1-2 viikon irtiotot Aasia

Skootteriretkiä ja kirottuja luontopolkuja Koh Lantalla

tiistai, huhtikuu 19, 2016

Koh Lanta | tammikuu 2015

Siitä lähtien kun perheemme vuodeksi 2005 suunniteltu matka Krabille peruuntui, jäi Thaimaa vaivaamaan minua. Vaikka sitten pääsin Thaimaahan jo joulukuussa 2006, kun matkustimme Phuketiin, ajatus Krabista ei vieläkään jättänyt minua rauhaan. Tammikuussa 2015 pääsin vihdoin ruksaamaan senkin pois to do –listaltani, kun suuntasimme poikaystäväni kanssa kahdeksi viikoksi lämpimään.

Alkuun harkitsimme, että olisimme tehneet omatoimimatkan, jonka aikana olisimme piipahtaneet myös Bangokissa. Kyseessä oli kai epäonnistunut yritys tehdä matkasta jotenkin vähän enemmän ”cool”, kun olisimme ottaneet ohjat täysin omiin käsiimme. Mutta se olisi tarkoittanut lisästressiä ja juoksua lentokentillä, kiirettä… No thanks!

Tartuimme siis Tjäreborgin yhdistelmämatkaan, jolla vietimme viikon Koh Lantalla ja viikon Ao Nangissa. Voin suositella kaikille tätä vaihtoehtoa.

Koh Lanta -must: skootterilla ajelu

Aloitimme lomailun siis rauhallisesta Koh Lantasta, jonka ”pääkaupungissa” Saladanissa majoituimme. Pienestä koostaan johtuen Koh Lanta on aivan ihanteellinen paikka skootterilla päristelyyn.

2015_01_13_3361

Saladan

2015_01_08_2827

En ollut koskaan ennen ajanut skootterilla, ja kieltämättä ensi alkuun se ei sujunut kovin hyvin. Tien oikealla puolella sijaitsevalle bensa-asemalle kääntyminen vasemmalta kaistalta aiheutti paljon ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Alkushokista yli päästyäni tajusin nauttivani maksimissaan 40 kilometrin tuntivauhdista täysin rinnoin. Ajelimme rauhallisia teitä pitkin, maisemat vaihtelivat rantanäkymistä viidakkoon ja peltoon.

2015_01_08_2843

2015_01_08_2847

2015_01_08_2829

2015_01_08_2981

2015_01_08_3001

Näköalaravintolassa on mukava katsella auringonlaskua.

Skoottereilla kannattaa tehdä retket Koh Lanta National Parkiin sekä Koh Lanta Old Towniin. Koh Lanta National Park on pieni, mutta kaunis paikka, jossa ei ole kuitenkaan kovin paljon tekemistä. Näköalat kannattaa käydä katsomassa majakalta.

Ranta kuhisee aggressiivisia apinoita, joten järki käteen niiden kanssa kommunikoidessa. Jos apina pääsee puraisemaan, joutuu ottamaan 19 eri rokotusta, meille kerrottiin… Reppuja ei myöskään pidä missään nimessä jättää rannalle vartioimatta, kleptomaanimonkeyt käyvät nimittäin taskuttamassa repusta aarteita itselleen.

2015_01_08_2881

2015_01_08_2943

Kansallispuistossa on myös muutaman kilometrin pituinen luontopolku, joka kulkee viidakon sisällä. Tätä polkua en voi kyllä suositella kenellekään. Se alkaa tuskaisen pitkällä nousulla hervottoman kokoisia portaita pitkin. Lopulta, kun ollaan noustu tarpeeksi, mennään saman verran alaspäin. Jos luulet, että se on hauskaa, ei se ole. Sori.

Sitä paitsi viidakossa sinänsä ei ollut oikein mitään nähtävää, tai ainakaan siihen ei voinut kiinnittää mitään huomiota, kun ne hemmetin portaat veivät kaikki mehut.

Koh Lanta Old Townissa ei ole niin paljon nähtävää, mutta siellä on paljon mukavan pieniä putiikkeja ja kivannäköisiä ravintoloita. Merimaisematkaan eivät ole pahitteeksi.

2015_01_08_2840

Koh Lanta Old Townista löytyy kiinalainen temppeli (?).

2015_01_12_3287

2015_01_12_3292

Näiden jo edellä mainittujen kohteiden lisäksi Koh Lantan rauhallisilla teillä riittää päristeltävää ihan pelkän päristelyn iloksi. Huomaan Thaimaa-kaipuun taas heräävän, kun katselen pitkästä aikaa näitä maisemakuvia, joita otimme toisella skootteriretkellämme.

2015_01_12_3253

2015_01_12_3262

2015_01_12_3271

2015_01_12_3280

Norsun kanssa kylpemisestä jäi ikävä maku suuhun

Nyt seuraa tunnustus. Otimme Koh Lantalla osaa norsusafarille. Olimme nimittäin kuulleet paikasta, jossa sai lisäksi kylpeä norsujen kanssa. Se kuulosti toiminnalta, joka olisi nautittavaa myös norsuille.

2015_01_12_3139

Alkuun menimme tosiaan kumipuiden keskelle tapahtuvaan norsuvaellukseen. Se sai jo osaltaan mielemme kovin matalaksi. Odotuksemme norsun kanssa kylpemiselle olivat kuitenkin jonkin verran toiveikkaat. Itse kokemus oli karvas, karvas pettymys.

Istuimme uimapuvut päällä joessa seisovan norsun päälle. Meille annettiin käteemme juuriharjat, joilla saimme harjata norsun päätä ja niskaa. Tämä tuntui kuitenkin kovasti lavastetulta, koska opas halusi vain ottaa meistä koko ajan kuvia. Koko hommassa ei siis ollut ollenkaan kyse norsulle mukavasta asiasta vaan meidän valokuvaamisestamme.

Kaiken lisäksi opas käski norsun jatkuvasti heilumaan niin, että me melkein putoaisimme jokeen. Sitten hän otti kuvia meidän kauhistuneista ja vaivaantuneista ilmeistämme. Kerrassaan ratkiriemukasta! Koko hommasta jäi todellinen paskanmaku suuhun.

Robinson Crusoe -seikkailu Koh Rokilla

Koh Lantalla on runsaasti vaihtoehtoja eri päiväretkille. Itse läksin turistibyroon työtekijän suosittelemalle Koh Rokin retkelle. Kuvissa huikaisevan kaunis snorklailupaikka on aikamoinen turistirysä. Saarelta voi kuitenkin löytää myös omaa rauhaa.

2015_01_09_3029

2015_01_09_3030

2015_01_09_3039

Se oma rauha löytyy luontopolulta. Ja nyt voin virallisesti todeta, että sekä Koh Lanta National Parkin että Koh Rokin luontopolut ovat kirottuja! Myös Koh Rokin luontopolku alkaa pitkällä ja uuvuttavalla nousulla.

Tällä kertaa nousu on kuitenkin sen arvoinen: näkymä läheiselle lahdelle on satumaisen kaunis. Mutta tämän näkymän jälkeen on käännyttävä takaisin sinne, mistä on tullut. Varsinkin jos on yksin liikkeellä, kuten minä.

2015_01_09_3052

Näkymä luontopolun näköalapaikalta.

Minäpä en silloin tiennyt, mitä luontopolun toisessa päässä odotti. Ajattelin sen vievän takaisin Koh Rokin päärannalle, jossa muut turistit hilluivat selfiekeppien kanssa. Jälleen kerran laskeutuminen korkeita ja epätasaisia portaita pitkin oli varsin raskasta, ja niinpä olin onnessani, kun huomasin luontopolun päässä kajastavan meren.

Mutta mitäs helvettiä? Luntopolku päättyi mereen, mutta päärannasta ei ollut tietoakaan. Tiesin suurin piirtein missä suunnassa ranta sijaitsi, mutta sinne pitäisi kävellä epätasaisia rantakiviä pitkin, eikä minulla ollut hajuakaan, kuin kaukana se oikeasti olisi.

Entä jos myöhästyisin veneestä? Olin tullut Koh Rokille yksin, kun poikaystäväni oli suorittamassa sukelluskorttia. En ollut kertonut kenellekään aikeestani lähteä luontopolulle.

Lopulta ajatus takaisin palaamisesta luontopolun helvetinportaita pitkin tuntui niin vastenmieliseltä idealta, että päätin ottaa riskin ja lähteä taiteilemaan rantakiviä pitkin. Se oli epämukavaa, sillä veteni oli aika lopussa ja aurinko porotti ankarasti. Muutaman kerran jouduin jännittämään, mitä saaren kulman takaa näkyisi, kunnes vihdoin kuulin ihmisten kiljuntaa ja tajusin riskinottoni kannattaneen. Pieni Robinson Crusoe –seikkailuni oli onneksi päättynyt onnellisesti.

Ihania sukelluksia

Koh Lantalla tosiaan poikaystäväni suoritti onnistuneesti sukelluskorttinsa ja oli merellä kolmena päivänä. Minä menin mukaan kahtena päivänä. Sukellukset olivat ihanan kevyitä ja helppoja, ei ollut kovia virtauksia, joiden mukana olisin lähtenyt kiitoon. Thaimaa on varmasti ihan parhaita, ellei paras paikka suorittaa ensimmäinen sukelluskortti. Vedet ovat lämpimiä ja kirkkaita, niissä on paljon nähtävää ja on hyvin todennäköistä, että valitsemassasi lomapaikassa on suomalainen sukellusfirma.

Oli muuten mahtavaa palata Thaimaahan yli kahdeksan vuoden tauon jälkeen todeta, että uitetun koiran olemuksesta on päästy sukellushommissa eteenpäin. Nyt oli havaittavissa ihan selvästi merenneitomaisuutta!

2015_01_11_3092

2015_01_11_3131

 

Seuraavaksi julkaisen artikkelin Krabin-matkamme toisesta osasta. Sen aiheena on Ao Nang. Vuoden 2006 Phuketin-matkasta voi lukea täältä.

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Noora tiistai, huhtikuu 19, 2016 at 21:36

    Hah, itse kirjoittelin juuri luontopolkukokemuksesta Suomessa ja se oli kyllä ihan päinvastainen kokemus. Tyynnyttävä ja rauhoittava 😀 Masokistipuoli mussa olisi tietyllä tapaa ollut varmaan innoissani niistä portaista. Kävin juuri nimittäin Pyynikillä lenkillä juoksemassa portaita ihan huvikseni. En tiedä mikä mun päässä naksahti… Thaimaa on multa vielä kokematta, mutta pikkuhiljaa kun luen muiden postauksia sieltä, niin alan uskoa sinne joskus meneväni. Mulla on ollut pitkään voimakas Thaimaa-inho (johtuen typerästä mielikuvastani siitä Aasian Kanariana täynnä suomalaisia urpoja), mutta pitäisi vaan tajuta sen olevan iso maa ja jossa on varmasti vähemmänkin kansoitettuja kolkkia. Ehkä tää tästä 🙂

    • Reply sonjanette | FIFTYFIFTY keskiviikko, huhtikuu 20, 2016 at 14:37

      No niinpä, yleensä luontopolut ovat ihanan rauhoittavia ja mukavia kokemuksia. Jostain syystä tuolla Koh Lantalla niistä muodostui vain ähinää ja ylimääräisiä sydämentykytyksiä. 😀
      Et ole kyllä ainoa, joka ajattelee Thaimaasta noin. Onhan siinä totuuden siemen, mutta oikeastaan Thaimaata dissataan turhaan. Siellä on yleensä todella ihana sää (paitsi sadekaudella tietysti), siellä on halpaa ja siellä on paljon tekemistä. Toisaalta siellä on myös rauhallisia paikkoja, joissa ei tarvitse ähkyyntyä turistihommista. Koh Lanta on hyvä paikka rakastua Thaimaahan. 🙂

    Leave a Reply