Sunny days and hundred coffees

Nyt oon matkalla takaisin Pohjanmaalle, pitkä viikonloppu Tampereella oli ihana ja aurinkoinen. Oli tosi kiva nähdä kaikkia kavereita. Näin myös mun kahta serkkua, jotka asuu myös Tampereella. Toisella on kaksi pientä tyttöä, joista toinen on vain 6 viikkoa vanha. Tää oli luonnollisesti mun eka kerta kun pääsin tän pienen natiaisen tapaamaan, ja olihan hän niin suloinen. En kyllä osaisi tuollaista vielä(kään) itselleni kuvitella!

Näitä kuvia muuten kun kattoo niin luulis että juotiin vaan kahvia aamusta iltaan! No aika läheltä se liippaa totuutta.

/ / / I’m on my way back to the countryside, I had amazing extra long weekend in Tampere. It was sunny weather all the time too and was nice to see everyone. I was bit sentimental, and almost crying when I saw someone haha! I also saw my two cousins, they also live in Tampere. The other one of them has two little girls, one is just 6 weeks old. This was naturally my first time seeing this tiniest little thing and she was more than adorable. I (still) can’t imagine one of those for myself though haha! 

When you look at these photos, you would think we were just drinking coffees all day long. Yeah that’s pretty much true.

DSC07599DSC07608DSC07708DSC07715DSC07689DSC07616DSC07612DSC07709DSC07725DSC07728DSC07730-EditDSC07743DSC07739

Yoga moment at Fressi Syke

Moi kaikki!

Täälä Suomessa on kyllä kelit ollut kohdillaan ainakin auringon puolesta. Ollaan täälä Tampereella käyty lenkkeilemässä Pyynikillä ja muutenkin nautittu auringonsäteistä. Virkistää kyllä mieltä tää ihana valo. En voi kuvitella miltä olis tuntunut tulla tuolta tropiikin lämmöstä keskitalven pimeyteen. Olis siinä ollut kyllä reilusti enemmän sopeutumista haha!

Oon ollut mun parhaan ystävän Hennun luona ja käytiin tuossa pari päivää sitten myös salilla treenailemassa. Tai no enemmänkin se siihen akrojoogan puolelle kallistui sekä venyttelyihin ja käsilläseisomisen armottomaan harjoitteluun. Mulla on ollut tavoitteena hallittu käsilläseisonta jo ties kuinka kauan. Prosessi on hidasta, varsinkin kun treenaus on enemmän tai vähemmän säännöllistä. Nyt haluan aloittaa säännöllisemmin treenaamaan myös käsilläseisontaa ja toivottavasti kesään mennessä mulla on se hallussa! Yksi henkilökohtainen voitto on kuitenkin forearmstand eli käsivarsiseisonta (?). Ne menee jo melkein hallitusti.

Tässä pari kuvaa meidän saliseikkailuista!

/ / / Helloo guys!

It’s been great weather here in Finland, sun has been out pretty much every day. We have been going for nice walks outside and enjoyed the sun. All this light makes me happy. I can imagine how hard it would have been to come back in the middle of the darkest winter. 

I’ve been stayin at my bestfriends house and two days ago we went to the gym. We were not lifting weights haha, just practising some acroyoga and handstands. I’ve been wanting to nail my handstands for so long. The process is slow, but it’s probably because my training is not very consistent. I want to start practising handstand more regularly and hopefully by the summer I can do controlled handstands! One personal yoga achievement is my forearmstands. I’m really starting to find good control and balance! 

DSC07649DSC07638DSC07654DSC07682DSC07633DSC07689

Hong Kong – more than just great dumplings!

Vietin Hong Kongissa yhteensä kaksi yötä. Saavuin sinne myöhään illalla ja lähdin aikaisin aamulla, joten aikaa kaupungin tutkimiseen jäi yhden kokonaisen päivän verran. Googlettelin, että mitä kaupungissa kannattaisi tehdä ja dumplingien syömisen lisäksi Hong Kongissa on yllättävän monipuolisesti tehtävää. Valitettavasti mun aika ja budjetti oli rajallinen, joten ensimmäisenä missiona halusin löytää kaupungin korkeimman mahdollisen kohdan. Se on oikeastaan ainut minkä haluan vähintään löytää jokaisessa uudessa kaupungissa haha!

/ / / I spent in total two nights in Hong Kong. I arrived late night and left early morning, so I pretty much had one full day to explore the city. First night I googled what to do in Hong Kong and got surprised how much there actually is to do! Unfortunately my time and budget was very limited, so at first I wanted to go on a mission to find the highest point of Hong Kong. That’s actually always the first thing I want to do in a new city haha!

DSC07501DSC07484DSC07489DSC07488DSC07491DSC07485DSC07496DSC07498DSC07512Victoria Peak tarjoaa otolliset näkymät koko kaupungin yli ja sinne pääsee helposti ratikalla. Olin lukenut etukäteen, että hyvällä kelillä saattaa olla vähän jonoa. No kyseisenä päivänä oli täydellisen aurinkoinen keli ja sininen taivas. En kiirehtinyt sinne aikaisin aamulla vaan otin aikani kaupunkia kierrellen ja aamupalaa rauhassa nauttien. Paikalle päästyäni jono ratikalle olikin noin tunnin odotuksen luokkaa. Sattumalta mun kanssa samaan aikaan paikalle sattui ruotsalainen pariskunta, joiden kanssa aloin jutella. Päätettiin lopulta ottaa yhdessä Uber kukkulalle ja se oli kyllä paras päätös koskaan! Olisi ollut typerää tuhlata kaksi tuntia jonottamiseen, kun mulla oli vain yksi päivä aikaa.

/ / / Victoria Peak is the highest point of Hong Kong and it’s very easy to access. There is a tram, which goes straight to the top. I read in advance that on clear days you should prepare to wait for a while. It was a sunny day and blue sky on that day, so I took my time strolling around the city and having relaxed breakfast. When I got to the tram, there was around one hour waiting time. Great. There happened to be a Swedish couple in front of me and we started chatting. Eventually we decided to take Uber together to the top and it was the best decision. Would have been stupid to spend over two hours just waiting in the line, when I only had one day.

DSC07547DSC07537DSC07550DSC07559DSC07556DSC07536DSC07560DSC07562DSC07506DSC07508DSC07500Loppuajan käytin kierrellen kaupungilla ja löytäen pieniä kiinnostavia putiikkeja sekä kahviloita. Kävin myös ostoskeskuksessa, mutta valitettavasti Chanelit ja Cuccit ei ihan sopinut mun matkabudjettiin. Mä rakastan yli kaiken haahuilua isoissa kaupungeissa. Haahuilun lisäksi paras tapa liikkua on ehdottomasti metro, sillä pääsee myös lentokentältä nopeasti kaupunkiin. Lentokentältä saa ostettua turistikortin, joka on voimassa kolme päivää. Sillä pääsee 2 x lentokentälle ja rajattomasti metrolla hintaan 350 dollaria eli noin 35 euroa.

/ / / Rest of my time I spent walking around in the city, finding interesting shops and cute little cafes along the way. I also visited one shopping mall, but my travel budget wasn’t enough for Chanel or Cucci haha! I just love getting lost in a new city, just exploring around without a plan. Otherwise the best way to move in Hong Kong is definitely metro, it’s also the fastest way to get to the city from the airport. You can buy a tourist card which is valid for three days and includes two times the airport express and unlimited travels with metro. Tourist card cost 350 Hong Kong dollars, which is around 35 euros. 

DSC07516DSC07523DSC07526DSC07530DSC07531DSC07569DSC07566DSC07563DSC07528Tapasin myös Hong Kongissa ollessani mun muutamaa paikallista kaveria, joihin tutustuin Australiassa mustikkafarmilla. Nämä mun kolme henkilökohtaista matkaopasta vei mua Hong Konging parhaimpiin ruokapaikkoihin, joihin en varmasti olisi itse löytänyt! Ensimmäisenä iltana syötiin kiinalaisessa ravintolassa mereneläviä, ihan superherkullista! Vipana iltana käytiin iltamarkkinoilla, jonka jälkeen suunnattiin paikallisten suosimaan dumpling -ravintolaan. Kyseiseen pikkuravintolaan oli jonoa ulos asti ja oli kyllä ehdottomasti odotuksen väärti. Taivaallisen hyviä dumplingeja! Hintakaan ei päätä huimannut, 10 kappaleen setti oli noin 4 euroa.

Yksi päivä ei todellakaan riitä Hong Kongin tutkimiseen, joten tähän kaupunkiin on varmasti palattava uudestaan! Olisin ainakin halunnut viettää yhden päivän tutkien Hong Kongin rantoja ja luontoa, sieltä löytyy kuulemma upeita vaellusmahdollisuuksia!

/ / /I also met couple of my local friends, that used to work with at the same blueberry farm in Australia. It was so nice to have these three personal tour guides to take me to the best food in Hong Kong, places that I would have not found by myself. First night we ate at Chinese seafood restaurant, which was delicious! We also went to dessert restaurant afterwards, where I tried some durian pancakes. My friend Louis told me that this dessert restaurant is a popular place for first dates in Hong Kong. Last night my friend Stella took me to Ladies Markets and after that we went to the locals favourite dumpling restaurant. This little restaurant had line outside and I can easily say that these were the best dumplings I’ve ever eaten in my life. The price was not bad at all either, just 4 euros for big bowl of dumplings.

One day was definitely not enough to see the whole Hong Kong, so I think I must return. I would have wanted to spend one day just to explore the beautiful nature around. Apparently there is some great hikes in Hong Kong!

DSC07579DSC07502DSC07494DSC07573You have to try the famous milk-bubble-tea…

DSC07587DSC07593DSC07590DSC07591DSC07575

Two and a half a years ago.

Istun bussissa matkalla kohti Pohjanmaata. Ikkunasta vilahtelee harmaat alkukevään maisemat ja lehdettömät koivupuut. Lunta on sielä täälä. Lämpötila on vain pari astetta plussan puolella. Voi kai tätäkin kutsua jonkinnäköiseksi kulttuurishokiksi. En ole avannut konetta päiviin ja Hong Kongissa otetut kuvatkin laitoin koneelle vasta tänään. En ole osannut pukea mun ajatuksia ja fiiliksiä tekstin muotoon. Enkä osaa vieläkään, ja tästä tekstistä tulisi varmaan romaani jos kaikki mun ajatukset tähän listaisin. Miltä tuntuu palata takaisin kotiin Suomeen? Ristiriitaiselta. Ihanaa nähdä kaikkia ystäviä ja perhettä, mutta rehellisesti, tällä hetkellä Suomi ei tunnu kodilta.

Aikalailla tasan kaksi ja puoli vuotta sitten jätin kaiken tutun sekä turvallisen taakse ja suuntasin suureen tuntemattomaan. Takataskussa oli passi ja liput Australiaan. Rinkka oli ihan liian painava ja täynnä kaikkea turhaa, näin jälkiviisaana sanottuna.  Tarkoituksena oli reissata Ausseissa vuosi ja palata takaisin Suomeen. Mulla oli aika tarkat visiot mitä mä tältä matkalta halusin. Mulla oli muutenkin todella vahva minäkuva ja ajatukset siitä mitä mä elämältä ylipäänsä haluan. Tai niin mä luulin.

/ / / I’m sitting in a bus on my way to home to the countryside. It looks like early spring outside, grey ground and leafless trees. Just a little bit snow here and there. Temperature is only couple of degrees on the plus side. I could say that it’s one kind of a culture shock haha! I haven’t opened my laptop for days and the photos from Hong Kong I only just uploaded on my laptop. I haven’t been able to put my thoughts and feelings in words, and if I would write them all down here, this would text would be way too long for anyone to read. How does it feel to return back home to Finland? I have very mixed feelings. I’m thrilled to see all my friends and family. But to be honest, Finland doesn’t feel like my home right now.

Quite exactly two and half a years ago I left all the familiar behind and was heading towards the great unknown. I had my fresh passport and tickets to Australia. My backpack was way too heavy and full of stuff I wouldn’t even need. Easy to say it afterwards now. I had pretty clear vision of what I wanted from these travels. I was also sure of who I am and what I want from life in general. Or so I thought.

DSC07912DSC07804DSC07906DSC07801-2Mun matka oli lopulta jotain ihan muuta kuin mitä mä etukäteen olin ajatellut. Ja hyvä niin. Alkumatkasta mulle tuli pieni kriisi ja koti-ikävä, taistelin muutoksia vastaan ja yritin itsepäisesti pitäytyä siinä mitä olin suunnitellut. Koska sehän oli sitä mitä halusin, etukäteen jo mietitty ja päätetty. Sitten jossain kohtaa väsyin, päästin irti ja annoin matkan kuljettaa mua. Siitä hetkestä kun aloin kuunnella mun sydäntä ja luottaa tulevaan, kaikkea ihanaa ja odottamatonta alkoi tulla mun eteen. Kaikkea sellaista mitä halusin, mutten joko tiennyt haluavani tai voivani saada.

Kesällä 2015 koin suuren henkilökohtaisen menetyksen. Se tapahtui odottamattomasti ja sai mut kyseenalaistamaan kaiken mitä tiesin tästä elämästä. Tuli takaisin Suomeen muutamaksi viikoksi. Nuo muutamat viikot on osittain hämärän peitossa. Palattuani takaisin Australiaan jotain oli muuttunut lopullisesti. Mä heräsin siihen miten lyhyt ja haavoittuvainen tämä meidän elämä on. Se voi loppua koska vaan. Suhtauduin entistä suurella tahdonvoimalla ja positiivisuudella elämään ja päätin ottaa siitä kaiken irti. Sä elät vain kerran. Mutta jos teet sen kunnolla, se riittää.

/ / / My travels ended up being something completely different to what I had planned. In a good way. In the very beginning, I had huge crisis with myself and was really homesick. I was fighting against the change, not letting go of the old. I was being stubborn, trying to force my plans to go as I wanted. After a while I got tired and decided to take it as it comes. I started really listening my heart and letting go of my plans. After that moment, everything unexpected started coming to my way. Things that I didn’t know I wanted or I things that I thought I can’t get. 

On summer 2015, a huge personal loss happened in my life. A massive, unexpected shock, that knocked me off my feet. Made me question everything I knew about life. I travelled to Finland for couple of weeks. Those weeks are bit foggy, but after I returned to Australia, something had changed forever. I realized more than ever, how short and fragile this life is. We only get one change and it could end tomorrow. I was taking even more passionate and positive attitude towards life, I wanted to live it to the max. You only live once, but if you do it well, once is enough.

DSC07850DSC07827DSC07887Pari vuotta Australiassa, joista suurimman osan ajasta asuin Sydneyssä, Byron Baylla ja Sunshine Coastilla. Menetin mun sydämen surffaukselle ja akrojoogalle, jotka tulee pysymään mun elämässä tavalla tai toisella aina. Voitin mun korkeanpaikankammon ja opin kalliokiipeilemään. Rakastuin telttailuun. Tein erilaisia töitä laidasta laitaan ja opin uusia taitoja. Poimin mustikoita ja tein drinkkejä baarimikkona. Vietin kuukauden Uudessa-Seelannissa tutkien uskomattoman kaunista luontoa ja viettäen ensimmäistä joulua pois Suomesta. Surffasin reilu kuukauden Indonesiassa, matkustelin solona ja tapasin paljon uusia tyyppejä. Asuin Thaimaassa neljä kuukautta ja tein töitä sukelluskoululla. Vietin mun päivät vedessä kilpikonnien ja haiden kanssa. Matkustin Singaporeen ja uudelleen Indonesiaan. Vietin aikaa Filippiineillä puhelinverkon ulottumattomissa, tutustuin paikallisiin ja surffailin minkä ehdin. Ja tähän loppuun kävin vielä pyörähtämässä Hong Kongissa. Omistin kaksi autoa. Ja kolme surffilautaa. Asuin lukemattomissa erilaisissa asumuksissa. Hostelleissa, kimppakämpissä, leirintäalueillä ja couchsurffasin. Yksin tai kavereiden kanssa.

Mun minäkuva ja identiteetti muuttui mitä pidempään matkustin. Tuntuu etten ole koskaan aiemmin ollut enempää oma itseni, mitä nyt. Löysin itseni vaikken sitä edes etsinyt. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin mietin suurella lämmöllä kaikkea mitä olen kokenut ja tehnyt. Erityisesti kaikkia niitä ihmisiä, ketkä tapasin matkustaessa. Niitä jotka vaikutti mun elämään suuresti tai pienesti. Inspiroi mua. Kaikkia niitä hetkiä jolloin ylitin itseni. Täydellisiä onnellisuuden hetkiä ja suuria vastoinkäymisiä. Ne kaikki on muovannut mun identiteettiä ja maailmankuvaa, ja oon siitä enemmän kuin kiitollinen. Tää matka oli mulle suuri käännekohta, ja tää ei ole loppu. Tää on alku.

/ / / Two years in Australia, Byron Bay, Sydney and Sunshine Coast were my homes. I lost my heart to surfing and acroyoga, these two will stay in my life with a way or another. I overcame my fear of heights and learned to rock-climb. I fell in love with camping. I did all kind of different jobs from blueberry picking to bartending. I spend a month in New Zealand exploring the beautiful nature and spending my first Christmas away from home. I surfed a month in Indonesia, travelled solo and met a lot of new people. I lived four months in Thailand and worked at diving school. I literally spend my days in the water with turtles and sharks. I travelled to Singapore and again to Indonesia. I spend some time in Philippines without phone connection, hanging out with locals and surfing as much as I could. I did a quick stop to Hong Kong. I owned two cars and three surf boards. I lived in numerous different kind of accommodations from hostels to couchsurfing. 

My identity changed more the more I travelled. Feels like I’ve never been more myself that I’m now. I found myself even thought I never looked for it. After this two and half years, I’m remembering everything I saw, everything I experienced and especially everyone I met with warmth in my heart. All the people who affected my life more or less. Inspired me. All those moments I overcame my fears and doubts. All the perfectly happy moments and all the worst setbacks. All those shaped me and made me to what I’m today. I’m grateful. These travels were big turning point in my life, and it’s not the end. It’s beginning.

DSC07876

DSC07914DSC07829