Lämmittimiä ja lämpötiloja Amerikoista

Olen viime aikoina pohdiskellut matka-automme lämmitystä. Asia herätti jonkin verran keskustelua blogin FB-sivullakin, joten ehkä on syytä tuumiskella sitä vielä näin pidemmässäkin muodossa. Auton lämmitys on minulle jonkinlainen mukavuuden huipentuma, sillä olen joitakin kertoja tärissyt kylmissäni öitä autossa ympäri Eurooppaa. Siksi siitä on tullut minulle jonkinlainen pakkomielle. Jos autossa aikoo majailla ainakin puoli vuotta, on sen syytä olla mukava.

Pohjoista Argentiinaa aivan Paraguayn rajalta. Tämä lienee sään suhteen matkan tukahduttavimpia paikkoja (Kuva: Google Maps)

Matkatoverini ei suhtaudu asiaan ollenkaan yhtä fanaattisesti, vaikka onkin muutama vuosi sitten majaillut (maasto)autossa lähes vuoden. Hän ei näe ylimääräistä lämmitystä kovin tarpeellisena ominaisuutena, koska sitä ei aiemmassakaan ajopelissään ollut. Mutta hänen kokemuksensa ovat eri puolilta Afrikkaa, ja nyt ollaan menossa Amerikkoihin. Ehkä lämpöä tarvitaan siellä Afrikkaa enemmän.

Vai tarvitaanko? Tutkitaanpa hieman, onhan meillä Internet. Laivan pitäisi olla perillä Montevideossa ja maantiematkan alkaa juuri vuoden 2017-2018 vaihtuessa, joten sää tammikuusta alkaen kiinnostaa. Tuolloinhan pallon toisella puolella on keskikesä. Seuraavassa joitakin vuorokauden alimpia ja ylimpiä keskilämpötiloja Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Vertailuarvona ensimmäisenä Helsingin vastaavat arvot elokuulta.

Alin (yö), C

Ylin (päivä), C

Helsinki (elokuu)

13,1

19,8

Montevideo, Uruguay (tammikuu)

18,0

28,4

Asuncion, Paraguay (tammikuu)

22,8

33,5

Ushuaia, Tulimaa, E-Amerikan eteläkärki (helmikuu)

5,6

14,1

Puerto Montt, Chile (helmikuu)

9,0

18,9

La Paz, Bolivia (maaliskuu)

3,6

14,2

Quito, Ecuador (maaliskuu)

10,1

20,8

Mexico City, Meksiko (toukokuu)

13,2

26,8

Vancouver, Kanada (heinäkuu)

13,8

22,2

Fairbanks, Alaska, USA (syyskuu)

1,7

12,6

No, mitäs tästä voi sitten päätellä? Alussa on todella kuumaa ja kosteaa. Homma helpottaa kun matka edistyy kohti Etelä-Amerikan eteläkärkeä. Lapin kesäkelit. Andeilla neljän kilometrin korkeudella saattaa viluttaa, ainakin öisin. Väli-Amerikka on päiväntasaajan pohjoispuolella ja kun sinne päästään on kevät. Taas alkaa olla kuuma, kuten varmasti myös kesällä Yhdysvalloissa. Alkusyksylläkin Alaskassa on kylmä, numeroiden valossa jo tuolloin kylmempi kuin missään muualla koko matkalla.

Bolivian ylätasankoa. Täällä saattaa paleltaa. (Kuva: Google Maps)

Autossa on jo nyt diesel-käyttöinen lisälämmitin, jota voi käyttää auton moottorin ollessa sammutettu. Tämä Webaston laite on kuitenkin niin sanottu vesimalli ja tarkoitettu ensisijaisesti lämmittämään moottoria pakkasaamuina. Sillä saa lämmitettyä matkustamoakin, mutta vain puolen tunnin pätkissä. Moottorin lämmittämiseen menevä energia menee oikeastaan kokonaan hukkaan tällaisella reissulla. Edellä esitetyn säädatan valossa auto lähtee kyllä varmasti käyntiin aamuisin ilman lämmitystäkin.

Kaiken lisäksi laitteessa on sekä vesipumppu että puhallin, joten se vie paljon sähköä. Sähkö on reissuautossa tärkeä luonnonvara, joten tämä ei ole hyvä juttu. Muutama desi polttoainetta ei niin haittaisi mihinkään suuntaan. Kaiken kaikkiaan tällainen Webasto ei ole kovin sopiva laite oleskelutilan lämmittämistarkoituksiin, vaikkakin toki parempi kuin ei mitään.

Vaihtoehto olisi autokäyttöön tarkoitettu dieseliä polttava laite, joka imee ilmaa sisäänsä toisesta päästä ja puhaltaa sen pois toisesta lämmittäen sen samalla. Tällaisen hankintaa harkitsen siis nyt vahvasti. Nämä lämmittimet on tarkoitettu ainoastaan oleskeluhyttien lämmittämiseen autoissa ja veneissä. Ohjauspaneeli sisältää termostaatin, joten lämpötilan lämmitettävässä kopissa pitäisi pysyä automaattisesti verraten tasaisena. Käyttötarkoituksen ja matkaideamme huomioon ottaen tällainen sopisi meidänkin autoomme kuin nyrkki silmään.

Negatiivisena puolena ovat tietenkin lisäkustannukset. Webaston venäläinen (ei kuulemma välttämättä huono) kopio maksaa uutena 400 – 500 euroa. Kallis vaiko ei, paha päätös. Varmaa kuitenkin lienee, että kokonaan käyttämättä tuollainen lämmitin ei Pan American Highwaylla jäisi.

Venäläisvalmisteinen Planar 2d-ilmalämmitin näyttää tältä. Lämmittiminen teho on säädettävissä maksimin ollessa 2 kW.

Suomalainen pariskunta suuntaa marraskuussa 2017 omalla autollaan tielle, laivaan ja lopulta Etelä-Amerikkaan. Seuraa matkan käänteitä myös tykkäämällä blogin Facebook-sivua osoitteessa www.facebook.com/havaintoja.

 

 

Facebooktwittergoogle_plusmail

6 vastausta artikkeliin ”Lämmittimiä ja lämpötiloja Amerikoista

      • Cyrix CT:llä saa automaattisen kaksoisakkujärjestelmän ilman jännitehäviöitä. Cyrix sisältää ison releen
        joka kytkee akut yhteen silloin, kun se havaitsee jommassakummassa akussa jännitteen nousun, eli tunnistaa latauksen.
        Cyrix irrottaa akun kun lataus loppuu.
        Näin eivät akut ole kulutuksen ja/tai lepojännitteen aikana samassa virtapiirissä eivätkä tuhoa toisiaan.

        Eli jos moottori on käynnissä ajoneuvossa tai aurinkopaneeli lataa akkuja, kytkeytyvät kummatkin akut yhteen
        hyödyntäen latausvirran. Kun latausta ei tapahdu, kytkeytyy starttiakku erilleen.
        Cyrix voidaan kytkeä myös niin, että sen kautta voidaan ”pakkokytkeä” akut yhteen hetkeksi, jos starttiakku yksinään
        ei jostain syystä jaksa käynnistää konetta.

        Pieni kooltaan ja edullinen,muistaakseni alle 60eke

        • Kas, ai se on noin halpa. Kuulostaa hyvältä. Jonkun tuollaisen tarvitsen ja yksinkertaisimmat kai toimivat vain toiseen suuntaan, eli hupiakulta ei mene virtaa starttiakulle missään tilanteessa. Tämä on huono juttu jos starttiakku ”kuolee” jostain syystä. Silloin olisi kätevää, jos aurinkopaneelilta ja käyttöakulta saisi hätäapuvirtaa auton akullekin. Toisaalta toki starttikaapelitkin lähtevät mukaan, mutta silti.

  1. Moikka !
    Minulla on sellainen Venäläinen sisätila lämmitin joten kokemusta on ,ensimmäinen toimi hetken n.puolivuotta sitten hajoisi,varaosat tuli melkonopeasti,toimi hetken,sitten tuli takuuseen uusi joka toimii kun silläpäällä eli alkuhetkeen hehkutus jännite pitää olla lähes akun nimellis jännite,voi startata.Käynti ääni kuin suihkumoottorissa eli onkin osittain sama periaate,laite on tehokas kun toimii.Pakoputki kokemuksen mukaan pitäisi viedä kattolinjan yläpuolelle jos meinaa nukkua rauhallisesti pelkäämättä pakokauhuja.Edelleen suosittelen nyt valmista Webastoa joka on autossa ja jos keli menee pakkaselle pistä moottori käyntiin.Tärkeintä on asentaa akkujen väliin eroitusrele jotta starttisähköä on,enemänkin kiinnittäisin sisäilan ilmanvaihtoon huomiota.Muuten tässä muinnoin yksi tuttu kierteli veneellä ympäri mailmaa ja tuli väliAmeriikkaan jossa paatti ylös ja korjauksia mutta nyt hän meni autokauppaan ja osti matkailuauton käytetyn ja ajeli puolivuotta ympäri ameriikkaa ja palatessa veneelle myi auton takaisin myyjälle menettäen muutaman tuhat dollaria,oli erittäin tyytyväinen,lisäksi nyt mulla on mersun alustalla LMC matkailuauto jossa on ns.Webasto lähtee käyntiin kohtuullisesti -5 mutta kun esim.viime jouluna oli Valtimolla -28 niimpä ei käynnistynyt.se siitä.Raicca

    • Kiitoksia näistä vinkeistä ja kokemuksista! Saattaa olla, että päädyn tosiaan lopulta auton omaan lämmittimeen. Yöt varmaan menevät vällyjen alla ja aamuksi sen voi ohjelmoida lämmittämään auton heräämisaikaan. Siinä mielessä jatkuvalle lämmölle ei välttämättä ole edes tavetta. Eikä tuo ääni ja luotettavuuskaan periaatteessa niin hyvältä kuulosta…

      Suunnittelen yhä niiden venttiilien paikkaa katolle. Ehkäpä laitan tosiaan kaksi vierekkäin. Olen pähkäillyt tätä niin kauan myös siksi, että ajattelin laittaa (teettää) tuohon kattotelineen. Sen malli on ollut vähän auki, mutta ehkä nyt olen päässyt senkin suhteen jonkinlaisiin johtopäätöksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *