Browsing Category

Espanja

Merirosvomeininkiä valasretkellä

Los Cristianos, Teneriffa osa 6.

Teneriffasarjamme viimeisessä postauksessa lähdemme valasretkelle.

Puerto de los Cristianoksen satamasta järjestetään useita kansainvälisiä valasretkiä useamman yrittäjän toimesta sekä erilaisilla aluksilla päivittäin, joten niin valinnan vapautta kuin tinkivaraakin on. Valasretkien kestot vaihtelevat 2-5h. Pidemmillä reissuilla pääsee myös mereen uimaan.

Los Cristianokselta lähtee myös isompia Armas-varustamon aluksia.

Ostimme liput Flipper Unon järjestämälle klo 11.30 lähtevälle kolmen tunnin retkelle, johon kuului myös kevyt lounas aluksessa. Veneemme osoittautui hienoksi 91 matkustajaa vetäväksi merirosvotyyliseksi purjeveneeksi, jota ohjattiin perinteisellä pyöreällä ruorilla. Myöhemmin tyttäremme pääsikin muiden lasten mukana ohjaamaan alusta hetkeksi aikaa.  Joka muuten on tuollaiselle pikku-neidille kova juttu.

Lippuja ostettaessa myyjä kertoi, että Teneriffan saaren edustalla asustelee suurehko pallopäävalasyhdyskunta, joka ei muiden valaiden tapaan vaella vaan pysyttelee saaren lähettyvillä. Eniten asiaan vaikuttaa alueen kalmarikanta, joka on suurta herkkua pallopäävalaille. Saaren edustalla on mahdollista nähdä myös delfiinejä, mutta kun on kyse villieläimistä, mitään takuita valaiden tai delfiinien näkemiseen ei annettu.

Lähdettyämme liikenteeseen, aluksen henkilökunta tarjoili lounaan välittömästi. Tarjolla oli isoja lihapullia ja lämpimiä vihanneksia, salaattia sekä patonkia. Juomavalikoimasta löytyi olutta, mehua ja virvoitusjuomia.

Lounaasta ylijääneet lihapullat heitettiin näytöksenomaisesti yksitellen merilokeille, jotka taitavasti nappasivat ne ilmasta käsin.

Syötyämme aloimme tähyillä merelle, samalla kun henkilökuntaan kuuluva mieshenkilö veti Stand up-numeron. Ohjelmanumero päättyi lapsille tehtyihin ilmapallokoiriin ja -kukkasiin. Tällä aluksella ei ainakaan tylsää hetkeä tullut…

Retkipäivä oli puolipilvinen, aurinkorasva oli käytössä koko ajan. Suosittelenkin ottamaan retkelle omat purtilot mukaan!

Hetken päästä kuului kannelta kapteenin huuto, vasemmalla! Mitä? Mikä on? Ja siellähän niitä oli, kaksi aikuista ja yksi poikanen, pallopäävalaat uiskentelivat noin 50 metrin päässä meistä. Lähemmäksi emme menneet, ja hyvinhän nuo laivan kannelta näkyivät.

Kaikki laivakunnat eivät tätä tosin noudattaneet, erityisesti pienet, ärsyttävät moottoriveneet pyörivät valaiden ympärillä solkenaan. Tuolloin valaat sukelsivat.

Puolisen tuntia ihmettelimme pienen valasparven uintia, kunnes kipparimme käänsi laivan takaisin satamaa kohti. Delfiineitä emme tällä retkellä nähneet. Silti tuokio merellä oli varsin mukava koko perheen kolme tuntinen. Suosittelen retkeä niin auringonottoa kuin purjehtimista rakastaville matkailijoille.

Tähän päättyy vaihderikas reissujuttusarjani Teneriffalta, kaiken kaikkiaan varsin mukavalta ja monipuoliselta lomasaarelta! Mikäli muut sarjan osat ovat sinulta vielä lukematta, voit tutustua juttuihin seuraavien linkkien avulla: Teneriffa, Loro Parque, Santa Cruzin karnevaalit, Teiden tulivuori ja kansallispuisto sekä Anagan luonnonpuisto ja vuoristo.

 

Teneriffan erikoinen pohjoiskärki

Anagan luonnonpuisto, Teneriffa osa 5.

Ihmeellisen Teiden kansallispuiston ja tulivuoren jälkeen matkasimme vuoristoisia teitä saaren pohjoiskärkeen, josta löytyy mm.  Anagan luonnonpuisto. Anaga tunnetaan sademetsistään, ja kyllä, sademetsiä löytyy myös Euroopan alueelta.

Anaga lyhyesti

Anagan alue kuuluu Kanarian saarten vanhimpiin alueisiin. Ikää näillä maisemilla on yli 7 miljoonan vuoden verran. Luonnonpuisto käsittää lähes 14 500 hehtaarin alueen Teneriffan saaresta.

Anaga tunnetaan biosfäärialueena, joka tarkoittaa ihmisen ja luonnon tasapainoista suhdetta. Käytännössä esimerkiksi puiden hakkuita luonnonsuojelualueella ei tehdä. Alueella tavataan monenmoisia liskoja, lintuja, ötököitä sekä varsinkin kasveja. Anagalissa on Euroopan vanhin metsä Las Mercedes, ja täällä voi törmätä miehen korkuisiin saniaisiin.

Erikoisen luonnon lisäksi alueelta löytää 26 pikkuruista kylää sekä niiden 2000 asukasta. Cruz del Carmenin kylästä löytyy vierailijakeskus, josta voi saada tietoa mm. vaellusreiteistä sekä luonnonpuiston nähtävyyksistä.

Vuonna 2015 Anaga lisättiin Unescon biosfäärialueiden listalle.

Tänään

Etäisyyttä Teideltä Anagalle on vajaan 70 kilometrin verran, mutta koska vuoristotiet ovat kapeita, matka-aikaa kului lähes parin tunnin verran. Toisaalta, lomalla ei koskaan saisi olla niin kiire, etteikö välillä voisi pysähtyä ihailemaan maisemia!

Ja maisemia kyllä riittää! Kiharaisella tiellä ohitamme lähes läpipääsemättömistä laakeripuumetsistä, vehreisiin lehtoihin sekä jyrkkiin rotkoihin. Siellä täällä näkyy teräviä vuoripiikkejä, tie kun myötäilee Montenas de Anaga-vuoristoa.

Vuoristossa kun ollaan, on täällä viileämpää kuin alhaalla rannikolla sekä myös kosteampaa, joten kannattaa varata mukaan hyvät kävelykengät sekä kosteutta kestävät vaatteet.

Alueella kulkee haastavia patikkapolkuja, ja näkyypä tiellä myös hurjaa vauhtia ajavia pyöräilijöitä.

Kaiken kaikkiaan Anagan alue on mykistävä, ja on mukavaa, että alue saanut olla koskematon. Mieleen tulee, tällaistako Euroopan alueella on joskus muinoin ollut? Ja hieman vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu, voi vain odottaa koska jokin dinosaurus pomppaa kasvillisuudesta eteen. 😉

Serpentiinitie ja korkeuserot laittavat pään hieman pyörälle ja laskeudumme vuoristosta alas San Andrés-rantakaupunkiin. Täällä on mahdollista huuhtoa ajomatkan rasitukset mereen tai kävellä hienohiekkaisella rannalla paikallisten joukossa. Kaupungista sotilasalueen viereltä löytyy myös muutamia ravintoloita, joissa voi nauttia mm. tuoretta meriaiheista lounasta.

Ajomatka hotellille kulki sutjakkaasti TF-1 rantatietä pitkin.

Jos Teneriffalle suuntaa, kannattaa osallistua mukaan matkanjärjestäjien retkille tai käydä omatoimisesti Teiden kansallispuistossa sekä Anagan luonnonpuistossa. Noin sadan kilometrin matkalla kokee luonnon monimuotoisuuden aivan käytännössä sekä näkee kuinka punamustat laavamaisemat muuttuvat vihreiksi rinteiksi ja elämää kuhiseviksi metsiksi.

Seuraavassa sekä samalla viimeisessä Teneriffa-aiheisessa postauksessa on vuorossa retki, jossa osallistutaan mukaan valasretkelle.

Teiden ihmeellinen kuumaisema

Teiden kansallispuisto, Teneriffa osa 4.

Santa Cruzin karnevaalien jälkeisenä päivänä suuntasimme auton nokan kohti saaren kuuluisinta luontokohdetta Pico del Teide-tulivuorta. Tämän linkin takaa löydät jutun edellisen illan hilpeistä karnevaaleista.

Teide lyhyesti

Teide on niin Teneriffan kuin Espanjan korkein kohta, 3 718 metriä merenpinnasta. Toisin kun moni muu tulivuori, Teide on edelleen aktiivinen. Edellisen kerran tulivuori on purkautunut vuonna 1909, ja kuuluukin kansainvälisen vulkanologien yhdistyksen (IAVCEI) mukaan niiden 16 tulivuoren joukkoon, joita erityisesti kannattaa seurata suurten tuhojen ennaltaehkäisemiseksi.

Teide on aktiivinen tulivuori. Tulivuori hönkäilee paikka paikoin kuumasti.

Tulivuori ympäristöineen kuuluu vuonna 1954 perustettuun kansallispuistoon. Kansallispuistolla on kokoa peräti 18 900 hehtaaria, ja kävijöitä tulivuoren alueella on vuosittain lähes kolmen miljoonan henkilön verran. Teiden kansallispuisto on vuodesta 2007 ollut Unescon maailmanperintökohde.

Tänään

Jo lähestyessä saaren keskipisteessä olevaa Teiden kansallispuistoa, maisema muuttuu rannikon merimaisemasta radikaalisti. Tien varsilla on aina vain enemmän mustan puhuvia laavakasoja. Ja vaikka voisi toisin luulla, sinnikkäät kanarianmännyt sekä kuningatarneidonkieli nousevat ravinteikkaasta maasta kuin uhmaten vallitsevia olosuhteita. Kansallispuistosta on pystytty laskemaan 1 400 erilaista kasvia, jotka sinnittelevät auringonvalon, kuivuuden ja lämpötilan vaihteluissa.

Palanutta metsää.

Tie mutkittelee varsinaisessa kuumaisemassa. Matkaamme 2 356 metrin korkeuteen josta löytyy köysiradan ala-asema. Täältä löytyy myös parkkipaikka 220 autolle, joka voi kuulostaa paljolle, mutta tiukkaa tekee, että meidän vuokra-auto sekaan mahtuu. Ihmisillä kun on erilaisia tapoja pysäköidä… Parkkipaikka on auki klo 8.00 – 18.00. Vinkki: aamuisin ei ole ruuhkaa, ja auringonnousu on kuulemma mahtava ikuistaa Teiden rinteiltä!

Ilma on selkeästi muuttunut. Vaikka ylhäällä onkin yhtä aurinkoista kuin mitä alhaalla oli, on tarvetta jo lämpimälle takille sekä pitkille housuille. Ja mikä kirkkaus täällä ylhäällä onkaan.

Mikäli on vaeltajatyyppiä, maastoon on tehty useita patikkareittejä joita pitkin voi lämmittää itseään matkalla ylös 3 000 metrin. Valitsemme kuitenkin helpomman keinon ja astumme köysiratahissiin.

Hissilipun hinta on aikuisilta 27€ ja lapsilta 13.50€ (vuoden 2017 hinnat). Voit ostaa myös vain menokyydin, jolloin hinta on 13.50€. Käytössä on kaksi hissiä, joista molempiin mahtuu noin neljäkymmentä ihmistä samanaikaisesti. Varaudu silti jonottamaan, koska usea innokas matkailija haluaa käydä ylätasanteella 3 555 metrin korkeudella.

Näkymiä hissistä.

Matka ylös on jonottamisen arvoista, maisemat ovat suorastaan häkellyttävän hienot! Varsinkin sellaiselle joka ei ennen ole päässyt tällaisia tulivuorimaisemia katsomaan. Enkä ihmettele yhtään, miksi Miljoona vuotta eKr. ja Titaanien taistelu-elokuvien tekijät ovat näille seutuville tulleet filmejään kuvaamaan. Olisi aika hankalaa sekä kallista lavastaa studioille jotain tällaista. Parhaimmassa tapauksessa tulivuoren laelta näkee aina Gran Canarian, La Palman sekä La Gomerran saarille.

Maastoon on tehty haastavia patikkapolkuja.

Päästyämme kahdeksan minuutin matkan ylä-asemalle sää muuttui vieläkin kylmemmäksi. Täällä olisi tarvittu jo kevyttoppatakkia, asteita näytti olevan +7. Huh! Ylä-asemalta pääsee kiipeämään 200 metriä ylös tulivuoren päälle, tosin ”vuoren valloitukseen” tarvitset kirjallisen mutta ilmaisen luvan, jonka voit hakea Teneriffan kansallispuiston sivuilla.

Pilvien päällä.

Sen verran kylmä oli, että kuvien ottamisen jälkeen oli pakko palata pikapikaa takaisin. Huipulla saattaa parhaimmassa/pahimmassa tapauksessa olla myös lunta ja pakkasta. Suosittelenkin ottamaan lämmintä vaatetta sekä juomista mukaan! Ylätasolla on muuten ilma jo sen verran ohuempaa, ettei vierailua suositella alle 2-vuotiaille lapsille, raskaana oleville tai sydänongelmista kärsiville henkilöille.

Alhaalta niin köysiradan ala-asemalta kuin kansallispuistosta löydät ravintoloita sekä turistikauppoja. Kannattaa kuitenkin ottaa omat eväät mukaan ja pysähtyä piknik-paikoille aterioimaan. Miljöö on ainakin todella erilainen kuin normilounaalla. 🙂

Teiden kansallispuiston alueelta voi bongata myös valkoisia avaruusaluksen näköisiä rakennuksia, jotka ovat Kanarian Saarten Astrofysiikan Instituutin (IAC) observatorioita. Instituutissa mm. tutkitaan astrofysiikkaa, kehitetään tietellisiä avaruuslaitteita sekä koulutetaan ihmisiä avaruuden tutkimukseen. Ei voisi parempi paikka instituutilla olla!

Teiden epätavallisesta puistosta matkamme jatkui saaren läpi Anagan luonnonpuistoon. Pysy mukana!

 

 

 

Vamos A Bailar! Karnevaalitunnelmaa Santa Cruzissa

Santa Cruz de Tenerife, Espanja osa 3.

Karnevaaleista kiinnostuneiden kannattaa helmikuussa ehdottomasti suunnata matkansa Teneriffalle. Tällöin ympäri saarta biletetään yötä päivää lähes koko kuukauden ajan.

Saaren pääkaupungissakin Santa Cruzissa karnevaaleja juhlitaan yhtäjaksoisesti lähes kaksi viikkoa! Vuonna 2018 karnevaaleja vietetään Santa Cruzissa 4. – 18.2. Oheisesta taulukosta näet tulevien vuosien juhlien päivämäärät yhdellä silmäyksellä.

Joku on joskus laskenut, että Teneriffan saarella olisi erilaisia juhlia ja karnevaaleja vuoden aikana peräti 505 kappaletta! Ja jos ajattelee minkä kokoisesta saaresta on kyse, on määrä aivan valtava. Santa Cruzin karnevaalit ovatkin Rio de Janeiron jälkeen maailman isoimmat!

Karnevaaleihin kuuluu itse oikeutetusti karnevaalikuningattaren valinta, erilaisia paraateja kuten korkokenkäparaati, alkuparaati cabalgata, loppuparaati coso apoteosis sekä Sardiinin hautajaiset. Lisäksi luvassa on konsertteja, pieniä huvipuistoja, 10 000 juhlijan bilettämistä yötä päivää sekä pukeutumista värikkäisiin ja hulvattomiin kostyymeihin. Ja nämä bileet näkyvät myös paikallistv:ssä.

Jos Teneriffan juhlat kiinnostavat, vilkaisepa täältä lisää tietoa.

Teneriffan karnevaalien historia lyhyesti

Karnevaalien historialliset juuret ovat 1500-luvulla. Espanjalaiset ja portugalilaiset merimiehet toivat perinteen mukanaan merimatkoiltaan Latinalaisesta Amerikasta. Karnevaaleja vietetään ennen paaston alkamista ottaen elämästä kaikki ilo irti.

Sisällisodan aikana karnevaalit lopetettiin Espanjan määräyksestä, mutta saarelaiset kehittivät tilalle Talvijuhlat, jotka käytännössä olivat karnevaalit, vaikkakin vain toisella nimellä. Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975 Talvijuhlien järjestäminen lopetettiin ja palattiin takaisin viettämään vuosi vuodelta kasvavia karnevaaleja.

Fiesta

Pääsimme reissullamme viettämään helmikuun karnevaaleja Santa Cruzissa, hulvattomat kuvat puhukoon puolestaan… 😀

Pieni roskaongelma?

Pelleparaati

Fiilis vei mukanaan ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme käyneet hakemassa juhlatarvikkeita ”Tiimarin” kaltaisesta kaupasta ja liittyneet juhlijien joukkoon…

Meteli ja häsläys oli aivan hervotonta! Joka ikisessä kaupungin korttelissa oli menossa omat äänekkäät bileensä ja ihan jokainen pienikin ravintola suorastaan pursusi iloisia, bailaavia ihmisiä. Mutta mitään tappelun poikastakaan ei näkynyt, koska näihin juhliin oli kutsuttu kaikki!

Mielenkiintoista oli, että suurin osa miehistä oli pukeutunut -naisiksi! Meno oli aivan mielellömän rentoa, suosittelen todellakin matkustamaan Teneriffan saarelle karnevaaliaikaan!

Seuraavana päivänä kutsui retki Teidelle…

Vesileikkiä Loro Parquessa

Teneriffa, Espanja osa 2.

Päätimme viettää Teneriffan lomamme ensimmäisen päivän tien päällä, kohteena saaren pohjois-osassa sijaitseva Loro Parque-eläinpuisto. Mikäli matkamme ensimmäinen osa on sinulta jäänyt lukematta, voit halutessasi lukea sen tämän linkin takaa.

Aamu-uinnin jälkeen lähdimme liikenteeseen pitkin Teneriffan saaren länsireunaa. Matkaa olisi noin 70 kilometrin verran sekä matka-aikaa noin tunti ja 15 minuuttia.

Loro Parque lyhyesti

Loro Parque perustettiin Puerto de la Cruziin vuonna 1972. Perustajana toimi saksalaissyntyinen Wolfgang Kiessling.

Aluksi puisto erikoistui erilaisiin papukaijoihin, nykyisin eläintarhassa on kattava otanta erilaisia nisäkkäitä, merieläimiä, lintuja kuin liskojakin. Kiesslingin ”kokoelmissa” on papukaijoja edelleen yli 3000 kappaletta, 300 eri lajia. 700 näistä on puistossa läsnä.

Puisto on mukana huimassa 18 kasvatusohjelmassa, joiden tarkoituksena on palauttaa harvinaiset papukaijat takaisin luontoon. Lisää ohjelmista voit lukea esimerkiksi näiden papukaijalajien pelastusprojektien sivuilta: The Spix´s Macaw Recovery Project, the Blue-throated Macaw ja the Red-browed Amazon.

Puistossa on perustamisen jälkeen käynyt yli 19 miljoonaa vierailijaa, ja Tripadvisorissa puisto onkin rankannut vuonna 2015 maailman toiseksi parhaaksi sekä Euroopan parhaimmaksi eläinpuistoksi.

Kiesslingin perhe omistaa myös Siam Park-vesipuiston, joka sijaitsee saaren eteläosassa.

Tänään

Ajoimme rantaa myötäilevää tietä pitkin, pysähtyen vain pari kertaa ottamaan kuvia saaren ainutlaatuisesta luonnosta. Vaikka emme olleetkaan vielä Teidellä, joka on siis saaren korkein kohta ja vanha tulivuori, jo siellä täällä näimme otantaa kuumaisemasta.

Pysähdyimme hetkeksi Icod de los Vinosin kylään katsomaan saaren vanhinta tuhatvuotista traakkipuuta. Tosin uusimpien tutkimusten mukaan valtava puu olisikin ”vain” 600 vuotta vanha.

600-vuotta vanha traakkipuu.

Saaren traakkipuihin liittyy myös tarina. Aiemmin Kanariansaarilla asui vanha berberikansa nimeltään guanchiet. Heille traakkipuu oli pyhä. Tuosta ajanjaksosta on kuitenkin hyvin vähän jäänyt jälkipolville tietoa, joten esimerkiksi miksi puu oli pyhä, ei ole jäänyt merkintöjä.

Guanchiet, joiden kerrotaan olleen sinisilmäisiä, vaaleita ja pitkiä, kerrotaan tulleen saarille Afrikasta. Viimeisenä heidät saatiin ”poistettua” espanjalaisten toimesta juuri täältä, kivikkoiselta Teneriffalta vuoden 1496 vaiheilla. Guanchien kieli, historia ja perimätieto hävisivät samalla olemasta. Surullista!

Matkamme jatkui kohti Loro Parqueta. Puiston lähettyville päästyämme, huomasimme, että autosta on tulossa suuri ongelma. Nimittäin puistolle varatut parkkipaikka-alueet olivat jo täpösen täynnä. Lopulta mieheni jätti minut ja ipanan eläinpuiston portille ja lähti itse auton kera etsimään parkkipaikkaa hieman kauempaa.

Joskus käy säkä, niin kuin tällä kerralla ja läheiseltä parkkipaikalta poistui auto, juuri kun mieheni pyörähti paikalle. Ja pääsimme koko perhe puistoon samalla ”seisomalla”.

Sisäänpääsylippujen hinnat ovat vuonna 2017: aikuiset 35€ ja lapset 24€. Myös erilaisia yhdistelmä- ja opasretkilippuja on saatavilla.

Loro Parque on puistona valtava alue. Eläinpuistossa on mm. kaksi akvaariota, pingviinipuisto, lasten leikkipuisto, posliinipapukaijojen museo sekä orkideapuisto.

Päivän aikana seurasimme gorillojen elämää, valkoisen leijonan käyskentelyä, veikeitä pingviinejä sekä erilaisia merieläinten näytöksiä. Merileijonat olivat söpöjä vaikka kastelivatkin eturivissä istujat läpimäriksi. Delfiinit hyppivät renkaiden perässä ja suuressa altaassa ui kuusi miekkavalasta, joista osa oli mukana päivän esityksessä.

Alueena puisto on kaunis, paljon kukkia ja viherkasveja. Loro Parque on pääsylippujen hinnoista huolimatta ehdottomasti päivän arvoinen vierailukohde varsinkin perheen pienemmille.

Illaksi ajoimme takaisin hotellille. Seuraavana päivänä olisi vuorossa vierailu eksoottisilla Santa Cruzin karnevaaleilla!