Browsing Category

Emiraatit

Dubain Akvaario ja elämäni turhimmat 2,5h

The Dubai Mall, Emiraatit

Oletkin ehkä jo lukenut seikkailuistani Burj Khalifassa? Mikäli vierailu maailman toistaiseksi suurimmassa tornissa on mennyt sinulta ohitse, voit lukaista juttuni tästä.

Olimme ostaneet etukäteen yhdistelmälipun jolla pääsi niin Burj Khalifan torniin kuin Dubai Mall:ssa olevaan, yhteen maailman suurimmista akvaarioista,  Dubain akvaarioon ja vedenalaiseen eläintarhaan. Tämä turina kertoo elämäni turhimmasta kahdesta ja puolesta tunnista.

Tornissa ja vesiputouksilla suoritetun vierailun jälkeen palasimme alas viilennettyyn ostoskeskukseen. Kävelimme suoraan akvaarion portille, jossa näytti olevan vain muutaman kymmenen ihmisen jono.

Itse akvaariosta ei oikein voi erehtyä, nimittäin sen 10 miljoonaa litraa vettä sisältävä tankki on osin ostoskeskuksen puolella, joten jokainen ohikulkeva voi ihmetellä akvaariossa uivia noin 33 000 kalaa sekä myös muutamia ihmisiä. Tankkiin on nimittäin mahdollista ostaa liput myös sukellusreissulle.

Jostain syystä jonotus ei edennyt, ei niin yhtään. Jalat huusivat jo ”hoosiannaa” kun otimme muutaman tipuaskeleen aina silloin tällöin eteenpäin. Mielessä kävi useita kertoja, että jos ei olisi lippuja ennakkoon ostettu, emme jonottaisi tässä enää sekuntiakaan. No, liput oli ostettu joten odottaessa tutkiskelimme akvaariossa uivia kaloja, olipa joukossa muutama haikin.

Kun yli puolen tunnin jonottamisen jälkeen vuoromme tuli, teimme matkan suurimman erehdyksen; upgraidasimme liput! Maksamalla 9€/hlö lisää pääsisimme simulaattoriin sekä ajelemaan lasipohjaisella veneellä akvaariossa. Kuulosti mielenkiintoiselta ja upposimme ansaan.

Ensin oli kuitenkin vuorossa kulku valtavan tankin ali putkiloa pitkin. Altaan läpikäynti on samanlainen kuin Sealifessa mutta huomattavasti pidempi. Jos aiemmin ei ole vastaavassa käynyt, on kokemus varsin kiva. Harvoin kaloja pääsee kuivin jaloin alakulmasta seuraamaan. Vedenalaisessa tunnelissa oli läsnä oppaita, jotka vastailivat vierailijoiden mahdollisiin kysymyksiin sekä kertoivat kalojen maailmasta ja akvaariosta yleensäkin.

Kuljimme tunnelin läpi ja meidät ohjattiin jatkamaan ostoskeskuksen liukuportailla kerrosta ylemmäs, ja niin teimme. Vastassa oli uusi jono hämärässä huoneessa, johon oli mm. lavastettu sukellusvene. Tässä odotimme tunnin ajan simulaattoriin menoa. Simulaattoriin oli mahdollista mennä 10 henkilön ryhmissä, mutta koska laitteita oli vain yksi, jonoa kertyi. Kyllä välillä VOI aika kulua todella hitaasti, niin kuin nyt teki.

Kun vihdoin meidät opastettiin simulaattoriin seisomaan, oli pettymys valtaisa. Koneen hydrauliikka ei toiminut, joten kaikki efektit jäivät puuttumaan. Katsoimme siis varsin karkealla grafiikalla animoitua kilpikonnan seikkailua Dubain akvaariossa noin viiden minuutin ajan. Niinpä.

Simulaattorista pois päästyämme ajattelimme, että jospa seuraava kohde olisi parempi? Pääsisimme sentään ajelemaan lasipohjaveneellä akvaariossa. Niin pääsimme, kunhan olimme jälleen odottaneet tunnin. Nimittäin eteemme kiilasi ihmisiä VIP-laatat kaulassaan, ja he automaattisesti menivät veneilemään ennen meitä. Jos jotain positiivista tästä jonottamisesta voi sanoa, nyt saimme sentään istua ja jonottaa.

Alas venelaiturille päästyämme, meitä ohjeistettiin laittamaan pelastusliivit päällemme ennen veneeseen astumista. Samassa tilassa odottivat vuoroaan myös tankkiin menevät sukeltajat kuin myös kalojen syöttäjät.

Sukeltajat ähisivät vetäessään tiukkoja sukelluspukuja päällensä. Pukeutumisen seuraaminen oli itse asiassa oikein viihdyttävää. Vierailijoilla oli myös mahdollisuus ostaa itselleen tuokio tankissa niin, että syöttivät kädestään makupaloja kaloille. Myöskään näillä henkilöillä ei ihmeemmin käynyt flaksi, kalat nimittäin taisivat olla todella kylläisiä, eivätkä tulleet syöttäjien luokse vaikka he kuinka opastajan johdolla läpsyttivät kämmenillään vettä.

Kuhunkin veneeseen astui noin kymmenisen ihmistä, ja matka lasipohjaisessa veneessä saattoi alkaa. Ja mikä matka, kyse oli noin muutaman kymmenen metrin lenkistä akvaarion huolto-osan päällä. Veneenkuljettajat vetivät venettä pitkin katoissa olevia lenkkejä. Montaa kalaa ei akvaarion mainitsemasta 70 erilaisesta kalalajista näkynyt, ja ne jotka näkyivät, kävivät happihyppelyllä veden pinnassa. Tylsää ja mitä ajanhukkaa… Kun vihdoin pääsimme takaisin laiturille, totesimme yhdestä suusta, että takana oli elämämme turhimmat 2,5h, enkä todellakaan suosittele upgraidausta kenellekään. Ei ole sen arvoista!

Koska vedenalainen eläintarha oli vielä käymättä, odotuksemme kohteen suhteen eivät olleet varsin korkealla. Vedenalainen maailma pääsi kuitenkin yllättämään meidät positiivisesti. Kyse on jälleen Sealifen tyyppisestä, tosin paljon suuremmasta kohteesta, jossa vitriinien takana kalat, sammakot ja krokotiilit loikoilevat. Supistetussa eläintarhassa on myös papukaijoja. Täällä pääsee tutkimaan kaloja lähempää, seuraamaan niiden ruokkimista ja lukemaan infotauluista niiden elämästä.

Hallin katto-osassa pääsee kävelemään pitkin köysitikkaita, papukaijojen ja pöllöjen ihmetellessä vieressä. Täältä löytyy myös hämärätila jossa esitellään Emiraattien erilaisia ötököitä, liskoja, käärmeitä, lepakoita ja siilejä. Nämä otukset tosin asustavat vitriineissä, joten vierailijan ei tarvitse pelätä pimeässä, että jokin lämmin ja kostea lentää päin kasvoja.

Kohteen varsinainen vetonaula on kuitenkin aivan valtava kuningas Croco eli krokotiiliuros ja hänen huomattavasti pienempi rouvansa. Pääsimme lähietäisyydeltä seuraamaan kuinka 40-vuotiaita krokotiilejä syötettiin kanojen ruhoilla. Kuningas Crocon mitat ovat varsin muhkeat; se painaa 750kg ja on yli 5 metriä pitkä. Crocon pää painaa pelkästään 150kg ja Crocon odotetaan kasvavan vielä tästäkin lisää. Syömisen jälkeen, joka ei muuten montaa hetkeä kestänyt, krokotiilipariskunta palasi lämpölamppujen alle veteen köllimään.

Akvaariossa on myös matkamuistokauppa jossa myydään ylihintaisia tuotteita; merenneitopyrstöistä pehmoleluihin ja selviytymistarvikkeista mukeihin.

Jos mielesi tekee vierailla Dubain akvaariossa ja vedenalaisessa eläintarhassa, suosittelen ostamaan liput tunneliin ja vedenalaiseen maailmaan, mutta skippaamaan simulaattorin ja lasipohjaveneajelun. Ei ole sen väärtti!

Seuraavana päivänä vuokrasimme auton ja matkasimme Jais vuoristoon. Tämä retki oli huomattavasti mielenkiintoisempi. Voit lukea vuoresta lisää tästä.

 

Oletko sinä kokenut hetken huumaa ja ostanut liput johonkin nähtävyyteen, jonne menemistä olet myöhemmin katunut?

Tuhannen ja yhden yön Sheikki Zayedin moskeija

Abu Dhabi, Arabiemiraatit

Jos sinua kiinnostaa islamilainen arkkitehtuuri ja haluat tutustua tarkemmin johonkin moskeijaan Arabiemiraattien matkallasi, suosittelen ottamaan suunnan Abu Dhabiin ja siellä Sheikki Zayedin moskeijaan.

Sheikki Zayedin moskeija lyhyesti

Sheikki Zayedin moskeija on varsin uusi rakennus, se on rakennettu vuosina 1996 – 2007. Moskeija on maan suurin ja se on nimetty Arabiemiraattien ensimmäisen presidentin ja perustajan Zayid ibn Sultan Al Nahyanin mukaan. Perustaja kuoli 3.11.2004 ja haudattiin moskeijan alueelle. Sheikin hautajaiset olivatkin moskeijan ensimmäinen virallinen tilaisuus.

Rakennus on valtava, neliöitä moskeijassa on 22 412 m2, ja rakennus tuli maksamaan peräti 545 miljoonaa dollaria. Moskeijaan mahtuu samanaikaisesti noin 40 000 ihmistä, joista pääsaliin noin 7000 ihmistä. Moskeijassa on 82 kupolia, joista pääsalin kupoli on sisämitaltaan 70 metriä korkea. Moskeijan neljä minareettia ovat 107 metriä korkeita. Moskeijasta löytyy mm. Maailman suurin itämainen matto sekä miljoonin Stawrovski kristallein koristeltuja kristallikruunuja.

Moskeija on poikkeuksellisesti avoinna myös ulkomaisille vierailijoille. Moskeija toimii sen perustajan Sheikki Zayedin toivomuksesta myös islamilaisen taiteen ja arkkitehtuurin kulttuurinkeskuksena. Sunnuntaista torstaihin on mahdollista osallistua tunnin kestävälle opastetulle kierrokselle ilman erityistä maksua klo 10.00, 11.00 ja 17.00.

Koska kyse on moskeijasta, länsimaalaisilta odotetaan kulttuuriin sopivaa pukeutumista. Naisilla se tarkoittaa väljää, pitkää hametta, pitkävartista paitaa sekä huivia. Miehillä pukukoodiin kuuluu olkapäät peittävä paita. Myöskään shortseja ei miehillä suvaita. Mikäli olet vähemmissä vaatteissa liikenteessä, saat lainavaatteet portilta.

Moskeija on avoinna vierailijoille klo 9.00 – 22.00, paitsi perjantaisin aamupäivisin, jolloin moskeija on pyhitetty uskonnollisiin tarkoituksiin.

Ramadanin aikaan moskeija on auki muina päivinä paitsi perjantaisin klo 9.00 – 14.00.

Moskeijaan sisäänpääsy on ilmainen.

Tänään

Abu Dhabi sijaitsee 150 km päässä Dubaista ja sinne johtaa hyvä, tasainen tie. Lähdimme aamupäivällä Dubaista vuokra-autolla matkaan.

Abu Dhabiin pääsee myös julkisilla busseilla IBN Battuta linja-autoasemalta sekä erilaisten retkijärjestäjien järjestämillä retkillä. 

Matka-aikaa moskeijalle kului parisen tunnin ajan. Vasta lähempänä Abu Dhabia tie ruuhkautui, muuten matka kulki hyvin sujuvasti hieman tylsiä tasaisia maisemia katsoen.

Moskeija kupolit ja minareetit hohtivat jo kaukaa. Mitä lähemmäksi pääsimme, sitä suuremmaksi Sheikki Zayedin moskeija kasvoi. Ja se tunne kun katsoo auringossa valkoisena hohtavaa moskeijaa sinistä taivasta vasten, on hyvin vaikuttava!

Ajoimme auton varsin tyhjälle parkkipaikalle. Sisäänpääsyportti tai paremminkin teltta sijaitsi vajaan sadan metrin päässä autostamme.

Portille kävellessä kuvittelimme, että asumme täyttäisivät tarvittavat kriteerit, mutta ei. Laukkujen läpivalaisun jälkeen meidät naiset ohjattiin pukemaan Abayan päälle. Myös perheen ainoa mieshenkilö sai oman valkoisen puuvillakaavun puettavaksi.

Tässä vaiheessa meidän tiemme erosivat, koska naisten kaavun laittaminen ei ollut aivan yksinkertainen operaatio. Ruskea kaapu jonka saimme, oli jotakin viskoosineulosta, joka tuntui päällä inhottavalta ja erityisen hiostavan kuumalta. Varsinkin kun alle jäivät omat vaatteet. Myös kaavun huppu oli saatava lähes pään yli ja se solmittiin pukuvirkailijoiden toimesta nauhoilla jämerästi kiinni.

Kaksi naista puki ihmisiä kuin liukuhihnalla, osa sai päälleen tummansinisen kaavun, ja aivan ei selvinnyt oliko näissä väreissä jokin merkitys.

Päästyämme teltasta ulos moskeijan alueelle, ihmettelimme puhtaan valkeaa rakennusta vihreän puutarhan ja altaiden vierustalla.

Lähempänä sisäänpääsyä on valtavat vesialtaat houkuttelevan sinisine vesineen. Kaavun alla ON VALTAVAN KUUMA! Olisi tehnyt mieli hypätä altaaseen…

Hieman tuli muuten kadehdittua mustiin kaapuihin pukeutuneita paikallisia nuoria, joilla oli kaavun alaosissa varsin rohkeita leikkauksia, jolloin ilma pääsi kiertämään vaatteiden alla. Myös heidän kaapujen materiaali näytti tyystin erilaiselta kuin meidän lainakaapujen.

Moskeijaan päästäksesi sinun on jätettävä kenkäsi ja sukkasi lokerikkoon. Marmori tuntuu ihanan viileältä varpaiden alla. Rakennuksen varjossa onkin varsin mukava liikkua.

Oikealta puolelta pääset naisten puolelle. Naisten puoli jakaantuu kahteen osaan; alakertaan vievät nykyaikaiset rullaportaat. Täältä löytyy varsin viehkeät pesutilat. Mikäli käyt pesu-ja wctiloissa, saat laittaa kengät takaisin jalkaan. Naisten puolella on myös oma rukoussali, jonne meillä ei virkailijoiden toimesta ollut asiaa.

Voit vuokrata passiasi vastaan itsellesi kuulokkeet, jonka selostuksen johdattamana voit kiertää hohdokkaan moskeijan tai vain ihmetellä omassa rauhassa rakennuksen varsin ainutlaatuista arkkitehtuuria sekä sen lukuisia yksityiskohtia. Rakennus on kaunis ja hohdokas, kuin suoraan sadusta.

Vierailijat pääsevät kiertelemään suurta sisäpihan kehystävää pylväskäytävää. Käytävässä on tuhansia pylväitä. Itse sisäpihalle ei ole kulkua, mutta kauniiden kaaripylväiden alta voi ihastella sen kokoa ja marmorin kuvioita.

Sisälle moskeijan pääsaliin on pieni ruuhka, joka hajoaa, kun päästää salin eteiseen ja siitä eteenpäin salin reunoille. Pääsalin keskusta on eristetty ja kulku salissa hoidetaan sivuja pitkin.

Jo eteisaulan kattokruunut ovat valtavat, puhumattakaan pääsalin 24 karaatin kristallikruunuista. Kruunut ovat 15 metriä pitkiä, 10 metriä leveitä ja painavat kaksitoista tonnia. Huh! Toivottavasti ripustukset on tehty kunnolla.

Pääsali ei ole aivan niin huikea kuin rakennus on ulkoapäin, joten kierros sisällä on nopeampi kuin uskoimmekaan. Koska rakennus on valmistunut tämän vuosituhannen puolella, on ilmastointi kunnossa, joten lämpöshokki tulee jälleen ulko-ovella vastaan. Onhan ulkona 40 astetta lämmintä…

Kaiken kaikkiaan käynti Sheikki Zayedin moskeijassa on vaikuttava. Rakennus on kaunis ja käynti miellyttävä kaapua lukuun ottamatta. Moskeija on mitoiltaan sen verran suuri, että pääset varmasti tutkimaan ja vaeltamaan rakennuksessa ilman valtavaa yleisömassaa aivan selkäsi takana.

Moskeijan pihassa on myös kahvila sekä matkamuistomyymälä.

Moskeijan on kiertänyt vajaassa tunnissa. Mikäli haluat erityishehkua vierailuusi, käy moskeijassa auringon laskiessa, kun aurinko värjää kupolit ja minareetit vaaleanpunaisiksi! Tällöin myös moskeijan valot pääsevät oikeuksiinsa.

Kirjoitus kuuluu Arabiemiraateista kertovaan juttusarjaan.

Dubain yllätyksellinen museo

Bur Dubai, Emiraatit

Dubain ydinkeskusta tarjoaa matkailijalle kaikkein suurinta, isointa ja leveintä, puhumattakaan lukuisista kiiltävistä pilvenpiirtäjien pinnoista ja luksusliikkeiden kutsuvista näyteikkunoista. Ydinkeskustasta et kuitenkaan löydä mitään aitoa tai puhumattakaan mistään vanhasta ja kuluneesta. Mikäli sinua kiehtoo sukeltaa Arabiemiraattien menneisyyteen, on sinun ehdottomasti vierailtava Dubain vanhimmassa osassa Bur Dubaissa.

Bur Dubaissa pääset tutustumaan perinteisempään Dubaihin mm. ylittämällä Creek-lahden Abra-veneiden kyydissä, eksymällä soukkeihin, vaeltamalla pitkin perinnekeskuksen kujia sekä vierailemaan Dubain mielenkiintoisessa museossa.

Tämän postauksen aiheena onkin vierailla Dubain museossa.

Dubain museo lyhyesti

Dubain museo on perustettu vuonna 1971 Al Fahida linnoitukseen. Itse linnoitus on rakennettu yli 200 vuotta sitten vuonna 1787.

Vuonna 1995 museota laajennettiin maanalaisella osalla Sheikki Rashid bin Saeed Al Maktoumin toimesta.

Museo on avoinna lauantaista torstaihin klo 8.30 – 20.30. Perjantaisin museo on avoinna klo 14.30 – 20.30. Ramadanin aikaan museo on avoinna lauantaista torstaihin klo 9.00 – 16.30. Perjantaisin museo on tuolloin kiinni.

Pääsylippujen hinnat eivät päätä huimaa. Aikuisilta pääsymaksu on kolme dirhamia (0.75€/2017) ja alle 6v. lapsilta yhden dirhamin (0.25€).

Tänään

Hotellimme sijaitsi Bur Dubain puolella joten kävelimme helteisenä päivänä museolle. Meillä ei ollut ihmeempiä ennakko-odotuksia Dubain museon suhteen. Tavoistamme poiketen, emme edes käyneet ennakkoon tutkimassa museon internet-sivuja. Kovin houkuttelevalta ei museo ulkoasultaan ole, älä kuitenkaan anna ulkonäön hämätä!

Ensisilmäykseltä rakennus on pieni linnamainen rakennus muutamalla tornilla, jossa liehuu sekä Dubain että Emiraattien liput. Yksi torneista on muuten nykyisen Dubain vanhin yhä pystyssä oleva rakennus, ja se on rakennettu vuonna 1787. Pihassa linnoituksen ulkopuolella on suuri dhow (laiva) laatoitetulla pihalla.

Astuimme tykkien vartioiman suuren puuoven kautta linnoituksen viilennettyyn eteiseen ja ostimme pääsyliput museoon.

Sisäpiha on kuin läkähdyttävälle aavikolle astuisi, täysin tuuleton aukio, jossa hiekalla makaa tykkejä kuulineen, vanhoja veneitä palmun alla sekä Arish-niminen rakennus, joissa aavikolla asuneet paimentolaiset asuivat. Ei kyllä käy kateeksi. Nyt lämpömittari näyttää 36 astetta, mutta kesäisin aavikolla voi olla reippaasti yli 40 astetta lämmintä. Ja harvan rakennelman sisällä tuntuu koko kroppa sulavan…

Sisäpihalta pääsee linnoituksen siipeen jossa esitellään syvemmin linnoituksen historiaa sekä mm. aseita, joita linnoituksen puolustuksessa on käytetty. Täällä on myös pieni matkamuistomyymälä, jossa myydään perinteisellä tyylillä maalattuja maalauksia. Tässä vaiheessa museo alkoi tuntua tylsältä sekä olo äärettömän tuskaiselta.

Sisäpihan toisesta reunasta aukeaa ovet linnoituksen toiseen kylkeen, sinne myös me kuljimme kuumuutta pakoon. Ovista sisään astuessa valkea liuskaportaikko vie sinut maan alle, samalla ilmastoinnin alkaen helpottaa vierailijan oloa. Ja mitä alhaalta löytyikään!

Museon alakerta on äärettömän hieno kokonaisuus! Alakertaan on lavastettu maanalainen maailma joka kuvaa mennyttä Dubaita, mielenkiintoisine yksityiskohtineen. Täällä törmäät mm. merenkävijöihin, soukkikauppiaisiin, dubailaisten koulutukseen, taatelifarmiin, paimentolaisten elämään sekä kalastajien arkeen.

Historia on tehty eläväksi, ei pelkästään vitriineissä olevia tavaroita esittelemällä, vaan tuomalla menneisyys nykyihmisen eteen sellaisena kuin se on ehkä aikoinaan näyttänyt.

Vahanuket ovat erehdyttävän aidon näköisiä, varsinkin kun alhaalla on hämärä valaistus. Jokaisen osa-alueen luona on miljööseen sopiva kyltti, jossa on riittävästi kerrottu kustakin kohteesta.

Ennen öljylähteitä ja Emiraattien yhdistymistä Dubain pääelinkeinot olivat luonnonsataman mukanaan tuomat edut kuten helmien sukeltaminen sekä kalastus. Emiraatilla on myös aina ollut vahva jalansija merellisessä kaupankäynnissä. Lisäksi kauan ennen muita naapurimaitaan, Dubaissa kävi ”turisteja” laivojen mukana, jotka toivat lisäansioita alueen torikauppiaille.

Meidän perhettä erityisesti ilahduttivat museon yksityiskohdat. Ne ovat hienoja ja tarkkaan mietittyjä, kuinka monen museon sisätiloissa esimerkiksi virtaavaa vettä purossa sekä hiekkaa lattialla? Myös kalastajien maailma on taitavasti toteutettu sinisillä valoilla.

Lavastettu maailma loppuu arkeologisiin kaivauksiin, jossa on esillä muutama luuranko sekä kaivauksissa löytyneitä tavaroita. Erilaisia keramiikka-, metallikuppeja sekä vanhoja aseita on aseteltu perinteisellä tavalla vitriineihin vierailijoiden tarkasteltavaksi.

Museo päättyy museokauppaan jossa myydään ylihinnoiteltuja pienesineitä turistien iloksi. Kauppaa vastapäätä on vielä suuri huone, jonka lasivitriineissä on kaivauksissa lyödettyä Dubain tuhansia vuosia vanhaa historiaa erilaisten esineiden muodossa.

Leveä porrasliuku vie ylös ovelle, jonka luona olevilla penkeillä voi vielä hetken istahtaa ennen ulos menemistä. Täällä on myös automaatteja, joista saa ostettu edullista ja ennen kaikkea kylmää pullovettä.

Keskiverto museovierailija on kiertänyt museon alle kahdessa tunnissa. Dubain museo sopii perheen pienimmille visuaalisuutensa vuoksi sekä myös niille henkilöille, joita eivät perinteiset museot yleensä oikein nappaa. Museon antiin nähden pääsylippujen hinnat ovat ilmaiset.

Kaiken kaikkiaan museokokonaisuus oli erinomainen sekä hyvin yllätyksellinen! Harvoin museossa tulee tunne, että tähänkö tämä jo loppui? Tällainen epäuskoinen fiilis jäi meille Dubain museosta ”käteen”. Iso suositus!

Onko jokin museo päässyt yllättämään sinut?

Emiraattien uusin matkailunähtävyys – Karu Jais vuori

Jais vuori, Arabiemiraatit

Emiraateista läheltä Omanin rajaa löytyy varsin uusi mielenkiintoinen matkailunähtävyys, nimittäin Jais vuori.

Teimme Dubaista päiväretken vuoristoon vuokra-autolla.

Jais vuori lyhyesti

Paikallisten kutsuma Jebel Jais on Arabiemiraattien korkein kohta, sekä vuori joka jakaantuu kahden maan puolelle. Vuoren korkein huippu sijaitsee Omanissa, huipun läntisen puolen sijaitessa Emiraattien puolella. Korkeutta Emiraattien puoleisella huipulla on 1 892 metriä. Omanin puoleisen Jabal Bil Ays-huipun korkeus on 1 911 metriä.

Jais vuori kuuluu Omanin puolella kulkevaan Hajar-vuoristoryhmään.

Jais vuorella on tällä hetkellä mahdollista vaeltaa, telttailla tai vain paeta rannikon hiostavia helteitä ja hälinää vuorten hiljaisuuteen.

Vuoristoon on rakennettu viime vuosina uusi serpentiinitie, jonka toivotaan houkuttelevan uusia luonnosta kiinnostuneita matkaajia alueelle. Hintaa tälle tielle arvioidaan tulevan 300 miljoonaa dirhamia. Ihan pienistä rahoista ei siis ole kyse.

Tänään

Lähdimme matkaan Dubaista. Kävimme vilkaisemassa läheisen Sharjahin kaupungin ja matkasimme Ras Al-Khaimahiin eli paikallisten lyhentämään RAK:n kaupunkiin. RAK sijaitsee lähinnä Jais vuorta, joten kaupungissa kannattaa tehdä viimeiset juomaostoksen ennen vuoristoon lähtöä.

Etenimme RAK:sta asuinalueen viertä kulkevaa tietä, kunnes pääsimme vuoristoon johtavalle tielle. Matkaa kaupungista vuoren huipulle on vajaa 50 kilometriä. Ohitimme vankilan näköisen rakennuksen jota kovasti maalattiin sekä teollisuusalueen varastolieriöineen. Tie vei muutaman kyläpahasen läpi kohti vuoristoa. Kauheaa ruuhkaa ei tiellä ollut, vastaan tuli lähinnä joitakin työläisten autoja.

Maisemat ovat hyvin karut, oranssia hiekkaa ja alati korkeammalle kohoavia rinteitä. Ja täällä kaiken keskellä käyskentelee vuohia niin yksittäin kuin ryhmissä. Näyttää siltä ettei eläimillä voisi olla täällä kuivuuden kärventämillä rinteillä mitään syötävää pensasmaisten puiden lisäksi. Tyhjät, vettä suorastaan huutavat joenuomat kulkevat rinnakkain uuden tien kanssa.

Vanha tie yhtyy puolessavälissä uudenkarheaan tiehen, jonka alussa on vessarakennus, muita palveluita et 20 kilometrin pituiselta tieltä vielä kauheasti löydä. Etukäteen olimmekin saaneet infoa, että autoon kannattaa varata paljon vettä mukaan, nimittäin jos auto syystä tai toisesta matkan varrella hajoaa, avun saaminen vuorelle vie aikansa.

Tien varrella on liikennemerkkejä joissa varoiteltiin niin vuohista kuin roskaajia 5000 dirhamin (1 250€) sakkomaksulla sekä tägääjiä peräti 10 000 dirhamin (2 500€) sakkomaksulla. Kunnon sakot kerrankin! Tosin tiellä ei ihmeemmin kameroita näkynyt, joten kiinnijäämisen riski taitaa olla aika pieni.

Matkasimme vuoristoa ylöspäin. Lähtiessä lämpötilaa oli 35 asteen verran, vuoren rinteillä pari astetta vähemmän. Tosin talvisin lämpötilaerot voivat olla parikymmentä astettakin, onpa vuorella mitattu miinus viiden asteen pakkasiakin. Tuolloin kannattaakin varata mukaan myös lämmintä vaatetta.

Tien varrelle on rakennettu viisi näköalapaikkaa, joista löytyy yksinkertainen wc-rakennus sekä autoille katos. Wc-rakennuksissa on molemmille sukupuolille omat pienet tilansa sekä keskellä rukousnurkkaus. Viimeisen näköalapaikan pihalta löytyi myös ruokatraileri, josta voi ostaa kahvia ja pientä syötävää. Traileri näytti olevan tietyömiesten käytössä.

Tietä rakennetaan edelleen sekä neljää uutta näköalapistettä, joista viimeinen on myös Emiraattien puoleisen vuoren korkeimmalla kohdalla. Valmistumisaikataulusta ei ole tietoa.

Vaikka matka aivan korkeimmalle kohdalle tökkäiseekin 4,8 kilometriä ennen loppua, ovat näköalat kiemurtelevalla 20 kilometrin pituisella matkalla varsin viehättävät. Kirkkaalla aurinkoisella kelillä näet helposti rannikolle asti, mikäli ilmassa olevat hiekanjyväset eivät estä näkyvyyttä.

Viimeisellä pysähdyspisteellä näkee kirjaimellisesti tiemiesten työnjäljen, kuinka he ovat kaivertaneet loistavan tasaista tietä pitkin vuoren rinteitä. Asfaltinhajukin on vielä suorastaan haistettavissa.

Tie on myös turvallinen, mutkiin on tuotu betonimurikoita, joten suistumisen vaaraa tieltä ei ole. Tie on myös tarpeeksi leveä sekä siihen on tehty sopiviin kohtiin ohituskaistoja, joten kiireisimmät maisemaihailijat pääsevät tarvittaessa hitaammista ohi helposti.

Jais vuoren aluetta on tarkoitus tien rakentamisen jälkeen kehittää huimasti. Suunnitelmissa on mm. rakentaa vuorelle hotelli, ramppi liitovarjoharrastajille, köysirata, laskettelukeskus sekä golfkeskus. Todellinen urheiluhenkisten ihmisten paratiisi!

Tänään levähdyspaikoilla näkee harvojen turistien lisäksi paikallisia koko perheen sekä vuohilaumojensa kera. Perheiden naiset valmistivat yksinkertaisia aterioita, ja olivatpa hiekkaan tehneet myös pieniä nuotioita, joilla eväät ja teeveden sai lämmitettyä. Perheen miesten samaan aikaan rukoillessa vessasyvennyksessä.

Tässä vaiheessa Jais vuori uudenkarhean tiensä kera tarjoaa mukavan, erilaisen matkailukohteen Dubain ihmisvilinään ja hälinään kyllästyneelle reissaajalle. Täällä on vielä tilaa ja happirikasta ilmaa jota hengittää.

Vuorella et näe pilvenpiirtäjiä tai loputtomia autoletkoja. Puhumattakaan hintalapuista ja kalliiden liikkeiden ostoskasseista. Jais vuori on hyvä tapa nollata ajatukset sekä myös mainio tapa tutustua Emiraattien varsin erityiseen ja karuun luontoon.

Tulevaisuudessa tie antaa urheilupalveluidensa lisäksi mahdollisuuden käydä Omanin puolella vierailulla sekä tietenkin hakemassa helposti uuden maaleiman passiinsa. 😉

Kirjoitus aloittaa Emiraateista kertovan juttusarjan.