Hausfrau valmistautuu lomamatkaan

Lomastressi.

Mies yritti eilen vähän kaivella, löytyykö mun sieluni syövereistä lomastressiä tulevalle Turkin matkalle, mutta en ainakaan myöntänyt. Kaikenlaista pientä ja suurta asiaa on tässä kuitenkin hoidettu ja on vielä hoidettavana, joten ei tämä ihan ”uikkarit ja passit kassiin ja menoksi” -meiningillä mene vaikka kuinka yrittäisi.

Halusin koota hieman listaa (koska rrrrrrakastan  listoja!), mitä kaikkea pikku puuhaa tähän perheen lomalle saattelemiseen liittykään, bitte schön!

Passit ja matkavakuutus

Vakuutus on kiva silloin, kun matkatavarat ovat Tukholmassa ja itse olet Kööpenhaminassa. Vakuutus on varmasti kiva monessa muussakin tilanteessa, ja usein se toimii kuin sateenvarjo: jos se on, juuri mitään ei tapahdu.

Passi on äärimmäisen hyvä pitää tallessa, ihan koko matkan ajan. Älä jätä sitä vaikkapa lentokoneeseen, niin kuin minä kerran. Onneksi oltiin pikkuruisella lentokentällä eteläisellä Tyynellämerellä, jossa koneeseen pystyi juoksemaan helposti takaisin vielä terminaalista. Toim. huom! Passi pitää olla myös voimassa, usein myös 3 tai 6 kk matkan jälkeenkin.

Rokotukset, lääkkeet ja reseptit

Koska kaikki lapsethan rakastavat rokotuksia, ollaan tuikattu omiimme sekä Suomen että Saksan rokotusohjelmien tarjonta terästettynä lisäksi vaivaisen kolmen rokotteen setillä Twinrixiä.  Siinä on aika monta nallekarkkia saatu lääkäreiltä, vielä kun joka kerta mukana ollut sisaruskin sai omat naminsa, vaikka ei olisi edes itse ollut piikitettävänä. Nyt ei siis ole pelkoa kuin noro-viruksesta, koska mikäs nyt pahan tappais.

Lääkkeet! Kuten Pasila-sarjassa aina huudettiin, ne kannattaa muistaa. Päänsärkylääkkeellä talttuu muukin kuin lomakuume ja sitten tarpeen mukaan valinnaisia rohtoja valmiiksi. Meillä kulkee nyt ekaa kertaa mukana Notfallset,  ensiapusetti esikoisen pähkinäallergian vuoksi. On kuulkaa kortisoninappulaa, antihistamiinilitkua ja vielä adrenaliinia piikissä tiukan tilanteen varalle.

Matkustusilmoitus

Madventureskin puffasi tätä Suomen ulkoministeriön palvelua aikoinaan, joten lienee katu-uskottavaa ilmoittaa viranomaisille, missä päin maailmaa Suomen kansalainen tallailee. Sain viime kesänä ulkoministeriöltä tekstarilla tietoja Kroatian metsäpaloista, joten homman on testattu myös toimivan. Matkustusilmoituksen voi tehdä täällä.

Viherkasvit ja postit

Viikon verran voi vielä selvitä ilman, että näistä tarvitsee kantaa huolta, mutta pidemmän reissun ajaksi on hyvä saada vähän jeesiä vaikkapa naapurilta. Meillä naapurin kasikymppinen herramies on ihanasti joka lomamme aikana huolehtinut vaimonsa kanssa meidän postit, viherkasvien kastelut ja roskapönttöjen kadulle raahaamisen tiettyinä päivinä tyhjennettäväksi. Paree muistaa tuliaiset kiitokseksi!

Googleta kohde

Tiedonhakuun netissä käyttää mielummin aikaa kotona kuin kohteessa. Tämä ei tarvinne enempiä perusteluja?

Viihdykkeet

Miten selvitä tunteja lentokentällä lasten kanssa? Lisää tunteja lentokoneessa? Ravintoloissa? Jonoissa? Vastaus on oikeanlaiset viihdykkeet. Meillä lapset osaavat jo odottaa piirustusvihkoja, kyniä, tarroja ja sitä, että aikuisen laukusta löytyy jotain pientä tylsyyden hetkelle. Myös diginatiiveina syntyneiden muksujen pädeille on ladattu uutta materiaalia. Älä koskaan, koskaan aliarvioi uutuuden viehätystä!

Jos pelivalikoima tuntuu läpäisemättömältä viidakolta, eikä oma aika tai innostus riitä etukäteispelaamaan lasten pelejä, kurkkaa mahtava Viihdevintiöiden sivusto. Kaimani Jenni on listannut satoja aidosti hyviä pelejä ja niitä voi hakea myös ikäsuosituksen mukaan. Vahva suositus!

Aikuisviihteestä eikun siis aikuisten viihdykkeistä klassisin esimerkki lienee kirja. Ihan sellainen paperinen, joka loppulomasta on kansistaan käpristynyt, sivut täynnä aurinkorasvatahroja ja välissä kymmenisen grammaa hiekkaa. Ulkosuomalainen joutuu metsästämään luettavat äidinkielellään hyvissä ajoin, tai sitten turvautumaan e-kirjojen tai äänikirjojen maailmaan. Tai aina voi lukea sen kirjahyllyssä lojuneen Remeksen uudelleen.

Mä joudun ottamaan omaksi ”viihdykkeeksi” myös saksan kielikurssin materiaalit. Jawohl! Opettaja keksi pitää meille tasokokeen heti lomalta palattuani, jippiaijei sentään!

Pyykkishow

Pyykkishow ei suinkaan seuraa vasta matkan jälkeen vaan ainakin meillä myös ennen. Kun mukaan on saatava kaikki lempivaatteet, ne pitää saada puhtaiksi ja myös kuiviksi etukäteen. Pari päivää ennen matkaa kuljetaankin jossain vanhoissa retkuissa.

Siisti koti

Muistan kun joskus palattiin useamman viikon reissusta Miehen kanssa kaksin, takana vuorokauden verran lentotunteja ja rinkoissa pelkkää pyykkiä. Ja miten olikaan käynyt niin, että kotona oli viimehetken pakkauksen jäljiltä aikamoinen sekasorto! Tästä viisastuneena olen pyrkinyt jättämään kodin niin siistiin kuntoon kuin mahdollista, niin mahdollisesti masentava kotiinpaluu ei ole täysin märkä rätti päin kasvoja.

Jos oikein extra-ihana haluat olla itsellesi, niin vaihda hikiset lakanat uusiin ennen lähtöä. Tasoittaa sitä kontrastia hotellin ja kodin välillä edes hitusen. Eikä tarvitse jättää tippiä (ellet itse halua!).

Jääkaappi ja roskat

Meidän jääkaapin perälle maastoutuu aina mitä ihmeellisimpiä purkkeja ja rasioita. Viime kesänä aloitettiin projekti ”syö jääkaappi tyhjäksi” viikkoa ennen matkaa, ja siltikin jouduttiin heittämään pois kaikenlaista. Ennalta viisaampi ihminen olisi vienyt käyttökelpoiset elintarvikkeet vaikkapa naapurille, mutta me havahduttiin tähän vasta lähdön hetkellä keskellä yötä. En kehdannut herättää eläkeläisiä tuolloin. Ehkä mä opin tämänkin handlaamaan vielä joskus!

Roskat on kivempi viedä ulos kodista itse kuin antaa niiden kävellä vastaan. Muista myös tsekata se kirottu kahvinkeittimen suodatinpussi.

Lasten eväät

Riippuen kohteesta ja lasten iästä, eväspolitiikan pohtimiseen kannattaa käyttää hetki. Olin ihan tyytyväinen, että meillä oli aikoinaan 11-kuiselle vauvalle omat purkkiruuat Thaimaassa ja autoreissuilla mm. hedelmäsosepusseja. Nämä tarpeet tuntuvat onneksi vähenevän kun lapsille tulee ikää. Samoin omat vaatimukset eväiden terveellisyyden suhteen ovat laskeneet kuin lehmänhäntä, joten kyllähän jäätelö on ihan jees välipala?

***

Lue myös

Tee ostokset kuin saksalainen

Yksin kotona lasten kanssa

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Logopedia – miten opettaa lapsi ääntämään oikein?

Esikoinen sai 5-vuotislääkärintarkastuksessa lähetteen logopediaan. Logopedia, eli puheterapia, kalskahti suomalaiseen korvaani hieman rankalta. Olen aina ajatellut sen koskevan vain lapsia, joilla on todellisia vaikeuksia tuottaa puhetta tai keillä on esim. vahva r- tai s-vika. Mutta mutta, saksan kielen näkökulmasta näin kuitenkin jollain tasolla on, ja nyt onkin tarkoitus selvittää, millaista avun tarvetta Arminilla on.

Ottaen huomioon, että ollaan asuttu Saksassa nyt puolisentoistavuotta, ja siitä ajasta lapsi on altistunut saksan kielelle aktiivisesti vain 8 kuukauden ajan, sen verran kun päiväkotitaivalta oli takana lääkärintarkastuksen aikoihin. Joten kamalan huolestunut äiti täällä ei nyt kirjoittele. Halusin kuitenkin avata hieman tätä aihetta, koska olen ymmärtänyt, että Saksassa saatetaan ohjata erilaisille erikoislääkäreille ja spesialisteille ehkäpä jopa herkemmällä kädellä kuin Suomessa?

Luvassa ainakin 10 käyntikertaa

Sain lääkäriltä listan lähialueen logopedeista, ja erikseen merkinnän ketä he erityisesti suosittelevat. En tiedä minkälaista nappikauppaa näiden suositusten kohteiden kanssa käydään – se on ihan toinen juttu se. Otin kuitenkin yhteyttä suositeltuun tahoon ja varasin Arminille ensimmäisen ajan. Lähete käsittää käyntejä 10 x 45min, ja ohjeistus oli olla yhteydessä lääkäriin uudelleen 6. kerran jälkeen, jolloin he arvioivat, onko logopediaa tarvetta jatkaa.

Lapsihan osaa siis puhua suomea ihan virheettömästi, mutta saksan kielen ääntämys on aika suomalaista. Nyt kun meillä on takana neljä käyntiä logopedin pakeilla, olen alkanut hieman päästä jyvälle, mistä koko hommassa on kysymys.

Ensimmäinen puheterapiakäynti

Ensimmäisellä kerralla erittäin mukava, selvästi lasten kanssa työskentelemään tottunut nainen otti meidät vastaan ja antoi samantien Arminille paperia ja kyniä, jotta tämä voisi piirrellä sen aikaa kun itse kyseli minulta taustatietoja. Läpi käytiin koko lapsen historia alkaen siitä, millainen synnytys oli, onko käyttänyt tuttia, imenyt peukkua ja milloin on alkanut puhumaan? Imetettiinkö, milloin aloitettiin kiinteät ruuat? Konttasiko, milloin oppi kävelemään? Tiedusteltiin myös tykkääkö laulaa, kuunnella satuja tai minkä verran höpöttää itsekseen.

Sen jälkeen Armin sai eteensä paksun kirjan, jossa joka sivulla oli jonkun enemmän tai vähemmän tutun asian kuva. Hänen tehtävä oli kertoa, mitä kuvassa on saksaksi, ja jos kaikkia ei tiennyt tai muistanut, niin myös sana suomeksi hyväksyttiin. Samalla logopedi kirjasi paperiinsa erilaisia merkintöjä, oletan että haki linjaa sille, mitkä äänteet menevät oikein ja missä on hiottavaa.

Seuraavaksi tuli haastavampi tehtävä: kirjan sivulla oli kolmen asian kuvat, jotka saksaksi kuulostavat hyvin samanlaisilta. Vähän kuin Suomenkin neuvolassa muistan lapselta kysytyn, että mikä näistä on kukka, kun sivulla on myös kakku ja sukka. Armin osoitteli itsevarmasti kuvia ja logopedi kehui kovasti, kun vastaus meni oikein ja vaivihkaa siirtyi eteenpäin tai kyseli vielä uudestaan, jos vastaus oli väärä.

Suhinaa ja sihinää

Kolmevarttisen lopuksi Arminin keskittyminen alkoi jo hieman herpaantumaan, mutta käynnistä jäi hyvä, joskin vielä hieman epäselvä olo. Seuraavilla kerroilla minun ei ole enää tarvinnut olla mukana, vaan lapsi jäi kaksisteen logopedin kanssa tekemään harjoitteita. Toisella kerralla oli katsottu yhdessä peilistä, millainen on suun asento saksan sch-suhuäänteen kohdalla verrattuna tavalliseen s-äänteeseen. Siihen päälle sitten vielä z– ja ch-äänteet. Ettei menis liian helpoksi… Kotiläksyksi tuli piirtää höyryjunille savupilviä ja samalla suhista, sch, sch, sch  juna puhkuu eteenpäin.

Logopedille suomen kieli on varmastikin täysin tuntematon, ja kerroinkin millainen on suomalainen r ja ettei meillä ole suhuäännettä lainkaan (poislukien vierasperäiset sanat). Ajattelin, että tämä auttaa häntäkin ymmärtämään, mitä lapsi voi osata ja mitä ei.

Mielenkiinnolla odotan, millaista palautetta saadaan myöhemmin sekä lastenlääkäriltä että logopedilta. Kaikki nämä käynnit menevät sairaskassamme piikkiin, joten siinä mielessä otetaan enemmän kuin mielellään kaikki apu kielen opiskelussa vastaan. Ja onhan se hyvä, että alusta asti kiinnitetään huomiota siihen, että uusi kieli opitaan oikein. Poisoppiminen kun on kuitenkin aina hankalampaa.

Ajattelinpa itsekin kurkata noita Arminin saamia harjoituslappuja, voi olla vaan tätä aikuisen ääntämystä paljon vaikeampi muokata kuin nopeammin oppivaisen lapsen.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Juhannusostoksilla Ikeassa

Oi Ikea, tuo ulkosuomalaisen ostoskeidas pohjolan herkkuihin ja oikean kokoisiin pussilakanoihin!

Ensi viikonloppuna juhlitaan taas keskikesää ja yötöntä yötä. Täällä Saksassa tosin tulee pimeää yhdentoista aikaan mutta sää sentään näyttää luovan aitoa juhannustunnelmaa; tällä hetkellä viikonlopuksi on luvattu pilvistä ja alle 20 astetta.

Ulkosuomalainen varautuu juhannukseen

Tämän vuoden juhannus on nyt järjestyksessään toinen, jolloin ei ollakkaan Suomessa totutusti ystävien mökillä. Viime juhannuksen alla kipuilin enemmänkin, varsinkin kun oltiin ennen muuttoa tuumittu lentävämme Suomeen juhannukseksi ja jouluksi. No, vain toinen noista toteutui.

Nyt siis tietää jo hieman, miten toimia. Ensinnä kannattaa pysyä poissa sosiaalisesta mediasta, koska sinnehän tulee vain joka tuutista toinen toistaan harmonisempia mökki, sauna & laituri -kuvia, fiilistelyjä Suomen luonnon kauneudesta ja kesämökin rikkumattomasta rauhasta. Kuvia kavereista grillaamassa ja nostamassa maljaa yhdessä.

Kävin valmistautumassa juhannukseen siis Ikeassa, sain sieltä purkilliset silliä ja kaikenlaista pikkusälää, mitä en ollut menossa ostamaan. Prkl Ikea! Täällä kyllä osataan tuoda ruotsalaisuutta esille ehkä jopa vahvemmin kuin Suomessa. Ikean pihalla oli koristeltu juhannussalko ja aulassa oli sini-keltaisessa kansallispuvussa näkkileivän maistattajaneitokainen.

Tälle juhannukselle on tiedossa upgreidaus verrattuna viime vuoteen, luvassa on nimittäin saunomista (!) ystäväperheen luona. Heillä on kerrostalon alakerrassa pieni sähkösauna asukkaiden käytössä. Autenttisesta kokemuksesta jää uupumaan vain kiukaan mahtipontinen kihahdus; tässä saunassa ei juurikaan vettä heitellä, koska löylyhuoneessa ei ole lattiakaivoa. Muutenkin saksalainen saunakulttuuri eroaa monilta osin suomalaisesta. Ottakaas juhannuslukemiseksi aiheesta laajemmin kirjoitetut jutut Heidin Viherjuuria -blogista ja Katin Suomalainen in Allgäu -blogista.

Leirielämää poissa Suomesta

Juhannusaaton saunomisen ja grilli-iloittelun jälkeen jatketaan juhannusviikonloppua Düsseldorfin suomalaisten kanssa, kun Suomi-koulu on järjestänyt perheleirin naapurikaupungissa olevassa leirikeskuksessa. Tarkoitus ei ollut varsinaisesti järjestää juhannustapahtumaa, mutta sattumoisin juhannus sopi suurimmalle osalle. Voidaan siis yhdessä purkaa Suomi-ikävää ilman kokkoa, saunaa tai pulahdusta järveen.

Mutta luvassa kuitenkin lisää grillausta, edullisia viinipulloja ja Mölkky-turnaus. Lähileikkikauppamme muuten myy tätä klassikkopeliä, paketissa lukee saksalaisittain ”Das Mölkky”. Eli jos mietit minkä artikkelin valitset, tässä vastaus.

Ja kuten ehkä nokkelimmat blogin lukijat ovat jo päätelleet; emme tänäkään kesänä tule Suomeen. Tämä päätös tehtiin siltä pohjalta, että hyödynnetään nämä (lähi)matkailumahdollisuudet vielä, kun voidaan ja iloksemme vierailijavirta Suomesta tännepäin on vahva. Tällä hetkellä alakertamme B&B varauksia otetaan vastaan syyskuusta eteenpäin. Kiitos kaikki ihanat, ketkä olette tänne päässeet tulemaan tai olette vielä tulossa, lämpimästi tervetuloa!

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Matkustan ympäri Eurooppaa, autossa paljon on tunnelmaa

Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan…

Piimää sain viimeksi jouluna eikä ihan maailmaakaan kierretä, mutta sentään silleen löyhästi Saksa tulee kierrettyä elokuussa. Otetaan auto alle pariksi viikoksi ja ajellaan yhteensä lähemmäs 3000 km. Esittelen tässä reitin pääpiirteittäin, ja kommentteihin sopii vinkata lisää näistä kohteista tai niiden reitillä olevista helmistä.

Kurkkaa myös karttakuva jutun lopusta. Los geht’s!

Koblenz ja Deutsches Eck, Saksa

Tämä ”joentörmä”, kuten appiukkoni Koblenzia ja Deutsches Eckiä nimittää, on ollut vierailtavien kohteiden listallani jo pitkään. Kyseessä on paikka läntisessä Saksassa, Rein- ja Mosel-joen yhtymäkohdassa. Tiedän, että siellä on gondolihissi, josta voisi ihailla näkymiä ja muuten olisi tarkoitus lounastaa jossain päin kaupunkia.

Blautopf, Saksa

Olen jo pitkään tallentanut satunnaisia mielenkiintoisia paikkoja Google Mapsiin. Tallennus onnistuu helposti halutun kohteen kohdalta, klikkaa Save ja valitse valmiista vaihtoehdoista haluttu lista, jolle kohde tallennetaan. Tallennan tällaiset ”Want to go” -tägin alle, jolloin ne näkyvät vihreinä lippuina kartalla jatkossa.

Yksi vihreä lippu löytyy tämän erityisen sinisen järven kohdalta, ja sainpa vielä varattua hotellin suht sopuhintaan aivan järven kupeesta.

Ravensburger Spieleland, Saksa

Saksa tuntuu olevan täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia teemapuistoja, ja reitille osuu kätevästi Ravensburger Spieleland. Väittäisin tämän olevan suomalaisten keskuudessa hieman tuntemattomampi, ainakaan itse en ole aiemmin tällaisesta kuullut. Meillä on kotona monia Ravensburgin lautapelejä ja palapelejä, ja aikuisetkin tykkää että lapset tykkäävät niitä pelailla. Suunta kohti vaativampia strategiapelejä on auki!

Puisto käsittää monta erilaista teemakokonaisuutta, ja yhdet vetonaulat ovat Die Maus und der Elefant, joita voisi varmaan verrata joihin Pikku Kakkosen klassikkohahmoihin, joiden parissa koko kansakunta on TV:n äärellä kasvanut.

Bodensee, Saksa

Bodensee, suomeksi Bodenjärvi on Keski-Euroopan kolmanneksi suurin järvi Balatonin ja Genevenjärven jälkeen. Sitä ympäröi niin Saksa, Sveitsi kuin Itävaltakin, joten veneretkellä järven yli voikin päätyä eri maahan.

Bodenseen alueella olisi nähtävää ja koettavaa vaikka kuinka paljon – mitä enemmän Googlaan, sitä enemmän niitä vihreitä lippuja alueelle ilmestyy – mutta meillä on aikaa vain reilun päivän verran. Majoitukset olivat lähinnä sikahintaisia järven tuntumassa, mutta hieman etäämmältä löytyi suotuisa airbnb-asunto Deisendorfin kylästä.

Liechtenstein

Vain reilun 38 000 asukkaan pikkuvaltio, Liechtensteinin ruhtinaskunta ei nyt suoranaisesti omaa mitään sen kummempaa, mitä vartavasten mentäsiin katsomaan. Mutta koska piipahdus siellä ei tee suurta mutkaa matkaamme, niin miksipä ei! Uusi maa lapsillekin ”olen käynyt” -listaan. Ollaan Miehen kanssa tuolla piipahdettu jo aiemmin vuosia sitten eräällä Euroopan autoreissulla, ja taidettiin tehdä sama minkä moni muukin turisti: lähetettiin postikortit.

Legoland, Saksa

Kaikkihan tietää Tanskan Legolandin Billundissa, mutta tiesitkö että Saksassa on myös Legoland? Tämäkin oli itselle uusi tieto vielä reilu vuosi sitten, ja koska sekä Mies että lapset rakastavat Legoja niin onhan siellä käytävä. Joulun jälkeen he kokosivat iltapuhteina valtavan NinjaGo merirosvolaivan, josta en ole vieläkään ihan varma kenen lempilahja se oikein oli.

Das Kehlsteinhaus, Saksa

Reittiä suunnitellessa haluttiin, että valitaan kohteita sekä lasten että aikuisten ehdoilla. Hitlerin loma-asunto Kotkanpesä menee jälkimmäiseen kategoriaan. 1800 metrin korkeudessa Saksan Alpeilla oleva alppimaja tarjoaa nykyisin museon, ravintolan ja myös täällä olisi luvassa huikeita näkymiä Kögisseelle ja hyvällä säällä jopa Salzburgiin saakka.

Praha, Tsekki

Tsekin pääkaupunki ei varmaan kummempia esittelyjä kaipaa, mutta itselle tämä on täysin uusi, joskin pitkään himoittu kaupunki. Aikaa Prahassa meillä on vajaat kaksi päivää, joten taas joutuu suorittamaan rankkaa priorisointia sen kanssa, mitä haluaa, ehtii ja jaksaa siinä ajassa tehdä. Ainakin Lähtöportti-blogin juttu pienoisrautatiemaailmasta voisi olla aika kova vierailukohde lasten kanssa.

Tropical Islands, Saksa

Vanhaan Zeppelin-ilmalaivahalliin rakennettu Tropical Islandsin tekotropiikki hiekkarantoineen on jotain, jota en osannut kuvitella olemassakaan. Tämä on kuitenkin totta, vain 60 km Berliinistä ja ta-daa, olet rantalomalla. Odotan innolla, mitä mieltä lapset tulevat olemaan tästä paikasta. Mulle ja Miehelle tämä on tuttu myös vuosien takaa, mutta tällä kertaa pääsemme myös yöpymään maailman suurimmassa sisävesipuistossa.

Celle, Saksa

Celle on kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa; jos vedät viivan Hampurista etelään ja toisen Berliinistä länteen niin suurinpiirtein viivojen risteyskohdassa. Tämäkin löytyi kartalta vihreällä lipulla varustettuna, ja kaupunkia on kehuttu Saksan kauneimmaksi. Toisen maailmansodan tuhoilta säästyivät ristikkorakennukset houkuttanevat paikalle kesäaikaan muitakin kuin meidät.

Utrecht, Alankomaat

Roadtrippimme viimeinen etappi on Utrecht, joka valikoitui kohteeksi Amsterdamin hotellihintojen ollessa pilvissä ja kaverin hyvän vinkin perusteella. Utrechtiä on kuvailtu pienois-Amsterdamiksi kanaaleineen, ja saatiinkin kiintoisan oloinen majoitus aivan yhden kanaalin varrelta. Alunperin toiveena oli majoittua houseboatissa, mutta sopivaa (lue: fiksun hintaista hyvästä paikasta) ei etsinnöistä huolimatta löytynyt.

Miltäs reitti ja kohteet kuulostavat? Tämä lienee ihan hyvää vastapainoa parin viikon all inclusivessa löhöilylle. Kaikki autoreissun majoitukset on varattu, ajokilometrit laskettu ja matkakuume sen kun vaan nousee kun tätä kirjoitin!

Ajoetapit ovat tällä kertaa aika kevyitä, pisin yksittäinen veto on heti alkuun, 500km. Mutta sitten kun se on lusittu, niin kaikki loput ajot ovat lyhyempiä. Kartan mukaan jäädään Utrechtiin, mutta toki ajetaan sieltä vielä kotiin Düsseldorfiin. Google Maps ei vaan antanut mun laittaa enempää määränpäitä reitille, rajansa kaikella, njih.

Linkkaa ihmeessä blogitekstisi tai kirjoita muut vinkkisi, jos tässä oli tuttuja kohteita. Kaikki tiedonmurut otetaan ilolla vastaan! Share the love!

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä