Autosta

Ostin siis auton. Pienen pakettiauton, jos tarkkoja ollaan. Nissan NV200, 1,5 litraisella dieselmoottorilla. Se kuluttaa vähän ja on yllättävän hyvä ajaa. Henkilöautomainen ja vakaa. Polttoainelämmitin Webastokin ajopelissä on. Sisätilat siis lämpenevät tarvittaessa joten kuten myös moottorin ollessa sammutettu. Hyvä. Tämä on hyödyllinen ja toivottava ominaisuus.

Tavaratilan pituus on kaksi metriä. Siellä mahtuu siis nukkumaan. Toisaalta auton pituus on vain 4,4 metriä, joka on sekin hyvä juttu. Jos nimittäin sattuisi käymään niin, että kyseistä koppia vielä kuljeteltaisiin rahtialuksilla yli merien. Laivauksissa jokainen sentti merkitsee lisäkuluja. Pienempi on aina parempi.

Kompromisseja on välillä tehtävä, niin tälläkin kertaa. Auton mittari näyttää 205 tuhatta kilometriä. Sen olisin suonut olevan ainakin 50 tuhatta kilometriä vähemmän, mutta minkäs teet. Aina ei voi voittaa. Pienemmät kilometrit tarkoittavat suurempaa hankintahintaa, ja tämä nimenomainen yksilö irtosi Viron Saarenmaalta hyvään hintaan. Jos sattuisi käymään niin, että kyseinen ajoneuvo jouduttaisiin jossain vaiheessa olosuhteiden pakosta jättämään johonkin jumalanhylkäämään maailmankolkkaan, ei maailma siihen kaatuisi. Eikä elämä loppuisi. Tämäkin oli yksi hankinnan perusreunaehdoista.

Auton historia on kiinnostava, sillä sen virolainen omistaja oli hakenut sen pohjoisesta Ruotsista. Tämä selittää Webastonkin, joka on Virossa verraten harvinainen lisävaruste. Tällaiset pakettiautot ovat jostain syystä Ruotsissa edullisia. Tämän olin huomannut itsekin netistä. Ruotsalaiset eivät vain halua millään myydä niitä ulkomaille. Lähetin viestin neljälle myyjälle Ruotsiin, eikä kukaan heistä vastannut. Mukana oli sekä ammattikauppiaita että yksityishenkilöitä.

Vaikka en edes maininnut näistä yhteydenottoyritelmistäni auton myyneelle virolaiselle, otti hän ruotsalaisten nihkeilyn esille oma-alotteisesti. Auton ostaminen oli kuulemma ollut hankalaa, ja ellei hepulla olisi ollut kaveria Ruotsissa joka hoiti yhteydenottopuolen, ei siitä olisi olisi tullut yhtään mitään. Ruotsalaiset eivät kuulemma juuri ikinä vastaa ulkomaisista numeroista tuleviin puheluihin tai viesteihin. Merkillistä sakkia kun ei raha kelpaa. Olen ostanut kaksi autoa Saksasta ja yhden Itävallasta, ja aina myyjät ovat kiinnostuneelle ostajalle asiallisesti vastanneet. Se oli heiltä fiksua, saivathan he myymänsä auton kaupaksi kun viitsivät vähän viestiä. No, ehkä ruotsalaisilla on erilainen logiikka.

Miten tämä sitten liittyy matkailuun, voisi joku kysyä. Kaikki selviää aikanaan, mutta enköhän tuossa edellä jokusen vinkin jo antanut. Pysykää kanavalla. Tulen raportoimaan asioiden etenemisestä.

Kannattaa seurata myös blogin Facebook-sivua osoitteessa facebook.com/havaintoja. Lisätietoja projektista luvassa myös siellä.

170328_NV200-1

Siinä se on.

170328_NV200-2

Kaksi paikkaa, juuri oikea määrä.

 

Facebooktwittergoogle_plusmail