Unescon maailmanperintökohde: Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Rauma

Lapissa, noin 20 kilometriä Rauman ydinkeskustasta sijaitsee Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin Skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue.

Kävimme kesälomareissulla ihmettelemässä Unescon maailmanperintökohteita; Vanhaa Raumaa sekä valtavia Sammallahdenmäen kiviröykkiöitä.

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue lyhyesti

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue valittiin Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena muinaisjäännöksenä Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1999.

Noin kilometrin läpimittaisella kallioalueella sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on isoja hiidenkiukaita sekä matalia kehäröykkiöitä. Tunnetuimmat röykkiöt ovat laakea suuri nelikulmainen latomus, jota kutsutaan Kirkonlaattiaksi sekä pitkä ja metrin korkea vallimuodostelma Huilun pitkä raunio.

Museoviraston radiohiiliajoitusten mukaan kallion korkeimmalla kohdalla olevat hautaröykkiöt ajoittuvat ajanjaksolle 1300 – 1000 eaa. Edellisiä selvästi alempana sijaitseva paasiarkkuröykkiö on tutkituista röykkiöistä nuorin ja ajoittuu vuosiin 170 eaa. – 82 jaa.

Mäellä kiertää noin 1,5 km pituinen opastettu polku, joka soveltuu hyvin luontoretkeilyyn. Polku on merkitty sinisillä nauhoilla sekä puisilla Hannunvaakuna-kylteillä.

Kohteeseen ei ole sisäänpääsymaksua. Kesäkaudella 1.4. – 31.10.2018 Sammallahdenmäellä on saatavilla esitteitä, lisäksi infopisteet ja huoltotilat ovat avoinna ja käytettävissä. Kohde on omatoimikohde ja avoinna ympäri vuoden. Talvikaudella ei kohteessa ole kunnossapitoa.

Sammallahdenmäellä

Saavuimme Vanhan Rauman hulinasta hiljaiselle Sammallahdenmäelle. Meidän lisäksi metsässä oli vain pariskunta koiransa kera. Jos vierailumme Vanhassa Raumassa on jäänyt lukematta, sen vilkaiseminen onnistuu mainiosti tämän linkin takaa.

Sammallahdenmäelle kulkeminen vaatii ajoneuvon, julkista liikennettä ei paikan päälle oikein ole. Lähin bussipysäkki löytyy 4,5 km päästä. Tosin kesän 2018 aikana Raumalta on ollut mahdollista osallistua opastetuille yhteisretkille joka tuo kaupungista linja-autolla kootusti Sammallahdenmäelle vierailijoita. Tästä mahdollisuudesta voit lukea tämän linkin takaa.

Tänä pilvisenä iltana ruuhkaa ei kuitenkaan ollut. Kohteeseen on hyvät opasteet, suuria ruskeita kylttejä tien reunoilla. Myös Sammallahdentien parkkipaikalla oleva opaste on hyvässä kunnossa ja tarkka. Mukaan voi myös ottaa opastaulun viereisestä postilaatikosta esitteen joka esittelee kohdetta myös kierroksen aikana. Esitteessä on myös ruotsin- sekä englanninkieliset osiot.

Sammallahdenmäki on kallioinen. Luonto on hieman kitukasvuista, lähinnä pieniä mäntyjä, jäkälää ja varpukasveja. Kuiva kesä näkyy luonnossa. Kiviröykkiöille on aikojen saatossa muodostuneet polut. Ensimmäisenä eteen putkahtaa Pohjoinen tasanne-niminen röykkiöalue. Röykkiö on vanhin arkeologisesti tutkittu alueen hautaröykkiöistä. Haudasta on löydetty palanen luuta josta on saatu tehtyä ajoitus 1300 eaa. tienoille. Röykkiöiden joukossa on myös nelikulmioinen Kirkonlaattia joka on 20 metriä pitkä. Tutkimuksissa Kirkonlaattiasta ei ole löydetty luuta mutta sen on silti arveltu olevan hauta erikoisesta muodostaan huolimatta.

Kylmämuurattu reunakivimuuri.

Huilun pitkä raunion kylki.

Polun varrella röykkiöt seuraavat toisiaan. On hiidenkiukaita, spiraaliröykkiöitä sekä aivan viimeisenä polun päässä erikoinen Huilun pitkä raunio (kuka näitä nimiä on oikein keksinyt?). 20 metriä pitkää hautaröykkiötä kiertää noin metrin korkuinen kylmämuurattu reunakivimuuri. Kivet on siis ladottu paikalleen ilman laastia. Myöskään tästä röykkiöstä ei ole löydetty luuta. Polun kautta pääsee myös Savulaaksontien parkkialueelle.

Spiraaliröykkiö.

Röykkiöt näyttävät näin maallikon silmissä hyvin samanlaisilta. Lisäksi alueella on kaikenlaisia irtokiviä, joten ei oikein tiedä mikä on muinaismuisto ja mikä ei. Alue on kuitenkin omassa omituisuudessaan mielenkiintoinen ja hyvä koko perheen luontokohde. Näin keskikesällä luonto tarjoaa mustikoita sekä rauhaa omille ajatuksille sekä yhteisille jaetuille kokemuksille. Kun oikein antaa mielikuvituksen jyllätä, näkee mielessään muinaiset esi-isät työntelemässä kiviä ja kasaamassa hautoja. Mieleen tulee, olivatko he surullisia? Vai oliko kuolema vain yksi luonnollinen vaihe heidän elämässään?

Kiersimme alapolun kautta takaisin Sammallahdentien parkkipaikalle. Alapolun luonto on huomattavasti rehevämpää kuin kallioilla ja vastassa onkin viljaisaa peltoa sekä hieman tiheämpää saniaismetsää ja niitä hyttysiä, joita ei ylhäällä pääpolulla ollut.

Sammallahdenmäki on hyvä kohde ulkoiluun. Mikäli sinua kiinnostaa enemmän historiallinen informaatio kohteesta, katso esimerkiksi varsin kattavat Rauman matkailusivut aiheesta.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply