Vientiane (LAO) – Khon Kaen (TH)

Pe 4.3.11 Vientiane (LAO) – Khon kaen (TH)

Vientianen Thaimaan lähetystössä edellisenä päivänä anotut viisumit voi noutaa seuraavana päivänä kello 13 – 15 välisenä aikana. Lähetystössä oltiinkin heti yhdeltä, kymmenien ellei sadan muun viisumia hakeneen kanssa. Monet naamat olivat tuttuja, sillä samainen monikansallinen joukko oli ollut torstaina hakemassa viisumia samaan aikaan. Viiisumia Thaimaahan voi Vientianesta hakea aamupäivisin ja hakemukseen tarvitaan muun muassa kaksi värikuvaa. Mustavalkoiset eivät virkailijoille kelvanneet, siitäkin saatiin omakohtaisia kokemuksia. Kyseessä olevassa lähetystössä viisumia anottaessa on syytä varautua parin tunnin odotteluun, sen verran suosittua puuhaa viisumihakemuksen jättäminen näytti olevan. Viisumien nouto sujui niiden anomista nopeammin ja kohti rajaa päästiin lähtemään jo ennen kahta. Koska lähetystölle oli tultu bussilla, päästiin kaupungista ajamaan Thaimaan rajalle ilman sen enempiä kiemuroita kaupungilla. Vientiane sijaitsee aivan Thaimaan rajalla ja maita erottaa kaupungin kohdalla vain Mekong-joki. Raja-asema sijaitseekin kaupungin laitamilla, vain parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta.

Laosin puoleisesta raja-asemasta selvittiin melko nopeasti. Vaikka Laosiin tullessa linja-auton jonkinlainen tullipaperi oli ilmeisti jäänyt hakematta se ei tällä kertaa haitannut ja autokin saatiin yli rajasta maksamalla vain nimellinen käsittelymaksu, josta saatiin jopa kuitti. Myös Thaimaan puolella henkilömatkustajat pääsivät yli ongelmitta. Viimeinen raja oli herättänyt auton suhteen jännitystä pitkään, pitihän bussin saaminen Thaimaahan olla haasteellista. Helpotus olikin melkoinen kun auto saatiin yli rajasta noin tunnin byrokratian jälkeen eikä mitään erityisiä kommervenkkeja jouduttu edes käyttämään. Ehkä Vientianessa auton keulaan hankitut, Thaimaan erittäin suosittuun kuninkaaseen viittavat ”we love king” -teippauksetkin auttoivat hieman.

Thaimaan pitkään odotettua hyvää maantietä. Liikenne vaihtui raja-asemien välissä ei-kenenkään maalla vasemmanpuoleiseksi lähes huomaamatta, ovelin liittymäjärjestelyin.

Thaimaan maanteille päästiin vielä päivänvalossa, vapautuneissa tunnelmissa. Loppusuora häämöttää, ellei peräti voida sanoa että sillä ollaan jo. Yöksi ajettiin Khon kaen -nimiseen kaupunkiin. Matkaa kohti Bangkokia jatketaan sunnuntaina.

La 5.3.11 Khon Kaen (TH)

Matka on ollut pitkä ja se näköjään vaatii veronsa myös kalustolta. Kannettava tietokone on nimittäin alkanut oikuttelemaan viimepäivinä. Toivottavasti se ei hajoa kokonaan. Khon Kaenissa toimivan internetin löytäminen osoittautui myös yllättävän vaikeaksi, hotellissa se kun ei lupauksista huolimatta toiminut. Ehkäpä Bangkokissa tekniikka toimii paremmin.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Luang Prabang (LAO) – Vang Vieng (LAO) – Vientiane (LAO)

Ma 28.2.11 Luang Prabang – Vang Vieng

Luang Prabangissa vietetyn viikonlopun aikana Pikavuoron seuraavalle etapille oli värvätty lisää matkustajia. Aamulla linja-autoasemalla olikin Ajokin edessä kuhinaa. Päivämatkalle saatiin mukaan kymmenkunta matkailijaa muun muassa Suomesta, Hollannista, Australiasta, Ranskasta ja Italiasta. Tunnelma olikin päivän aikana kansainvälinen.

Matkan pituus ei ollut kuin noin 160 kilometriä, mutta koska tie oli käytännössä koko matkan vuoristoista serpentiiniä sen ajamiseen kului koko päivä keskinopeuden ollessa varmaankin korkeintaan 30 km/h. Päivä oli myös sangen lämmin joten aiempaa täydemmässä autossa tarkeni paremmin kuin hyvin. Lämpötilaan saatiin hieman helpotusta ajamalla etuovi auki.

Trooppista tiekuvaa väliltä Luang Prabang - Vang Vieng. Matkalle osui komeaa vuoristomaisemaa.

Vieraiden kunniaksi koettiin päivän aikana teknisiä ongelmiakin. Auton etupään alustasta on kuulunut kolinaa lähes koko matkan, mutta päivän aikana äänet vaikuttivat voimistuvan. Asiaa ruvettiin tutkimaan eräässä pikkukylässä iltapäivällä. Etupyörien ripustuksia ihmeteltäessä havaittiin, että molempien etupyörien toisen iskunvaimentimen (vaimentimia on 2 kpl/pyörä) pää oli irrallaan ja pääsi heilumaan muutaman sentin aiheuttaen kolinaa. Vaimentimien yläpään kiinnitys oli ilmeisesti jossain vaiheessa repeytynyt irti rungosta.

Matkaa pystyttiin kuitenkin jatkamaan Vang Viengiin asti, sillä ajamiseen ei havaittu vika juurikaan vaikuttanut. Nopeus pidettiin kuitenkin varmuuden vuoksi loppumatkalla alhaisena. Perille kaupunkiin päästiin vasta pimeän laskeuduttua kahdeksan maissa illalla.

Ke 2.3.11 Vang Vien – Vientiane

Vang Vienissä vietetyn tiistain jälkeen kaupungista ruvettiin tekemään lähtöä keskiviikkona. Bussille oli myös tiistaina löydetty paikallisen taksikuskin avulla korjaaja ja seitsemältä keskiviikkoaamuna auto ajettiinkin paikalliselle pajalle. Mekaanikolle esiteltiin iskunvaimentimien kiinnitysten ongelmat ja mies rupesi empimättä töihin. Hieman yli kolmen tunnin työskentelyn jälkeen ripustukset olivat jälleen kunnossa. Vaatimattomasta korjaamoympäristöstä huolimatta työn laatu ja uudet hitsisaumat vaikuttivat hyviltä. Ammattimaiselle mekaanikolle maksettiinkin hyvästä työstä jopa hieman ylimääräistä.

Bussi pajalla keskiviikkoaamuna. Iskunvaimenninkiinnitysten korjaamisen jälkeen poistettiin vielä astinlauta, joka on kuopateillä ajoittain osunut maahan.

Kaupungista päästiin liikkeelle kohti Laosin pääkaupunkia Vientianea puolilta päivin. Tällä kertaa mukana oli vain pääosin omaa porukkaa, edellinen ajopäivä kun oli osoittautunut monine ylimääräisine matkustajineen hieman raskaaksi. Ennakkotietojen mukaan päivän etapin piti olla hankala. Tie oli jonkun lähteen mukaan vuoristoista ja huonoa ja toisen tiedon mukaan välillä piti olla paljon virkavaltaa tarkastamassa kulkijoiden papereita. Kerrankin ennakkotiedot osoittautuivat vääriksi positiivisessa mielessä, tie oli nimittäin aikaisempiin kokemuksiin verrattuna tasaista ja korkeuseroja ei liiemmin ollut. Poliisejakaan ei matkalla juurikaan näkynyt, tai ainakaan ne eivät osoittaneet Pikavuoroa kohtaan minkäänlaista kiinnostusta. Perille Vientianeen tultiin loppuiltapäivästä päivän vielä paistaessa, paljon aiemmin kuin alun perin oli kuviteltu.

Torstaina on ohjelmassa viisumien anominen Thaimaan lähetystöstä. Viisumit pitäisi saada vuorokaudessa, joten perjantaina henkilömatkustajien papereiden pitäisi olla rajan ylitystä varten kunnossa. Vaikka linja-auton papereissa lienee vielä jotain viilattavaa, nekin tullevat kuntoon ennen viisumien saamista joten rajan yli Thaimaahan yritettäneenkin jo perjantaina.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Pikavaikutelmia Laosista

Su 27.2.11 Luang Prabang

Luang Prabang näyttäisi olevan turistikaupunki, sillä kaduilla näkee turisteja jatkuvasti, välillä tuntuu, että niitä (meitä) on enemmän kuin paikallisia. Kiinasta ja Kazakstanista tulleelle on hieman hämmentävää nähdä vartissa enemmän länsimaalaisia kun on oikeastaan nähnyt yhteensä yli kuukauteen. Pitkästä aikaa mukavaa on myös se, että palvelutilanteissa pärjää hyvin englannin kielellä. Itselleni näin suuri turistimäärä oli pieni yllätys, sillä en tiennyt paikan olevan näin suosittu. Useimmat lienevät omatoimimatkailijoita.

Laosissa näkyy vieläkin entisten siirtomaaisäntien ranskalainen vaikutus. Positiivista tässä ainakin on se, että aamiaiset ovat Kiinan hieman, ainakin omaan makuuni erikoisen aamupalakulttuurin jälkeen tuoreine leivonnaisineen ja patonkeineen loistavia. Ranskaa kuule myös kaduilla ja suurikin osa edellä mainituista turisteista tullee ranskaa puhuvista maista. Nimellisesti Laos lienee vieläkin kommunistinen maa (sirppi-vasara -lippuja näkeekin vielä paikoin), mutta ainakaan Luang Prabangin käytännön todellisuudessa tämä ei näy mitenkään. Ravintolat ja baarit ovat tasokkaita ja kaupoissa ei kulutustavaroista ole pulaa.

Hiljaisempi katunäkymä Luang Prabangista. Pääkatu kuhisee turisteja.

Hotelleja, majataloja ja ravintoloita kaupungissa on runsaasti, joten majoitus- ja ruokapaikoissa on mistä valita. Vaikka hintataso onkin Eurooppaa edullisempi, hinnat vaikuttavat selvästikin Kiinaa korkeammilta. Syy tähän lienee maksavien länsimaisten asiakkaiden suuri määrä. Lounaasta joutuu maksamaan helposti viisi euroa. Melko perustasoisestakin majoituksista pyydetään jopa 40 dollaria yöltä, mutta käytännön kokemukset osoittivat jo muutamassa päivässä, että hinnoissa on tinkimisvaraa. Myöskin jo listahinnaltaan halvempia majataloja löytyy helposti. Yksi tapa säästää rahaa on käyttää kypärää mikäli meinaa vuokrata skootterin. Kypärättä ajamisesta nimittäin saa sakon. Kokeiltu on.

Matka jatkuu taas huomenna maanantaina. Luang Prabangissa oltiin siis yksi yö ennakoitua pidempään.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Ulos Kiinasta ja Laosiin

To 24.2.11 Kunming (CHN) – Mengla (CHN)

Useiden vaikeaksi ennustama päivä osoitauttui odotettua helpommaksi. Kunmingistä päästiin liikkeelle kahdeksan jälkeen ja kaupungista löydettiin uloskin ennätysajassa. Tie Laosin rajalta noin 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Menglan kaupunkiin oli lähes koko päivän hyvää moottoritietä. Opas oli varoitellut matkan varrella olevasta huonosta tieosuudesta, mutta sekin osoittautui pelättyä parempikuntoiseksi.

Päivämatka sujui siis kommelluksitta ja hyvissä tunnelmissa. Alkuiltapäivästä ylitettiin Kravun kääntöpiiri, joka ilmeiseti markkeeraa trooppisen alueen alkamista. Tämä olkikin nähtävissä ympäristössä. Maisemat olivat jo heti aamusta hyvin vehreitä ja varsinkin rajan tuntumassa alkoi tunnelma olla jo enemmän kaakkois-aasialainen kuin kiinalainen. Aurinko paistoi koko päivän ja lämpötila lähestyi päivällä liki kolmeakymmentä astetta. Iltaöisen Menglan äänimaailmakin muistutti jo hyönteisineen selvästi tropiikkia.

Katukuvaa Kunmingista Kiinasta. Kaupunki osoittautui eurooppalaistyylisine kävelykeskustoineen sangen mukavaksi paikaksi. Keväinen sää oli myös hyvin miellyttävä. Katukuvassa alkoi myös näkyä länsimaisia naamoja kun niitä ei aiemmin ollut Kiinassa näkynyt oikeastaan lainkaan.

Pe 25.2.11 Mengla (CHN) – Luang Prabang (LAO)

Rajakaupunki Mohaniin ajettiin heti aamutuimaan ja matka vei vain alle tunnin. Kiinan puoleinen rajanylityspiste sijaitsi rajakaupungin pääkadun päässä ja vaikutti sangen epäviralliselta vaikka rakennukset ja tekniikkka uusia olivatkin. Tällä kertaa ei ollut tietoakaan aiempien rajojen kilometrien levyisistä piikkilankavyöhykkeistä vaan ylitys Laosin puolelle sujui lähes huomaamatta, leppoisissa merkeissä. Tavaroita tai autoa ei tarkistettu eikä muitakaan ongelmia aurinkoisessa aamupäivässä ollut.

Mohanin (CHN) rajakaupungin pääkatu. Rajanylityspiste Laosiin sijaitsi kadun päässä, siis melkein keskellä pikkukaupunkia.

Laosin puoleiselle rajalle käveltiin muutama sata metriä jalan. Leppoisaa vaikutti toiminta olevan myös tällä puolen rajaa. Laosin 30 päivän viisumit saatiin ensimmäiltä virkailijalta 37 us-dollarin hintaan. Tämän jälkeen toisella tiskillä passit leimattiin ja asia oli matkustajien osalta selvä. Autonkaan kanssa ei ollut ongelmia. Ainut suoritettu maksu oli liikennevakuutus, joka maksoi vain parikymmentä dollaria eikä auton dokumenttejekaan kovin tarkasti katseltu. Taaskaan autoa tai matkatavaroita ei tarkisteltu.

Rajan ylitys kesti kaikkinensa parisen tuntia ja puolilta päivin Pikavuoro matkustajineen pääsi Laosin maanteille. Alkumatkasta tiet Laosissa osoittautuivat, odotusten mukaisesti, mutkaisiksi ja osin hyvin kuoppaisiksi. Serpentiinitie oli yhdessä bussin yli kolmenkymmenen asteen sisälämpötilan kanssa haaste varsinkin auton kuljettajalle, sillä ohjaustehostin toimii vieläkin erittäin huonosti. Ratissa oli siis päivän mittaan kääntämistä. Kaikkia osuuksia ei myöskään ollut asfaltoitu tai päällyste oli niiltä poistettu. Kuten rajallakin, tunnelma Laosin pohjoisosan pikkukylissä vaikutti hyvin rauhalliselta ja seesteiseltä. Myöskään virkavaltaa ei näkynyt, joten bussin papereita ei tarvinnut edelleenkään esitellä kenellekään.

Päätietä Laosin puolelta, joitakin kymmenniä kilometrejä Kiinan rajalta. Tie kulki useiden kylien läpi ja oli ajoin hyvinkin huonokuntoista. Kaikkea tien varrella olevaa peitti paksu pölykerros.

Tie muuttui selvästi paremmaksi Pak Mongin kylässä, jossa rajatieltä käännyttiin kohti päivän etapiksi päätettyä Luang Prabagia. Tässä vaiheessa kuitenkin ilta oli jo pitkällä, joten vaikka keskinopeus nousikin yli kaksinkertaiseksi iltapäiväiseen verrattuna perille päästiin vasta yhden aikoihin yöllä. Kaupungin keskusta oli yöllä hiljainen, mutta selvästikin paikka on turistien suosiossa sillä hotelleja ja majataloja näytti olevan kaikkialla. Huolimatta myöhäisestä ajankohdasta majoitus löytyi siis helpohkosti.

Näillä näkymin Luang Prabangissa vietetään kaksi yötä. Matka jatkuu sunnuntaina kohti Vang Viangia, jossa on tarkoitus myös viettää kaksi yötä. Sieltä ajetaan Vientianeen, jossa vietettäneen kaksi tai kolme yötä ennen siirtymistä Thaimaan puolelle. Seuraava rajanylitys ajoittunee siis ensi viikon torstaihin tai perjantaihin.

Facebooktwittergoogle_plusmail