Kotimatkan ensimmäinen etappi – Tokiosta Taiwaniin

To 21.2.2013, Taipei (TW)

Ei mitään viimeisiä – sillä huomasinhan liian myöhään otsikoineeni kaksi edellistä juttuani turhan samankaltaisesti – tällä kertaa, vaan pitkästä aikaa ensimmäinen sen sijaan. Lento, nimittäin. Edellisen kerran taisin lentää päivää ennen vuoden vaihdetta Dubaista Kiinaan. Yli puolitoista kuukautta on siis taas kulunut pintateitse matkaillen, busseilla, junilla sekä erilaisilla laivoilla. Olisin varmaan pyrkinyt Taiwaniinkin meriteitse jos se vain olisi ollut mahdollista. Ilmeisesti näin olikin vielä muutama vuosi sitten, mutta käsittääkseni laivayritys kaatui vuoden 2008 talousromahduksen seurauksena. Mokomat Wall Streetin pankkiirit, tämänkin pilasivat.

Voitaneen siis sanoa kotimatkan virallisesti alkaneen astuessani halpalentoyhtiö Jet Starin lentokoneeseen aikaisin aamulla ja liian vähän nukkuneena Tokion kentän kakkosterminaalissa eilen. Aivan vierekkäin eivät Japani ja Taiwan sijaitse, sillä yhden vaihdon sisältänyt lento oli jopa yllättävän pitkä. Ensin hieman yli tunti Tokiosta Osakaan, ja sitten vielä yli kolmituntinen pätkä perille Taipeihin. Japanin matkaseura Oskari jäi Tokioon lentääkseen sieltä jonkun päivän kuluttua Australiaan, joten olin taas liikkeellä yksin.

Välilasku Osakassa. Sama lento (vaikka ei ilmeisesti kone) jatkoi vielä Taipeista Singaporeen.

Osakassa koneen vaihtoon oli aikaa kolme tuntia, joka tuntui etukäteen ruhtinaallisen pitkältä ajalta. Vaan eipä näin lopulta oikeastaan ollutkaan, sillä matkatavarat piti tässä välissä noutaa karusellista ja jättää uudelleen Jet Starin kansainvälisten lentojen tiskille, olihan ensimmäistä lentoa operoinut yrityksen Japanin haara. Matkatavara- ja turvatarkastusjonoissa seisten pari tuntia kuluikin nopeasti, oikeastaan hukkaan. Lopulta lähtöportille oli jo suoranainen kiire.

Toistasataa metriä pitkässä turvatarkastusjonossa hikoillessani sain taas kerran mahdollisuuden pohtia koko homman mielekkyyttä, tai oikeammin mielettömyyttä. Kynsisaksilla ja vesipulloillakohan ne koneet kaapataan. Maailmanlaajuisesti varmaankin miljoonat ihmiset käyvät tämän usein täysin puolivillaisesti tehdyn tarkastusteatterin läpi päivittäin. Ja aikaa palaa. Ehkä terroristit sitten tässä mielessä todellakin voittivat.

Osakassa lentoyhtiön tiskillä minulta oli tentattu lentolippua pois Taiwanista, tällainen kun kuulemma pitää olla ja sitä voidaan myös rajalla kysyä. Olin jo ostanut aiemmin lipun Taipeista Helsinkiin, mutta tulostetta minulla ei siitä tietenkään ollut, viime aikoina kun olen käynyt liian laiskaksi tulostelemaan noita lentolippuja jos omaa tulostinta ei satu olemaan käsillä. Mitäpä lentoyhtiöt vaikkapa suomalaisesta internetpalvelusta varatulla suomenkielisellä paperilapulla tekisivätkään, eiväthän ne siitä mitään varausnumeron lisäksi ymmärrä, eivätkä edes sitä jos lentoyhtiö ei ole sama. Sanoin lipun olevan sähköpostissani ja pienen keskustelun jälkeen selitykseni hyväksyttiin. Mitäpä muutakaan olisivat voineet.

Toinen samaisella tiskillä ja muuallakin Japanissa ja Koreassa muutaman kerran vastaavissa tilanteissa hämmennystä aiheuttanut asia oli passini, joka on jo hieman reissussa rähjääntynyt. Kaikki kultakirjaillut etukannen tekstit ovat lähes tyystin kuluneet pois ja käytännössä pelkästään punaisen ja jossain määrin nuhjuisen passin avaaminen oikein päin tuntuu olevan joillekin täällä päin haastavaa. Niin nytkin. Lentoyhtiön nuori nainen joutui kysymään, minkä maan passi oikein onkaan kyseessä. Koreassa muistan erään majapaikan respakaverin ihmetelleen, miksi minulla on kiinalainen passi. Hänkin kun avasi passin takasivulta, jossa viimeisenä on Kiinan viisumi.

Koska ainakin japanilaiset lukevat kirjansakin eurooppalaisittain tarkasteltuna takakannesta etukanteen, jäin miettimään liekö maan passeissa samanlainen logiikka joka sitten osaa ihmisistä sotkee. Rajaviranomaisten kanssa ei passini kanssa tosin ole minkäänlaisia ongelmia ollut. Tämä ei olekaan ihme, näkeväthän he mitä erilaisempia matkustuspapereita työkseen.

Kuja reitiltä majapaikkaan Taipeissa.

Hieman suurempi risteys samaisessa kaupungissa.

Jälkimmäinen lento saapui perille harmaaseen mutta selvästi Tokiota lämpimänpään Taiwaniin kymmenisen minuuttia myöhässä puoli neljältä iltapäivällä. Ennen passintarkastuspistettä valmistauduin henkisesti uuteen selitystuokioon, mutta tällaista ei tullut. Passi tarkastettiin ja leimattiin alle puolessa minuutissa eikä lippuja, sen paremmin kuin muutakaan, rajalla kyselty. Suomalaiset eivät Taiwaniin viisumia tarvitse, joten sekään ei ollut ongelma. Tullista pääsi myös kävelemään läpi ilman minkäänlaisia tarkastuksia.

Tällainen huone tällä kertaa (noin 23 euroa/ yö).

Taipein kansainvälisellä lentokentällä näytti olevan useita ilmaisia ja ilman kirjautumista käytössä olevia wifi-verkkoja, mikä oli positiivinen yllätys. Sähköpostista löytyikin hyvin seikkaperäiset ja katukuvin varustetut, hyvällä ja selkeällä englannilla kirjoitetut ohjeet sisältänyt viesti ennakkoon varaamastani hostellista Kolmen vartin lentokenttäbussimatkan jälkeen perillä keskustassa selvisi, että ohjeet olivatkin tarpeen. Pienten kujien sokkelosta majapaikkaa olisi ollut hyvin vaikea löytää ilman niitä. Myös itse hostellissa kaikki kirjoitettu informaatio vaikutti olevan esitetty myös perin järkevällä englannilla. Virkistävää vaihtelua. Googlella käännetyn oloisia, suoranaisen käsittämättömiä painettujakin englantitekstejä on tällä reissulla tullut vastaan jo aivan tarpeeksi.

Tänään kuunnellaan, yhä japanihenkisesti:

Beastie Boys – Intergalactic

Koska Japanin huoltomiehet pukeutuvat oikeastikin perin samaan tyyliin kuin sankarit tässä videossa. Parvi haalaripukuisia ja jonkinlaisilla valjailla varustettuja kypäräpäitä tuli viimeksi vastaan Tokion päärautatieasemalla toissapäivänä.

 

Facebooktwittergoogle_plusmail

3 vastausta artikkeliin ”Kotimatkan ensimmäinen etappi – Tokiosta Taiwaniin

  1. Tuo pintateitse matkustaminen (tai pyrkiminen siihen) on kunnioitusta herättävää. Silloin varmasti näkee, kokee ja aistii enemmän ja tällöin myös matka – siis siirtyminen – on iso osa matkaa, kohteen lisäksi. Elämäntahti nykyään vain on niin kiireistä, että harvalla on ajallisesti mahdollisuutta olla lentämättä, jos kaukomaille haluaa. Harmi että laivareitti Taiwaniin oli onnistuttu sössimään.

    Onko euro ollut matkalla missään käyttökelpoinen valuutta?

  2. Eipä oikeastaan tule mieleen yhtään ongelmatilannetta viranomaisten kanssa. Tuo passinlukuongelmakaan ei ole koskenut varsinaisia viranomaisia vaan aina niin sanoakseni sekundääristä porukkaa, kuten lentokenttä- ja hotellihenkilökuntaa. Rajapoliisit ovat aina osanneet hommansa ja millään rajalla kukaan ei itse asiassa ole maininnut sanallakaan passini tilaa. Ja kunnossahan se onkin, ainoastaan ulkokannen tekstit ovat hieman kuluneet.

    Pintateitse matkustaminen on tosiaan perin erilaista kuin lentäminen, ”oikeaa” matkustamista, sanoisin. Bangkokin pikavuorolla matkustustapojen ero tuli esille hyvin konkreettisella tavalla. Lentäen Helsingistä Bangkokiin olisi päässyt puolessa vuorokaudessa ja autolla matka vei 8 viikkoa. Monihan ei näitä taida sen kummemin ajatella nykyään, etäisyyksiä.

    Mutta niinhän se on, että noita pintatiereittejä esimerkiksi merillä suljetaan kun lentäminen on monesti jo halvempaa eikä homma kannata. Sääli.

    Euroja sain vaihdettua Japanissa, eli siellä rahan tunnistivat ja kurssi oli ihan vaihtopisteen seinälläkin. Muistaakseni täällä Taiwanissa näin myös euron pankkien kurssitaulussa, joten täälläkin se taitaa vaihtua ongelmitta. Kiina taisi olla se vaikein paikka tässä mielessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *