Stratovarius ja Turusen Tarja Kölnissä

Ulkomailla asuessa tulee kyllä tehtyä niin paljon enemmän sellaisia asioita, joita ei koti-Suomessa tekisi. Myös sen kuuluisan mukavuusalueen ulkopuolelle tulee astuttua tämän tästä – näin taas eilen astellessani Miehen kanssa metallibändin keikalle.

Stratovarius keikkailee lyhyellä mutta tiivistahtisella Keski-Euroopan A Nordic Symphony -kiertueella Nightwishin entisen solistin Tarja Turusen kanssa. Vai pitäisikö sanoa että Tarja keikkailee Stratovariuksen kanssa?

Saatiin saksalaisen ystäväperheen meksikolainen au pair meille katsomaan lapsia illaksi, ja päästiin pitkästä aikaa ihan kaksin ulos. Keikkapaikka oli Kölnissä, teollisuusalueen vieressä hieman tavastiamaisella klubilla. Auton sai parkkiin kadun varteen ja sisäänkäynnillä ei ollut minkäänlaista ruuhkaa hieman ennen keikan ilmoitettua alkamisaikaa.

Sali pysyikin aika väljänä läpi keikan, josta tällainen hukkapätkä vertikaalisesti rajoittunut henkilö kuten minä kiittää. Kaikki, jotka eivät olleet paikalla kun pituusgeenejä jaettiin, tietävät sen että keikalla on tasan kaksi paikkaa, joista näkee muutakin kuin kaksimetrisen hevarin ristiselän. Ne paikat ovat ihan eturivi (ei kiitos enää, teininä tää meni) tai sitten vaan pitää reilusti peruuttaa yleisössä niin taakse, ettei ketään ole pariin metriin edessä (kyllä kiitos tämä vaihtoehto nykyisin).

Lämppäriyhtyeenä oli lontoolainen Serpentyne, joka veti mustaa rokkia kansanmusiikkivivahteella. Säkkipilli ei kuulu suosikkisoittimiini, joten ei jatkoon vaikka niillä muuten ihan hyvä meno olikin.

Melkein sukua julkkikselle

Tietämykseni Stratovariuksesta ennen keikkaa olivat aika vajaat. Yhtäkään biisiä en olisi osannut nimetä, mutta kun aiemmin päivällä oli siivoillessa laittanut Spotifystä soimaan bändin suosituimmat biisit, niin olihan siellä tuttuja kappaleita useampikin. Kiitos vaan meidän kaveriporukan miehille, jotka niin lukuisissa illanistujaisissa ovat pikkutunneilla herkistelleet näitä melodisia klassikoita kuten Eagleheart,  Black Diamond ja Hunting High and Low.

…Vaikka pitäisihän minun tietää! Olenhan sentään ylpeästi sukua vuonna 1984 perustetun Stratovariuksen alkuperäiselle perustajajäsenelle ja silloiselle rumpalille. Hän on isäni-äidin-veljen-tyttären-poika, eli voiko tässä kohtaa käyttää ilmaisua melkein sukua julkkikselle?  Terkkuja vaan Tuomolle, jos tätä luet! Nykyisessä kokoonpanossa ei ole enää muita alkuperäisjäseniä kuin laulaja Timo Kotipelto.

Kun olin kotiläksyni tässä mielessä tehnyt, päätin vielä turvata soluttautumiseni yleisöön pukeutumalla mustaan t-paitaan ja tummiin farkkuihin etten tuntisi itseäni ihan eksyneeksi lampaaksi keikalla. Ainoastaan ruusukultaiset tennarini paljastivat minun olevan vieraalla maalla.

Tarjan tuntematon tuotanto

Ennen keikan alkua pohdittiin, miten tällainen yhteiskeikka mahtaa olla toteutettu. Että vieraileeko Tarja solistina joissain Stratovariuksen biiseissä vai vedetäänkö duettoja? Kumpikin veikkaus meni pieleen. Stratovarius soitti oman reilun tunnin settinsä tyylikkäästi alusta loppuun, jonka jälkeen lavalle ryntäsivät roudarit ja äänimiehet laittamaan vehkeitä kuntoon Tarjaa varten. Joka sitten veti ihan omaa settiä pienen (liian pitkän) tauon jälkeen.

Yleisössä oli selkeästi vannoutuneita Tarja-faneja ehkä yllättävyyteen saakka. Meidän valmistautuminen oli jäänyt tältä osaa tekemättä, ja todettiin ettei tunneta yhtään Tarjan omaa tuotantoa.

Tuulikone nosti Tarjan pitkät hiukset ilmaan ja mustat lateksihanskat käsissään, timantein koristellussa tiukassa korsetissa lavalla nähtiin vankkoja diivan elkeitä. Nämä eivät valitettavasti vakuuttaneet meitä, vaan päädyttiin hieman yllättäen lähtemään kotiin neljännen toinen toistaan toistavan biisin kohdalla.

Kotimatkalla kuunneltiin vielä Straton hitit läpi ja pohdiskeltiin saksalaista keikkakulttuuria. Yleisön ikäjakauma oli tälläkin kertaa lähempänä keski-iän kultaisempaa puolta kuin nuorempia aikuisia. Bisse maksoi 3 euroa ja vankoista muovituopeista perittiin 0,50 euron pantti. Iso peukku sekä hinnoittelulle että kertakäyttöisen muovin poissaololle.

Tämä keikka oli varsin hyvää lämmittelyä ensi viikolle – silloin The Rasmus tulee Dormundiin ja arvatkaas kenellä on lippu sinne?

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply