Time for paddleboarding

Moikka!

Ei näytä Blockfestien keli hirveän hyvältä ainakaan tällä hetkellä, harmaata pilveä taivas täynnä. En oo itse kyllä edes menossa, töissä vierähtää koko viikonloppu! Alkuviikosta saatiin kuitenkin nauttia kivoista kesäkeleistä ja suunnattiin mun parin kaverin kanssa suppailemaan. Treenailtiin myös vähän akroa ja kokeiltiin sitä myös laudan päällä. Lennettiin todella taidokkaasti useilla eri tyyleillä veteen, lopulta onnistuttiin kuitenkin vähän aikaa pysymään meidän akroposessa!

Tässä muutamia kuvia meidän aurinkoiselta tiistaipäivältä. (:

/ / / Helloo!

The weather doesn’t look too good for the weekend, sky full of grey clouds. The beginning of the week was beautiful though. On Tuesday we were heading to paddleboarding with couple of my friend. Sunny and warm day! We were also training some acro and tried it on the board too. We were super talented to fly into the lake with multiple different ways haha! We manage to hold our pose for a little while, success!!

Here is couple of photos!

Laudat: Jobe SUP / Water Action Park

Change is inevitable, growth is optional.

Huomenta vaan!

Istun ilmapatjalla mun uuden kämpän lattialla ja ajattelin pitkästä aikaa naputella tänne blogiinkin jotain henkilökohtaisempaa. Elämässä on ollut paljon muutoksia ilmassa, niin hyviä kuin huonoja. Välillä on ollut rehellisesti sanottuna aikamoista tunteiden vuoristorataa. Kirjoitin eilen pitkän postauksen isoista muutoksista, niihin suhtautumisesta ja niistä oppimisesta. Lopulta se tuntui kuitenkin liian henkilökohtaiselta julkaistavaksi. Oon kirjoittanut tänne blogiin aina suht rehellisesti kaikesta, toki aina liian henkilökohtaiset tai muihin ihmisiin liittyvät jutut jää ulkopuolelle. Jotenkin sen jälkeen kun muutin Suomeen, on tuntunut vaikeammalta kirjoittaa henkilökohtaisia postauksia ja ajatuksia. Tää on niin paljon pienempi maa ja mulla on täälä niin paljon isompi ”piiri”, että alkaa pakostakin miettiä kukas näitä mun juttuja lukeekaan haha! Mua on jopa tunnistettu, te jotkut ihanat ootte tulleet mulle juttelemaan. Ja siis otettu olohan siitä todellakin tulee, joten saa ehdottomasti tulla moikkaan jos bongaatte mut jostain! <3 Samassa oon kuitenkin oikeasti tajunnut, että tätä blogiahan lukee muukin kuin mun äiti ja pari kaveria. Australiassa asuessa ja sieltä kirjoitellessa tää bloggailu tuntui ihan päiväkirjan kirjoittamiselta. Ja sielä ei kyllä varmasti kukaan tunnistanut mua missään haha!

/ / / Good morning!

I’m sitting on air-mattress on the floor of my new apartment and I felt like I wanted to write something more personal here after a long time. It’s been a lot of changes in my life lately, both bad and good ones. Honestly, from time to times it’s been quite a rollercoaster. Yesterday I wrote a long post about big changes, how to adapt to them and use them as a platform for personal growth. After writing the post, it felt way too personal to publish. I’ve always been honest in my blog, but of course you have to draw a line for too personal and stuff that involve other people. After moving back to Finland, it has been feeling harder to write about personal thoughts. Finland is so much smaller country and I have obviously way larger ”circle” here, so I’ve started to think more who reads my posts here haha! Some of you have even recognized me somewhere and came to talk with me. It makes me really happy, so if you see me somewhere, definitely feel free to come say hi! <3 At the same time it has made me realize that there actually is other people than my mom and couple friends reading my blog. When I was in Australia, this felt more like my personal travel diary and there was definitely no one recognizing me on the streets haha!

Pari päivää sitten tajusin myös, että oon ollut muuten Suomessa jo kohta puoli vuotta. Tuntuu ihan parilta kuukaudelta. Mun kesä oli ihana, mutta se meni jotenkin ihan hujauksessa kahta työtä tehden. Se vähäinen vapaa-aika käytettiin toki hyvin akrojoogan parissa ja kesäisestä Suomesta ja kavereiden seurasta nauttien. Ensimmäisen kuukauden olin vähän tuuliajolla, asuin sekä maalla äitin luona tai kaverien nurkissa. Sitten muutin toukokuussa alivuokralaiseksi ihanaan yksiöön ihan puiston viereen! Sain töitä, ja sitten lisää töitä ja työt vain lisääntyivät lisääntymistään, kunnes olin ihan poikki. Yritin hoitaa silti kaiken kunnialla ja silti vielä ehtiä pitämään yllä sosiaalista elämää ja treenailemaan akroa. Kroppa alkoi reistailla superpitkistä päivistä, huonoista yöunista, rankoista treeneistä ja epäsäännöllisestä ruokavaliosta. Vanhat vammat tulivat toistuvasti uudelleen kipeäksi. Minkäs sille voi kun on vain huono sanomaan ei työlle tai kiinnostaville projekteille. Jotta pystyisin tekemään kaiken mitä haluan, tarvisin valehtelematta varmaan 10 tuntia lisää päivään.

Tän viikon alusta muutin uuteen asuntoon ja työmäärä vähenee huomattavasti. Enemmän aikaa itselle, kavereille ja harrastuksille. Ja myös pelkästään rentoutumisellekin. Syksylle on suunnitteilla kaikenlaista kivaa, myös seuraava reissu on jo suunnitteluasteella! Jossain kohtaa saatan julkaista sen toisenkin postauksen jos siltä alkaa tuntua, nyt tälläinen vähän kryptisempi postaus muutoksista. (:

Otettu nää kuvat mun serkun Inan kanssa, ja vitsit miten rakastan tota järvimaisemaa näissä! Auringonlasku oli niin upea, pastellinvärinen. Tsekkaa muuten myös Inan sydämellinen blogi täältä!

/ / / Couple of days ago I also realized that I’ve been in Finland for almost half a year! Feels more like two three months. My summer was amazing, but it went past in a heartbeat while doing two jobs. All that rare spare time I had, was very well used enjoying from the Finnish summer with friends and training acro. First month in Finland I was just drifting, I lived at my mom’s house at the countryside or my friends couch. Then I finally found a beautiful summer apartment. I also found work, and more work and it just kept growing until I was dead tired. I was till trying to manage everything and also keep up with social life and hobbies. My health got worse due to extreme long days, not sleeping enough, heavy training and not eating well. All my old injuries came back again and again. I’m just bad at saying no to work and interesting opportunities. I would need 10 more hours in a day to do everything I wish to do.

From the beginning of this week I moved to a new apartment and my work load is getting a lot lighter. I have more time for myself, friends and hobbies. And also just relaxing too. There is a lot of new, exciting things coming up this autumn. Also there is some travel plans coming along…

These photos I took with my lovely cousin Ina. Look at that beautiful, pastel-colored sunset! Check out her heartfelt blog from here!

Cave Boulderkeskus Pasila

Moikka moi!

Vietin vielä maanantain Helsingissä, jossa pääsin testaamaan ekaa kertaa boulderointia! Ihana Rita pyysi mut ja pari muuta mukaan, ja antoi todella hyviä tekniikkavinkkejä. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä matalilla kiipeilyseinillä tai kallioilla ilman varmistusvälineitä. Sisätiloista löytyy koko lattian peittävät matot, jotka pehmentävät alastulot. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan hypätä ihan korkealta, vaan mieluiten kiivetä vähän alemmas ja sitten hypätä. Alastulo oli mulle ehdottomasti boulderoinnin vaikein osuus haha!

Mulla oli jo entuudestaan vähän kiipeilytaustaa. Oon tänne blogiinkin joskus kirjoittanut mun (entisestä) korkeanpaikankammosta, joka olikin yksi syistä miksi Australiassa asuessani hakeuduin kalliokiipeilyn pariin. Tunsin muutamia lajia harrastavia ja lähdin mukaan kiipeily- ja telttailureissuille. Opin nopeasti kiipeilyn perusteet ja myös varmistamisen. Taitojen karttuessa, itsevarmuus kasvoi ja korkeanpaikankammo laantui. Boulderointia ei kuitenkaan sen erityisemmin tullut kokeiltua.

Tykkäsin siitä kuitenkin niin paljon, että olin jo tänään uudestaan boulderoimassa. Tällä kertaa Tampereen Kiipeilykeskuksella!

/ / / Hey hey!

On Monday I tried something new: bouldering! My lovely friend Rita invited me and couple others to Cave Bouldering Gym Pasila. She was guiding us through some techniques which helped a lot! For those who don’t know what bouldering is, in short it’s climbing low walls or rocks without ropes. At the indoor gyms they usually have big, soft mats covering the whole floor. The point is not to jump from the highest point though, you are supposed to climb lower and then jump. For me, I think coming down was the hardest haha!

I had a little bit of backround in climbing. Long time ago I wrote a post about my huge fear of heights, that I eventually manage to overcome. I lived in Australia and was determined to loose that stupid fear! I knew a couple of rock-climbers, so I joined for the camping and climbing missions. My climbing friends taught me all basic techniques and also belaying. Eventually my skills got better, I gained a lot more confidence and my fear of height shrank to a minimal. 

I liked the bouldering gym so much, that I actually went bouldering again just today! This time in Tampere though. So challenging, but so much fun!

Helsinki AcroYoga Week with Jill and Heidi

Moi vaan!

Niin kävi taas, että koko pitkän viikonlopun kestänyt akrokupla puhkesi ja jouduin palata takaisin ”normaalin” elämän pariin haha! Viikonloppu sisälsi paljon, paljon ja paljon akroilua ihanien kanadalaisten opettajien, Jillin ja Heidin johdolla. Niin paljon uutta inspiraatiota treenailuihin sekä tietty myös tulevaa akro-open työtä varten. Workshoppien lisäksi oli myös aikaa vapaalle jammailulle ja muulle hauskalle. Helsinki AcroYoga -viikoille oli saapunut akroilijoita mm. Australiasta, Virosta, Portugalista, Sveitsistä, Jenkeistä ja Namibiasta. Olin ihanaa tutustua näin isoon määrään uusia, huikeita tyyppejä!

Tässä nämä muutamat kuvat mitä tuli viikonlopun aikana räpsittyä. Meno oli sen verran vauhdikasta, että sekä kamera että kännykkä unohtuivat lähes koko viikonlopuksi laukun pohjalle haha!

/ / / Hellooo!

So it happened again. The acro bubble, which lasted for a one long weekend, was burst and I had to return to so called normal life again. The weekend was full of acro fun and lots of challenging workshops with amazing acro teachers all they way from Canada, Jill and Heidi. I got so much training material and inspiration! Helsinki AcroYoga Week was very international with talented acro people from Australia, Canada, Estonia, Portugal, Switzerland, USA and Namibia. So nice to meet all of you, hope to see you in the future!

These photos are the only few I took this weekend. I pretty much forgot the existence of my camera and phone during all the fun haha!