Romantiikkaa Keukenhofissa

Hollannin puolella, n. 40 kilometriä Amsterdamista, sijaitsee kaikkien tulppaanifanien pyhiinvaelluskohde Keukenhof. Kyseessä on hollantilaisen kukkasipulikasvatuksen maailmanluokan showroom, 32 hehtaarin alueelle levittäytyvä puisto, jonne istutetaan tarkkaan harkittuihin muodostelmiin 7 miljoonaa kukkasipulia vuosittain.

Puisto on avoinna vaivaiset 8 viikkoa vuodessa maaliskuusta toukokuuhun ja sinä aikana tulppaaneja käy ihastelemassa yli miljoona ihmistä.

Olimme paikalla viimeisenä aukioloviikonloppuna, ja osasin odottaa, että parhain kukinta-aika on jo ohi. Olin odotuksineni ihan oikeassa, osittain tarjolla oli vain vihreitä varsia tai ammolleen avautuneita kukintoja. Paras aika olisi ollut suurinpiirtein huhtikuun lopulla, ennenkuin puut ovat täydessä lehdessä. Toisaalta siinä mielessä puistoalue oli nytkin kovin kaunis, koska vihreys ja vehreys oli vallannut puut ja pensaat.

 

Vuoden teemana romantiikka

Joka vuosi puistossa on eri teema, tänä vuonna se oli Romance in Flowers, joka näkyi pieninä yksityiskohtina ympäriinsä.

Kukkapaviljongeissa oli penkkejä, jotka kutsuivat rakastuneita suutelemaan huikeiden kukkainstallaatioiden eteen. Sydämen muotoon istutettuja tulppaaneja. Punaisilla ruusuille omistettu näyttely. Ja meidän vierailulle osunut klassisen musiikin tapahtuma, jolloin puistossa kuljeskeli aatelisasuihin sonnustautuneita henkilöitä ja esiintymislavalla oli klassista musiikkia.

Ihan huippu oli myös valtava liljoin koristeltu morsiuspuku!

Älä ohita: Orkideapaviljonki

Puiston perällä oleva Beatrix orkideapaviljonki oli uskomaton, varsinkin kun miettii kuinka usein itsellä on kotona vain muutama vihreä lehti ja kaksi pystyyn kuollutta vartta. Orkideoja oli kaikissa sateenkaaren väreissä ja kokoja oli ministä maxiin.

 

Yksi viehkeimmistä värierikoisuuksista oli turkoosin ja pinkin väreissä hohtava orkidea. En ole ennen jonottanut saadakseni kuvaa orkideasta, mutta tämä oli selvästi muidenkin kävijöiden mieleen.

Puiston keskellä oleva Willem-Alexander paviljonki olisi myös vaatinut oman aikansa tarkempaan tutustumiseen, mutta koska pääsimme sinne vierailumme loppuvaiheessa, alkoi kukkaöverit olla jo niin vahvat ettei voinut enää vastaanottaa yhtäkään terälehteä.

15 kilometriä polkuja

Olin lukenut, että aikaa paikan kiertämiseen kannattaa varata 2-3 tuntia. Kaikkia 15 kilometriä polkuja ei ole kenenkään tarkoitus kipittää läpi, mutta varaudu pidempään kävelyyn hyvillä kengillä ja kevyillä kantamuksilla.

Me oltiin paikalla aamulla vähän ennen yhdeksää ja lähdettiin pois piirun vaille kaksi, eli saa siellä nähtävästi viisikin tuntia vierähtämään. Periaatteessa olisin voinut vieläkin tehdä yhden kierroksen, koska aurinko oli tullut esiin pilviverhon takaa ja kaikki näytti ihan erilaiselta kirkkaammassa valossa.

Aamulla vältät ruuhkat

Puisto aukesi aamukahdeksalta ja me oltiin porteilla hieman ennen yhdeksää. Saavuttiin paikalle omalla autolla ja opastukset parkkiin olivat todella selkeät.

Liput ostin etukäteen (lue: edellisenä yönä) netistä. Aikuinen maksoi 17€, 4-17v lapsi 8€, auton parkki 6€ ja opaslehtinen 5€. Lipuissa luki, että ne pitäisi printata mutta ihan turhaan, porteilla liput luettiin QR-koodista suoraan kännykän näytöltä. Aamulla porteilla ei ollut lainkaan jonoja joten sisäänpääsy sujui sutjakkaasti.

Suunnistettiin suorinta tietä puiston oikeaan laitaan tuulimyllyn luo, koska tiesin sieltä pääsevän risteilylle puistoa ympäröiviin kanaaleihin. Marssin reippaasti lipunmyyntitiskille (aikuiset 8€) mutta minulle kerrottiin rehellisesti, että risteilyn reitillä ei ole enää kukan kukkaa. Puistoalueen ympärillä on siis valtavia tulppaanipeltoja, joiden väriloistoa olisi voinut vielä muutama viikko takaperin ihailla mutta koska kauneus on katoavaista, tänäkin sesonki oli sitten jo ohi. Ei haluttu käyttää kolmea varttia multapeltojen tuijotteluun, joten kanaaliajelu jäi meiltä väliin.

 

Kamerat räpsyy ja selfiekepit viuhuu

Puiston alueella oli huomattavan paljon aasialaisia ja intialaisia turisteja. Ja oli siis paljon muitakin turisteja, mutta ei niin selvästi tunnistettavia. Muutamat suomalaisetkin toki nähtiin, tällä kertaa Hollannin Utrechtissa asuva perhe (jonka rouva oli asunut myös Düsseldorfissa).

Jos Keukenhofia pitäisi kuvailla vain yhdellä sanalla, se olisi instagrammable. Kaunista kuvattavaa oli jokaisessa suunnassa ja siitä todella otettiin kaikki irti. Jos joku luuli selfiekeppien kulta-ajan jo menneen, niin oli väärässä. Niin moni kykki tulppaanipenkin vieressä keppi kädessään tai kulki ympäriinsä keppi koholla kuin valtikka ikään.

Kuvaajien, kuvattavien ja ohikulkijoiden kesken tuntui vallitsevan sanaton sopimus siitä, että jokaiselle annetaan kuvausrauha, toisen seurueen kanssa ei tungeta samaan kukkapenkkiin ja erityisiin kuvausspotteihin (kukilla täytetyt veneet, koristellut puistonpenkit, kukka-asetelmien edustat) jonotetaan kiltisti omaa vuoroa.

Enemmän kuin vain kukkia

Hieman vastahakoisesti matkaan lähtenyt mies oli hänkin vaikuttunut. Puistoalue oli hänen sanojensa mukaan paljon enemmän kuin mitä oli odottanut, hän tykkäsi tekemisen ja näkemisen paljoudesta.

Keukenhof on yhtälailla loistava päiväretkikohde lasten kanssa. Puisto tarjoaa useamman leikkipaikan, pieniä kilejä, possuja ja pupuja. On vaijeriliukua ja pensaslabyrinttiä.

Meillä lapset innostuivat myös taas harjoittelemaan kuvaamista. Instagram-Husband onkin jo niin nähty juttu, joten olisiko Instagram-Kid trendikkäämpi?

Viisivuotias tykkäsi myös kovasti lammen pinnalle viritetyistä puulaatoista, jotka muodostivat satumaisen polun veden halki. Hän hyppeli ne pelottomasti ensin isin kanssa ja sitten toiseen suuntaan minun kanssa. Hieman hirvitti, minua siis, mutta taitavastihan se meni.

Toiseen ”vesiestekiipeilytelineeseen” sitten uskalsi kolmevuotiaskin, eikä haitannut vaikka kengät vähän kastuivat. Ja taas äitiä hirvitti, kun eihän tuossa portaikossa ole edes kaidetta! En ole missään ennen nähnyt tällaisia, mutta ihan huikea idea ja loi kaivattua vaihtelua kukkapenkkien väliin.

Tuliaisia kotiin

Keukenhofista voi ostaa muistoja kotiin useammasta myyntipisteestä. Tarjolla on perus Hollanti-aiheista turistikrääsää, mutta myös kauniita puisia koristetulppaaneja ja tietysti ihan oikeita kukkasipuleita. Meille tarttui mukaan 8 kpl puukukkia, jotka ajattelin asetella meidän talviterassille. Se kun kuumenee kesäisin niin ettei siellä mikään oikea kasvi selviä hengissä.

Vaikka missattiin tulppaaneiden kuumin sesonki, olen todella iloinen että ehdittiin Keukenhofiin nyt, kun sinne voi ajaa kotoa parissa tunnissa.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply