• Matkatarjoukset:
Valikko

Indo- Kiinan valloitus 3/3

Laosin vierailumme aloitimme Thaimaan ja Laosin rajalla sijaitsevasta Huay Xain kylästä. Vietimme kylässä vain vuorokauden, joten syvemmin emme siihen ehtineet tutustua. Huay Xaista jatkoimme matkaa kohti sisämaata Luang Prabangiin. Matkalla Luang Prabangiin tutustuimme ruotsalaiseen Danieliin jonka huomasimme olevan hyvin samanhenkinen kanssamme. Päätimme majoittua samaan guest houseen ja matkata jonkin matkaa kimpassa. Kaupunkiin tutustuimme pyörän selästä käsin. Kaupungin keskusta yllätti meidät, sillä emme olleet kuvitelleet sen muuttuneen vielä aivan näin valtavasti turismin myötä. Laos nimittäin avasi ovensa turismille vasta 1989. Luang Prabangin keskusta täyttyy viimevuosina rakennetuista guest houseista ja hostelleista, ja länkkäreihin törmää kadulla lähes yhtä usin kuin paikallisiin. Keskustan ulkopuolelle mentäessä alkaa pikkuhiljaa normaali laosilainen elämä tulla esiin. Mitä kauemmas menet sitä paremmin näet normaalia arkea.

Luang Prabangissa sydämemme sulatti Kouang Si vesiputoukset. Jostain syystä ja meidän onneksemme turismi ei vielä ole onnistunut valtaamaan kyseistä paikkaa täysin. Kaupungin turisti infosta vesiputouksista ei mainittu mitään ja monet reissarit joiden kanssa olemme keskustelleet, ovatkin missanneet kyseisen paikan. Itse olimme onnekkaita sillä Daniel oli aiemmin kuullut vesiputouksista tapaamaltaan reissaripariskunnalta. Otimme kaupungista tuk tukin noin 30 km päähän putouksille ja hämmennyimme kerrassaan meitä odottaneesta näystä. Kirkkaan sininen puhdas vesi, mahtavat mahdollisuudet uida ja hyppiä kivikielekkeiltä alas ja yksinkertaisesti henkeäsalpaavan kaunis ympäristö!

Luang Prabangista otimme suunnan kohti Vang Viengiä. Taitoimme matkan bussilla pieniä vuoristoteitä pitkin. Tien heikon kunnon ja kapeuden vuoksi n. 230 km:n matka otti 6-7 tuntia. Matkalla näimme arkipäiväisempiä laosilaisia maisemia. Teissä ei ollut asfalttipäällystä kuten turistialueilla eikä talot olleet kivestä tai puusta, vaan pellin ja laudan paloista koottuja rakennelmia. Vuoristoteiden varsilla pienen matkan etäisyydellä toisistaan sijaitsi parin kymmenen talon vuoristokyliä. Vang Viengissä meitä odotti jälleen valtava määrä turisteja. Erona Luang Prabangin massaturismiin, Vang Viengin on vallannut nuorempi, aamusta – iltaan viina- ja huumepäissään oleva, kiljuva, paikallista kulttuuria kunnioittamaton teinimassa. :) Vang Viengissä tarkoituksenamme oli kokeilla ”tubailua” eli koskenlaskua traktorinrenkailla. Retkikuntamme oli kuitenkin kasvanut viisihenkiseksi ja rattoisan jutustelun lomassa tubailut sai jäädä. Jo pian Vang Viengiin saavuttuamme tiesimme, että meidän tulee lähteä kaupungista nähdäksemme todellista laosilaisten ihmisten elämää. Ikävänä yllätyksenä jouduin kuitenkin rajumman vatsataudin syövereihin, joka talttui vasta lähes viikon jälkeen apteekin tapletti-Tainan minigrip-pussiin lajittelemien ihmepillereiden avulla. Kyseisellä viikolla JP ja Daniel tutustuivat skoottereilla mm. lähikyliin sekä Vang Viengissä sijaitseviin luolastoihin.

Koh Taon kutsuessa lähtö maaseuduille jäi ja suuntasimme maan pääkaupunkiin Vientianeen. Vientianessa vietimme pari vuorokautta, joiden aikana tutustuimme kaupunkiin kiertelemällä sitä, sekä vierailimme Laosin suurimmassa ostoskeskuksessa. Kävimme myös testaamassa keilausta paikallisessa keilahallissa. Keilahalli ei kummoisemmin suomalaisesta poikennut, hieman vanhempaa tekoa, mutta periaatteessa samanlainen.

Laosin vierailusta jäi hienoinen pettymys ilmaan. Tähän lienee osuutensa huonolla tuurilla sekä vääristyneillä kuvitelmilla kohdekaupunkeja kohtaan. Pettymyksen makua värittää lisäksi Laosissa vallitseva ärsyttävä rahastamisen maku. Turistibussien asemat sijaitsevat useamman kilometrin päässä keskustasta, joten uuteen paikkaan saavuttaessa sinä olet luonnollisesti tuk tuk kyytiä vailla. Vaihtoehtona sinulla on matkustaa totaalisen ylihinnoitellulla tuk tukilla tai lähteä rinkka selässä taittamaan kilometrien matkaa. Samaten, jos matkustat turisteille suunnatuilla busseilla pitkän matkaa, tulet maksamaan paikalliseen hintatasoon nähden kohtalaisen suuren summan wc käynnistäsi. Ollessasi kiinnostunut kaupungin ympäristöstä, tulet huomaamaan että lähes jokainen silta tai ”erikoistie” on maksullinen. Maasta poistuttaessa meitä odotti vielä ”huvittava” yllätys. Koska poistuimme maasta sunnuntaina, tuli meidän maksaa rajalla vielä sunnuntaivero :)

Nyt olemme Koh Taolla etsimässä jo pitkään jahtaamaamme genuiinia. Kenties tämä mystinen otus viimein löytyy meren syövereistä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>