Pihahommia

Paluu arkeen pääsiäispyhien jälkeen alkoi ensin hieman takkuisasti, kun Reetalle nousi kuumetta. Vuoden mutsi oli unohtanut ottaa neidille takin mukaan tuuliselle Kölnin reissulle, ja fleeceistä, huiveista ja pipoista huolimatta pieni taisi saada vähän kylmää. Pari päivää menikin nyt lähinnä sitten äidin sylissä ja hieman levottomammilla yöunilla. Onneksi tauti ei selvästi ollut kovin paha, koska viime yönä molemmat lapset tankkasivat rapiat 13h unta (!!!!) ja aamulla täällä oli taas tuttu tohina päällä.

Käväistiin myöhäisen aamiaisen jälkeen leikkipuistossa, ja sää oli harmaan pääsiäisen jälkeen ihanan aurinkoinen. Tuuli voi olla vielä kovin viileä, vaikka maaliskuussa olikin jo ihan t-paitakelejä. Toisaalta luin, että Suomessa oli ollut niin viileää, että muuttolinnut olivat kääntyneet takaisin! Se on jo ihan tosissaan aikamoinen meriitti.

Vaikka lähipäivinä on tullut usempiakin sadekuuroja päivässä, ei niitä tälle päivälle oltu luvattu lainkaan. Puistossa satuin kiinnittämään huomiota muiden lasten ulkovaatetukseen, ja tällä kertaa ei ollut läheskään kaikilla farkkuja kuten yleensä. Ei, muutamalla oli sen sijaan kumisaappaat ja kurahousut.  Lätäkön lätäkköä ei näkynyt ja hiekkalaatikon hiekkakin oli kuivaa. Tämä lasten ulkoilupukeutuminen tarjoaa siis edelleen hämmästelyä, mutta toisaalta yhtälailla meidän lasten ulkovaatteet varmaan pistävät paikallisten silmään. Joten tasoissa ollaan tavallaan.

Kotiinpalatessa seinänaapurin jo harmaahapsinen autojenrassaajamies (ei siis se herrasmies, josta olen yleensä maininnut) tuli tervehtimään pihalla ja ehdotti, että voisimme ottaa yhdessä hänen vaimonsa ja minun Miehen istua iltaa tässä joku kerta. No mikä ettei, olin taas niin häkeltynyt yhtäkkisestä ehdotuksesta, että hätäpäissäni päädyin kutsumaan heidät meille samantien huomen illalla. Tämän päivän agendalle ilmestyikin siis siivousta, jääkaapin täyttöä ja pohdintaa, että mitä ihmettä me tarjotaan? Meillä ei ole kaapissa mitään muuta suomalaista kuin salmiakkia, hapankorppua ja mannaryynejä, joten täytyy varmaan keksiä jotain muuta teemaa.

Piha saatiin sentään eilen siistittyä vihdoin puutarhurin pensasaidan leikkauksen jäljiltä, ja ainoastaan tuo maltillinen nurmikkopläntti piti leikata enää trimmerillä. Juttelin eilen toisen naapurin, eli sen herrasmiehen kanssa, ja päiviteltiin yhdessä, kuinka paljon hommaa pienessäkin pihassa tuntuu olevan. Kasvukausi on kuitenkin sen verran pidempi kuin Suomessa ja osa kasveista tuntuu kasvavan aivan valtoimenaan hurjaa vauhtia. Muratti kiipeilee ympäriinsä ja mullasta ponnahtaa harva se viikko jotain uutta. Myös lasten kanssa istutetut yllätyssipulit ovat puskeneet vartta esiin, mutta vieläkään ei tiedetä kuka voittaa veikkauksen kukkasten väristä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply