kaksikielisyyden haasteet

Oon aiemminkin kirjottanut kakskielisyydestä. Ennen kun vauva synty oli itsestään selvää, että puhun vauvalle pelkästään suomea, syntymisen jälkeen tuntu pöllöltä puhua pötkylälle joka ei reagoi mitenkään mihinkään ja lähinnä nukku. Nyt on homma jotenkin vasta selkeytynyt kun toinen selkeesti jo ymmärtää selassia avainsanoja kun ”pullo” ”kylpy” ”isi” tai ”kissa” ja muutenkin vuorovaikutus on ihan erilaista.

Continue Reading

Suomiloma!

Onko typerää kirjottaa reissusta joka tehtiin puol vuotta sitten? Ehkä. Mutta kirjotan silti. Jos muistan jotain. Piti kaivaa poikaystävän puhelin lainaan, koska mun Iphone ei suostunu toimimaan pakkasessa ja suurin osa kuvista oli Peen puhelimessa. Vihoviimonen iphöne jonka ostan. Muistuttakaa mua tästä noin vuoden kuluttua kun mulla loppuu diili tästä nykyisestä puhelimesta.

Mun äidin koira Juksu oli Ipanan paras kaveri. Öisin piti käydä aika nuuhkimassa meijän makkarin oven takana että onko vauva varmasti vielä tallessa.

Continue Reading

Taas niistä periaatteista…

Oon tosissani tän kirjottamisen kanssa, kun kävin hakemassa anoppilasta niiden vanhan pöytäkoneen jonka alustin ja joka toimii niin hyvin kun viitisen vuotta vanha pöytäkone voi toimia. Paremmin kun mun läppäri. Pitää ehkä harkita uuden ostamista jossain vaiheessa.

Kirjotin viime vuonna periaatteista luopumisesta. Ketään ei oo niin helppoa kasvattaa kun niitä omia kuvitteellisia lapsia, tai muiden lapsia. Raskausaikana pää oli täynnä ajatuksia miten ne arjen askareet tulee hoitumaan. Nykysin oon jo hyväksyny sen että mikään ei mee suunnitellusti enkä suostu ottamaan siitä stressiä.

Continue Reading

Takaisin ruotuun. Mahdollisesti.

Mulla on koneella keskeneräinen postaus siitä kun neiti täytti kolme kuukautta. Joulun aikaan alotin postausta joulutunnelmasta jota oli tänäkin vuonna vaikea löytää. Uutena vuotena kirjotin Suomesta ja miten hassua on aussi joka ei oo koskaan nähny lunta ja jonka kanssa kävelyllä käynti on sama kun kolmevuotiaan lapsen koska jokainen jäätynyt lätäkkö piti huolella tutkia. Helmikuussa alotin kirjottamaan lentokonematkustamisesta lapsen kanssa, olinhan selvinny kunnialla Suomeen ja takasin. Helmikuussa kirjotin myös äitiystävien tärkeydestä. Nyt on kesäkuu, mun pieni koalavauva joka nukku 20 tuntia vuorokaudessa on vaan kaukainen muisto ja sen tilalle on tullut ylivilkas 9kuukautinen ikiliikkuja jolla on niin kiire joka paikkaan, että otti eilen ekat askeleet (kyllä, äärettömän ylpeä äiti täällä)

Continue Reading