Yö riippumatossa

Huh hellettä!

Eihän tässä voi muuta sanoa. En ole enää pitänyt lukua, kuinka pitkään tämä hellejakso on kestänyt Saksassa tai Suomessa saati Euroopassa, mutta kyllä tässä taidetaan rikkoa joka päivä uusia ennätyksiä.

Kodin sisälämpötila on jumittunut 27 asteeseen, ja yläkerrassa puhkuva ilmastointilaite ei pysty mitenkään viilentämään koko kämppää vaan lähinnä estää meitä paistumasta elävältä tänne. Ovet ja ikkunat pidetään visusti kiinni päivisin, kaikki isot ikkunoiden ulkopuolella olevat sälekaihtimet ovat alhaalla ja niitä uskaltaa availla vain öisin. Silloinkaan ei kyllä ilma juurikaan vaihdu, kun tuulevirettä ei ole nimeksikään. Mutta jollain ihmeen kaupalla näin sisäilman saa pidettyä edes muutaman asteen viileämpänä kuin mitä ulkona on.

Oman pihan hortensioiden kanssa olen jo luovuttanut, etupihan puskaa on hankala kastella pelkällä kannulla kun letkun tarttis, mutta sen vetäminen takapihalta autotallin läpi olisi aina oma ohjelmansa. Muutamat kasvit vielä sinnittelevät ja ruoho on, noh, ehdottomasti vihreämpää aidan toisella puolella, jossa eläkeläisrouvat jaksavat huolehtia siitä. Jahka joskus saadaan sadetta minut löytää pihalta tanssimasta ilosta!

Lapset ovat nukkuneet kuumuudesta huolimatta ihmeen hyvin, mutta aikuisilla alkaa tehdä tiukkaa. Miehellä alkaa palaa pinna kun vielä joutuu hikoilemaan toimistolla puku päällä ja hän tilasi sitten Amazonista hyttyssuojallisen riippumaton. Tämä viritettiin meidän pihalle ”valomonttuun”, tuollaiseen viherkuoppaan, joka mahdollistaa kunnon ikkunat ja luonnonvalon pääsyn alakertaan. Suomessa tällainen ei toimisi, olis talvella vaan lumet ikkunaa vasten.

Mies nukkui ensin testiyön riippumatossa ja minä pääsin sinne vuorostani viime yönä. Minussa ei ole lainkaan eräjorman vikaa, olen nukkunut vaikkapa teltassa lähinnä opiskeluaikojen juhannuksina ja riippumatossa en sitten koskaan. Varustauduin kokemukeen makuupussilla, viltillä sen alla, tyynyllä ja vielä extrapeitolla varuiksi. Mukana oli myös tietty kännykkä, vesipullo ja taskulamppu. Ja matkaa siis kotiin noin metri.

Asettelin itseni riippumattoon hieman iltakymmenen jälkeen, jolloin taivas ei ollut vielä täysin pimeä ja illan viimeiset lentokoneet kiirehtivät Düsseldorfin kentälle. Kun lentokoneet lopettivat ulinansa, olin jo ihan valmis unille, mutta altani pensaasta murattien seasta alkoi kuulua rapinaa, sitten aina naps ja mums mums mums, naps – mums mums mums. En tiedä mikä siellä oli (hiiri?) mutta se jokin söi todella kovaäänisesti lehtiä.

Uni tuli lopulta ja hyvin kyllä nukutti! Heräilin aamulla seiskan aikaan ja jouduin vielä näyttelemään nukkuvaa, kun lapset halusivat tulla erikseen herättämään.

Vaikka alkuun hieman pyörittelinkin silmiäni Miehen kertoessa tästä ostoksesta (”Eikö meillä ole jo riippumatto ja sitäkään ei käytetä?!”), niin perun kyllä nyt nuo pyöräytykseni ja painun uudelleen mattoon unille! Helteinen kesäyö, vaivuta minut uneen kiitos.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Kati Suomalainen im Allgäu 3.8.2018 at 09:17

    Mä olen miettinyt samaa, että joku kerta päräytän. Meillä on vain ihan tavallinen riippumatto ilman hyttysverkkoa (mikä vois olla ihan kätevä). Saksan alpeilla lämpötilat ei (luojan kiitos) ole noussut niin ylös kuin muualla Saksassa. Makuuhuoneet on pysynyt +23 tienoilla, se menettelee. Joskus muinoin nukuttiin kaverin kanssa kesät parvekkeella, sekin oli hauska kokemus.

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 3.8.2018 at 22:20

      Täällä tuntuu olevan aika vähän hyttysiä nyt, mutta en silti tykkäis ajatuksesta nukkua ilman tuota verkkoa tuossa. Vaikka toisaalta kun sujahdin makuupussiin, niin eihän siinä näy kuin kasvot enää 🙂 Parvekkeella nukkuminenkin kuulostaa kivalta, meillä lähti nyt mies ja lapset telttaan – tuohon pihalle kanssa 🙂

  • Reply Katriina 3.8.2018 at 11:37

    Hauska kuva ja hyvä oivallus, survival training Saksan erämaassa!

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 3.8.2018 at 22:20

      Seuraavaksi ilmoitan itseni Selviytyjiin 😀

  • Reply piyya 3.8.2018 at 15:39

    Tuo kuva on niin hyvän mielen kuva 🙂
    Kuulen korvissani ötököiden rouskuttavan lehtiä kovaäänisesti. Ihana postaus !

    • Reply Jenni / H niin kuin Hausfrau 3.8.2018 at 22:22

      Voi kiitos kivasta kommentista! 🙂 Hyvä mieli kyllä olikin hyvin nukutun yön – tai siis nyt kahden yön – jälkeen 🙂

    Leave a Reply