Monthly Archives

syyskuu 2017

Historiallisissa saleissa – Taistelukoulun Upseerikerholla

Tuusulan Rantatie, Tuusula

Pääsin ensimmäistä kertaa vierailemaan Tuusulan Taistelukoulun Upseerikerholla menneenä kesänä Tuusulan Taiteiden yönä. Rakennus teki kävijään sellaisen vaikutuksen, että päädyin kirjoittamaan Upseerikerhosta aivan oman blogijutun.

Mikä upseerikerhossa sitten säväytti, siitä pääset lukemaan nyt.

Taistelukoulun upseerikerho lyhyesti

Alun perin Taistelukoulun alue kuului valtioneuvos Robert Åkerblomin vuonna 1879 ostamaan Koivikon tilaan. Tilalle rakennettiin yksi Tuusulanjärven Rantatien suurhuviloista, Koivikon huvila. Tästä rakennuksesta muodostui osa nykyisestä Upseerikerhosta. Tilan seuraava omistaja Bertha Sandberg muutti huvilaa, vahvistamalla sen itäpäätä kivellä arvokkaiden taidekokoelmiensa vuoksi. Myöhemmin Koivikon huvilaa on kutsuttu myös Sandbergin huvilaksi.

Muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen vuonna 1921 Suojeluskuntajärjestö osti Koivikon tilan ja tästä katsotaan sotilashistorian tilalla alkaneen. Vuonna 1925 huvila sai seurakseen useita alueella sijaitsevia keltaisia puurakennuksia sekä vuonna 1931 nykyisen, korotetun asunsa. Huvila toimi tuolloin niin Suojeluskuntain päällystökouluna, Upseerikerhona kuin asuinrakennuksena.

Taistelukoulu toimi alueen vuokralaisena vuodesta 1949 alkaen. Taistelukoulun johtajana toimi Adolf Ehrnrooth. Hänen kerrotaan kommentoineen Taistelukoulun siirtoa Haminasta Tuusulaan seuraavasti: Siirto oli helppo. Kerroin alaisilleni perjantaina, että Taistelukoulun toiminta jatkuu maanantaina Tuusulassa. Ja näin myös tapahtui!

Vuonna 1993 Taistelukoulu lakkautettiin ja alueella toimii tällä hetkellä Puolustusvoimien Palvelukeskus.

Taistelukoulun Upseerikerhon keskikerros toimii nykyisin Krapihovi Oy:n lounas- ja juhlatilana.

Tänään

Taiteiden yönä Upseerikerho oli ihmisiä täynnä, joten pyysin ja sain ilokseni yksityisen audienssin Upseerikerholle sen ollessa kiinni. Koska Upseerikerho sijaitsee edelleen Puolustusvoimien Palvelukeskuksen alueella, ei sinne ole menemistä ihan milloin vain. Tästä muistuttavat Puolustusvoimien keltaiset kyltit jo alueen sisäänkäynnin yhteydessä.

Terassinpuoleinen sisäänkäynti.

Vastassa meitä oli Krapin myyntineuvottelija Sirkku Hoikkala, joka kierrätti idyllisen rakennuksen saleissa. Upseerikerho on kuin tehty tunnelmallisia häitä ja perhejuhlia varten, eikä vähiten paikkansa vuoksi. Vain muutaman kymmenen metrin päässä siintää Tuusulanjärvi! Miljöö on ihastuttava.

Upseerikerho järven puolelta.

Tilaa rakennuksessa on 30 – 110 vieraalle. Vanhasta rakennuksesta kun on kyse, tilaa on kolmessa erillisessä juhlasalissa, joten isoissa juhlissa avaraa näköyhteyttä ei jokaisella vieraalla välttämättä ole.

Keskimmäinen sali.

Upseerikerholla kun olemme, ehkä havaittavin piirre menneestä historiasta löytyy rakennuksen seiniltä. Nimittäin jokaisessa salissa nököttää useampi kuin kaksi hieman tuiman näköistä upseeria. Suurimmassa juhlasalissa entisiä Taistelukoulun johtajien muotokuvia onkin sitten seinillä pilvin pimein.

Juhlasali.

Arvokkaan näköiset herrat seuraavat nykymaailman menoa silmä kovana. Valitettavasti tai onneksi, miten asian sitten näkee, nämä herrat ovat mukana myös jokaisessa Upseerikerholla järjestettävässä juhlassa. Tauluja kun ei ole lupa ottaa alas edes juhlien ajaksi.

Taistelukoulun johtajia.

Salin päässä on itseoikeutetusti Marsalkka Mannerheimista maalattu kookas taulu sekä todella erikoinen prinsessa-torni.

Marski kunniapaikalla.

Liekö aikoinaan toiminut tupakkisalonkina? Nykyisin pyöreään torniin pääsevät juhlien lapsivieraat tai orkesteri lähes omaan rauhaan.

Prinsessatorni.

Mukavaa on, että talon kotimaista tuotantoa olevat, varsin koristeelliset takat on säilytetty ajan saatossa. Sisääntulosalin katosta on myös löytynyt hienoja alkuperäisiä piirroksia, jotka odottavat Museoviraston lausuntoa. Muuten, salien huonekorkeus on melkoinen! Näissä saleissa on todellakin tilaa hengittää.

Ruokasalin takka.

Takan koristeet ovat uskomattoman hienot.

Juhlahuoneistossa on saatavilla yksikertaiset äänentoistovälineet sekä baari. Kesäisin myös ulkoilmaterassi kutsuu juhlijoita ja niin – ne hienot järvimaisemat!

Upseerikerhon baari.

Upseerikerhon yläkerrassa sekä rakennuksen kellarikerroksessa on Taistelukoulun Perinneyhdistys ry:n tiloja. Kellarikerroksen Sotamuistohuoneessa pääsee erillisestä sopimuksesta tutkimaan mm. Heikki Talvelan keräämää esineistöä ja asiakirjoja viime sotien ajalta sekä Talvelan suvun toiminnasta. Yläkerrassa on omat huoneet Suojeluskuntain Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinteitä varten.

Ruokasali. Kuva: Pekka Holma.

Rakennuksesta kiinnostuneet voivat käydä Upseerikerholla lounaalla arkisin klo 11.00 – 12.30. Myös pääsääntöisesti tiistaista torstaihin Upseerikerho on avoinna kaikille klo 18.00 – 21.00. Muina aikoina ja viikonloppuisin Upseerikerho toimii tilausravintolana.

Jos haluaa järjestää ikimuistoiset juhlat lähellä pääkaupunkiseutua, mutta omassa rauhassa järven rannalla, on Taistelukoulun Upseerikerho varteen otettava ehdokas! Rakennus suorastaan huokuu arvokkuutta, sekä historian siipien havinaa, oli kävijä sitten upseeri tai herrasmies.

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Krapihovi Oy:n kanssa.

Kuusijärvi – keskellä luontoa ja pääkaupunkiseudun sykettä

Kuusijärven ulkoilualue, Vantaa

Vantaalla, vanhan Lahdentien varrella sijaitsee Kuusijärven ulkoilualue, joka tarjoaa vihreän keitaan pääkaupunkilaisille.

Kävimme iltakävelyllä syksyä huokuvalla ulkoilualueella.

Kuusijärvi lyhyesti

Kuusijärvi kuuluu Vantaan harvoihin järviin, ja on senkin puolesta arvokas kokonaisuus. Arvokkuutta lisää erilaiset ulkoilumahdollisuudet avantouinnista hiihtämiseen ja uimisesta retkeilyyn.

Kuusijärvi on kooltaan pieni, vain 7,2 hehtaaria. Kuusijärven uimaranta on Vantaan kaupungin ainoa EU-uimaranta, ja kokoa hiekkarannalla on 150 metrin verran. Järven veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti niin aistinvaraisesti kuin näytteidenotolla. Järven uimavesiprofiiliin voit tutustua tämän linkin kautta.

Kuusijärvellä on useita 1,8 km vaihtelevia polkuja. Täältä on mahdollista patikoida pidemmällekin aina Sipoonkorven kansallispuistoon asti.

Tänään

Kuusijärven ulkoilualue on ollut suosittu hengähdyspaikka jo useita vuosikymmeniä. Niin myös tänään oli. Äskettäin uusittu parkkipaikka oli tupaten täynnä autoja. Kuusijärveltä löytyy Kahvilaravintola Kuusijärvi, joka tarjoaa niin kokous- ruokailu- ja wc-tiloja kuin myös useita erilaisia saunoja vuokrattavaksi.

Saunat lämpeävät joka päivä ja tänään näyttikin olevan varsin suosittu saunapäivä. Jokaisen saunan edustalla oli löylyjen pehmentämiä ihmisiä viilentymässä, ja olipa muutama uskalias myös järvessä – tosin isoäänisen kiljumisen kera. Ja mitkä savusaunan tuoksut ilmassa kieppuivatkaan…

Kesäisin uimaranta on täynnä auringonpalvojia, nyt muutamaa uskaliasta lukuunottamatta, oli rannalla kovin hiljaista. Uimarannalle ei muuten perheen karvaisilla kavereilla ole asiaa.

Lähdemme kiertämään Kuusijärveä. Meidät ohitti juosten useampi trikoopöksyinen mieshenkilö joiden ruumiinrakenteesta oli aistittavissa, että nämä polut ovat tulleet noille jaloille hyvin tutuiksi.

Ilmassa oli haistettavissa syksy, maatuvien lehtien turpeinen haju ja hiipuva kosteus, jonka koko kesän piiskaavat sateet ovat saaneet aikaiseksi. Metsän lehtipuut olivat vielä ihme kyllä varsin vihreitä.

Saavumme järven itäpäähän jossa grillipaikka kävi kuumana. Lapsiperhe oli tullut nautiskelemaan arki-illasta yhdessä. Olipa muutama onkikin mukana. Mikäli virvelöinti kiinnostaa, kahvilasta saa ostettua Storträskin kalastuslupia.

Jatkamme lenkkipolkua eteenpäin. Kuusijärvellä on järjestetty triathlonkilpailujakin, nyt vesi oli mustaa ja varsin luotaan työntävää. Vaatisi varsinaisia ponnistuksia mennä järveen uimaan.

Lenkkipolut ovat hyvässä kunnossa ja hyvin merkittyjä. Ohitamme matkan varrella niin marjastajia kuin onkijoitakin. Pienten ahventen lisäksi ei ämpäreistä muuta löydy.

Polut sopivat myös lastenrattaille tasaisuuden vuoksi. Polut ovat valaistuja, tosin klo 22.00 valot sammuvat. Talvisin hiihtolatujen valot polkaistaan päälle klo 5.45 alkaen.

Kuusijärvi on nopeasti kierretty. Saavumme kuntopatterille, jossa voisi vaikka vetää pienen vatsalihastreenin tai leuanvetosessio. Telineet ovat osin lähiaikoina uusittu.

Treenialueen vieressä on kovassa käytössä oleva lasten leikkialue. Leikkialueen yläpuolella on värikkäitä uimakoppeja. Kopeista tulee väkisinkin mieleen merellinen Hanko ja sen uimaranta-alueet.

Kuusijärvellä on perheen pienimpiä huomioitu muutenkin, nimittäin 1- 6-vuotiaat natiaiset voivat liikkua Metsäröllin liikuntakerhoissa. Lisää infoa kerhojen toiminnasta löydät tästä.

Kuusijärven ulkoilualue on mukava paikka pistäytyä, tai viettää vaikka koko päivä ulkoillen, uiden ja saunoen. Helsingistä pääsee Kuusijärvelle mm. busseilla nro 731N, 738K ja 739.

Tule sinäkin!

Merirosvomeininkiä valasretkellä

Los Cristianos, Teneriffa osa 6.

Teneriffasarjamme viimeisessä postauksessa lähdemme valasretkelle.

Puerto de los Cristianoksen satamasta järjestetään useita kansainvälisiä valasretkiä useamman yrittäjän toimesta sekä erilaisilla aluksilla päivittäin, joten niin valinnan vapautta kuin tinkivaraakin on. Valasretkien kestot vaihtelevat 2-5h. Pidemmillä reissuilla pääsee myös mereen uimaan.

Los Cristianokselta lähtee myös isompia Armas-varustamon aluksia.

Ostimme liput Flipper Unon järjestämälle klo 11.30 lähtevälle kolmen tunnin retkelle, johon kuului myös kevyt lounas aluksessa. Veneemme osoittautui hienoksi 91 matkustajaa vetäväksi merirosvotyyliseksi purjeveneeksi, jota ohjattiin perinteisellä pyöreällä ruorilla. Myöhemmin tyttäremme pääsikin muiden lasten mukana ohjaamaan alusta hetkeksi aikaa.  Joka muuten on tuollaiselle pikku-neidille kova juttu.

Lippuja ostettaessa myyjä kertoi, että Teneriffan saaren edustalla asustelee suurehko pallopäävalasyhdyskunta, joka ei muiden valaiden tapaan vaella vaan pysyttelee saaren lähettyvillä. Eniten asiaan vaikuttaa alueen kalmarikanta, joka on suurta herkkua pallopäävalaille. Saaren edustalla on mahdollista nähdä myös delfiinejä, mutta kun on kyse villieläimistä, mitään takuita valaiden tai delfiinien näkemiseen ei annettu.

Lähdettyämme liikenteeseen, aluksen henkilökunta tarjoili lounaan välittömästi. Tarjolla oli isoja lihapullia ja lämpimiä vihanneksia, salaattia sekä patonkia. Juomavalikoimasta löytyi olutta, mehua ja virvoitusjuomia.

Lounaasta ylijääneet lihapullat heitettiin näytöksenomaisesti yksitellen merilokeille, jotka taitavasti nappasivat ne ilmasta käsin.

Syötyämme aloimme tähyillä merelle, samalla kun henkilökuntaan kuuluva mieshenkilö veti Stand up-numeron. Ohjelmanumero päättyi lapsille tehtyihin ilmapallokoiriin ja -kukkasiin. Tällä aluksella ei ainakaan tylsää hetkeä tullut…

Retkipäivä oli puolipilvinen, aurinkorasva oli käytössä koko ajan. Suosittelenkin ottamaan retkelle omat purtilot mukaan!

Hetken päästä kuului kannelta kapteenin huuto, vasemmalla! Mitä? Mikä on? Ja siellähän niitä oli, kaksi aikuista ja yksi poikanen, pallopäävalaat uiskentelivat noin 50 metrin päässä meistä. Lähemmäksi emme menneet, ja hyvinhän nuo laivan kannelta näkyivät.

Kaikki laivakunnat eivät tätä tosin noudattaneet, erityisesti pienet, ärsyttävät moottoriveneet pyörivät valaiden ympärillä solkenaan. Tuolloin valaat sukelsivat.

Puolisen tuntia ihmettelimme pienen valasparven uintia, kunnes kipparimme käänsi laivan takaisin satamaa kohti. Delfiineitä emme tällä retkellä nähneet. Silti tuokio merellä oli varsin mukava koko perheen kolme tuntinen. Suosittelen retkeä niin auringonottoa kuin purjehtimista rakastaville matkailijoille.

Tähän päättyy vaihderikas reissujuttusarjani Teneriffalta, kaiken kaikkiaan varsin mukavalta ja monipuoliselta lomasaarelta! Mikäli muut sarjan osat ovat sinulta vielä lukematta, voit tutustua juttuihin seuraavien linkkien avulla: Teneriffa, Loro Parque, Santa Cruzin karnevaalit, Teiden tulivuori ja kansallispuisto sekä Anagan luonnonpuisto ja vuoristo.

 

Muurla – Sisustus- ja keittiödesignin taivas

Muurla, Salo

Suomalaisten tehtaanmyymälöiden juttusarjassa on esittelyvuorossa Salosta löytyvä Muurla. Kävimme haistelemassa syksyn sisustustrendejä Muurlan tuhannan neliön kivijalkamyymälässä.

Muurla lyhyesti

Muurla tunnetaan myös aiemmalta nimeltään Muurlan lasina. Silloinen Muurlan lasitehdas perustettiin vuonna 1974 Valtatie nro 110 varteen. Aluksi yritys tarjosi kahvilapalveluiden ohessa mm. lasipuhallusnäytöksiä erikoistuen lasi- ja puhallettaviin designesineisiin.

Vuonna 2010 yrityksen pääosakkaiksi astuivat sisarukset Kasper ja Julia Uoti, aloittaen yrityksen nuorennusleikkauksen sekä laajentamalla tuotevalikoimaa niin emaliesineisiin kuin laadukkaisiin sisustus- ja keittiötuotteisiin.

Yrityksen kotimaisuusaste on kova, tuotteet suunnitellaan sekä osin valmistetaan Suomessa, tietenkin suomalaisista raaka-aineista.

Yrityksessä toimii kolme pääsuunnittelijaa: Jonna Närhi, Kata Nowak-Kiminki sekä Noora Eerikäinen. Lisäksi tuotteiden suunnittelua tehdään yhteistyössä mielenkiintoisten, julkisuudestakin tuttujen henkilöiden kuten Ristomatti Ratian ja Vappu Pimiän kanssa. Unohtamatta Tommy Tabermanin herkkiä runoja, jotka edelleen koristavat oman tuotemerkkinsä alla lasien ja maljakoiden pintoja.

Yhtiön tuotannosta menee tällä hetkellä vientiin peräti yli 50 % tuotteista. Uusia aluevaltauksia on tehty mm. Kiinassa, jossa on varsin innostuttu Muurlan emalituotteista.

Muurlan lisenssituotteissa seikkailevat niin Muumit, Peppi Pitkätossu kuin Eemelikin.

Tänään

Muurlaan on edelleen helppo tulla, Turku – Helsinki moottoritieltä (E18) on oikein hyvä liittymä kivijalkamyymälän pihaan. Pihalta on oikein mukavat maalaisnäkymät niin entiselle laskettelurinteelle kuin viljavalle, kellertävälle pellolle, joka odottaa viljan puimista. Täällä on miellyttävä pitää kahvituokio ennen matkan jatkumista.

Jos olet käynyt Muurlassa viimeksi 2000-luvun alussa, on muutos entiseen aivan huikaiseva. Julia Uoti, toinen pääosakkeenomistajista kertookin, että kivijalkamyymälään on tehty tämän vuosituhannen puolella kaksi isoa remonttia. Niin kahvila-ravintolaa kuin myymälätilaa on suurennettu sekä modifioitu vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Samalla vanha lasinpuhallustila on saanut väistyä. 1000 neliöinen myymälä henkiikin nykyaikaista otetta, puhumattakaan vallan ihanista heräteostoksista!

Nälkäisenä ei kannata shoppailla, joten kannattaa kokeilla kahvila-ravintolan lounasta, joka tarjoillaan arkisin klo 11.00 – 14.00 ja viikonloppuisin klo 11.00 – 15.00. Tai jos haluat hemmotella itseäsi, mitäpä jos kokeilisit À la carte-listalta löytyviä herkullisia annoksia? Puhumattakaan kahvilan makeista ja suolaisista leivonnaisista, jotka ovat muuten paikan päällä leivottuja.

Herkkujen jälkeen jaksaakin sitten tutkiskella esteettisen näköisiä myyntipöytiä sekä tuotteita, joita on niin ilo katsoa kuin kosketella. Miten olisi Muumimukit tuliaisiksi ystäväperheelle tai tyylikäs O-kaadin ihan vain itselle?

Julia Uoti kertoo, että tuotevalikoimaa ollaan edelleen lisäämässä mm. Muurlan omien kodintekstiilien muodossa. Ja mikäpä olisikaan ihanampaa kuin snyggailla syksyn pimeydessä lämpimään vilttiin kietoutuneena, juoda kuumaa kaakaota emalikupista sekä kuulostella hiljaisuutta värikkäiden kynttilöiden valossa?

Emaliperheessä on mukava uutuus, nimittäin Vappu Pimiä on saanut vapauden suunnitella Muurlalle herkän, mutta tätä päivää huokuvan emaliastiaston. Vappu keittiössä-malliston värit miellyttävät kovasti silmää. Beige, sininen ja ruskea sointuvat varmasti lähes jokaisen astiastoon mukaan. Puhumattakaan siitä, että emaliesineet kestävät konepesun! Malliston kuviointi on peräisin Helsingin Jugend-talojen koristeista, joita Vappu ihailee juoksulenkeillään. Emaliastiastoja voi täydentää saman sarjan juomalaseilla sekä erilaisilla puutuotteilla kuten tarjottimilla. Tuotesarja on mainio ja samalla huokea lahjaidea esimerkiksi omaan asuntoon muuttavalle opiskelijalle.

Yksi ehdottomista suosikeistani on Elsa Beskowin satukirjoista poimitut hahmot. Kukapa ei muistaisi Täti Ruskeaa, Täti Vihreää ja Täti Sinipunaista? Jos sadut olivat suloisia, niin ovat kyllä lasit ja mukitkin. Beskowin ihanuuksien viereltä löytyy Peppi Pitkätossu- ja Eemeli-tuoteperheet. Iso huokaus, kyllä on hellyttäviä kuvia. Tässä muuten mainio idea kummilapsien joululahjoiksi.

Mikäli ystäväpiiristä ei löydy pieniä lapsia, suosittelen tutustumaan Kultakauden Klassikot-sarjaan. Tuotesarja on kehitelty yhteistyössä Turun taidemuseon kanssa Suomen 100-juhlavuoden kunniaksi. Sarjan pöytäkynttilöihin, servetteihin sekä koivuviiluisiin tarjottimiin on painettu suomalaisten kultakauden taitelijoiden teoksia, kuten Akseli Gallen-Kallelan Pariisin bulevardi (1885) ja Sammon puolustus (1896) sekä Viktor Westerholmin Lehmiä Koivumetsässä (1886).

Muurlan kivijalkamyymälä vastaa vaativammankin shoppailijan haasteisiin, ja jotta ostokokemus olisi täydellinen, myymälästä on mahdollista tehdä myös hyvin edullisia löytöjä. Myymälän takaosassa on tarjolla niin 2-laatuisia esineitä kuin myynnistä jo poistettuja mallistoja.

Muurlan tuhannen neliön myymälä sekä kahvila ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 10.00 – 18.00. Sunnuntaisin myymälä on avoinna klo 11.00 – 18.00.

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Muurla Design Marketing Oy:n kanssa.

 

 

Pala pohjalaista tinkimättömyyttä – Härmän Ratilla

Härmän Rati, Järvenpää

Punainen komia tupa, vieressä tuleentuva keltainen kaurapelto sekä aitauksessa ryhdikkäitä ratsastajia korskeine hevosineen… Ensimmäisenä mieleen tulee eittämättä Pohjanmaan lakeudet. Mutta nyt ollaankin Järvenpäässä, Keski-Uudellamaalla.

Tule mukaan tutustumaan Härmän Ratiin!

Härmän Rati lyhyesti

Vuonna 2012 kurikkalaiset isännät Juha Ollila ja Janne Hautaluoma perustivat Härmän Ratin. Pääkaupunkiseutu kutsui Ollilaa opiskelun ja työn vuoksi. Tämän myötä pytinki päätettiin rakentaa Järvenpäähän, Tuusulanjärven perinnemaisemaan. Jotta ravintola henkisi pohjalaisuutta parhaimmillaan, päätettiin tuoda Alahärmästä lähes 100 vuotta vanha kaksfooninkinen koulurakennus Keski-Uudellemaalle. Ollila purki ja kasasi vanhan talon hirret osana rakennusmestarin opintojaan.

Tänä päivänä ryhdikäs Härmän Rati tarjoaa modernia majatalomajoitusta yläkerran perinteisissä huoneissa, luomuruokaa ja juhlapalveluita alakerran viihtyisässä salissa sekä ryhmille sauna- ja kokoustiloja.

Tänään 

Härmän Rati ottaa meidät hyvin pohjalaisittain vastaan. Jo pihassa on pölkky jossa kehotetaan jättämään puukot tähän. Suupielet nousevat väkisin pystyyn!

Sisällä käy aikamoinen tohina, koska olemme tulleet Ratille lounasaikaan. Härmän Rati on keskittynyt tarjoamaan tuoretta luomuruokaa parhaimmillaan. Isäntä Ollilan mukaan kaikki ruoat tehdään alusta alkaen käsin, eikä kompromisseja tehdä, koska ruoan mausta ei tingitä.

Käy pöytään!

Myös hunaja tulee hyvin läheltä.

Härmän Ratin kotimaisen ja lähiruoan käyttöaste on todella korkea. Tällä hetkellä raaka-aineista luomua on 96 % ja tavoitteena täysi 100 %! Haastavaksi ruoanlaiton tekee mm. luokitukset, koska esimerkiksi villinä kasvanutta silakkaa ei luomuksi luokitella. Ollila kertoo, että tehdyissä ruoissa pyritään kotimaisiin makuihin pienillä twisteillä. Tarjolla on mm. ruisleipää jossa on mustaherukkasiirappia mukana. Lounastelijat kehuvatkin leivän taivaisiin! 🙂

Lounaspöydän antimet ovat varsin runsaat, tarjolla on useampia salaatteja ja muita lisukkeita, keitto, 2-3 lämmintä ruokaa, joista aina yksi on vegaaninen sekä kahvia ja kakkua. Lounasta tarjoillaan arkisin klo 10.30 – 15.00.

Iltaisin ja viikonloppuisin tarjolla on tilauksesta Ratin juhlabuffet. Härmän Ratilla on A-oikeudet.

Yksi yläkerran makuuhuoneista. Kuva: Härmän Rati.

Huoneissa on vanhoja, tyyliin sopivia huonekaluja.

Hirsiseinät ovat kosketeltavissa.

Isäntä kierrättää meitä varsin avarassa rakennuksessa. Yläkerrassa on tarjolla kahdeksan kahden hengen huonetta. Huoneissa lähes 100-vuotiset hirsiseinät on jätetty ihailtavaksi, sisutuksessa on käytetty hyväksi vanhoja koulumaisia elementtejä kuten opetustauluja. Huoneiden lattioita peittävät räsymatot kuten Pohjanmaalla on tapana olla. Yläkertaan pääsee hissillä, ja kaksi huoneista on lisäksi rakennettu esteettömiksi.

Alakerran salissa on lounaan lisäksi mahdollista järjestää noin 85-95 hengen juhlia. Idyllistä salia on mahdollista somistaa ja koristella esimerkiksi häitä varten parin haluamalla tavalla. Vanhassa kansakoulussa kun ollaan, seinillä ja uuninpankon päällä on paljon rekvisiittaa pulpetista maapalloon sekä opetustauluihin.

Aukusti Salo – Rudolf Koivu: Pupu-Jussin viisaus.

Baarin yläpuolella onkin kymmenen aitoa Rudolf Koivun piirtämään opetustaulua. Ovat hyvin herttaisia! Ratilla on myös iso katettu terassi, jossa voi käydä viilentymässä kesken juhlien.

Saunarakennus täydentää pihapiiriä.

Pihalta löytyy erillinen saunarakennus, jossa voi rauhassa neuvotella ja pitää vaikka kehityspäiviä. Intiimiin saunatupaan voidaan varustaa kokoustilat noin 16 henkilölle, tila tarjoaa mahdollisuuden myös pienempien juhlien viettoon.

Saunatila jatkaa kouluteemaa.

Härmän Ratin sauna. Kuva: Härmän Rati.

Saunaan mahtuu 10 kylpijää kerrallaan, joten ihan pienestä saunasta ei ole kyse. Saunarakennuksesta pääsee suoraan ulos vilvoittelemaan ja ihastelemaan Vanhankylänniemeä.

Jos haluat tulla maistamaan herkullista luomuruokaa pohjalaisella twistillä, Härmän Rati on sinun paikkasi. Syrämmellisesti tervetuloa!

Blogijuttu on tehty yhteistyössä Härmän Ratin kanssa.