Lastenhoidon järjestäminen ulkomailla vaatii luovuutta

Miten järjestää lastenhoito, kun yli tuhannen kilometrin säteellä ei ole yhtäkään sukulaista, kummia tai mummia? Ulkomailla asuessa ratkaisut voivat olla luovia. Meillä on ammennettu luovuutta aimo annoksia lähiaikoina.

Kun lapsenvahti varataan väärälle päivälle

Kynsilakka oli juuri ehtinyt kuivaa, olin meikannut kerrankin ajan kanssa ja lapset odottivat innoissaan nenä kiinni ikkunassa. Odotimme tuttua saksalaista lastenvahtia saapuvaksi, jotta pääsisin Miehen kanssa konserttiin. Joka kerta täsmällisesti paikalle saapunutta babysitteriä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut, ja päätin vielä tarkistaa mitä olin hänen kanssaan viestitellyt.

Kyllä, olin pyytänyt häntä tulemaan perjantaina klo 18.00 – seuraavalla viikolla!

Mietin noin minuutin, mitä tehdään. Oltiin sovittu nopeat etkot Miehen työkaverin luokse ja keikankaan alkuun ei olisi järin pitkä aika. Soitin lähellä asuvalle saksalaiselle ystävälle, selitin rauhallisesti tilanteen ja lopetin kertomukseni kysymykseen ”Voisivatko Armin ja Reetta tulla teille yökylään? Niinkuin NYT!?” 

Paikka ja ihmiset ovat lapsille tuttuja, mutta eivät ole olleet siellä ilman meitä koskaan, edes päiväsaikaan.

Onneksi ystäväperheelle sopi tämä, ja lapset olivat tästä nopeasta käänteestä jopa vielä enemmän innoissaan ja pakkasivat hetkessä reppuihin unilelut ja hammasharjat. Yritän muistaa aina tällaisissa tilanteissa olla äärimmäisen kiitollinen siitä, että nuo ovat niin joustavia ja mukautuvaisia vaikka kaikki ei aina menisi kuten etukäteen on kerrottu.

Kurvattiin noin kymmenen minuutin kuluttua puhelusta heidän ovelleen, saatoin lapset eteiseen, toivotin hyvät yöt, annoin skumppapullon ystäville ja juoksin takaisin autolle. Ehdittiin etkoille, irlantilaisen kansanmusiikin konsertti menetteli ja saatiin lupa tulla noutamaan lapset vasta aamulla. Oltiin tarjouduttu hakemaan heidät yölläkin, jotta yllättäen rekryttyjen lastenvahtien ei tarvitsisi olla passissa koko yötä.

Kun Miehen työmatka osuu illalle, jolloin hänen piti katsoa lapsia

Kun The Rasmus kertoi viime vuoden Kölnin keikalla, että he palaavat kiertämään Saksaa vuoden kuluttua, kyttäsin tietysti kiertuekaupunkeja ja lippuja haukan lailla. Päädyin ostamaan liput Dortmundin keikalle, koska se oli lähimpänä Düsseldorfia. Liput tulivat postilla kotiin jo kesällä ja päivämäärä oli annettu hyvissä ajoin Miehelle tiedoksi perinteisessä sunnuntai-iltojen parisuhdeaktiviteetissä eli kalenterien synkkaussessiossa.

Muutamaa viikkoa ennen keikkaa Miehen puheissa alkoi kuitenkin kuin varkain vilistä ohimennen mainintaa yhden yön poissaolon vaativasta työmatkasta, erittäin tärkeästä sellaisesta. Kysyessäni Burg Eltzin komeissa maisemissa, että milloinkas tämä matka mahtaa oikein olla, on se tietysti, tottakai, juuri sinä samana päivänä kuin keikka. Miten siis järjestää Mies Frankfurtiin ja minut Dortmundiin samalla kun lapset ovat Düsseldorfissa?

Tähän vaaditaan ystäväperhe, joka suostuu ottamaan lapset yökylään ja antaa vielä avaimensa, jotta minä voin kömpiä lasten väliin parisänkyyn keikan jälkeen keskellä yötä.

Toisen perheen au-pair voi hyvin olla toisen lastenvahti

Ollaan jo paristikin hyödynnetty saksalaisen ystäväperheen meksikolaista au-pairia lastenhoidossa. Hän hakee usein samassa päiväkodissa olevat lapset samaan aikaan iltapäivisin hoidosta ja jäädään porukalla leikkimään läheiseen puistoon. Hänen saksankielentaitonsa on oikein riittävä toimimaan meidänkin lasten kanssa saksaksi ja kun perhe asuu lähellä, pääsee hän helposti meiltä kotiinsa vaikka pyörällä.

Lisäksi tietenkään pieni taskuraha ei ole pahitteeksi koskaan nuorelle aikuiselle, joka haluaa päästä näkemään Eurooppaa enemmänkin täällä ollessaan. Düsseldorfista Roomaan sai kuulemma yhden hengen lentolipun reilusti alle satasella. Ai että.

Vaikka lastenhoitoon varattu verkostomme ei ole suuren suuri, kertaakaan ei ole tullut vastaan tilannetta, että joku meno olisi pitänyt peruuttaa hoitajan puutteen vuoksi. Ihan uskomatonta! Treffi-iltoja voi onneksi hyvin järjestää myös kotona. Lapset menevät yleensä iltakahdeksan aikaan unille, joten siinä jää vanhemmille vielä useampi tunti hyvää kahdenkeskeistä aikaa katsoa leffaa ja tilata pizzaa.

***

Jutun kuvat yhdeltä korvapuustien leivontapäivältä kotoa.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply