Kreikasta Albaniaan – kuvia

To 31.10.2013, Sarande (AL)

Vaihteeksi omilla laitteillanikin toimiva internet-yhteys. Kumma juttu kun tuo hotellin (jonka ainoita vieraita taidamme olla) verkko tuntuu muilla toimivan paljon paremmin kuin minulla. Oli miten oli, toimivan yhteyden kunniaksi jo aiemmin lupaamiani kuvia pätkältä Thessalonikista Albaniaan.

29-Thessaloniki-koodausta

Dataamista Thessalonikissa.

29-thessaloniki-3

Thessaloniki, Kreikka.

29-Thessaloniki-2

Thessaloniki, Kreikka.

29-Thessaloniki-4

Thessaloniki, Kreikka.

29-valmiina-lahtoon

Valmiina lähtöön. Suuntana Albania.

29-maisemia-ja-roskaa

Maisemia ja roskaa keskisen Kreikan maaseudulla.

29-jani-ja-koirat

Jani ja piinalliset kulkukoirat. Pysähdys Kreikan sydänmailla.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Tiistai: ajopäivä Kreikasta Albaniaan

Ti 29.10.2013, Sarande (AL)

Thessalonikista – joka muuten osoittautui sangen vilkkaaksi ja eloisaksi opiskelijakaupungiksi – Etelä-Albaniaan pääsee tietä numero kaksi ja tuo tie oli melkoisen uusi ja hyväkuntoinen. Ja on se mahtanut olla myös kallis.

Itse asiassa kustannuksista kerrottiinkin vuoristoisia maisemia halkovan ja runsaasti tunneleita sisältävän tien varrella olevissa kylteissä, joissa ilmeisetsi mainittiin kunkin osuuden hinta euroissa. Heti siinä Euroopan Unioin lipun vieressä. Suurin summa taisi olla yli 350 miljoonaa. Yhteensä kustannukset lienevät olleet miljardeja.

Mutta mikäs siinä, vähäliikenteistä moottoritietä oli helppo ja mukava ajella kohti Albanian rajaa. Viimeinen vajaan sadan kilometrin pätkä oli tavallista maantietä, ja rajalle selvittiin pimeän jo tultua seitsemän jälkeen illalla. Albanian rajamiehet eivät paljon vaivaa nähneet ja kun passit oli leimattu meidät laskettiin maahan laiskalla kädenheilautuksella.

Ensivaikutelma Albanian teistä oli yllättävän hyvä. Noin neljänkymmenen kilometrin pätkä rajalta Saranden rantakaupunkiin oli melkoista serpentiiniä eikä tie ollut leveä, mutta pahempia kuoppia ei päällysteessä ollut. Kreikassa, rajan tuntumassa tapaamamme Albaniasta juuri tulleet pyöräilijäkaverukset varoittelivat meitä teiden kunnosta, mutta ilmeisesti he eivät olleet ikinä ajelleet Ukrainan teiksi kutsutuilla perunapelloilla.

Vaikka eihän ensimäisen päivän perusteella toki mitään kattavia johtopäätöksiä pitäisi tehdä. Parempaa tietoa teistä saadaan taas perjantaina, jolloin suuntana on maan pääkaupunki Tirana.

Lisää kuvia luvassa jahka parempi yhteys löytyy.

Kreikan erinomaista moottoritietä.

Kreikan erinomaista moottoritietä.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Thessaloniki, Kreikka

Ma 28.10.2013, Thessaloniki (GR)

Maanantaihin mahtui yli kuudensadan kilometrin ajourakka pitkin Istanbulin ja Thessalonikin yhdistävää moottoritietä. Istanbul on suuri kaupunki. Tämä kävi taas selväksi ajellessamme kaupungista ulos. Asutusta ja urbaania aluetta riitti katkeamattomana mattona ainakin 50 kilometriä kaupungin keskustasta länteen.

Liikennetilanne suosi meitä sekä tullessa että mennessä. Kaupungin ruuhkat näkyivät nimittäin olevan aina toisella kaistalla. Perillä Thessalonikissa liikenne oli illalla sangen kohtuullista, mutta kaupunki on aivan piukassa pysäköityjä autoja. Parkkeeraus vaatikin hieman aikaa ja pyörimistä, mutta sopiva paikka löytyi lopulta. Jopa sopivasta mäestä. Huomenna ei tarvitse autoa pahemmin työnnellä, Transitin käynnistys kun hoituu toivottavasti painovoiman avulla.

Rajaprosessit hoituivat taas sangen helposti ja ongelmitta, mitä nyt turkkilainen rajapoliisi oli hieman epäkohtelias ja raskas luonne. Kreikan puolella päivään sattumuksiin mahtui koko reissun ensimmäinen poliisipysäytys, ehkä 50 kilometriä rajasta länteen. Sangen kielitaidottomat poliisit poimivat juuri meidän autokuntamme letkasta, katsoivat auton paperit ja kaikkien passit, ja päästivät meidät kymmenen minuutin jälkeen jatkamaan matkaa. Ei sakkoja tällä kertaa.

Huomenna aamupäivä ihmetellään Thessalonikia ja sitten jatketaan Albaniaan.

28-turkki

Aamupäivä Turkin teillä.

28-lounaalla

Lounaalla Turkissa.

28-rekkajono

Rajalla kohdattiin vaihteeksi rekkajonoja.

28-hellas

Hellas!

28-kreikka

Ensimmäinen tauko Kreikassa, pikkukaupungissa jonka nimeä en muista.

Gyros plate. Kevyttä iltapalaa Kreikan malliin.

Gyros plate. Kevyttä iltapalaa Kreikan malliin.

Tämä postaus kuuluu artikkelisarjaan, joka julkaistiin alun perin tätä viisiviikkoista matkaa varten perustetussa blogissa tasan vuosi sitten. Tyylillisesti postaukset poikkeavat jossain määrin Havaintoja matkan varrelta -blogin yleislinjasta ollen jonkin verran lyhempiä ja spontaanimpia kuin mihin olen yleensä pyrkinyt. Vaan eipä anneta sen häiritä. Vaihteluhan on tunnetusti asia joka virkistää.

Facebooktwittergoogle_plusmail