Miten sujuu saksan kielen opiskelu?

Lähdin Saksaan kielen osaamisen lähtötasolta nolla. En siis ole koskaan ikinä milloinkaan opiskellut yhtäkään kurssia tätä telkkarin dekkarisarjoista kuulua kieltä, jota ei yleensä kehuta sanoilla kaunis  tai sointuisa. 

Tämä itseasiassa oli joskus naiivina teininä yksi syy olla opiskelematta saksaa – minun mielestäni kieli kuulosti yksinkertaisesti aika rumalta ja karskilta.

Alan pikkuhiljaa kuitenkin lämmetä jatkuvasti ympärilläni kuuluvaan puheeseen, ja esimerkiksi radiota autossa kuunnellessa spiikit kappaleiden välissä eivät ole enää aivan täyttä hepreaa, vaan pystyn erottamaan joitain yksittäisiä sanoja tai edes erottamaan sanat lauseista. Kaikki ei kuulosta enää yhdeltä ja samalta puurolta koko ajan.

Alkeistason kielikurssia on käyty nyt kuukauden verran, mutta eipä sillä nyt kuuhun mennä hyvä kun pilviin päästään, koska kyseessä on kuitenkin vain pari tuntia kerran viikossa. Loput olisikin sitten pitkälti omasta aktiivisuudesta kiinni.

En ole koskaan ollut mikään kielivirtuoosi, olen koulussa pärjännyt aina ihan ok mutta mikään ei ole tullut itsestään. Kaverit puhuivat yläasteella Frendien repliikkejä ulkomuistista, enkä minä hädintuskin edes ymmärtänyt mitä he sanoivat. En ole koskaan aikaisemmin hakeutumalla hakeutunut tilanteisiin, joissa voisi / pääsisi / joutuisi puhumaan vieraita kieliä.

Ja täällä sitä nyt ollaan ja yhtäkkiä olisi kova halu päästä puhumaan saksaa. Haha! Hieman ovat toiveet taas elämän varrella muuttuneet.

Kielikursssi on tähän mennessä ollut oikein hyvä (toki mulla ei ole oikein vertailukohtaa), mutta tahti on sopivan rivakka. Näin nollatasolta ponnistaen näkisin, että oli jopa hyvä, etten aloittanut kurssia heti saavuttuamme maahan. Olen ehtinyt itse saada selville erinäisiä sanoja, ilmaisuja ja nähdä kirjoitettua kieltä, ja kaikista näistä pienistä muistiin jääneistä palasista on oikeasti hyötyä kurssilla.

Alkuun innokkaasti ja myöhemmin laiskasti käyttämäni Babbel-sovellus oli kyllä myös avuksi, mutta sen käyttäminen pidemmän päälle ei enää jaksanut innostaa. Sovellus mm. hyödynsi puheentunnistusta, joten sitä ei voinut käyttää tuulisessa puistossa tai ylipäänsä jos kotona oli jotain pientä ääntä. Ja kaikki tietää mitä tämä jotain pientä ääntä on lapsiperheessä.

Koska kielen opiskeluun käytettävä aika on rajallinen ja olen tietyssä mielessä hyvinkin saamaton ihminen, pyrin hyödyntämään arkisia tilanteita esimerkiksi sanaston kartuttamiseen. Eräänä päivänä kävin kaupassa aamun aikana kahdesti; ensin ilman lompakkoa ja sitten lompakon kanssa. Samalla selvitin eläkeikää hipovalta kassatädiltä mikä lompakko mahtaa olla saksaksi. Tokihan nyt tuon saa milloin vain selville Google Translatorista tai muualta, mutta minusta on jotenkin kierolla tavalla helppoa heittäytyä hölmöksi ulkomaalaiseksi. 

Kuten vaikkapa silloin kun nostelin kukkakaupan lattialta olevista ämpäreistä itse tulppaaninippuja, ja nopeasti minua koputettiin olkapäähän ja kukkakaupan täti ripitti minua saksaksi. Kun selvitin, että ollaan juuri muutettu, tullaan Suomesta ja tässä on muuten mun lapset, niin nykyisin ollaan siinä tilanteessa, että tämä samainen kukkakaupan täti jo muistaa meidän lapset nimeltä ja antoi heille viimeksi omat pikkugerberat (tää on tätä: leipomosta keksejä, lääkäristä karkkia, kukkakaupasta kukkia, lihatiskiltä makkarasiivuja…). Eli rohkeasti vaan suu auki kielellä kuin kielellä, tästä olen yrittänyt pitää kiinni.

Eniten kaipaisin tällä hetkellä sitä saksankielistä juttuseuraa. Näin kielenopiskelullisesta näkökulmasta. Sitä ei nimittäin olekaan ollut yhtään niin helppo löytää kuin ehkä alkuun ounastelin. Ymmärrän hyvin, etten ole tällä hetkellä kovin houkutteleva juttukaveri. Fiksut osaamani lauseet voidaan varmaan kuitata sormien lukumäärällä, tai no otetaan varpaatkin mukaan, mutta siitä on vaikea virittää mitään keskustelua.  Juttukumppanin pitäisi olla aika ymmärtäväinen kielelliselle vajavaisuudelleni, ja lisäksi mielellään osata sen verran englantia, jotta sillä voisi tarvittaessa vähän paikata.

Viimeksi kielikurssille mennessäni olin sen verran ajoissa, että jäin läheiselle puistoaukiolle istumaan ja kertaamaan edellisen kerran muistiinpanoja. Olin samalla kuvannut puhelimellani viereistä lasikaappia, josta pystyi lainaamaan kirjoja tuosta noin vain. Istuessani penkille vieressä istuva vanhempi rouva kysyi jotain saksaksi. Kysyvä ilmeeni sai hänet toistamaan kysymyksensä. Tämä on ihan tietoinen valinta minulta, etten heti paljasta etten juurikaan osaa saksaa – jos vaikka olisinkin ymmärtänyt kysymyksen toisella kerralla! Harvoinpa näin kuitenkaan vielä käy. Pahoittelu englanniksi, etten ymmärtänyt, ja perään Ich sprechen ein bisschen Deutsch. Rouva puhui hyvin auttavaa englantia, ja sain selville että hän halusi tietää olinko etsimässä jotain osoitetta.

Koska rouva esitti kiinnostunutta, annoin palaa kaiken mitä osasin. Sain lyhyessä ajassa kerrottua alkeellisella saksalla perheestäni, mistä olemme, miksi olemme täällä ja kuinka kauan. Ja jotain muuta pientä vielä siihen päälle. Ai että kun oli voittajaolo! On se nyt kuitenkin ihan eri juttu puhua ääneen jollekin paikalliselle kuin tankata lauseita vain itsekseen kotona. Näitä tilanteita pitäisi nyt vaan saada lisää! Naapurustomme olisi täynnä mummeleita, pitäisi varmaan vaan kerätä rohketta yrittää jututtaa niitä enemmän.

Leikkipuistoista löytyneistä äideistä ei ole juurikaan ollut hyötyä kielelliseltä kannalta. Joko homma tyssää englannin täydelliseen puuttumiseen tai vastapuolen muuten vain nihkeään vastakaikuun. Nyt kun säätkin ovat olleet paremmat ja saksalaiset kaivautuneet koloistaan ulos, on puistoissa sitten niin paljon väkeä, että kaikilla on jo helposti seuraa omasta takaa. Siinä ei oikein kehtaa mennä keskeyttämään että hei, haluutteko kuulla kun osaan esitellä itseni ja lapseni saksaksi?

Vaikka välillä turhauttaakin, olen kuitenkin oppinut jo vaikka mitä muutamassa kuukaudessa. Enemmänkin olisi ihan varmasti voinut panostaa tähän, mutta mennään nyt tätä rauhallisempaa tahtia.

Kaikki kikkakolmoset ja muut vinkit kielen opiskeluun arjen kiireiden keskellä otetaan ilolla vastaan!

Kuvat: Yleistä fiilistelyä lähipäivien lämpimistä keleistä, ja loppubonuksena kynttilä, joka ei kestänyt aurinkoa terassilla.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Jonna / Lempipaikkojani 24.5.2017 at 10:52

    Yksi hyvä vinkki on katsella lasten kanssa piirrettyjä ja muita lastenohjelmia saksaksi. Suosittelen KiKa eli KinderKanal -lasten omaa kanavaa. Etenkin aamuisin tulee tosi kivoja lastenohjelmia. (Tai ainakin ennen tuli, nyt ei enää TV:tä aamuisin katsella, kun laposet päikyssä tai koulussa). Lastenohjelmissa tulee niin paljon toistoa ja kieli on yksinkertaista, että perussanasto oppii helposti. Nettisivuista kielenopiskeluun suosittelen Deutsche Welle -sivua, jossa voi joko tehdä interaktiivista kielikurssia tai katsella selkokielisiä uutisia tms. Nämä vinkit ja muutama muu löytyvät myös omasta postauksestani saksan kieleen oppimisesta ja opiskelusta aikuisena. http://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2016/01/07/kielten-oppimisesta-ja-opiskelusta-aikuisena/

    • Reply Valkkis / http://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 25.5.2017 at 21:19

      Olipas kivat noi Deutsche Wellen videot, kiitos vinkistä! 🙂

  • Reply Riikka / Vihreän saaren emäntä 25.5.2017 at 00:58

    Ihanaa, kuinka hyvin olet päässyt alkuun!
    Yritä hoitaa ne arkiaskareet (leivänostot, bussiliput jne.) saksaksi ja elekieltä tai englantia väliin jollei meinaa tulla tolkkua.
    Te kun asutte siellä ison kaupungin liepeillä, niin esim. yliopistosta saattaisi löytyä tällaisia ”saksakavereita” eli henkilöitä joiden kanssa voisi käydä ns. treffeillä ja jutella saksaa. Tiedä vaikka sieltä löytyisi joku joka haluaisi opetella suomea ja siten voisitte molemmat hyödyntää toisianne.

    Kun saat lapset syksyllä päiväkotiin, niin oletko ajatellut vaikkapa jotakin vapaaehtoistyötä? Sellaista, missä pääsisi paremmin kosketuksiin paikallisten kanssa ja olisi jotakin mukavaa puuhaa.

    • Reply Valkkis / http://www.rantapallo.fi/hausfrau/ 25.5.2017 at 21:29

      Joku harrastus tai muu olisi kyllä hieno. Täytyisi selvittää mitä kaikkea olisi tarjolla 🙂

    Leave a Reply