarialaista ruusurasvaa saa muuten ostettua myös paikkakunnan ja lentokentän liikkeistä. Voidepurkit tunnistaa imelän vaaleanpunaisesta ulkokuoresta. Käyttö omalla vastuulla!

IMG_1354

Seuraavana päivänä vuokrasimme auton allemme ja lähdimme Sunny Beachin kautta Varnaan. Siitä seuraavassa postauksessa lisää.

Oletko käynyt Bulgariassa? Mitä tykkäsit?

Akershusin kummituslinna

Oslo, Norja. Osa 4.

Bygdoy-niemimaalta kurvasimme kaupunkiin numeron 30 bussilla. Iltahämärä oli tällöin jo saapunut Osloon. Reippailimme Akerhusin linnaa ja linnoitusta kohti. Linnoitukseen on noin 10 minuutin kävelymatka keskustasta. Linnoitus on yksi Oslon isoimmista turistinähtävyyksistä. Etukäteen olimme saaneet selville, että linna olisi Norjan kummittelevin rakennus. Uskoo ken haluaa. 😉

IMG_1701

Oli kuitenkin vallan jännittävää hiiviskellä linnoituksen luo pimeässä, erityisen hankalaa oli nimittäin löytää sisäänkäynnin aukko linna-alueelle. Linnoitukseen päästyämme, valoja oli vähänlaisesti, joten tunnelma oli sitäkin tiiviimpi.

Kerrotaan, että vihainen koira nimeltään Malcanisen (Evil dog) olisi haudattu elävältä vanhan sisäänpääsytornin (Maiden`s tower) alle. Koiran kummitus pitäisi poissa linnoitukseen väärin aikein yrittävät. Tosin sen kerrotaan säikyttelevän myös linnoituksessa työskenteleviä sotilaita. Linnoituksessa kun on tällä hetkellä myös Norjan armeijan tukikohta.

IMG_1689

Akerhusin linnan kappeli, jota käytetään kuninkaallisiin seremonioihin

Pieni historiapläjäys tähän väliin: Akershusin linnaa alettiin rakentamaan noin vuonna 1290. Linnoitusta ei ole koskaan valloitettu, vaikka yrityksiä on ollut peräti yhdeksän kertaa. Näistä ruotsalaisten yrityksiä on ollut kahdeksan. Linnoitukseen kuuluu kymmeniä rakennuksia. Linna on toiminut aikoinaan vankilana, kuten niin moni muukin Euroopan linnoista. Seitsemän siniveristä on myös haudattu linnoituksen Kuninkaalliseen Mauseleumiin, kuten kuningas Haakon VII ja kuningas Olav V.

IMG_0818

IMG_1695

Kuningas Christian IV:n sali

Linnan sanotaan muistuttavan monella eri tavalla Turun linnaa, koska linnat ovat saman aikakauden tuotoksia ja molempien linnojen yhteydessä on kirkko. Molemmat linnat ovat omalla tavalla karuja vrt. Tukholman linnoihin.

Silti, minulle linna on aina linna. Tämäkin oli varsin mielenkiintoinen tuttuvuus, vaikka ei niin pramea ollutkaan. Sisätilat ovat entisöity hienosti: punaista tiiltä, puisia tummia huonekaluja, globeliineja, jne.

Linnan Margaretasalissa kerrotaan olevan oma kummituksensa. Manttelikummitukseksi nimetty, pitkään viittaan pukeutunut nainen ilmestyy kamarista mennäkseen saliin. Kaamean kohtaamisesta tekee se, ettei naisella ole kasvoja… Ei ihme, että linnassa kuuluu välillä kiljumista ja huutoa, kyllä minäkin kiljuisin, jos tuollainen Lady vastaan tulisi.

IMG_1690

Pääsylipun hintaan saimme itse tutkiskella linnaa ja sen saleja omassa tahdissa. Ja se olikin aivan parasta. Muuten, jos sinulla ei ole Oslo Pass käytössäsi, sisäänpääsy linnaan maksaa 100Nok/aikuinen ja 40 NOK/lapset (vuoden 2017 hinnat). Jos haluat tutustua pelkästään linnoitukseen, sinne ei ole pääsymaksua. Linnasta löytyy myös museokauppa.

IMG_1692

IMG_1693

Kesäisin linnoituksessa järjestetään opastettuja kierroksia sekä konsertteja. Lisäksi linnanpuiston kerrotaan olevan suosittu paikka kesäisin. Tällöin paikalliset nauttivat elämästään täällä mm. piknikillä. Jos virallinen vahdinvaihtoseremonia kiinnostaa, sellainenkin on mahdollista nähdä linnoituksessa klo 13.30.

Linnoituksen alueella on myös Sotamuseo sekä Vastarintaliikkeenmuseo, jossa on näytillä Toiseen maailmansotaan liittyvää aineistoa. Kannattaa hakea Vierailukeskuksesta (Long Red House) Fortress trailin ilmainen kartta, jonka avulla voi noin tunnissa kiertää linnoituksen ”opastettuna”.

Tähän museoon päättyi meidän hulppea reissumme Oslossa. Emme päässeet todistamaan kohtaamista kummituksien kanssa, joita jo edellä mainittujen lisäksi on useita: huohottava portinvartija, korskea hevonen, kaksi ruotsalaista kännistä sotilasta, pienet tulineidot… Emme kuulleet edes paljon mainostettuja kolkkoja ääniä. Höh!

Paljon tuli kuitenkin nähtyä, mutta vielä paljon jäi Oslosta näkemättäkin.

Ja lopuksi: Terveisiä Norjaan!

 

Museokierros Oslossa

Oslo, Norja. Osa 3.

IMG_1668

Holmenkollenin jäädessä taaksemme, otimme Oslo Passin mukana tulleen kartan käteemme ja tutkiskelimme kaupungin museotarjontaa. Päätimme lähteä Bygdoy-niemimaalle, jossa näytti olevan useampikin Oslon museoista. Metrosta pois päästyämme hyppäsimme bussiin numero 30, joka vei meidät lähes Kon-Tiki-museon ovelle asti. Kesäisin Bygdoylle pääsee myös nro 91 lautalla.

Otimme siis ensimmäiseksi kohteeksemme vuonna 1957 rakennetun yksityisen Kon-Tiki-museon. Museon ensisijainen tarkoitus on säilyttää tutkimusmatkailija ja kirjailija Thor Heyerdahlin matkoilla käyttämää balsapuista Kon-Tiki-lauttaa jälkipolville.

Heyerdahl (1914 – 2002) matkusti perinteisellä rakennustekniikalla rakennetulla Kon-Tiki-lautalla vuonna 1947 Perusta Raroian atollille, Polynesiaan. Meille tv-aikakausina syntyneille, tarina on ehkä tutumpi Oscar-palkitusta televisiodokumentista, kuin kirjoista, joita on muuten museon Thor Heyerdahlin kirjastossa peräti 8000 kappaletta.

Museossa on myös egyptiläisen laivan kopio Ra II. Tällä papyruskaislasta tehdyllä aluksella Heyerdahl purjehti Pohjois-Afrikasta Karibialle.

IMG_1667

Museo on nopeasti kierretty, mikäli ei halua keskittyä lukemaan matkoilta kerättyä, sinänsä mielenkiintoista tietoa mm. meren elämästä. Luettavissa on myös otteita Heyerdahlin matkapäiväkirjoista sekä henkilöstä itsestään. Sekä tutustua löytöretkiin, jotka suuntautuivat Pääsiäis- ja Galapagossaarille sekä Túcumeen. Museossa on mahdollista tehdä 30 metrinen luolakierros sekä tutkailla 10 meristä valkohaita (kopio). Kon-Tiki-museossa on myös kauppa, joka myy mm. erilaisia retkitarvikkeita.

Kon-Tiki-museon jäädessä taakse, siirryimme tien yli vuonna 1936 rakennettuun Fram-museoon.

IMG_1675

Fram-museo on itsessään hyvin erikoisen muotoinen. Museo on nimittäin kolmio. Syy löytyy museon sisältä, nimittäin museossa keskiössä säilytetään Norjan ensimmäistä napajäätiköllä käynyttä Fram-nimistä laivaa. Puinen laiva purjehti napajääalueelle peräti kolme kertaa. Laivan sisällä on mahdollista vierailla, katsoa millaista olisi ollut matkustaa ahtaassa tiloissa. Varo lyömästä päätäsi ovenkarmeihin.

IMG_1671

Museossa esitellään niin napa-alueen ”löytöretkien” historiaa, erilaisia laivoja kuin olosuhteita, jotka tekivät löytöretket arktisilla alueilla ylipäätään mahdolliseksi.

IMG_1676

Pienoismalleilla havannoidaan löytöretkeilijöiden arkea.

Fram-laiva on mielestäni valtavan hieno ilmestys. Jos olet ihastunut Tukholmassa olevaan Vasa-laivaan, on Fram myös sinua varten! Valaistus on tehty siten, että ulkopuolelta laiva pääsee todella oikeuksiinsa. Museo kiinnostanee niin pieniä kuin isojakin vierailijoita. Älä anna rakennuksen hieman rujon ulkokuoren hämätä.

IMG_1679

Kärttyinen alkuperäisasukas?

Seuraavaksi hyppäsimme takaisin bussiin ja matkustimme muutaman bussipysäkin välin takaisin kaupunkiin päin, Viikinkilaivamuseoon.

IMG_1686

Jos Fram oli mielenkiintoinen museo, on Viikinkilaivamuseo, jos ei parempi niin ainakin yhtä hyvä! Jälleen ensimmäiseksi huomio kiinnittyi museossa toteutettujen valojen ja varjojen suhteeseen. Miten hienosti ja samalla yksinkertaisesti voidaankaan esitellä asioita. Tästä olisi monessa museossa opiksi ottamista! Viikinkiristinmuotoinen rakennus, jossa viikinkilaivat ovat, on tehty varta vasten näille laivoille museoksi. Kellä on öljyä ja kellä ei… Niin. Hieno on itse museorakennuskin.

IMG_0817

Koristeellinen Oseberg viikinkilaiva.

Viikinkilaivamuseossa on kolme erilaista puista viikinkilaivaa: Oseberg, Tune ja Gokstad. Sekä pienempiä aluksia ja esineistöä, jotka ovat aikoinaan kuuluneet viikingeille. Esillä on mm. koristeelliset kärryt, rekiä, sänkyjä ja taidokkaita puuleikkauksia. Osa löydöistä on tehty viikinkihaudoista. Vaikutusvaltaisten viikinkien hautoihin saatettiin laittaa kaikkea mitä henkilö voisi kuolemansa jälkeen tarvita, niin ruokaa, erilaisia tarvikkeita kuin eläimiä. Museossa on esillä myös Gokstad-laivasta löytyneen miehen jäännökset sekä Oseberg-viikinkilaivasta löytyneet kahden naisen luurangot. Mikäli viikingit kiehtovat sinua, lue ihmeessä lisää tästä.

IMG_1685

Museon kaarevia muotoja sekä Tune-aluksen reunat.

Gokstad-laivan löytötarina onkin varsin mielenkiintoinen: vuonna 1879 kaksi teini-ikäistä farmarin poikaa olivat todella kyllästyneitä ja vailla tekemistä. He alkoivat kaivaa mäennyppylää, josko he löytäisivät sieltä jotain jännittävää. Ja mitä he löysivät: hautana toimineen Gokstad-aluksen. Laiva on rakennettu noin 890 AD. Laivan keulassa ei ole koskaan ollut koristeellista ns. lohikäärmeenpäätä, jollainen useimmissa viikinkilaivoissa perimätiedon mukaan kerrotaan olleen.

IMG_1682

Gokstad-laivan runkoa.

Vuonna 1880 aloitettiin Gokstad-laivan ympärillä arkeologiset kaivaukset. Laiva oli haudattu siniseen saveen, jolloin niin irtaimisto kuin osa puisesta laivastakin oli valitettavasti tuhoutunut. Restauroinnin jälkeen laiva saatiin siihen kuntoon, että sitä voitiin esitellä yleisölle.

IMG_1683

Käsinkaiverrettu viikinkiajan kärry

Tässä museossa alkoi mielikuvitus taas pulppuamaan, mutta onko ihmekään, kun oli mielettömän hienoja ärsykkeitä tarjolla?IMG_1684

Viikinkilaivamuseossa olisimme viipyneet kauemminkin, mutta museo meni kiinni lokakuun off seasonina jo klo 16.00. Varmista siis aukioloajat etukäteen, jottei ainutlaatuisin Oslon ”laivamuseoista” jää näkemättä!

Tästä matka jatkuu takaisin kaupunkiin ja kohti Akershusin linnaa. Pysy mukana!