Kaikki viesti käyttäjältä

reissaaja1

IMG_5475

San Diegon kainalossa

San Diego, USA 

Matkalla...

Matkalla…

Ensimmäisellä Jenkkimatkallani olemme päässeet nyt San Diegoon (kaupungin sivut). Matka Grand Canyonilta Diegoon meni ilman isompia sattumuksia, hieman tylsähköjen maisemien ympäröiminä. San Diegon lähestyessä myös maasto ja autosta avautuvat näkymät alkoivat muuttua mielenkiintoisempaan suuntaan. Diegon ympäristö on vihreää ja vaihtelevan vuorimaista aluetta.

Appelsiineja suoraan puusta

Appelsiineja suoraan puusta

Ramonassa, joka on noin tunnin matkan päässä San Diegon keskustasta, on lukuisia appelsiinifarmeja, joiden appelsiininkukkien tuoksu täyttää ilman aamuisin… Aivan mielettömän ihana tuoksu, siihen on varsin miellyttävää herätä! Mielenkiintoisia ovat myös alueen postilaatikkorivistöt ja karjatilat, kuin vanhoista leffoista konsanaan. San Diegossa majoituimme ystävien luona, joten kokemuksia paikkakunnan hotelleista ei tällä kertaa kertynyt.

IMG_5521

Postilaatikkorivistö Ramonassa

San Diegoon tutustuminen aloitettiin USS Midway Museumista (aluksen sivut). Museo on Tripadvisorin äänestyksessä valittu vuonna 2015 San Diegon parhaimmaksi niin turistikohteeksi kuin museoksikin. Kyse on valtavasta, käytöstä poistetusta lentotukialuksesta. Lippujen hintaan kuuluu kuulokkeet ja audiolaite, joten aluksessa voi edetä omaan tahtiin ja kuunnella niin faktatäkyjä kuin erilaisia kertomuksia kuulokkeistaan. Mielenkiintoista oli kuunnella aluksella olleiden veteraanien kertomia tosielämän tarinoita: kuinka arki oli aluksella sujunut, mitä ja miten kukin veteraani oli aluksella aikoinaan työskennellyt ja elänyt.

USS lentotukialusta

USS Midway lentotukialuksen siltaa

Lentotukialuksella on yli 60 erilaista näyttelysermiä, lyhytelokuvia, 29 korjattua lentokonetta, joten pienet ja myös ne isommat pojat saavat kunnon kicksejä. Aluksella on mahdollista kokeilla myös kahta erilaista lentokonesimulaattoria, tosin käydessämme ne olivat rikki.

IMG_5483

Vitriineissä oli kaikenlaista ihmeteltävää, kuten miehistön juhlapukuja.

IMG_5479

Lentotukialuksen käytävät on hieman ahtaat, joten välillä tulee jonoa mielenkiintoisempien huoneiden ja vitriinien kohdalla.

Aluksessa on myös lentämiseen ja lentokoneisiin keskittynyt kirjasto, matkamuistokauppa sekä Fantail Cafe`s-ravintola. Ravintolan erikoisuus on vuoden 1945 aluksen keittokirjan resepteillä tehdyt pöperöt. Kannattaa kokeilla! Liput lentotukialukselle ovat inhimilliset: aikuisilta 20 dollaria ja 6-12 vuotiailta lapsilta 10 dollaria. Alle viisi vuotiaiden sisäänpääsy on ilmainen.

Varsin mielenkiintoinen museo, vaikka ei olisikaan kiinnostunut lentotukialuksista, lentokoneiden tekniikasta tai sotahistoriasta ylipäätään. Joka tapauksessa, aikaa museon tutkimiseen menee helposti monta tuntia.

IMG_5477

Satamalaiturissa oli kiinni myös uudempaa laivaston kalustoa.

San Diegossa on paljon nähtävää ja valinnan vaikeus ja lippujen hinnat tulevat helposti eteen. Kaupungissa on paljon lapsiperheille sopivia kohteita, lentotukialuksen lisäksi mm. Belmont Park-huvipuisto (Belmont park), Birch Aquarium (Aquarium), Seaworld San Diego (Seaworld), San Diego Air and Space museum (Air and space) sekä peräti kolme erilaista eläintarhaa.

IMG_5461

San Diegon kaupunkikuvaa

Valitsimme ystävien suosituksesta ja auringon vihdoin tullessa näkyville San Diego Zoo Safari Parkin (puiston sivut). Kyse on monipuolisesta eläinpuistosta, jossa voi liikkua niin kävellen, pyörällä, köysisillalla taiteillen, kuumailmapallolla, kuorma-auton lavalla tai pienen junan kyydissä. Eläinpuistossa on myös mahdollista yöpyä teltassa.

Sarvikuono jalkahoidossa

Pieni kuorma-auto ottaa parisenkymmentä matkustajaa kyytiin katetulle lavalle ja kiertää esimerkiksi kirahvien ja sarvikuonojen asuinalueen leppoisasti, kuin Afrikan safarilla konsanaan. Mukavaa on, että eläimillä on puistossa isot aitaukset ja paljon tilaa liikkua. Myös erilaisia hyvin hoidettuja kukkaistutuksia on ympäri puistoa.

IMG_5509

Flamingot siestalla

 

Magnusteja lähietäisyydeltä :)

Magnustit nauttivat auringosta

Puistossa on useita matkamuistomyymälöitä, ravintoloita, pikaruokapaikkoja sekä piknik-alueita omien eväiden syömiseen. Mistään halvasta kohteesta ei ole kyse, nimittäin yli 12-vuotiaiden liput päivän maksavat 52 dollaria ja lapsilta 42 dollaria. Tosin San Diego Zoo Safari Park on koko päivän, miksei yönkin kohde. Me ainakin tykättiin! 😉

IMG_5505

Norsu hammashoidossa

Olisimme halunneet käydä pikavisiitillä Meksikon puolella, mutta ystävämme eivät suositelleet huumejengien välienselvittelyn takia levottomaksi muuttuneen Tijuanan rajan ylittämistä. Tosin mielenkiinnon vuoksi, kävimme pyörähtämässä Jenkkien puoleisen rajan tuntumassa illanpimeydessä. Seuraavalla kerralla kierros myös Meksikossa?

Tästä matka jatkui kohti Los Angelesia, pysy mukana!

 

c4

Tuulinen Isle of Portland

Isle of Portland, UK. Road trip, osa 5. 

c2

Maisemat ovat mahtavia.

Jatkaessamme matkaa The Donkey Sanctuaryltä, ajelimme kohti Isle of Portlandia idyllisten pikkukylien sekä varsin vaihtelevien maisemien välissä.

Köröttelimme rantatietä eteenpäin: välillä eteemme avautui mahtavia kilometrien pituisia hiekkarantoja, jyrkänteitä ja meren tyrskyjä. Suurimman ”vaikutuksen” kuitenkin teki teiden vaihtelevaisuus, välillä tiet olivat kahden auton levyisiä, joissakin kohdin kaventuen hädin tuskin yhden auton ajettavaksi. Samalla joko puusto tai heinät peittivät kurveissa vastaantulijoiden näkyvyyden. Onneksi ei ajettu pimeällä!

Välillä tiet olivat todella kapeita

Välillä tiet olivat todella kapeita.

Pysähdyimme lounaalle pieneen kylään ja astelimme sisään perhe-omisteiseen pubiin Charmouthissa. Täälläpäin lähes jokaisessa public housessa on hienot ovien päällä roikkuvat nimikyltit, joissakin useita vuosikymmeniä vanhoja. Pubeissa ruoka on usein konstailematonta ja edullista, eikä tämä pub tehnyt asiassa poikkeusta.

bb3

Ruokailun jälkeen jatkoimme matkaa niemen kärkeen Isle of Portlandiin (kaupungin sivut).

c5

Isle of Portland näköalapaikalta kuvattuna.

Kaupunki on osa ns. Jurassic coastia eli Unescon maailmanperintökohteeksi nimettyä Dorsetin ja Itä-Devonin rannikkoa (Jurassic coast). Viimeksi kaupunki oli otsikoissa vuoden 2012 Lontoon kesäolympialaisissa, kun kisojen purjehdusosuudet suoritettiin täällä. Tulipa näiltä vesiltä Suomeen myös kaksi purjehdusmitalia.

Varsin sopivan paikan olivat löytäneet, nimittäin kaupungissa tuuli varsin mukavasti. Kaupunkia edelsi Portland Beach Road, joka oli hyvin suora tie, jonka toista puolta reunusti pitkä hiekkaranta. Mukavalla säällä, ehkä joku paikallinen uskaltaa rannalla käydä ottamassa aurinkokylpyjä, nyt hiekkakaistale oli varsin lämpimästi pukeutuneiden ulkoilijoiden ja lenkkeilijöiden käytössä.

bb7
Kaupungin satamaan pysähtyvät isot risteilijät ja tuolloinkin näytti olevan laiva sataman suojassa. Ajoimme kaupungin läpi viereisen kukkulan näköalapaikalle. Kukkulan päällä oli kahvila sekä vuoden 2012 kisoihin, betonista ja paikallisesta kivestä louhittu, Olympiarenkaat-muistomerkki.

bb1

Vuoden 2012 Olympialaisen muistomerkki.

Vaikka varsinaisesti tällä reitillä ei ollut mitään isompia etukäteen bongattuja nähtävyyksiä tai tapahtumia, on välillä hyvä, että reissuissa on myös aikaa jolloin aivot voivat vain levätä. Ja prosessoida jo tapahtuneita asioita. Näissä maisemissa ja tunnelmissa sitä jälleen miettii kuinka onnekas onkaan, kun voi matkustella ja nähdä maailmaa!

Hämärän laskeutuessa posotimme autolla hieman pidemmän matkan Southamptoniin, seuraavaan pitstopiimme asti.c1

 

a7

Sidmouthin nelijalkaiset ystävät -The Donkey Sanctuary

Sidmouth, UK. Road trip, 4.osa. 

Matkalla Sidmouthiin

Matkalla Sidmouthiin

Exeterin jäädessä taaksemme suuntasimme automme kohti rannikkoa ja merenrantakaupunkia nimeltään Sidmouth. Osuimme kaupunkiin juuri kun siellä oli meneillään värikkäät Kansanmusiikkifestivaalit.

Kaupungin kapeat kadut olivat pukaten täynnä autoja, emmekä valitettavasti saaneet autoa mihinkään parkkiin. Seurasimme autosta käsin, kaupungin läpi virtaavaa ihmisvilinää. Lähes joka kulmassa oli joko markkinakrääsää pursuava myyntitiski tai kitaran säestyksellä laulava trubaduuri, jota kannustivat hippityylisissä vaatteissa olevat ilottelijat. Päivä oli harmaa, mutta se ei festareita tuntunut häiritsevän.

a1

Festarikansaa

Jatkoimme matkaa yhdelle etukäteen netistä bongatulle ”nähtävyydelle”, nimittäin The Donkey Sanctuarylle (Turvapaikan sivut). Kyseessä on kaltoinkohdeltujen aasien ja muulien turvapaikka. The Donkey Sanctuaryn perusti vuonna 1969 Dr. Elisabeth Svendsen. Hän rakastui jo hyvin nuorena aaseihin ja hieman vanhempana, hän haluasi auttaa kurjissa olosuhteissa pidettäviä hyötyeläimiä. Omistajat eivät olleet valmiit luopumaan aaseistaan edes rahasta, kunnes hän sai puhelun, jossa hänelle tarjottiin 204 aasia. Ne aasit joita Elisabeth ei ottaisi, ammuttaisiin, joten koko lauma tuli hänelle. Elisabeth eli koko elämänsä aaseilleen ja perheelleen uskollisena, kunnes menehtyi vuonna 2011. Hänen elämäntyönsä jatkuu ja tämä vierailemamme turvapaikka on hyvänä esimerkkinä siitä. Aasien turvapaikkafarmit ovat sittemmin laajentuneet ympäri Eurooppaa. Brittein saarten lisäksi, turvapaikkoja on Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa.

Aaseja laitumella

Aaseja laitumella

Farmilla oli nelijalkaisia ystäviä parisataa kappaletta! Niitä oli aitauksissa, talleissa ja ihan irrallaan. Irrallaan olevat tulivat helposti tervehtimään ja tuntuivat nauttivan jatkuvista rapsutuksista joita turistit, varsinkin ne pienimmät, heille tarjosivat. Itse turvapaikka on iso maalaistalo, jonka jokaisessa rakennuksessa on aaseihin liittyvää toimintaa. Matkailijalla on mahdollista myös adoptoida aasi sekä seurata uuden ystävänsä elämää, koko sen eliniän ajan (adoptoi aasi). Ihan kotiin asti adoptoitua karvakaveria ei siis saa, vaikka niin haluaisikin. Olivat ne ruskeasilmäiset ihanuudet sellaisia… varsinkin NE varsat!
b4

Kaikki aasit ovat merkittyjä, niillä on nimet kaulapannoissa sekä mikä tärkeintä, aasit näyttävät voivan oikein hyvin. Tosin Slade House Farmilla on myös aasiryhmiä, joilla on erilaisia ongelmia kuten: silmä-ja kavio-ongelmaiset sekä erikoisdieetillä olevat aasit.

b1

Vaikka aasien turvafarmeja on Briteissä useita, ainoastaan käymämme Slade House Farm on auki yleisölle. Huom. Farmi ovat auki vain tiettyyn aikaan päivästä, joten kannattaa katsoa vierailuajat etukäteen, mikäli haluaa mennä katsomaan otuksia.

a8

Vierailijoita varten tällä Sidmouthin farmilla on pieni Hayloft ravintola sekä matkamuistomyymälä. Matkamuistoista kaikki kerätyt varat menevät aasien auttamiseen. Matkoilta kotiin tuotu perinteinen jääkaappimagneettimme ostettiin tällä kertaa täältä.

Jos haluat vilkaista söpöliinejä vaikkapa juuri nyt, katso alta löytyvästä linkistä farmilta tulevaa livekuvaa:

https://www.thedonkeysanctuary.org.uk/webcams.

Ja jos ajelet Briteissä päin, kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan lutusia sydäntensulattajia ihan livenä!

Matka jatkuu…

a5

Siwrne dda!

Cardiff, Wales. Road trip, osa 3. 

a9

Englannin road tripillämme teimme mutkan myös Walesin puolelle Cardiffiin. Voit lukea kahdesta edellisestä osasta tästä: Bristol ja Bath. Saavuimme myöhään illalla Cardiffiin ja lyhyen ajokierroksen jälkeen emme oikein olleet vielä saaneet kaupungista tuntumaa, suuntaan eikä toiseen. Usean tuttavan olen kuullut kaupunkia kehuvan, joten annoimme kaupungille mahdollisuuden valloittaa meidät. Makoisien unien ja varsin kattavan aamiaisen jälkeen, luovutimme huoneemme pois ja läksimme haistelemaan Walesin tuulia.

d4

Cardiff esiintyi meille harmaana ja tihkusateisena. Aivan ensitöiksemme etsimme ostarin käsiimme, jotta voisimme täydentää sadevarustuksiamme sadetakeilla. Otimme suunnaksi opaskirjojen suositteleman St David´s Dewi Sant Cardiff-ostoskeskuksen, joka osoittautui aivan valtavaksi ostoskompleksiksi (ostarin sivut). Jos siis kaipaat sadesäällä puuhaa, tämä on oikea paikka siihen. Saimme varustustäydennykset tehtyä ja kävelimme ulos ihka uusien sadetakkiemme kanssa. Suunnaksi otimme kaupungin toisella laidalla sijaitsevan ja jo etukäteen linnakierroksen kohteeksi valitun Cardiffin linnan (linnan sivut). Nykyistä linnaa on alettu rakentamaan vanhan roomalaisen linnaleirin päälle jo noin 1000-luvulla. Hyvin vanhasta rakennuksesta on siis kyse.

deke1

Cardiffin linnan torni

Linnan porteista sisään ja ihmettelemään. Ensisilmäys jo kertoi, että linnasta ja alueesta on hienosti pidetty huolta. Porteista avautui näkymä vihreälle linnanpihalle ja pihan perällä, pienen kukkulan päällä töröttää The Norman Keep. Menemme ensimmäiseksi porteista oikealla olevan museokaupan tiskille ja ostaessamme liput, ilmoittaudumme mukaan House Toursille (Cardiff castle). Linnasta saa huomattavasti enemmän irti kun osallistuu opastetulle kierrokselle, hintakaan kun ei lompakkoa paina, vain 3£ sisäänpääsylipun lisäksi. Tarjolla on lukuisia muitakin opastettuja kierroksia aina kummituskierroksesta elokuvakierrokseen.

Oppaamme vei ryhmän läpi linnan myrskyisän historian, pureutui linnan merkkihenkilöiden elämään sekä kuljetti pitkin käytäviä ja pieniä sopukoita. Opas oli varsin asiansa osaava ja 50 minuuttia hujahti kuin siivillä. Suosittelen lämpimästi! Kierroksen jälkeen, tallustelemme linnan asuinhuoneistoissa vielä hetken, ennen linnan pihalla järjestettävää haukkanäytöstä.

Linnassa on äärimmäisen hienoja yksityiskohtia

Linnassa on äärimmäisen hienoja yksityiskohtia

Pihalla on häkeissä erilaisia pöllöjä ja haukkoja, joita pääsee katsomaan hyvinkin lähietäisyydeltä, tosin häkit ovat aivan liian pieniä hienoille siivekkäille ja se säälitti meitä kovasti.

Perinteisen haukkanäytöksen jälkeen, kiipesimme 50 kiviaskelmaa ylös The Norman Keepille (sivut). Tornista on varsin mukavat näkymät yli kaupungin. Alas päästyämme kiersimme ruohokentän ja mielikuvitus lähti laukkaamaan villisti ritariajan tiimellyksessä. Tähän ehkä vaikutti myös ruohokentälle kasattu sinivalkoinen ritariteltta. Oikeisiin ritareihin korskeine hevosineen ei valitettavasti linnan alueella törmätty. 😉

a6

The Norman Keep

Palasimme takaisin tähän päivään sekä siihen osaan linnaa, jossa oli tarjolla niin Cardiffin linnan historiaan, toiseen maailmansotaan sekä Brittien sotahistoriaan pureutuva näyttely. Näyttelyssä oli jokaisen mahdollista pukeutua uusvanhoihin sotaunivormuihin ja niin oli jälleen onnellinen, se meissä kaikissa asuva pieni sisäinen lapsi. Linna on tutustumisen arvoinen paikka. Myös linnan juhlasalia on mahdollista vuokrata yksityiskäyttöön, mikäli pätäkkää taskusta löytyy tarpeeksi…

d3

Jalkauduimme takaisin keskustaan. Kävimme syömässä ja kuljimme kävelykatua alas autolle. Sade oli loppunut ja uuden karheat sadetakkimme päätyivät (koko loppumatkan ajaksi) reppuihin. Niinhän se on, että silloin kun sinulla ei ole sadevarusteita – sataa ja sitten kun sellaiset on – ei sada.

Haimme automme, vilkaisimme sataman tarjonnan, Cardiff kun on aiemmin ollut kuuluisa hiilisatamastaan ja siirryimme tien päälle. Suuntana oli Caerphilly ja sen keskiaikainen Caerphillyn linna (linnan sivut). Kyseessä on mielikuvitusta (jälleen) hivelevä vallihaudoilla varusteltu kookas linna. Nykyisin linna toimii mm. tv- ja elokuvatuotannoissa ”kulisseina”, viimeksi BBC:lle tehdyn Merlin-sarjan tapahtumapaikkana.

c1

Caerphillyn linna

Caerphillyyn päästyämme, linna oli valitettavasti jo kiinni, joten muutaman valokuvan ottamisen sekä kylässä kiertelyn jälkeen, suuntasimme matkamme alas seuraavan kohteeseemme Exeteriin. Matkan varrella poikkesimme idylliseen rantakylään nimeltään Clevedon (Somerset), katsomassa Clevedon Pier:ä eli vanhaa laituria sekä oikomaan sääriämme. Nämä pienet ja hieman isommatkin englantilaiset kylät ja kaupungit ovat kaikille Brittidekkareita tv:stä seuraaville hyvin tutun oloisia. Ja koskaan ei voi tietää, milloin vaikkapa Hercule Poirot kävelykeppeineen ja pikkusikareineen ilmestyy nurkan takaa…

c3

Clevedon Pier

Exeteristä meillä ei ollut ennakko-odotuksia, paikka vain sopi mainiosti road trippimme pitstopiksi. Lisäksi paikan nimi jotenkin herättää mielikuvia Englantiin liittyvistä legendoista. Itse asiassa Exeteriä halkovan Exe-joen rannoilla oli asutusta jo ennen roomalaisia 50 jaa (Exeter). Eli ihan uudesta kaupungista ei ole kyse. Välittömästi hotellihuoneen lunastuksen jälkeen, lähdimme kierrokselle kaupungille.

b5

Osuimme kävelykadun päähän, jossa oli niin paikallisille kuin turisteillekin suunnattuja liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Varsinkin söpöt lahjatavaraliikkeet tekivät vaikutuksen. Myynnissä oli mm. uusintapainoksia vanhoista 20-luvun rantaelämää mainostavista postikorteista, joissa ylpeän oloiset naiset kokovartalo uimapuvuissaan nauttivat elämästään sinivalkoisissa lepotuoleissaan, hovimestarin (Jeeves?) tarjoillessa neidoille kylmää juotavaa.

Exeter on ihana pieni kaupunki

Exeter on ihana pieni kaupunki

Kävelimme kaupungin kapeita katuja kunnes päädyimme Exeterin päänähtävyyden pihaan. Kyseessä on vajaa 900 vuotta vanha Exeterin katedraali (Exeter katedraali). Exeterissä on ollut uskonnollista toimintaa hyvin varhaisesta vaiheesta asti. Esim. Piispanistuin siirrettiin kaupunkiin jo 1050-luvulla ja ennen tätä kaupungissa oli ollut luostari. Katedraalissa on hienon goottilaisen sisäkaton lisäksi tarjolla museokauppa sekä pieni kahvila. Katedraalin ympäristö on myös ihana, vanhoja matalia taloja, jotka tarjoavat ravintola- ja kahvilapalveluita.

Exeterin katedraali

Exeterin katedraali ja Italialainen ryhmä leirikoulussa

Exeter oli varsin soma kaupunki, jonka kujilla voisi viettää aikaa hieman kauemminkin. Jos Cardiff jäi tunnelmansa puolesta hieman kylmäksi, Exeter taas sai sydämen väpättämään nopeammin. Näissä pienemmissä kaupungeissa on vielä niiden ”henki” jäljellä, eikä ajan hammas (tässä tapauksessa nykyaika) ole päässyt liikaa niitä muuttamaan. Ainakaan tällaisen nostalgiaan taipuvaisen matkailijan mielestä!

Yön jälkeen heitimme Exeterille haikeat hyvästit. Road tripin seuraavassa jaksossa pääset tutustumaan mm. The Donkey Sanctuary:n sekä aivan ihaniin, mennyttä maailmaa huokuviin merenrantakaupunkeihin!

b6

Matka jatkuu pitkin Devonin maaseutua