Tuusulanjärven helmi – Vanhankylän kartano

Vanhankylän kartano, Järvenpää

*Blogijuttu päivitetty 13.2.2018.

Olet ehkä kuullutkin Vanhankylänniemestä? Kyllä, tämä on se samainen alue, jolla järjestetään vuosittain PuistoBlues-festivaali. Vanhankylänniemi tarjoaa myös paljon muuta kuin bluesia, kuten ainutlaatuisen luonto- ja kulttuurikohteen. Tässä turinassa esitellään yksi mielenkiintoinen kulttuurikohde.

Eräänä huhtikuun alun, kovin sumuisena sunnuntaina, meille tuli mahdollisuus tutustua oman pitäjän herkkuun eli uutta nousukautta elävään Vanhankylän kartanoon, tutuille ihan vaan Uuteen Vanhikseen. Kyse ei ole ehkä perinteisimmästä kartanosta mitä mieleen tulee, vaan enemmänkin monipuolisesta juhla- ja elämyskeskuksesta.

kartano

Vanhankylän kartano

Järvenpäästä kun olemme, voisi luulla että kartanokin olisi tullut kovin tutuksi vuosien varrella. Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Kartano on kulkenut yrittäjältä toiselle ja välillä niin alue kuin kartano ovat näyttäneet hyvin rapistuneelta sekä varsin luotaantyöntävältä. Tarvittiin ripeitä sekä luovia toimenpiteitä, jotta kartano tuli osaksi yhteisöään kuten se aikanaankin on ollut.

Toimenpiteet eivät tähän lopu, vaan vuonna 2018 kartanon aluetta kehitetään kokonaisvaltaisesti eteenpäin. Luvassa on mm. upouusi saunakompleksi hienoine kokoustiloineen, joista näillä näkymin pääsemme nauttimaan vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi tämän vuoden aikana, kartanon taakse kaavaillaan nousevan uusi lasinen paviljonki, joten sen jälkeen Suomen kesä saa pitkän nenän vesi- ja räntäsateineen!

Myös entisen terveyskeskuksen alue muuttuu suureksi tapahtumakentäksi, jonne tulevaisuudessa tulevat niin tivolit, sirkukset kuin isommat konsertitkin.

a1

Vanhankylän kartano pähkinänkuoressa: Vanhankylän eli Gammalbyn kartanon juuret ulottuvat Suomen historiassa aina 1600-luvulle. Tällöin sen omisti ansioistaan 30-vuotisessa sodassa kuningatar Kristiinan aateloima ratsumestari ja hakkapeliitta Nils Larsson Stålhana. Tarinan mukaan Larsson tai siis Laurinpoika hiipi yöllä vihollisleiriin, poistaen asevaraston aseista lukot. Seuraavana päivänä Larssonin joukot yllättäen voittivat taistelun. Tästä teosta Larsson sai lisänimensä Stålhana eli ”teräslukko”.

Myöhemmin Stålhana vaikutti merkittävästi mm. Tuusulan kappeliseurakunnan syntyyn ja irtautumiseen Sipoosta vuonna 1643. Perinnetiedon mukaan hän oli hyvin aktiivinen ja harras kirkossa kävijä. Ratsumestari saapui järven yli kirkkoveneensä kanssa hyvin täsmällisesti, eikä kirkonmenoja aloitettu ennen kuin hän oli paikan päällä. Kartanon mailla on vielä nykyisinkin kirkkovene muistuttamassa Stålhanan elämästä.

a3

Talasrakennus ja tervattu kirkkovene.

Kartano kuului Stålhanan suvulle vuoteen 1801 asti. Tällöin tila jaettiin usean perillisen kesken, jonka jälkeen kartanon omistajina on mainittu olleen tehtaanomistaja L.O. Nysten, vuorineuvos Johan Solitander sekä sotaneuvos Karl Nyberg. Nyberg aloitti valtaisat ponnistelut ja sai kuin saikin, rappiolle joutuneen kartanon kukoistamaan. Useiden vaiheiden jälkeen kartano päätyi Johan Henrik Åström nuoremman omistukseen.

Piha ja yläpytinki. Kuvaaja tuntematon.

Vanhankylän kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Päärakennus valmistui parahiksi ottamaan Johan Åströmin morsiamen, Sipoon nimismiehen Wilhelmiina-tyttären vastaan. Vietettiinpä kartanossa Johanin ja Wilhelmiinan häitäkin.

Herraskartanoaika jatkui aina 1900-alkupuolelle asti. Tällöin Vanhankylän kartano oli suurimmillaan noin 2000 hehtaarin kokoinen. Kartanon navetoissa märehti 250 lehmää ja talleissa oli paikat yli 50 hevoselle.

Kartanon omistus siirtyi Johanin kuoltua vuonna 1873 kahdelle vahvalle naiselle; kapteenska Wilhelmiina Åströmille (juuri niin, tämä nimismiehen tytär) sekä heidän tyttärellensä Anni Åströmille. Kerrotaan edesmenneen Anni-tädin edelleen ”pitävän jöötä” kartanossa.

Anni-täti lähdössä ajelulle. Kuvaaja tuntematon.

Erään tarinan mukaan, eikä edes kovin kaukaa, kerrotaan Jean Sibeliuksen yrittäneen ostaa kartanon mailta tonttia tulevaa Ainolaansa varten. Samaan aikaan Helsingissä julkistettiin Kämpissä maalattu Gallen Kallelan Symposium-taulu, jossa taiteilijat visioivat tulevaa hmm. viinilasien ääressä. Raivoraitis Anni-täti näki kuvan taulusta sanomalehdessä ja päätti ettei tonttia myy, kun Sibelius on ”viinaan menevää” sorttia. Topakka täti!

Tuusulan kunta omisti kartanon 40-luvulle asti. Kun Järvenpää erosi Tuusulasta, se sai kartanon läksiäislahjaksi naapuripitäjältään.

Kartano toimi pitkään retkeilymajana ja siirtyi yrittäjältä toiselle. Nyt kartano on pieteetillä restauroitu vanhaan 1800-luvun asuunsa Museoviraston valvovan silmän alla. Löydettiinpä remontin yhteydessä kartanon puretun päärakennuksen alta luurankokin.

Vanhankylän kartano muodostui useasta rakennuksesta. Valitettavasti jäljellä olevia, alkuperäisiä rakennuksia on pystyssä enää muutamia.

a5

Vanha peruna- ja vihanneskellari.

a11

Elämyskellarin oviaukko

Pääsimme ensimmäisenä kurkistamaan kartanon entiseen peruna- ja vihanneskellariin eli nykyiseen Elämyskellariin.

Kellariin on tehty varsin tunnelmallinen juhlatila. Seinät ovat jyhkeää kiveä, sisäkatto tummaa puuta ja ulkoseinät maalattu perinteisellä punamultamaalilla. Rakennuksen sisätila laittoi minut huokailemaan ihastuksesta!

a7

Henkilökunnan mukaan juhlatilaan mahtuu 40-50 henkilöä ja olipa siellä ollut juuri edellisenä päivänä kuuden hengen bändikin paikalla. Vain mielikuvitus on rajana juhlallisuuksille, edellisen illan 50-v. juhlista muistotilaisuuksiin, koko elämän kirjo. Jos nämä seinät osaisivat puhua, olisi monenmoista tarinaa kerrottavana.

a4

Kellarin eteen on rakennettu terassi, jolla on tarkoitus esittää mm. MM-jääkiekkokilpailuja, jos siis malttaa nostaa katseensa ympäristöstään ylös ruudulle asti.

Kellarin takana ovat Järvenpään kesäteatterin tilat. Vielä näkymät olivat kovin keväiset, mutta saatoin kuulla korvissani kesäilloissa kantautuvat tunteiden purskahdukset sekä ilon, jonka teatteriesitykset katsojissaan aiheuttavat. Kasto kesän ohjelmisto tämän linkin takaa.

a2

Kesäteatterin penkit odottavat kesää ja kulttuurinnälkäisiä katsojia.

Seuraavaksi lähdimme omatoimisesti tutustumaan kartanon mökkitarjontaan. Kartano tarjoaa kesäisin mökkimajoitusta. Hieman erikokoisia mökkejä on 18 kappaletta, joihin voi majoittua 2-4 henkilöä/mökki.

Mökit kunnostettiin yhdessä Keudan sisustusopiskelijoiden kanssa vuonna 2016. Opiskelijat suunnittelivat sekä toteuttivat pinta- ja sisustusremontin. Mökit saivat remontissa merellisen vivahteen.

b2

Mökki nro 1.

b1

Mökki talviasussaan.

b7

Mökeistä tulee mieleen Vanha Porvoo.

b5
b4

Mökkien lisäksi alueella on 80 sähköistettyä vaunupaikkaa, kausipaikkoja sekä grillikota ja huoltorakennus, josta löytyy karavaanareiden tarvitsemat suihkutilat sekä wc.

Kartanon alueella on myös leirintäalue telttailijoille, uudehko lasten leikkikenttä, kaupunkilaisten tehokäyttöön ottama frisbeegolfrata sekä uimaranta. Kauniina kesäiltana on frisbeegolfradalla eri-ikäisiä seurueita suorastaan jonoksi asti.

Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

d1

Talvinen Tuusulanjärvi

Kesäyön taikaa Tuusulanjärvellä. Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

Mökkien luota hipsimme rantaan vilkaisemaan isoa rantasaunaa. Vanhankylän kartanolla on tarjolla tilaussaunoja; iso 10-15 hengen sekä pienempi 4-5 hengen sauna. Isompi rantasauna oli käydessämme avantouimareiden käytössä, jotka urheasti menivät jääkylmään veteen. Kalikalikali!

Saunalta menee lämmitetty kumimatto laiturin päähän saakka, joten myös ne joilla ei ole tossuja jaloissaan, tarkenevat köpötellä saunasta avantoon ja takaisin. Tällä kertaa jätimme suosiolla avantouinnin väliin, jostain syystä ei tehnyt mieli polskia jäiden seassa (Himomatkaaja on the rocks). Muuten, saunalla ei ole anniskeluoikeuksia, joten omat ”eväät” ovat sallittuja!

c3

c4

Vanhiksella oli muutama vuosi sitten tipusia lapsiperheiden ja miksei, isompienkin iloksi. Kesän mittaan tiput kasvoivat oikein komeiksi kukonpojiksi, jotka saivat nimensä kartanolla järjestettyjen Retrofestareiden esiintyjien mukaan. Ja keitäpä muitakaan olisi Vanhiksella ollut kuin Speedy ja Saku sekä Eput!

IMG_2637

Kukonpoika

c2

Akun tehdas, tipujen koti.

Kukonpojat. Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

Kartanosta on muovautunut erilaisten tapahtumien keskipiste. Lähiaikoina on luvassa mm. RetroFest Karaoke 2018 alkukarsintoja, Vappubrunssia, Äitienpäivälounasta sekä Kaikkien aikojen Juhannusjuhlat.

Kesällä biletetään neljänsien peräkkäisten Retrofestin tahdissa sekä Rockabilly Rocks-festareilla. Kiinnostuneiden kannattaa seurata Uuden Vanhiksen hyvin aktiivisia Facebook-sivuja.

Vuoden 2018 Vanhankylän kartanon tapahtumasatoa.

Iloista meininkiä tarjolla! Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

Järjestettyjen tapahtumien lisäksi jokaisen on mahdollista vuokrata kartano tai osa siitä, omia ikimuistoisia juhlia tai kokouksia varten. Tilaisuudet ihan pienistä, muutaman hengen juhlista 300 hengen kunnon rätinään, onnistuvat tilojen puolesta mainiosti. Juhlien laajetessa Vanhiksen sisäpihalle, on tarjolla katettu ja lämmitetty suurikokoinen huvilateltta.

Sisälle kartanoon päästyämme minuun teki erityisesti vaikutuksen kartanon 1800-luvun asuun vuonna 2007 remontoitu pääsali. Kannattaa nostaa katseensa ikkunoista kajastavasta Tuusulanjärvestä ylös kattoon. Kattomaalaukset ovat ainutlaatuisia. Maalaukset löytyivät laajan restauroinnin aikana pinkopahvien alta, ja ne ovat nykyisin kunnostettuina meidän kaikkien ihailtavana. Salissa on myös hieno vihreä takka, samalta vuosituhannelta.

Tässä vaiheessa teinit astelivat hermostuneesti ympäriinsä, heitä kun kiinnosti huomattavasti enemmän katettu brunssi kuin historian havina.

d8

c10

Kattomaalauksia

Pääsali katettuna. Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

Pääsalin lisäksi kartanolla on Pienisali eli entinen Förmaaki, jossa onnistuvat intiimit juhlat maksimissaan 12 henkilölle. Kannattaa muuten ohi mennessä vilkaista näiden salien välistä löytyvää näköalatoilettia, on muuten tosi söpö pyöreine ikkunoineen.

g2

Kartanon tiluksien tutkimisen ja ihastelun jälkeen suuntasimme nälkäisinä, teinit etunenässä, kohti lounaspöytää. Viikonloppuisin kartanolla on tarjolla monipuolinen brunssi hintaan 19.50€ aikuisilta ja lapsilta 12.50€.

Mikäli haluat mennä vaivihkaa tutustumaan paikkaan, onnistuu se myös päivisin, kun kartano tarjoaa lounasta klo 11 – 14.00 välisenä aikana. Aukioloajat kannattaa tarkastaa Vanhiksen sivuilta.

Meidän neidit ahmivat tarjolla ollutta mansikkajälkiruokaa oikein urakalla, eikä marjapiirakka kermavaahdolla jäänyt nopeassa vertailussa yhtään sen huonommaksi. 😉

d3

d4

d6

g1

Jälkkäripöydän tarjontaa.

Tarjoilupöytä juhla-asussa. Lähde: ”Luovat Palvelut, kuvat Hannele Raejärvi ja Lauri Ollari.”

Kartanossa toimii ravintolan lisäksi myös kahvila, josta saa suussa sulavia herkkuja kakuista pikkusuolaisiin myös lounaan ulkopuolisina aikoina. Onpa kartano tullut jo tunnetuksi sunnuntaikävelijöiden sekä talvisten retkiluistelijoiden kahvittelutukikohtana. Kannattaa kokeilla talon kuumaa kaakaota sekä tuoreita munkkeja!

g3

Kahvilan puoli. Täältä löytyy myös ”salaovi”.

Jos vierailusi kestääkin pidempään ja haluat viedä kotiin tuliaisia, joita ei jokaisen kaupan hyllyltä löydy, suosittelen poikkeamaan kartanon pihapiirissä olevaan Yläpytinkiin, jossa toimii paikallisten kädentaitajien Pytingin puoti. Puodista voit ostaa kotiin pehmeitä käsitöitä sekä persoonallisia koriste-esineitä. Kukapa meistä ei talvisin tarvitsisi hyvin tehtyjä villasukkia ja -lapasia!

a6

b9

b8

Yläpytingin edestä bongasimme kolme lutuista Issikkaa omistajiensa kera. Iloiset ratsastajat kertoivat ratsastavansa usein kartanon mailla, saattavatpa sunnuntain kunniaksi laittaa hevoset kiinni alueen puihin ja käydä sisällä kahvillakin. Näin se historia toistaa itseään, ratsumestari Stålhana varmasti tykkäisi!

Hevoset eivät Vanhankylänniemessä jää vain näihin tavattuihin Issikoihin, nimittäin Vanhankylän raitilla on myös Järvenpään Ratsastusseuran tallit, joten laukkaavat hevoset ovat varsin tuttu näky ulkoilijoille.

Kuten juuri ennen pääsiäistä myös noita-akat… 😉

b10

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Luovat Palvelut Oy:n kanssa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Virpi /Täynnä tie on tarinoita sunnuntai, huhtikuu 9, 2017 at 11:51

    Onpas monipuolinen paikka ja aivan ihana jos jonkinlaisten juhlien järjestämiseen! Tälläiset vanhat rakennukset ovat kyllä mielenkiintoisia paikkoja jo yksin historiansa vuoksi.

    • Reply Reissaaja1 tiistai, huhtikuu 11, 2017 at 08:47

      Kiitos Virpi kommentistasi! 🙂

  • Reply Terhi/ Fammo matkalla sunnuntai, huhtikuu 9, 2017 at 12:31

    Hieno juttu, että kartanot kunnostetaan ja säilytetään jälkipolville sen sijaan, että ne rapistuisivat. Aivan ihania nuo kattomaalaukset!

    • Reply Reissaaja1 tiistai, huhtikuu 11, 2017 at 08:48

      Itse myös ihailin kattoa pitkään. On sitä ennen vanhaa vaan osattu tehdä.

  • Reply Emma maanantai, huhtikuu 10, 2017 at 16:52

    Ihania nuo vanhat valokuvat – ne saavat historian niin hyvin vielä tekstiäkin paremmin eloon!

    • Reply Reissaaja1 tiistai, huhtikuu 11, 2017 at 08:54

      Niinhän se on, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Harmi vaan, että kuvia on niin vähän saatavilla!

  • Reply Veera lauantai, huhtikuu 15, 2017 at 11:19

    Mä olen reissannut tosi vähän näissä Helsingin lähikunnissa, kun ei ole autoa kovinkaan usein käytössä. Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä sitä enempi, niin uudet kohteet kiinnostaa aina. Brunssille voisi tuonne ainakin lähteä, ehkä myös mökkilomalle.

    • Reply Reissaaja1 sunnuntai, huhtikuu 16, 2017 at 10:51

      Järvenpäähän on helppo tulla R-junilla, ja Vanhankylänniemeen lähtee bussit nro 21 ja 63 suoraan asemalaiturin vierestä. 🙂

  • Reply Lotta | Watia.fi sunnuntai, huhtikuu 16, 2017 at 14:33

    Tämmöset on kivoja ja tunnelmallisia juhlapaikkoja. Aika iso porukka näyttäisi tuonnekin mahtuvan. Ehkä lounaspaikkana pitää yrittää pitää mielessä, jos joskus noilla seuduilla olisi lounaalle tai brunssille tarvetta. 🙂

  • Leave a Reply