Huippureissut Pohjois-Amerikka

Highway 1: Merellinen ja rauhallinen Morro Bay ihastutti

sunnuntai, helmikuu 4, 2018

Morro Bay | syyskuu 2017

Kalifornian Highway 1 on ihana road trip, johon saisi helposti kulumaan vaikka viikon. Me käytimme kolmen viikon häämatkastamme kolme päivää Los Angelesin ja San Franciscon välisellä tieosuudella. Viimeksi kirjoitin reitin eteläpäässä sijaitsevista Malibusta ja Santa Barbarasta. Auringonpalvojien luvatuista kohteista siirrytään nyt koleampiin maisemiin pieneen Morro Bayn kaupunkiin.

Psst. Lue täältä kaikki häämatkaan liittyvät jutut!

Morro Bay sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä San Luis Obisposta, jossa vietimme road tripin ensimmäisen yön. Noin 10 000 asukkaan Morro Bay on tunnettu muhkeasta kalliosta Morro Rockista, joka näyttää kohoavan suoraan merestä kuin paisuva pullataikina.

Meitä vastassa oli kolea, sumuinen sää – Morro Rock jäi siis suurelta osin sumuverhon peittoon. Mutta oikeastaan se ei haitannut yhtään. Nautittuamme täydestä auringosta niin Los Angelesissa kuin Malibussa ja Santa Barbarassa pitkähihaiseen sonnustautuminen tuntui mukavalta vaihtelulta. Ilmassa tuoksui merivesi ja tuore kala.

Päästyämme Morro Bayn rantabulevardi Embarcaderolle, kuulimme ne ensimmäistä kertaa – sydämensä kyllyydestä ulisevat hylkeet.

Näitä möliseviä rasvapötsejä olimme osanneet odottaa Highway 1:n varrella – olin lukenut niistä niin Mondon sivuilta kuin muista matkablogeista. Morro Bayn hylkeet lekottelivat suvereenisti niin kapeiden ”poijujen” (merisanasto on meikällä vähän hukassa, mutta jokin meressä kelluva rautapönikkä) kuin laiturimaisen tasanteen päällä.

Vaikka hylkeitä olikin paljon, ne olivat harmittavan kaukana. Onneksi näimme hylkeitä vielä myöhemminkin, melkein kyllästymiseen asti. Sanon melkein, koska villieläinten tuijotteluun on mielestäni oikeastaan mahdotonta kyllästyä.

Hylkeet olivat muuten ainoa metelin lähde Morro Bayssa. Muuten rauhallisella laiturialueella kuuli oikeastaan vain laineiden kevyen liplatuksen. Merellisen raikkaassa ilmassa alkoi vaistomaisesti unelmoida valkoviinilasillisista ja katkaravuista – tuli tunne, että täällä merenantimet maistuisivat erityisen tuoreilta ja yöt nukkuisi kuin tukki haisteltuaan koko päivän huumaavan raikasta ilmaa.

Tuoreet, merestä nostetut katkaravut jäivät maistamatta, mutta löysimme kuitenkin jotain paikallista ja hyvää: toffeeta!

Pienessä perheyrityksessä Carousel Taffyssa myydään sammioittain ihanan pehmeitä toffeekarkkeja, joita kannattaa hamstrata autoon nälkäkiukkuja varten. Pyrylle maistuivat kaikki niin kanelipullan kuin vesimelonin makuisista toffeista – minä haikailen edelleen Scottish Tabletin perään.

Vielä ennen kuin jatkoimme matkaa pohjoisemmaksi, teimme toisen innostavan eläinhavainnon: rauhallisessa vedessä vilahti saukko! Entä mitä saukko sitten teki? No hakkasi simpukkaa auki kivellä! Siitä asti, kun vuonna 2015 näin Avaran luonnon dokumentissa, miten kalifornialainen saukko hakkaa mahan päällä simpukan kuorta auki syödäkseen herkullisen sisuksen, olen unelmoinut sen näkemisestä livenä. Kuva toimituksesta ei ole lainkaan niin riemastuttava kuin itse näky.

Vaikka vierailumme Morro Bayssa oli lyhyt, kaupunki onnistui tekemään vaikutuksen. Se voisi olla kohde, jossa loma on todellista lomaa: ei liikaa tekemistä vaan yksinkertaisen nautittavia päiviä merimaisemissa. Morro Bay oli myös ensimmäinen paikka koko matkamme aikana, jolloin syksyn saattoi havaita paljain silmin. Los Angelesissa oli täysi kesä, mutta täällä puut punersivat kaunista ruskaa.

Onko Morro Bay sinulle tuttu paikka? Entä onko täällä muita saukkojen syömisasioista kiinnostuneita?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, helmikuu 4, 2018 at 18:29

    Minä olen taas täällä ja olen käynyt Morro Bayssä ja ajanut ylös Hwy1:stä. Silloin ei kyllä tainnut olla toffeeta. Saavuin paikkakunnalle juuri sopivasti auringon laskiessa.
    Hylkeet ovat tuttuja ihan nenäetäisyydeltä, sillä ne haisevat kaikissa käyneen kalan epämiellyttävissä löyhkissä. No mutta, sehän on luonnon tuoksu, ei siitä pidä valittaa.

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY sunnuntai, helmikuu 4, 2018 at 18:59

      Hauskaa, että säkin olet poikennut Morro Bayssa! Voin kyllä kuvitella, että se oli hienon näköinen iltasella, vähän houkuttelisi nähdä tuo Morro Rock selkeällä säällä. Tuo kyseinen toffeekauppa on toiminut siellä parikymmentä vuotta nettisivujen mukaan. 🙂 Ja jep, luonto haisee joskus erittäin epämiellyttävälle. 😀 Mutta Morro Bayssa ei ollut ollenkaan hassumpi haju!

  • Reply Aron / Ja sitten matkaan... maanantai, helmikuu 5, 2018 at 22:01

    Piti ihan kartasta katsoa, että missäs se Morro Bay olikaan. Olen tuosta kyllä ohi ajanut, mutta emme siinä kohtaa pysähtyneet. Meillä kohteena oli Pismo Beach, jonne Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa muinaisessa piirretyssä olivat matkalla huonoin seurauksin. Ihan tuon piirretyn takia siis Pismo Beach. 🙂 Kohtalaisen samantyylisiä nuo kylät tuolla ovat.

    Hylkeitä ja merinorsuja näimme noilla main, hyppelipä muutama delfiinikin lähellä rantaa, mutta saukkoja ei silmiin osunut. Harmi, sillä saukot ovat kivoja. Fiksua porukkaa. Hylkeitä emme muuten nähneet niin läheltä, että haju olisi osunut nenään, mutta ne merinorsut olivat melkoisen voimakkaan tuoksuisia. Noin nätisti sanottuna. 🙂

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY keskiviikko, helmikuu 7, 2018 at 19:04

      Pismo Beach on nyt mainittu useampaan otteeseen näissä Highway 1 -postauksissa, nyt vähän harmittaa, ettei itse tullut käytyä siellä. 🙂 Mutta Väiski Vemmelsääri on erittän hyvä syy matkustaa sinne! 😀

      Delfiinejä, mahtavaa, ja merinorsuja! Niistä olen kade! Vaikka saukot on kyllä kerrassaan mainoita. 😉

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi perjantai, helmikuu 9, 2018 at 09:32

    Käytiin Morro Bayssa muistaakseni 2013. Syötiin ihania ostereita ja ihailtiin juurikin saukkoja, jotka oli vallan mainioita.

    Sitten tavattiin jonkinlainen elämäntapaintiaani, joka pyöräili rannikkoa ja halusi välttämättä kertoilla meille reissuistaan. Hetken aikaa jaksettiin sedän tarinoita kuunnella 😀

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY perjantai, helmikuu 9, 2018 at 18:54

      Mä en olekaan koskaan ostereita syönyt, mutta niin kuin sanoin, uskon merenelävien olevan Morro Bayssa erityisen herkullisia! 🙂 Ja ihanaa, että tekin bongasitte saukkoja! Morro Bayssa oli kyllä vähän sellaista Kalifornian hippiwibeä eli en ihmettele, että elämäntapaintiaanin tie vei sinne.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää lauantai, helmikuu 10, 2018 at 03:01

    Tuttu paikka ja karkkikaupassakin on tullut käytyä. Olipas tosiaan aika sumuinen päivä teillä. Kävittekö Hearst Castlessa? Nämä rannikkokaupungit on kyllä mukavia pysähdyspaikkoja. Minäkin olen joskus kirjoittanut Morro Baystä jos innostut lukemaan http://www.paulagaston.com/viinilaaksonviemaa/kalifornian-morro-rock-on-vulkaaninen-tulppa

    • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, helmikuu 10, 2018 at 11:21

      Hauskaa, että myös kyseinen karkkikauppa on tuttu! 🙂 Oli joo tosiaan erittäin sumuinen aamu, heti kun kurvattiin rannikolta sisämaahan, pilvet kaikkosivat täysin yllättäen. Hearst Castlessa emme valitettavasti käyneet, muistaakseni laskeskelin silloin, että olisimme joutuneet palaamaan samaa reittiä takaisin, koska tiesulkuja alkoi olla juuri niillä main. Täytyypä lukea tuo sun juttu, kiitos linkkauksesta!

    Leave a Reply