Lieviä auto-ongelmia Romaniassa

Ke 23.10.2013, Costanta (RO)

Ensimmäiset ajoneuvoon liittyvät hankaluudet tällä reissulla koettiin tänään ajaessamme Bukarestista takaisin rannikolle Constanta-nimiseen kaupunkiin. Itse päivämatka oli koko matkan uutta moottoritietä ja siten perin helppo. Constantan liepeille päästyämme pysähdyimme tankkaamaan. Päiväetapin maali häämötti jo.

Kun tuli aika lähteä asemalta auto ei käynnistyntkään enää. Virta-avaimella ei tuntunut olevan mitään vaikutusta starttimoottoriin. Auto pysyi täysin mykkänä. Pelti avattiin, starttimoottoria sekä sulakkeita koputeltiin ja tutkittiin, mutta auton käytös ei muuttunut. Jouduimme lopulta työntämään auton käyntiin, mikä onnistuikin suhteellisen helposti.

Perille Constantaan siis kuitenkin päästiin ja mainio hotellikin löytyi. Saapa nähdä minkälaisia haasteita huomenna on edessä. Onneksi hotellin parkkipaikalta lähtee jonkinasteinen alamäki niin saadaan tuo autokin käyntiin. Tai ehkäpä Transit kokee yön aikana ihmeparantumisen. Toivossa on hyvä elää.

23-autostrada

Päivän maisemat olivat pääsääntöisesti tällaisia. Kovin tasaista ja suoraa sekä peltoja.

23-ropausta

Ei se vaan toimi. Mikähän siinä on…

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Aurinkoinen Bukarest

Ke 23.10.2013, Bukarest (RO)

Bukarestissa oli sangen lämmintä ja aurinkoista tiistaina. Suomen kesäkelit vaikka lokakuun loppua jo eletäänkin, lämpötila lienee ollut lähellä +25 astetta. Kaupungissa on jossain määrin ranskalaistyylinen tunnelma. Monet ihmisetkin tuntuvat puhuvan ranskaa toisena kielenään. Tätä itse asiassa romanialainen tullimieskin kysyi rajalla meiltä kun yhteistä kielä etsittiin.

Seurantaviivakin löysi lopulta perille ja kartan pitäisi nyt olla ajan tasalla. Toivottavasti kartta pysyy mukana kun suuntamme tänään iltapäivällä Romanian Mustanmeren rannikolle kaupunkiin nimeltä Constanta. Koko matkan pitäisi olla moottoritietä joten päivän pitäisi olla ajomielessä sangen helppo.

Ohessa muutamia kuvia Bukarestista.

22-bukarest-3

Maailman toiseksi suurin rakennus. Bukarest, Romania.

22-bukarest-2

Vanhan kaupungin katunäkymää. Bukarest, Romania.

22-bukarest

Bukarest, Romania.

22-hostel-cozyness

Palaveerausta hostellilla.

22-kebab

Olemme saapuneet kebab-vyöhykkeelle.

22-koirat

Kulkukoirat ottavat aurinkoa.

22-suomibaari

Suomibaarissa Bukarestissa soi teknomusiikki. Nimen alkuperä ei selvinnyt.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Galatista Bukarestiin

Ti 21.10.2013, Bukarest (RO)

Galatista Bukarestiin, 238 kilometriä. Romaniassa on erinomaiset tiet ja aurinko paistaa. Ei kuopan kuoppaa. Tältä maa ainakin tämän päivän kokemusten perusteella näyttää. Ero Moldovaan ja Ukrainaan on selvä. Haikailu Euroopan Unioniin ei ollut aiheetonta, ovathan asiat oikeasti täällä, jos eivät aina paremmin, niin ainakin paremmassa järjestyksessä. Ehkeivät ne yhteiseen kassaan maksetut rahat tyystin hukkaan ole kuitenkaan kuluneet.

Bukarestista matka jatkuu kohti rannikkoa ja etelää taas keskiviikkona.

21-hevonen

Hevosliikennettä. Romaniassa tämä näkyy olevan vielä perin yleistä.

21-slobozia

Slobodzia, Romania.

21-parkkeeraus

Parkkeeraushommia Bukarestissa.

21-lampotila1

Bukarestissa tarkenee lokakuussakin.

21-bucharest

Bukarest, Romania.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Pitkä tie Romaniaan

Ma 21.10.2013, Galati (RO)

Sunnuntaina oli tarkoitus ajaa Odessasta Romaniaan ja tähtäimessä oli maan pääkaupunki Bukarest. Matka tiedettiin pitkäksi ja suunnitelma kunnianhimoiseksi. Päivän mittaan kävikin ilmeiseksi, ettei Bukarestiin ole mahdollista päästä järjelliseen aikaan. Tiet Ukrainassa olivat yksinkertaisesti liian kuoppaisia ja hitaita sekä rajamuodollisuuksiin meni tolkuttomasti aikaa.

Romaniaan kuitenkin päästiin ja rajakaupunki Galatista majoituskin löytyi suhteellisen pienen etsimisen jälkeen. Muihin päivän nähtävyyksiin kuului Mustameri, jonka aavaan ulappaan saatiin tänään Ukrainassa ensimmäistä kertaa kunnollinen näköyhteys. Ränsistynyt ja mennyttä ilmeisesti neuvostohenkistä suuruutta henkivä rantapaikka Zatoka oli oikeastaan sangen hieno.

Rajat olivat taas oma lukunsa. Ukrainasta poistuminen vei pari tuntia. Ensimmäistä kertaa koko matkalla auto ja kaikkien tavarat tutkittiin tarkkaan, lokeron ja taskun tarkkuudella. Ongelmia ei lopulta kuitenkaan ollut, aikaa vain paloi. Ja hermot olivat koetuksella. Neuvostomenoa.

Kaiken kukkuraksi Ukrainasta ei pääse suoraa Romaniaan, vaan välissä on noin 2 kilometrin pätkä Moldovaa. Jouduimme siis leimautumaan sisään Moldovaan ja välittömästi takaisin ulos sieltä. Romanian vastaisella rajalla meitä odotti valtaisa Moldovan poistumistulliin jonottava automäärä, tulliin päästettiin nimittäin vain muutama auto kerrallaan ja tahti oli sangen rauhallinen.

Romanian sisääntulo oli sen sijaan oli helppo nakki. Vihdoin Moldovan tullista leimat saatuamme paperien käsittely Romanian puolella vei ehkä 10 minuuttia. Kaiken kaikkiaan rajamuodollisuuksiin ja erinäisiin jonoissa odotteluihin kului neljä ja puoli tuntia. Olimme perillä Romanian Galatissa puoli yhdentoista aikaan illalla. Melko raskasta. Ihan heti näihin maihin ei tulle uudestaan lähdettyä. Rajamuodollisuudet mokomat pilaavat paljon muuten sinänsä positiivistakin mielikuvista ja kokonaistunnelmista.

20-kehno-tie

Kehnoa ukrainalaista maantietä.

20-mustameri-1

Mustameri!

20-mustameri-2

Muuri, Pöke ja Mustameri.

20-mustameri-3

Ranta ja rakennelma.

20-mustameri-4

Rappioromantiikkaa. Zatoka, Ukraina.

20-izmail

Kaupunki nimeltä Izmail.

20-kalamiehet

Kalamiehet kalassa Ukrainassa lähellä Romanian rajaa.

20-raja

Tunkemista ja jonotusta Moldovan poistumisrajalla.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail