Valtava hiilikaivos ja hylätyt kylät

Eräänä kuulaana syyslauantaina lähdettiin katsomaan vähän erilaista nähtävyyttä, pinta-alaltaan noin Raision kokoista avointa hiilikaivosta. Eikö kuulosta mielenkiintoiselta? Uskokaa tai älkää, on se! Kokonaisuudessaan asiaan liittyy niin uskomattomia juttuja, kuten kokonaisten kylien täydellistä tyhjentymistä, kaikkien rakennusten jyräämistä maan tasalle ja maailman suurimpia kaivinkoneita.

Noin puolen tunnin ajomatkan päässä sekä Düsseldorfista että Kölnistä sijaitsee Garzweilerin avolouhos, josta Saksan toisiksi suurin energiayhtiö RWE louhii lähinnä ruskohiiltä. Toiminta luonnollisesti herättää suuria tunteita puolesta ja vastaan, aktivistit pitivätkin mielenosoituksen kaivoksen alueella meidän vierailusta seuraavana päivänä. Tästä saatiin tietää vasta iltauutisista, ja aika tuuri kävi ettei osuttu samalle päivälle. Ihmeteltiin vain, miksi skywalk  oli suljettu, sieltä olisi saanut hienoja kuvia.

Tuossa yläkuvassa nojailen ”bucket-wheel excavatorin” eli ämpäri-pyörä-kaivurin  yhden kouran kanssa. Kuten huomasit, minulla ei ole aavistustakaan mikä tuo härveli on suomeksi. Kokonainen kaivuri on valtava, sen edessä olevan pyörän halkaisija on 21 metriä ja näitä kouria on siinä parikymmentä. Koko kaivurilla on korkeutta lähes sata metriä ja pituutta 225 metriä. Kun katseli hiilikaivoksen näköalapaikoilta alas louhinta-alueelle, kaivureiden kokoa oli lähes mahdoton saada oikeisiin mittasuhteisiin. Näetkö kuvassa kaivurin vieressä pikkuruisen valkoisen henkilöauton?

Miehen työkaveri Sami Sattanen on käynyt kuvaamassa dronella alueella useammankin kerran. Näin lähelle kaivuria on mahdoton päästä näköalatasanteilta.

Avolouhoksen laitamilla on useampiakin näköalapaikkoja, ja kierrettiin niistä muutama. Yhdellä isällä lapsineen oli sama ohjelma kuin meillä, nähtiin toisemme useasti. Näköalapaikoille tuli myös pyöräilijöitä, motoristeja ja muita uteliaita.

Kaivoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoteen 2045 saakka. Tämä tarkoittaa alueen jatkuvaa laajentumista nykyisistä mitoista. Kaivos on saanut nimensä Garzweilerin kylän mukaan, joka sijaitsi ennen siinä, missä nyt on syvimmillään 210 metrinen käsittämättömän laaja kuoppa. Kaivanto tulee jyräämän allensa vielä monta kylää, kuten suunnitelmakuvasta selviää.

Kylä odottaa kuolemaansa

Läheiseen Immerathin kylään oli vielä tie auki, vaikka paikka on jo saanut tiedon kuolinpäivästään. Satunnaisia tulijoita tervehti kylän laitamilla kyltti, joka muistuttaa, että kylässä on todella edelleen asukkaita, vaikka purkutyöt ovatkin jo alkaneet.

Tuntui todella omituiselta ajaa keskellä kirkasta päivää autiokylään. Talojen ikkunat ja ovet oli laudoitettu tai jopa muurattu umpeen. Pensasaitoja ei oltu enää leikattu. Yli satavuotias kirkko seisoo vielä keskellä kylää, mutta sitä odottaa sama purkutuomio kuin alueen kaikkia muitakin rakennuksia. Kirkon tornin ikkuna näytti rikkoutuneen: sieltä oli otettu talteen kirkon kello.

Kirkkorakennus itsessään on luovutettu energiayhtiölle keväällä 2014. Eipä siinä kyllä ole tainnut oikeastaan vaihtoehtoja olla muuta kuin suostua luovutukseen. Rahallahan siitä on varmaan selvitty, mutta sekin on vain tietynlainen korvaus ihmisten menetystä omaisuudesta. Mietittiin eväitä syödessä, että mitenhän tällainen kivikirkko tuhotaan? Sellaisella wrecking ballilla,  räjähteillä vai jotenkin muulla tavalla?

Nyt osa asunnoista oli jo purettu ja tilalla oli tasaista maata. Kaduilla ajellessamme näimme vielä kahden asunnon ikkunoissa viherkasveja ja yhdellä sisäpihalla itsepintainen maajussi möi kasvattamiaan perunoita. Kaivoksen on tarkoitus laajentua Immerathin kylän alueelle vuonna 2018. Mutta jonkun on aina pakko olla viimeinen. Sami kävi kuvaamassa myös tätä kylää vuonna 2016, itse tykkään tästä videosta hurjasti vaikka aihe onkin pysäyttävä.

En osaa sanoa, kuinka kovaa vastarintaa asukkaat ja muut kaivostoiminnan vastustajat ovat pitäneet, mutta hämmästyin Immerathin kylässä siitä, kuinka siistinä hylätty kylä on säilynyt. Vain muutamassa paikassa pystyi näkemään tägejä  tai muita kirjoituksia taloissa. Entisen päiväkodin seinässä oli ytimekäs WE STAY (me jäämme), mutta laudoitetut ja muuratut ikkunat kertovat toista totuutta.

Uusi Immerathin kylä sijaitsee noin 8 kilometrin päässä. Kaivostoiminta siirtää kyliä mutta ihmiset voivat hyvinkin pysyä samoina. Toisille kuitenkin pakkomuutto voi olla sysäys vaihtaa aluetta kokonaan. Ystäväperheemme asuu kaivoksen lähettyvillä. He muuttivat sellaiseen uuteen kylään, joka on rakennettu, kun vanha jäi kaivoksen jalkoihin. Kylän kadut ovat siistejä ja talot komeita, kuin Täydellisistä Naisista ja muista jenkkisarjoista. Ymmärtääkseni purettavan kylän asukkaat saavat rahallisesti mittavan korvauksen kotinsa menettämisestä, ja sillä rahalla on sitten haluttu tehdä jotain vähän hienompaa.

Mietin millaista olisi joutua muuttamaan kotoaan tällaisesta syystä? Haluaisiko tulla katsomaan, kun oma koti pistetään palasiksi?

Urbaaneille löytöretkeilijöille nämä olisivat mielenkiintoisia kohteita kun vielä ovat pystyssä, mutta toki näihin ei ole luvallista mennä. Purkamisen alla olevat alueet olivat aina suoattu aidoilla, turvallisuussyistä. Mitään arvokastahan näihin asuntoihin ei varmasti ole jätetty, koska asunnon hylkääminen ei ole tapahtunut kiireessä.

Moni kylä odottaa vielä hidasta loppuaan kaivoksen lähialueilla. Vielä loppuhuipennuksena yksi video joka on kuvattu Borchemichin kylässä vuonna 2015.

Nyt kylään johtavat tiet oli suljettu kokonaan.

Aikamoista menoa, pohtii suomalainen ja jää hämmästelemään.

***

Blogini löydät myös Facebookista, Instagramista, Bloglovinista ja Blogit.fi:stä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Kati Suomalainen im Allgäu 13.11.2017 at 22:29

    Oon nähnyt telkkarista dokumentteja ja sieltä lintuperspektiivistä otetuista videoista tajuaa että miten megaisoprojekti on kyseessä. Huh.

    • Reply Valkkis / http://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 14.11.2017 at 23:09

      On kyllä! Ja että laajenee vielä tuosta nykyisestä…!

    Leave a Reply