All Posts By

Reissaaja1

Osallistu arvontaan ja voita ilta komedian parissa Helsingissä!

Osallistu arvontaan ja voita mainio ilta komedian parissa Helsingissä!

*Blogijuttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Jubilee Komedian kanssa

Kiinnostaisiko viettää marras-joulukuussa ainutlaatuinen VIP-ilta kera parhaan ystävän, samalla nauttien maailmallakin tutuksi tulleesta laatuviihteestä?

Osallistu siis mukaan arvontaan jossa on mahdollista voittaa pääsyliput kahdelle henkilölle Jubilee Komedian näytökseen sekä maittavat alkudrinkit. Neljättä kertaa Helsingissä esitettävä Sähkeet Uutiskomediashow on mukava sekoitus stand up:a sekä revyymeininkiä, yhdistettynä suomalaisesta yhteiskunnasta löytyviin aiheisiin. Esitys pohjautuu brittiläiseen Newsrevue-formaattiin ja puree erityisesti älykkäästä poliittisesta komediasta nauttiviin katsojiin.

Newsrevue on vuonna 1979 Lontoon Paddingtonissa aloittanut uutisrevyy, jonka esitykset jatkuvat yhä edelleen. Se on maailman pisimpään pyörinyt livekomediashow.

Syksyn makeinta poliittista komediaa esitetään kolmessa paikassa: Kappelin Kellarissa, Ravintola Kaisaniemessä sekä Hotelli Presidentissä.

Arvonta

Mikäli kiinnostuit ajatuksesta, kerro alle yhdellä lauseella 28.10 mennessä, miksi juuri SINUN ja ystäväsi pitäisi päästä viettämään hersyvää iltaa Jubilee Komedian parissa?

Arvonnan voittajaan otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Hän pääsee valitsemaan Sähkeet Uutiskomediashow’n näytösajoista hänelle parhaiten sopivan ajan sekä viettämään säkenöivän komediallista iltaa talven pimeimpänä ajankohtana.

Mikäli et malta odottaa kilpailun päättymistä, käy ihmeessä tutustumassa Jubilee Komedian internet-sivuihin ja tee oma lippuvarauksesi.

Onnea arvontaan!

*Kaikki kuvat: Jubilee Komedia.

 

 

Syksy tuo Viking Linelle ainutlaatuisen erikoissamppanjan!

*Blogijuttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Viking Linen kanssa

Pääsin lokakuun alussa koko maailman mittakaavassa harvinaisen samppanjan lanseeraustilaisuuteen mukaan.

Viking Linelle on yhdessä Master of Wine Essi Avellanin kanssa kehitetty oma, uniikki erikoissamppanja. Ainutlaatuiseksi tilanteen tekee se, etteivät samppanjatalot yleensä päästä ulkopuolisia mukaan juomien valmistusprosessiin. Nyt yli 200-vuotias samppanjatalo Piper-Heidsieck teki asiassa poikkeuksen ja päästi Avellanin vaikuttamaan Essentiel-samppanjan makeutuksen määrään ja laatuun.

Piper-Heidsieck samppanjat tunnetaan erityisesti kuninkaallisten sekä Hollywood tähtien lempijuomana. Kerrotaan 50-luvulla aikansa seksisymbolin Marilyn Monroenkin heräilleen uuteen aamuun juomalla lasillisen Piper-Heidsieckin kuohuvaa.

Essentiel by Essi for Viking Line perussamppanja on vuodelta 2012 ja se pohjautuu pääosin Pinot Noir -rypäleisiin. Mukana on likööriä, johon ikääntynyt Chardonnay tuo herkullisuutta.

Sokeria kuplivassa juomassa on 6 grammaa litrassa, mikä on enimmäismäärä extra dry -samppanjoissa. Essentiel by Essin samppanjan maku on Avellanin mukaan vielä ”vauva”, mutta kehittyy vielä pulloissa ja noin puolen vuoden kuluttua parhaimmillaan.

Samppanjapullot on suljettu MytiK-korkeilla, pienistä korkkihiutaleista valmistetuilla korkeilla, jotka takaavat tasalaatuisen tuotteen jokaiseen pulloon.

Samppanjaa on valmistettu vain yksi erä, noin 40 000 pulloa ja on saatavissa Viking Linen laivoissa niin kauan kuin erää riittää. Samppanjapullo maksaa laivassa 39,90€ ja Viking Linen klubikortilla 31,90€.

Vuoden tarjoilija 2018 Noora Sipilä ja Vuoden kokki 2018 Kalle Tanner.

20.10. – 18.11.2018 eloisan makuisen Essentiel by Essi samppanjan kanssa voi Punaisilla laivoilla nauttia Vuoden kokki 2018 Kalle Tannerin sekä Vuoden tarjoilija 2018 Noora Sipilän suunnittelemaa neljän ruokalajin samppanjamenua. Samppanjamenu on koottu korkeatasoisista ja tuoreista merenantimista. Menun hinta on laivalla 56€.

Samppanjamenun alkuruokana tarjoillaan ruijanpallasta, osteria ja omenaa.

Alkuruokaa seuraa herkullinen ja hieman yllätyksellinen lohiannos, josta löytyy myös sieniä, pikkelöityä perunaa sekä ylellistä kaviaaria.

Pääruokana menussa on herkullista hummeria, härän, Västerbotten juuston ja rapsakan sellerin kera. Tämä annos on kerrassaan suussa sulava!

Samppanjamenun päättää herkullinen jälkiruoka, joka perustuu valkoisen suklaan, lakkasorbetin ja jogurtin ympärille. Kirsikkana kakussa on sitruunaiset marenkilevyt, jotka kirpakkuudellaan viettelevät makuaistit lopulliseen hurmokseen!

Bon Appétit!

Kauppakadun suoralta bongattua – Jyväskylän kiinnostavat museot

Suomen käsityön museo ja Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä

*Blogijuttu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Jyväskylän kanssa

Jyväskylän keskustasta Kauppakadulta, hyvin läheltä toisiaan, löytyy peräti kaksi mielenkiintoista museorakennusta. Kauppakatu 25:ssä sijaitsee Suomen käsityön museo ja Kauppakatu 23:ssa Jyväskylän taidemuseo. Vierailimme Visit Jyväskylän järjestämillä bloggaajapäivillä molemmissa museoissa.

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus.

Suomen käsityön museoon sisään astuttaessa vastaan pulmahtaa mielenkiintoisen museokaupan ensimmäiset hyllyt. Jätämme shoppailutuokion vierailun loppuun ja viemme sateessa kastuneet takkimme ja kassimme ilmaisiin säilytyslokerikkoihin jotka sijaitsevat samassa kerroksessa kuin lipunmyyntipiste. Säilytyslokeroiden vieressä on kätevästi wc:t joissa on varsin tyyliin sopivasti joko räsymatot tai lattiaan maalatut matot koristamassa tiloja.

Perusnäyttelyn parhaita paloja

Siirrymme oppaan kera museon alakertaan josta löytyy museon varsinaisten pysyväisaarteiden näyttelytilat. Käsityön museossa kun olemme, pääpaino on käsillä tehdyillä esineillä, unohtamatta menneiden käsien tekemiä tuotoksia sekä nykyisten käsien osaamista. Mukana on myös tuulahduksia maailmalta.

Perusnäyttelyssä saa koskettaa kaikkia vitriinien ulkopuolella olevia esineitä. Ja jos käsityökärpänen iskee jo museossa, on mahdollista kutoa vanhoilla kangaspuilla tai neuloa kaulaliinaa pahimman vimman ajan.

Koulun käsityöt

Alas hieman pimeään näyttelytilaan saapuessa, heti oikealla puolella on meidän kaikkien suomalaisten rakkaus tai inhokki, nimittäin koulun käsityöt. Langoille on laitettu roikkumaan kouluaikaisia patalappuja ja löytyypä vitriinistä myös puukäsitunnilla tehty Myrsy-laiva.

Lähes kaikilla museossa olevilla esineillä on tarina, joihin voi tutustua joko oppaan tai äänipolun kautta. Aikuisille on tarjolla äänipolut Taitavia naisia asialla ja Kyllä äijätkin osaa. Nuorille suunnattu äänipolku on nimeltään Kiertokulku ja lapset voivat ihmetellä Missä villalanka kasvaa yhdessä Päkä-lampaan ja muiden eläinten kanssa.

Nimettömät, linnunkiikut, konstikkaat haarat

Seuraavaksi tutustumme kokonaisuuteen joka koskee erityisesti naisia, nimittäin alusvaatteiden historiaa. 1700-luvun Suomessa naiset eivät käyttäneet alusvaatteita. Tai ehkä olisivat käyttäneet, mutta niitä ei silloin vielä tunnettu.  1800-luvulla erilaisista materiaaleista kuten säkkikankaista tehdyt housut yleistyivät, mutta naisten ”sellainen pukeutuminen” oli tabu asia, eikä siitä julkisesti puhuttu.

Esimerkiksi pestyt alusvaatteet oli kuivattava jossain salassa, katseiden ulottumattomissa. Alushousut tunnettiin nimettöminä, joita kylläkin koristeltiin pitsein, mutta lähinnä itseä varten. Tosin säätyläiset saattoivat hieman tanssiessa säärtään sekä nimettömiään vilauttaa, joka sai miehet pauloihinsa. Nykyisin naisten alusvaatteissa on lähinnä se pitsi jäljellä, sen verran pieniksi ”nimettömät” ovat muuttuneet.

Elämän kehä

Salin keskeltä löytyy näyttelykokonaisuus joka on kuin elämänkiertokulku konsanaan. Elämän kehä-kokonaisuus alkaa syntymästä ja siihen liittyvistä käsitöistä kuten kehdosta jatkuen nukkekoteihin, kodin tekstiileihin ja lopulta kuolinkaapuihin.

Aikoinaan jokaisessa talossa oli valmiina kuolinkaapu tai paremminkin -mekko, koskaan kun ei tiennyt kuka on vuorossa seuraavana. Kuolemaan ei myöskään suhtauduttu samalla tavalla kuin nykyisin, vaan se oli osa maallista kanssakäymistä.

Komeasti Juhlaan-näyttely

Siirrymme Suomen kansallispukukeskuksen tiloihin ja Komeasti Juhlaan-osioon. Näyttelyssä on esillä  parisenkymmentä kansallispukukokonaisuutta eri puolilta Suomea.

Osiossa on esillä myös muutama esimerkki siitä kuinka kansallispuvutkin ovat muuttuneet eri aikakausina. Syitä voi olla monia, kuten kankaiden saatavuus tai uudet trendit. Kansallispukukeskuksen kansallispukuraadilta voikin pyytää mm. pukujen tarkistuksia, hyväksyntää pukuprojektien mallipuvuille sekä ottamaan kantaa kansallispukuihin liittyvissä kysymyksissä.

Omaa silmää miellyttävät erityisesti rannikon kaupungeissa käytössä olleet empire-tyyliset kansallispuvut. Kannattaa kiinnittää huomiota myös pukujen lukuisiin yksityiskohtiin kuten solkiin, päähineisiin ja taskuihin sekä tietenkin upeisiin kankaisiin!

Pehmeetä touhua

Keskikerrokseen siirtyessä, vastaan tulee kiertonäyttely Pehmeetä touhua. Näyttely on museossa 2.12.2018 asti ja lähtee sen jälkeen kiertämään Skandinaviaa.

Näyttelyssä olevista lähes 40 taiteilijan teoksesta lähes puolet on pohjoismaisten ITE-taiteilijoiden teoksia. Mikäli näyttely kiinnostaa, katso lisätietoa tämän linkin takaa.

Työpajatoimintaa ryhmille ja suuri museokauppa

Museon tiloista löytyy lisäksi myös työpaja jota on mahdollista vuokrata ryhmille. Ohjattuja työpajoja voi räätälöidä kullekin ryhmälle sopivaksi tai valita jo valmis ohjelmakokonaisuus. Tämän linkin takaa löydät lisäinformaatiota työpajatoiminnasta. Museossa on mahdollista myös osallistua Avoimen pajan toimintaan. Tällöin pajassa ei ole ohjaajaa paikalla.

Työpajassa voi valmistua vaikkapa nahkaisia koruja.

Jo alussa mainittu museokauppa on valikoimaltaan kattava. Myynnissä on noin sadan käsityöläisen tai muotoilijan tekemiä esineitä koruista peltilyhtyihin ja teestä villasukkiin. Varsin mukava kohde, erityisesti tulevia joululahjaostoksia silmällä pitäen.

Suomen käsityön museo on avoinna: tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00, maanantaisin museo on suljettu. Poikkeuksia aukioloissa juhlapyhinä ja aattoina

Pääsyliput museoon: aikuiset 6 €, ryhmälippu 4 € /hlö (yli 10 henkilön ryhmät). Alle 18-vuotiaat ja alan opiskelijat ilmaiseksi.  Huom. Perjantaisin on vapaa pääsy museoon.

Joulumarkkinoiden ystävät! Suomen käsityön museo järjestää joulukuun toisena viikonloppuna 8.–9.12.2018 Käsityöläisten joulutorin 19. kertaa. Käsityöläiset ja muotoilijat saapuvat torille kera tuotteinensa ympäri Suomea. Erilaisten korujen lisäksi Käsityöläisten joulutorilta löytää tänä vuonna myös erilaisia käyttötekstiilejä, vaatteita, asusteita, käyttö- ja sisustusesineitä sekä keramiikkaa, taidetta ja lasia unohtamatta.

Jyväskylän taidemuseo

Vain noin 40 metrin päässä Suomen käsityön museosta löytyy toinen Jyväskylän suuremmista museokokonaisuuksista, nimittäin Jyväskylän taidemuseo.

Jyväskylän taidemuseon painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka sekä taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto-museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin vuonna 1998 itsenäiseksi taidemuseoksi.

Toisia todellisuuksia-näyttelyn antia.

Myös tämän museon sisäaulassa vastaan tulee ensimmäisenä museokauppa. Taidemuseon museokauppa ei ole suuren suuri, mutta sieltä löytyy paljon mielenkiintoisia myyntiartikkeleita kuten kantaa ottavia pinssejä, kalentereita sekä muita graafisia tuotteita.

Myös taidemuseossa on mahdollisuus säilöä tavaransa ilmaisiin säilytyslokerikkoihin museovierailun ajaksi, ja jos ei satu olemaan kolikoita mukana, pääsylippukassalta saa lainaan pyörylän. Naisten puolen prinsessawc:hen kannattaa ehdottomasti kurkistaa, vaikka ei hätä olisikaan. Yksityiskohdat kristallikruunuineen ovat varsin viehättäviä.

Alvar Aallon perintöä ja museon alkuperää kunnioittaen, museon ensimmäiseen kerrokseen on tehty Aalto-lounge, jossa esitellään niin Alvar kuin Aino Aallon suunnittelemia huonekaluja ja tekstiilejä. Tässä loungessa on mahdollisuus myös viivähtää tovi, istumalla suomalaisen huippudesignin keskellä sekä lukemalla museoalan lehtiä.

Toisia todellisuuksia-näyttelyn antia.

Käydessämme museossa, oli museon tilapäisnäyttely Toisia todellisuuksia viimeisiä päiviä esillä. Näyttelyssä katsottiin maailmaamme taiteilijoiden näkökulmasta eli hieman toiselta kantilta kuin mihin olemme normaalisti tottuneet. Toisia todellisuuksia oli varsin mieltä avartava näyttely.

Seuraavia museon tilapäisnäyttelyitä ovat:

19.10.–25.11. alagalleria

Tarja Malinen

Jotakin koskettavaa

19.10.–20.1.2019

Kapa (Martti Kapanen)

Syrjäpoluilla

30.11.–20.1.2019 alagalleria

Tuomas Hallivuo

Aina on kevät IV.

Kokoelmanäyttely Oravien aarteita – Grafiikkaa 60-luvun kodissa

Yläkerrasta löytyy tämän vuoden loppuun asti lapsia ja lapsenmielisiä varmasti kiinnostava kokonaisuus Oravien aarteita. Kokoelmanäyttely Oravien aarteita – Grafiikkaa 60-luvun kodissa on rakennettu Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelman ympärille. Oravien kodissa on esillä 92 teosta 53 eri taiteilijalta. Näytteillä olevat grafiikan vedokset on koottu Jyväskylän taidemuseon hoitoon vuonna 1998 siirtyneestä Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmasta, joka kattaa yli 5000 teosta 270 taiteilijalta.

Parasta Oravien kodissa on, että esineitä saa koskettaa, eteisen vaatenaulakosta löytyviä vaatteita voi kokeilla, lankapuhelimella soittaa ja toisaalta myös vastata puheluihin, kuunnella radiota ja vaikka loikoilla Oravien perheen makuuhuoneen sängyssä.

Mahdollisuus on osallistua myös tehtäväkierrokselle, joka on hauska tapa tutustua näyttelyyn. Tehtäväkierroksen voi suorittaa yksin, kaverin, äidin, isän tai isovanhemman kanssa. Tehtäväkierros palkitaan Oravaattori-diplomilla.

Maistiainen ensi vuonna Oravien kodin tilalle tulevasta näyttelystä: Uudessa näyttelyssä on mahdollisuus mm. ottaa virtuaalilaseilla yhteys muihin maailman museoihin sekä katsoa heidän kokoelmiaan virtuaalisesti.

Taidemuseon toimintaa ja työpajoja

Myös taidemuseon tiloista löytyy työpaja. Tilaustyöpajoja järjestetään eri aiheista käyttäen erilaisia menetelmiä toiveiden mukaan ryhmille sovellettuina. Työpaja sopii mainiosti esimerkiksi yritysten Tyky-päivien ohjelmanumeroiksi tai polttariporukoille.

Museossa järjestetään myös lapsille suunnattuja Harlekiinin kekkereitä. Lastenkutsuilla tutustutaan näyttelyyn ja osallistutaan työpajaan. Museossa on lisäksi mahdollisuus osallistua suosittuihin Soiva vauvojen värikylpyyn. Perjantaisin on luvassa hyvin suosituksi tullutta Avoimen työpajan toimintaan klo 14.00 – 17.00.

Jyväskylän taidemuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11.00 – 18.00.

Pääsyliput: 6 €/aikuiset, 3 €/opiskelijat. Alle 18-vuotiailla museoon on vapaa pääsy. Lisäksi vuonna 2018 taidemuseon 20-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kaikki alle 24-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Huom. Lisäksi perjantaisin kaikilla on museoon vapaa pääsy.

Jouluisia juttuja on luvassa myös Jyväskylän taidemuseoon! Joulukuun toisena viikonloppuna 8. – 9.12.2018 taidemuseossa järjestetään jouluinen taidebasaari, jossa on 37 taiteilijan ja toimijan töitä ostettavissa vaikkapa pukinkonttiin. Suosittuun taidebasaariin on vapaa pääsy.

Tule sinäkin viettämään mukava päivä Jyväskylän mielenkiintoisissa museoissa!

 

Helvetistä itään – Helvetinjärven kansallispuisto

Helvetinjärven kansallispuisto, Ruovesi 

Lämmin syksy on mainiota aikaa ulkoiluun. Suomessa on lukuisia kansallispuistoja jotka tarjoavat mahdollisuuksia retkeilyyn kuin yöpymiseen. Yksi tällaisista lyhyemmistä reiteistä on Helvetinjärven kansallispuistosta löytyvä Helvetistä itään-luontopolku.

Pituutta reitille tulee neljän kilometrin verran. Mikäli luontopolku kuulostaa liian lyhyeltä, kansallispuisto tarjoaa erilaisia patikointireittejä peräti 40 kilometrin verran. Tämän linkin takaa löytyy Metsähallituksen retkikartta Helvetinjärven kansallispuistoon.

Syksyn ruskaa katsomassa

Mökkimme sijaitsee Virroilla ja sieltä kotiin päin tulessa päätimme käydä mahtavan aurinkoisen syyspäivän johdosta reippailemassa Helvetinjärven maisemissa. Viimeksi olemme kansallispuistossa käyneet noin 23 vuotta sitten, joten oli jo aikakin käydä. Mielikuvissa luontopolusta on jäänyt mieleen luonnonmukaisuus, vaikeakulkuisuus ja tietenkin polun puolivälistä löytyvä Helvetinjärven rotkolaakso sekä Helvetinkolu.

Helvetinjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sen pinta-ala on 50 km2. Rotkolaakso ja kolu muodostuivat 150 – 200 miljoonaa vuotta sitten kun luonnonvoimat varsin kovakouraisesti siirtelivät maankuoria. Helvetinkolu on noin pari metriä leveä ja 40 metriä korkea kalliosola.

Iso Helvetinjärvi on osa kapeiden ja jyrkkärantaisten rotkojärvien jonoa. Samanlaisia järviä ovat alueelta löytyvä Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero. Kalliojyrkänteet kohoavat korkeimmillaan 180 – 210 metriä merenpinnan yläpuolelle. Monin paikoin jyrkänteet nousevat pystysuorina seinäminä kymmenien metrien korkeuteen järvien vedenpinnantasosta.

Kansallispuistoon pääsee parhaiten autolla: Kansallispuiston länsiosaan ajetaan Kuru-Virrat -tieltä (nro 65) Kallion kylästä. Puiston itäosaan on opasteet Ruovesi-Virrat -tieltä (nro 66) Pohtion kylän kautta.

Helvetin portti

Parkkeeraamme automme Kankimäen parkkipaikalle. Parkkipaikka on tupaten täynnä autoja ja ulkoilijoita. Parkkipaikan vieressä on opastaulu joka esittelee Ruoveden palveluita. Vieressä sijaitsee myös Ravintola Helvetin Portti jonka ruokalistalta löytyy 700 metrin päässä kasvaneiden villisikojen ja strutsien tuotteita esim. hampurilaisten tai ribsien muodossa. Tarjolla on myös kasvisvaihtoehtoja. Ja huom. koirat ovat ravintolaan tervetulleita!

Saunajurtta.

Myynnissä on myös Helvetti-aiheisia t-paitoja, villasukkia sekä erilaisia matkamuistoja. Kuulemme, että ravintola on käydessämme avoinna viimeistä päivää, tosin syyslomaviikolla luukut vielä avautuvat lomalaisten iloksi. Suosittelen maistamaan villisikaburgeria, jonka muhkeassa pihvissä maistuu omanlainen riistan maku, mausteita ja lisukkeita säästelemättä. Mikäli et ehdi syyslomalla Helvetinjärvelle, ravintola aukeaa jälleen ensi keväänä.

Huom. ravintolan yhteydestä löytyy myös vesiwc sekä suihku, jota pienestä lisämaksusta on retkeilijöiden mahdollista käyttää. Ravintola vuokraa lisäksi sähköistettyjä Caravan-matkapaikkoja, mökkiä järven rannassa sekä Kankijärven rannalta löytyvää saunajurttaa, jossa saunominen on varmasti aivan oma kokemuksensa.

Helvetistä itään

Alitamme puista tehdyn portin Helvettiin. Vasemmalta löytyy taulu jossa esitellään niin reittejä kuin alueen luontoa.

Lähdemme matkaan. Luontopolun alku myötäilee hiekkatietä jossa mahtuu helposti niin ajamaan autolla kuin kävelemään vierekkäin.

Varsinainen luontopolku kaartuu oikealle kuusimetsän siimekseen, samalla kaventuen selvästi aikaisemmasta. Polku on pyritty pitämään luonnonmukaisena ja vaikka se on katettu niin soralla, puutasoilla kuin pitkospuilla, on polku paikoittain erittäin vaihtelevaa eikä näin ollen valitettavasti sovi lastenrattaille tai henkilöille jolla on ongelmia kulkemisen kanssa. Polku myös nousee jyrkästi ylöspäin, tuoden eteen tiheästi rakennettuja portaita ja niiden myötä pikkuhiljaa kasvavaa puuskutusta.

Siellä täällä polun päälle on syysmyrskyissä kaatunut puita, jolloin ulkoilijat ovat tehneet uusia polkuja joko puiden yli tai mahdollisuuksien mukaan kiertäen ne. Matkan varrella on muutamia luontoon ja alueen kulttuurihistoriaan liittyviä opastauluja, joiden parissa voi hieman tasata hengitystään.

Luontopolun varrelle osuu pimeästä kuusimetsästä, myrskyn kaatamiin aukkoalueisiin ja mahtaviin järvimaisemiin, joita noin kahden kilometrin päässä oleva Iso Helvetinjärvi tarjoaa.

Muistojemme mukaan, parikymmentä vuotta sitten ei näköalapaikalla näin hienoja katettuja polkuja tai rakennettua näköalapaikkaa ollut. Nykyinen näköalapaikka on huomattavasti turvallisempi syksyn ja kevään liukkailla kuin paljaalla kalliolla kävely.

Helvetinkolu tunnettiin jo vuosisatoja sitten

Helvetinkolu oli tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulla. Alueella ovat metsällä ja maalausretkillä kulkeneet myös Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre.

Jo aikoinaan metsässä risteili erilaisia polkuja jotka veivät mm. Ruoveden kirkolle kuin Virroilta Tampereelle. Tämä jälkimmäinen markkinapolku tunnettiin myös viinatienä. Liekö korpikuusenkyyneleellä sekä metsäisillä saloilla ollut jotain asian kanssa tekemistä?

Muu perhe päättää laskeutua Helvetinkolun kalliosolan alas, itse valitsen portaat. Ja kyllä portaita sitten piisaakin kymmenittäin alas järven rantaan asti. Rannan nuotiopaikalta savukiehkurat nousevat ylös, lähes yhtä nopeasti kuin itse laskeudun alas. Ison Helvetinjärven rannasta löytyy laituri, nuotiopaikka, kuivakäymälä (varaa oma wc-paperirulla mukaan) sekä Metsähallituksen päivätupa.

Sekä päivätuvassa kuin nuotiopaikalla on retkeilijöitä tulen ääressä nautiskelemassa sunnuntai-iltapäivästä ja avotulella paistuvista herkuista.

Päivätupa on mainio tukikohta

Päivätupa on herttainen kohde. Sisällä on pirttipöytä tuoleineen sekä seinänvierustoja kiertävät suuret penkit. Seinällä on naulakko johon on kertynyt kesän aikana paikan päällä käyneiden vaatteita uimapuvuista sadetakkeihin.

Takan lisäksi syvennyksestä löytyy kamina tykötarpeineen. Halkoja voi hakea ulkoa puuvajasta. Juomavettä ei täältä tosin löydy.  Valitettavasti tuvassa tai sen ympäristössä leiriytyminen yö yli on kielletty, paikka sopisi pidempi aikaisempaan oleskeluun vallan mainiosti. Lähimmät telttailualueet löytyvät Isolta Ruokejärveltä ja Luomajärveltä. Täältä voit ladata itsellesi Helvetinjärven retkikohde-esite.

Päivätuvalta Helvetinkolulle pääseminen on lähes mahdotonta, vaikka matkaa ei ole kuin parikymmentä metriä. Sen verran paljon puita ja irtokiviä on kalliolta pudonnut polun päälle. Tosin se ei kaikkia pidättele, ei tosiaankaan, mutta tällainen täti-ihminen jättää puiden ja kivien yli kiipeilyn tällä kertaa toiseen kertaan.

Iso Helvetinjärvi on hieno paikka eväsretkeillä koko perheen voimin! Autiotupa ja lähialue on muuten yksi niistä etelä-Suomen paikoista joissa kännykkäyhteydet eivät toimi (etsii verkkoa). Tämä on hyvä asia tiedostaa jos hätä jostain syystä tulee käteen.

Ylöspääseminen onkin aivan oma urakkansa, onneksi matkan varrelle on tehty välitasoja penkkeineen niille jotka haluavat levätä tai päästää parempikuntoiset kipuajat ohitseen.

Korpikuusen kannon alla

Jatkan matkaa luontopolulla, muun perheen jäädessä kiipeilemään rannan kivien ja puiden päällä.

Polku haarautuu useaan muuhun reittiin jotka ovat puisilla opasviitoilla hyvin merkittyjä. Vaihtoehtoina olisi mm. Kaukovaellusreitti E6, Haukan hieta ja Ruokkeenharju. Helvetistä itään-reitti kaartuu vasemmalle ohi suurien kaatuneiden puiden jotka toimivat luonnon omana kasvualustana maastossa.

Valtaosa kierroksen polusta kulkee suolla pitkospuiden päällä. Pitkospuita on myös korotettu kahdella, kolmella puurimalla ja polun kulkeminen vie kaiken havainnoinnin pois luonnon ihastelemisesta. Syyssateiden vuoksi suo on märkä ja pitkospuut liukkaat. Suoalueen jälkeen olevalle pienelle mäennyppylälle on tuotu retkipöytiä ja -penkkejä eväiden syömistä varten.

Kapea polku vie takaisin pimeähköön kuusimetsään sekä lopulta alkuperäiselle hiekkatielle. Helvetistä itään-luontopolku on korkeuseroineen sen verran mäkinen, että neljän kilometrin kulkemiseen järvi-pysähdyksen kanssa, kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin alun perin olimme ajatelleet tassutteluun kuluvan. Ilta on jo pitkällä kunnes koko perhe on kasassa ja lämpimässä autossa kotimatkalla. Olipa huikea reissu kaiken kaikkiaan, näkisittepä meidän punaiset posket!

Vaellus- ja ulkoilureittien lisäksi Helvetinjärven kansallispuisto tarjoaa mm. melontareittejä, lintujen bongausta, geokätköjä, lumikenkäilyä, kalastusta sekä mahdollisuutta niin kallio- kuin jääkiipeilyyn.

 

 

 

 

 

Namituvan punavalkoraidalliset unelmat

Namitupa, Ilmajoki

*Blogijuttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Ilmajoen sekä Namituvan kanssa

Pohjanmaan lakeuksilta, tarkemmin sanottuna Ilmajoelta löytyy yksi Suomen harvoista käsityönä tuotteensa valmistavista karamelli-alan yrityksistä.

Ruotsalaista alkuperää olevat Polka-karamellikepit sekä mm. Pirun Väkevät Pohjalaiset valmistuvat pienen Namituvan tuotantotiloissa Ilmajoen keskustassa. Tehtaan karkintekosaloja on jokaisen matkailijan mahdollista mennä seuraamaan joko lasin takaa katsoen tai ohjelmapalveluna itse leipoen. Myös pienet maistiaiset luvataan katsojille tarjota!

Vain mielikuvitus on rajana karkkienteossa.

Perheeni pääsi kokeilemaan Polka-karamellin tekoa karamellileipurin jämäkässä valvonnassa.

Historian havinaa ja punavalkoraidallista kiemuraa

Namituvan putiikkiin astuessa vastaan tulvahtaa lämmin sekä aromikas tuoksu. Pöydät notkuvat herkkuja, puhumattakaan kauniista Enkelin Eväspussi pakkauksista jotka herttaisilla kuvilla ja kääreiden värikkyydellä vetävät heti puoleensa.

Namituvan kuuluisin tuote on kuitenkin piparmintun makuiset punavalkoisesta sokerimassasta tehdyt Polka-tuotteet. Juuri ne joita lapsena imeskeltiin ja ruotsalaisissa lastenelokuvissa ihasteltiin. Namituvalla tehtävien Polka-karamellien historia menee aina vuoteen 1859 asti jolloin Gränna nimisellä pienellä paikkakunnalla Etelä-Ruotsissa leskirouva Amalia Eriksson sai luvan leipoa Polkagris-sokerileivonnaisia. Työtä jatkoi Amalian tytär Ida. Namitupa sai reseptin haltuunsa vuonna 1995 ja on siitä asti valmistanut perinteisiä makeisia meidän kaikkien iloksi.

Toki Namituvalla vastataan kuluttajien asettamiin haasteisiin ja valikoimaa täydennetään jatkuvasti erilaisilla uusilla ja mielenkiintoisilla mauilla. Suomalaisten rakastaman salmiakin suosio näkyy myös Namituvan valikoimissa. Tarjolla on salmiakkia eri muodoissa pulverista koviin karkkeihin.

Namitupa tekee myös tilauksesta pienempiä eriä karamelleja esimerkiksi häihin, merkkipäivien kunniaksi tai yrityksen markkinointitilaisuuksiin.

Kuuma taikina venyy

Ennen tuotantotilaan menemistä, meidät puetaan kuin leikkaussaliin konsanaan. Tytär saa ihanan raidallisen essun päälleen ja pirteän leipurihatun. Käsien pesemisen ja desinfioinnin jälkeen saamme vielä muovihansikkaat käteemme. On aika leipoa!

Kuumassa muhii taikina joka sisältää varsin yksinkertaisia ainesosia: vettä, sokeria ja tippa etikkaa. Väri- ja makuaineen taikina saa vasta leipurinpöydällä.

Karamellileipuri Sujan kaataa 150 asteisen karamellitaikinan juuri rasvaamallemme marmoritasolle. Saamme lastat käteemme jolla tulikuumaa massaa aletaan käännellä tahdikkaasti. Lisäämme taikinaa piparminttuöljyä sekä punaista väriainetta, väriaineella värjätty osa otetaan päämassasta erilleen. Piparmintun tuoksu on huumaava!

Taikina viilenee nopeasti ja alamme veivata sitä käsillä. Kuulostaa helpommalta kuin onkaan, nimittäin hansikkaani tarttuvat kiinni karkkitaikinaan ja olemme nopeasti yhtä suurta möykkyä. 😉 En osaa irrottaa otettani tarpeeksi nopeasti taikinasta ja olen suoraan sanoen liemessä. Karamellileipuri auttaa hädässä ja saan uudet muovihansikkaat. Hetken veivauksen jälkeen alkaa taikinan venytys.

Taikinaa venytetään tangossa olevaa koukkua hyväksi käyttäen. Tai siis näin pitäisi tehdä, mutta minulla on tässäkin kohtaa tekniikka aivan kadoksissa ja tartun jälleen massaan kiinni. Venytyksen tarkoituksena on saada ilmaa taikinaan ja se muuttaa väriään sitä mukaan kun venytyskierroksia saadaan tehtyä. Toivotonta minun osaltani!

Ilmassa on kiireen tuntua. Yhdistämme punaiseksi värjätyn taikinaklöntin osaksi isompaa massaa. Ja vihdoin pääsemme kaikkein kivoimpaan vaiheeseen eli pyörittämään 1,6 kg taikinasta karamelleja. Keltaiset muovihansikkaat vaihtuvat ohuisiin läpinäkyviin hansikkaisiin, joilla on huomattavasti helpompi työskennellä. Taikina uhkaa jämähtää suuriksi pölkyiksi ja sitä mukaan kun saamme pienet piperryksemme tehtyä, muu taikina kovettuu. On niin kiirus, ettemme ehdi edes taikinaa maistella!

Kun taikina on muokattu uuteen uskoon ja pyöritelty tikkareiksi, tangoiksi ja pastilleiksi, pussitamme makeiset. Irtokaramellien sekaan laitamme ripauksen talkkia jotta namit eivät takerru toisiinsa kiinni.

Ja vóla, meillä on itse omin kätösin tehtyjä karamelleja laatikoissa. Mikä parasta, nämä karamellit eivät hetkessä vanhene, jos siis niitä yleensäkään jää tämän reissun jälkeen jäljelle.

Suuri arvostus käsityötä kohtaan

Leivontasession jälkeen ei voi kuin ihmetellä Namituvan henkilökunnan käsityötaitoja ja käsivarsien voimaa! Meille kun tehty taikina oli pieni verrattuna tuotannossa tehtävään monen kilon painoiseen karkkimassaan.

Koska taikina ei katso, kuka sitä leipoo, on leipureiden oltava nopeita ja kärsivällisiä. Puhumattakaan esteettisestä silmästä jolla taikinamöykystä saadaan kiireessä tehtyä sydämiä, keppejä, tankoja ja mitä ikinä mieleen tuleekaan.

Tule kokeilemaan!  

1 – 15 henkilön ryhmillä on tilauksesta mahdollista tulla Namituvalle karamellileipurin oppiin. Ja mikä parasta, tänne voivat tulla kaikki ekaluokkalaisesta mummoikäiseen asti. Samalla voi tehtaanmyymälästä ostaa mukaan herkkuja tai nauttia pienen kahvion tuotteista. Myynnissä on mm. oikeilla marjoilla ja karamellilla maustettua herkkupehmistä.

Namituvan Kiva Päivä ohjelmapalvelu tarjoaa lisäksi jos jonkinmoista toimintaa kaiken ikäisille. Lue tästä meidän FlyBoard kokeilusta!

Tule sinäkin jättämään jälkesi karkkimassan ihmeelliseen maailmaan ja tietysti, maistelemaan suussa sulavia herkkuja!