Ihanan supisuomalainen sauna!

Ihana suomalainen sauna! Mikä voisi paremmin kiteyttää juhannuksen ja keski-kesän juhlan kuin pitkä nautinnollinen kylpeminen kiireettömässä juhannussaunassa! Juhannuksen kunniaksi oli tehtävä ylistysjuttu niin Suomen ihanalle suvelle kuin meidän vapaalle ja silti hartaalle saunakulttuurillekin.

Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen taas illalla kylpy maittaa.

Pehmyt on lapsista aina vihta äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan, toisin on vierahassa.
jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa.

Saunavihdat saunalaulu

Tarkkaa määrää Suomessa olevista saunoista ei tiedä oikein kukaan, mutta niitä arvioidaan silti olevan 3 miljoonaa! Kun KOLME MILJOONAA suhteutetaan suomalaisten tämän hetkiseen lukumäärään eli yli 5 500 000, Suomessa arvioidaan olevan puolikas sauna per henkilö.

Tästäkö johtuen ovat Suomi ja suomalaiset saunayhteisöt kuten Suomen Saunaseura ry ehdottamassa saunomista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Museovirasto keräsi vuonna 2017 Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 asiaa, joista yksi on saunominen.

Tästä kerätystä luettelosta voidaan asettaa ehdolle yksi asia Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Asiaa pohtineen opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan, saunominen on itseoikeutettu ehdokas koko kansakunnan yhteisenä perintönä. Mikäli saunominen valitaan meitä yhdistäväksi tekijäksi, hakemus luovutetaan Unescon sihteeristölle vuoden 2019 maaliskuussa.

Hanketta edistämään perustettiin Sauna Unescoon-hanke, joka on yhdistänyt yhteen jo 40 toimijaa. Katukuvassa hanke tulee näkymään tämän vuoden puolella erilaisina saunatapahtumina. Ensimmäisestä tapahtumasta saatiin esimakua 9.6. olleessa Helsingin Rautatieasemalla järjestetyssä saunatapahtumassa.

Unohtamatta jo 30 vuotta vietettyä Suomalaisen saunan päivää jota vietetään kesäkuun toisena lauantaina, jolloin suositellaan vetämään lippu salkoon. Sauna Unescoon-hankkeeseen on mahdollista ihan jokaisen liittyä, ohjeet on luettavissa esimerkiksi tämän linkin takaa.

Kun tulet tupahan tuolta, käske appi kylpemähän:
Oi on armas appiseni! Jo on sauna joutununna,
veet ve’etty, vastat saatu, kaikki lautaset la’aistu;
mene, kylve kyllältäsi, valeleite vallaltasi!
Itse lienen löylyn lyöjä, alla lautojen asunen.

Kalevala

Vietit saunahetkesi sitten tavalla tai toisella, meidän veren perintöä saunominen silti on. Esivanhemmat ennen meitä käyttivät saunaa hyvin arkisesti; sauna toimi lämmönlähteenä, viljan kuten pellavan ja hampun kuivaamiseen sekä apuna ruoan valmistuksessa kuten kinkun palvaamisessa ja maltaan imellyttämisessä. Saunaan synnyttiin ja siellä suoritettiin juuri edesmenneille viimeinen puhdistautuminen ennen hautaan saattamista.

Mene yskä Inkilään

Inkilästä Änkilään

Syö pehmyttä pellavaolkee

Älä mää kyllää, älä mää kyllää!

Vanha saunomishoenta Hiitolasta

Sauna oli myös aiemmin ehkä puhtain ja hygieenisin paikka talollisilla. Saunaan tuotiin peti- ja liinavaatteet syöpäläisten tuhoamiseksi. Saunassa hoidettiin myös sairaita, kupattiin ja iskettiin suonta. Erilaisilla yrteillä koetettiin helpottaa niin lihasvaivoja kuin vilustuneita henkilöitä. Tähän perustuneen myös vihdalla tai vastalla kylpeminen. Lievä vihdalla ”hakkaaminen” saunassa kiihdyttää pintaverenkiertoa sekä rentouttaa lihaksia. Ja onhan aito koivuvihdan tuoksukin jo erittäin miellyttävää.

Terve löyly, terve lämmin,

terve kiehuva kivonen,

puun löyly, häkärän lämmin,

kiven kiukku-hengelisen!

Lähe nyt pois jo hiien hönkä,

himmene paha häkärä,

syömästä, kaluamasta,

tämän ihmisen ihosta,

tämän pojan polven päästä!

Kansanruno

Varhaisimmat Suomessa löytyneet saunat ovat pronssikaudelta (1500 – 900 eaa.) olevia kuoppasaunoja. Kuopassa olevat kivet kuumennettiin ja kun ne olivat tarpeeksi kuumia, kuopan ympärille rakennettiin riukujen varaan seinät esimerkiksi taljoilla. Kun kuumille kiville viskattiin vettä taljojen alla, ilma höyrystyi kuten nykyisissäkin saunoissa.

Löyly-poika Auterinen

Auterettaren tekemä,

hiki vanhan Väinämöisen,

Herran hengestä hyvästä.

Saunaloitsu

Tänäkin juhannuksena monessa niemennokassa, omakotialueella ja kerrostaloissa lämpiää sauna. Oli sauna sitten nopea sähkösauna, ikikiuas tai pitkään ja hartaudella lämmitetty savusauna, se aiheuttaa kävijälleen autuaallisen olotilan lihaksiston rentoutuessa ja stressin purkautuessa lämmön vaikutuksesta. Mökeillä riittiin liittyy usein vielä pulahdus järvessä tai lammessa, sekä hiljentyminen keskikesän yöttömässä yössä.

Kun soivat kiukaan mustat urut,
unohtuvat arjen surut.

Tämän jutun myötä toivotan jokaiselle saunojalle rentouttavia saunahetkiä sekä oikein hyvää juhannusta!

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply