korvikemutsi

Lisää vauvahöpinää. Pahoittelut niille joita tää aihe-alue ei kiinnosta!

Mä joskus tuolla aiemmin jo kerroin että mulla oli aika paljon ongelmia imetyksen kanssa. Todennäkösesti syynä oli vuosia sitten tehty rintojen pienennysleikkaus, maitoa ei vaan tullu tarpeeks ja mun kaikki päivät meni syöttäessä, pumpatessa, ja pumpun puhdistuksessa.

b12a90ea7a40f7442aaa52a6622becdc

Olin niin poikki, niin väsyny kaikkeen ja niin stressaantunu, kun tuntu että vaikka käytin päivästä yli 6 tuntia maidon pumppaamiseen niin, että olo oli lähinnä kun laitoslehmällä ei maidon tulo vaan noussu ja ipana kävi entistä kärsimättömmäks ja sai raivareita aina kun yritin imettää. Lisäks se kuus tuntia oli pois vauvan kanssa leikkimisestä, kodin ylläpidosta tai muusta normaalista elämästä.  Äidiks tuleminen on muutenkin ihmeellistä ja energiaa menee ihan älyttömästi siihen että huolehtii että vauvalla on kaikki varmasti hyvin, että kaikki ylimääränen stressi tuntuu ihan maailmanlopulta.

Kuuden viikon jälkeen (täällä saa sillon ekat rokotukset) päätin että mun imettäminen oli siinä. Mulla kuuluu lähipiiriin imettämisen tukiäiti ja jopa sieltä tuli tunnustusta miten kauan jaksoin, mutta ehkä ihan hyvä mun oman mielenterveyden takia että mennään pelkällä korvikkeella. Luulen että se, että sain sieltä suunnalta hyväksynnän tälle lopettamiselle autto aika paljon myös siinä, etten tunne itteäni enää ihan niin huonoks äidiks. Minä on huomattavasti onnellisempi ja niin on myös lapsi.

Edelleen mua vähän nolottaa myöntää etten imetä ja kuvittelen että kaikki katsoo mua tosi tuomitsevasti aina jos alan julkisella paikalla sekottaa jauhetta tuttipulloon. Luultavasti se on lähinnä mun omassa päässä mutta varmaan tästäkin joskus pääsee eroon. Ehkä siks koin tarvetta kirjottaa tän postauksenkin että tuun tästä korvikekaapista ulos ja tunnustan tappioni. Täällä on ilmeisesti ihan hyväksyttävää että vieraat ihmiset tulee utelemaan että imetänkö lasta (lähinnä vanhemmat ihmiset joilla on selkee tutka löytää aina pienet vauvat minne menetkin ja ihan sama miten paljon sielä on ihmisiä) ja vieraille oon vaan valehdellu silmät kirkkaana että joo ilman muuta.

1-_DSC0005

Nyt kun on tottunu siihen että pulloja saa olla pesemässä koko ajan (helpompaa  ja vähemmän aikaa vievää kun sen helvetin rintapumpun puhdistus) ja on löytyny se sopiva korvikemerkki meille niin kaikki menee aika rutiinilla. Lisäks viikonloppusin jos neiti herää yöllä syömään nousee Pee yleensä antamaan pullon että mä saan nukuttua. Meillä meni helposti kun neiti hyväksy tommee tippeen pullot het, eikä ollu ongelmia siinä, ettei ois suostunu juomaan pullosta. En tiedä oliko pienellä niin kauhee nälkä kun ekan kerran tarjosin pulloa, että sen takia suostu heti juomaan siitä, eikä tuntunu olevan väliä oliko pullossa korviketta vaiko eikö.

Saa nähä miten yli vuorokauden mittaset lennot menee. Eka hetki ku imettäminen oikeesti ois helpompaa. Käsimatkatavaroihin lähtee siis kaheksan tai yheksän vedellä täytettyä pulloa ja toivon ja rukoilen että kukaan ei ala mussuttaa nesteistä lentokentän turvatarkastuksessa. Koska kyseessä on vauvan ruoka, niin asian kai pitäis olla ihan ok, mutta luin jo kauhutarinoita että on jouduttu kantaa vedet pois. Täällä ei myydä valmiskorvikkeita, vaan joudun pelaamaan jauhekorvikkeen kanssa. No pullovettä jos ei muu auta ja vesihauteessa lämmittelee.

Lisäks pitäis suomesta löytää joku korvike joka sopii tolle neidille joka kärsii helposti ummetuksesta. (huomaatteko, taas näin äidiks tulon jälkeen koen sopivana kertoa teille vauvan vatsan toiminnasta) laitoin sähköpostia Nestlelle, että osaisko ne sanoa että vastaako niiden korvike X ausseissa myytävää korviketta Y joka on ominaisuuksiltaan xx. Mutta sain vaan tylyn vastauksen että eivät tiedä, käänny lääkärin puoleen. Ymmärrän etteivät tunne kaikkia eri laatuja mitä maailmalla myydään, mutta luulis että tietäis ees sen oman korvikkeen ominaisuuksia.

Jos päätetään laajentaa tätä meijän perhettä lisää, aion ehdottomasti yrittää imettämistä taas, saattaa jopa sujua paremmin kun ei oo päällä sitä mullistusta mikä elämässä tapahtuu kun ensimmäinen lapsi syntyy. Mutta mikäli vauvan paino putoaa taas liikaa eikä lähe nousemaan niin en aio käyttää päivä tolkulla siihen että itken omaa epäonnistumista vaan marssin suosiolla kauppaan hakemaan sen korvikepurkin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

52 Comments

  • Reply Petra sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 08:17

    Hyvin samanlaiset kokemukset, tyttöni on jo viisi mutta imetys ei mulla onnistunut. Ekat viikot meni aivan pöpperössa kun vain pumppasin epatoivoisesti maitoa eika elamassa ollut muuta kuin se imetysyritys sirkus, mun mies lopulta sanoi etta nyt riittaa. Kavin imetysongelmien takia pari kertaa laakarissakin, jossa asiaa yritettiin avittaa mutta ei siita mitaan tullut. Korvikkeeseen siirtymisen jalkeen kaikki oli onnellisia ja itsekin tajusin nauttia kaikesta muusta aitiyteen liittyvasta. Taalla kukaan ei niinkaan kiinnita huomiota siihen kuka juo korviketta tai kuka imettaa, enemmin siita sitten Suomessa kyseltiin. Me lennettiin Suomeen kun tyttö oli 2kk ja olin juuri siirtynyt korvikkeisiin, matka meni yllattavan hyvin vaikka meilla oli pitka odotus vaihtojen takia. Hyvaa matkaa ja rentoa aitiytta!

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 08:55

      Joo mä kävin kans jossain imetysklinikalla, mut eipä tuo auttanu 😕 Ja ah mikä helpotus tosiaan kun anto periks, pystyy nauttimaan äitiydestä ihan erilailla! 😊

  • Reply Ida sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 08:35

    Mä tiedän niin ton tunteen! Mä jaksoin tota lypsylehmää olemista 3kk, jonka jälkeen jo pelkkä pumpun ajattelu sai mut ahdistuneeksi. En voinu lähteä mihinkään kun ajattelin että kolmen tunnin välein pitää lypsää ni menee fiilis kaikesta. Oma maito ei riittänyt vaikka kuinka lypsin, ja sen lypsämisrumban lisäksi sekoteltiin korvikkeita, joka oli kuitenkin 85% ravinnonlähde meidän neidille. 3kk kohdalla tosiaan luovutin, ja päätin vaan imettää ja unohtaa pumppaamisen. Nyt Mä sit imetän milloin mieli tekee, ja lisänä menee sit korviketta. Melkein stressittömästi. En tiedä saako toi pirpana sieltä tissistä hirveästi mitään, mutta monesti tiskille rauhoittuu. Meillä Juuli täyttää tapaninpäivänä 6kk, ja uuden vuoden aijon aloittaa niin, että imetys jää varmaan kokonaan, tai melkein kokonaan pois. Sitten siirryn siihen täysin stressittömyyteen koko asian suhteen!

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 08:58

      Mä yritin tota et imetin sillon kun meillä oli aikaa rauhassa se tehä, mutta aika nopeesti neidin mielenkiinto lopahti siihen 🙄 yririn tarjota yks päivä rintaa kun oli tosi rauhaton mutta ipanalta tuli lähinnä sellanen wtf-reaktio.. 🙈

  • Reply Terhi sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:12

    Phoh.. mää väsyin 4 kk jälkeen pumppailemaan. Tosin alusta asti poika sai korvikemaitoa, koska multa vaan ei tullut tarpeeksi. Joka paikassa toitotettiin, että jos ees vähän saat omaa annettua niin hyvä. Kuitenkin jouduttiin erikoisvastikkeelle, koska maitoallergia iski. Kovin terve muksuhan tuo silti on :D
    Meillä oli (tosin lyhyemmillä) lennolla mukana litran pulloissa keitettyä vettä, ja kirjoitin pullon kylkeen Sterilized water for the baby. Sillä piti pärjätä Saksassa 4 pv nimittäin ja Ryanair + saksalaiset kenttävirkailijat oli supertarkkoja. Lähtiessä erehdyin keittämään termospulloon (suosittelen muuten tätä, koska helpompaa miksata kuuma ja kylmä keitetty vesi sopivaksi kuin alkaa vesihaudetta ettimään) kuumaa vettä matkaa varten ja siitäkös saksalainen kenttähenkilöstö villiintyi.. Vastasin n kertaa, että ei se ei säteile, se on KEITETTYÄ VETTÄ. Purkivat rattaatkin osiin ja joka purkista ja purnukasta otettiin näytteet.. Mutta mitään ei tarttenu kaataa pois, kun 7kk vanha poika päätti siinä, että hänellä on nälkä ja osoitti, että keuhkot on kunnossa :D

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:18

      4kk on kunnioitettava aika!
      Toivottavasti täälläkään ei vaadita kaatamaan vesiä pois! Tai puolessa välissä matkaa..
      Joo kummasti lapset kasvaa terveinä ja onnellisena ilman tissimaitoakin! 🙂🙂🙂

  • Reply Sirpa sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:18

    Mun poitsulla oli ns. kireä kieli eli vasta sairaalassa kun tokana päivänä lyhensivät raasun kielijänteen hän sai imettyä. Olin kuitenkin 9kk unettomuuden, 3pvan synnytyksen ja 2l verehukan takia ihan puhki ja maitoa ei varmaan siksi tullut. Muksu huus tietty kun hinaaja ja hoitajat toivat kerralla vaan 10ml korviketta jossain hiton ruiskussa. Sama homma jatkui kotona. Onneks ihana serkkuni, 4 muksun äiti, sanoi, et hae nyt hyvä ihminen Nannia ja tuttipullo. Ah, sitä autuutta. 😁Mulle imetys ei ollut mikään tavoite, eikä mua harmittanut, mut en tiedä miksi luulin, ettei noin pieni jotenkin ”saa” juoda pullosta. 😂 Meillä kyllä silti tissiteltiin rennolla meiningillä, se oli sellaista k7vaa läheisyyttä, ja kun n 2kk synnytyksestä oli mennyt maitoa alkoikin tulemaan. 🤔 Nyt korviketta menee vaan n. 300ml/pvä ja oon tietty ilonen, et imetys lähti käyntiin. Ärsyttää Suomen sairaaloiden ”tissi tissi tissi”-intoilu. Hyvin syö munkin vauva tissiä ja pulloa. Mä annan poitsulle jopa jo velliä ja soseita vaikka on vasta 3,5kk. Oon ihan huono äiti siis!! Korvike on täysin hyvä juttu älä siitä ressaa! Musta jos imetys ei suju ja lapsi ja äiti molemmat ”kärsii” ei sen takia kannata muuten ihanaa arkea pilata. 😊 Meillä juodaan eniten suomalaista Tuutia ja joissain kaupoissa on musta tota kuvan Nannia kyllä. 🙂Lidlissä ja cittarissa oon kai nähnyt. Apteekeista saa myös herkkämasuisen korvikkeita. 😊 Meillä ei tosin enää ole mitää masuvaivoja, eiköhän ne neidilläkin pian lopu! 😍

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:23

      Vau mahtavaa!! Huippua että alko tulemaan, ehkä kun stressi häviää vähitellen niin kroppaki alkaa toimimaan 😊
      Täytyy ajaa Prisman kautta kotiin ku tullaan suomeen niin selvii sit tämäkin :) Mä ajattelin et annan neidin maistaa bataattia jouluna, vähän vajaan 4kk ikäsenä siis 🙂 jokainen tuntee oman lapsensa ja tietää koska on valmis maistelemaan soseita/velliä!
      vellejä en oo nähny ainakaan valmiina tetroina täällä, varmaan nekin jauheena siis..

      • Reply Sirpa sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:28

        Joo täällä on vellei valmiina. :)Riisivelli kuulemma paras massulle. Mä annoin soseetkin vaan suoraan niin, et purkissa on kaikkee mahdollista. 😁 ”kasviksia” ”paratiisisose” nois lukee, mut meillä on tosiaan niin hyvä vatsainen tuo vauva, niin uskalsin. :)

        • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:49

          Joo mä oon kans kuullu et riisi on hyvä! Mä oon ainaki viel toistaseks sitä mieltä et teen ite soseet aina ku vaa mahollista, saa nähä tuleeko toteutumaan 😂

          • May perjantai, joulukuu 9, 2016 at 16:00

            Hei Meri,

            Harmi ettei imetys sujunut, mutta korvikkeella ruokkiminen ei tee kenestäkään huonompaa äitiä.

            Kuitenkin varovasti suosittelisin miettimään kiinteiden aloittamista alle neljän kuukauden iässä…Nimittäin jos on muutenkin taipumusta ummetukseen, ei kiinteiden aloitus välttämättä auta asiaa, päinvastoin. Meidän vauvalle aloitettiin kiinteät vasta kuuden kuukauden iässä, ja jo ensimmäiset lusikalliset vetivät vatsan ihan jumiin eikä kakkaa kuulunut varmaan viikkoon…Yöuniinkaan ei kiinteiden aloitus vaikuttanut, vaan nykyisin puolitoistavuotias poitsu herää vieläkin 1-3 kertaa yössä vaikka kiinteää ruokaa menee kunnon annoksia. Velliähän ei Suomessa suositella enää ollenkaan.

            Toki korvikeruokituille lapsille suositellaan kiinteiden aloittamista aikaisemmin, mutta ensisijaisesti kannattaa seurata lapsen valmiuksia:
            ”Lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna, hallitsemaan päänsä liikkeitä, koordinoimaan silmiään ja tavoittelemaan ruokia kädellään. Lapsi kiinnostuu perheen ruokailuhetkistä ja seuraa katseellaan muiden syömistä. Kiinteille valmis vauva ei työnnä ruokaa pois suustaan kielellään.” Todella harvalla vauvalla nämä valmiudet täyttyvät edes silloin neljän kuukauden iässä.

    • Reply Sirpa sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:23

      Nii ja mä en ees yrittänyt hakee mitään imetysvinkkejä. 😂 Naapurin laktavistimamojenkin ilmeet oli niin parhaat kun tokaisin, et ”en mä jaksa mitää imetyspalstoja ja neuvojia, kunhan jotain syö niin hyvä!”

      Rennol meiningil vaan! Äitiys on rankkalaji muutenkin! 😊

      • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 09:23

        Ihanan rento asenne! Niin pitääkin! 😘

  • Reply aak sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 10:01

    Meikäläisen pääsi ainakin imetyksen vaikeus yllättämään ihan täysin vauvan synnyttyä. Neuvolassakin ohjaus oli tasoa tissi suuhun ja kyllä se siitä! Noh… Facebookin imetystukiryhmän vinkeillä olen päässyt eteenpäin ja nyt vauva on jo 7 kk ja imetys on jopa helppoa. Mutta se alku, morjes. Kolmen viikon täysimetyksen jälkeen luovutin, kun vauvan paino ei vain noussut 24h imetyksestä huolimatta ja meikä oli ihan stresseissä jatkuvasta imettämisestä. Siitä asti menty imetys+korvike-kombolla ja painokin lähti nousuun. Eikä vauvakaan huutanut nälkäänsä jatkuvalla syötöllä. Mutta siis pointti tässä sepostuksessa oli se, että ihan turha stressata muiden mielipiteistä. Sinä tunnet itsesi ja vauvasi parhaiten ja tärkeintä on molempien hyvinvointi eikä mikään vuoden imettäjä-titteli! Niin ja Valion Tuuti on ainakin meillä ollut ok.

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:34

      Joo se on kyl vaikeeta! Mul lesti löytää imuote ja kaikki neuvo pitää vauvaa erilailla ja vaan hankalaa! Mulla helpotti kunnon imetystyyny vaikkei sekään sit pelastanu tilannetta…

      Osittainimetys ei oo helppoa, hattua nostan että oot pystyny pitää kiinni siitä noin kauan! 🙂🙂

  • Reply Hennak sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 10:03

    I know the feeling! Meillä kesti imetystä tasan 1kk, jo heti sairaalassa piti antaa lisämaitoa kun ei vaan noussut ja kotiin ku päästiin niin se oli ihan hirveetä showta. Maitoo ei vaan yksinkertaisesti tullu tarpeeks ja kun kokeilin pumpata niin sain kerran 20ml toisesta rinnasta :D imuote oli hyvä alusta asti eikä imetys sattunut eikä nännit kärsinyt yhtään et siitä ei ollu kii mu sit vaan luovutin kun en jaksanu sitä et tyttö saa tissiä JA korviketta lisänä, enkä edes juuri kokeillut ”hakea apua”, valitsin toisen ja se oli korvike. Toi päätös oli elämäni paras ja en oo katunut sekuntiakaa! Eikä mua edes hävetä kertoa et en imetä, se ei vaan ollu meidän juttu eikä mul ikinä ollu sitä varten ees ns. Odotuksia. Onnistuu jos onnistuu ja nyt kävi näin. Ps. Meidän mummi ja ukki oli ainoita vähän skeptisiä ja jauho siitä kuinka äidinmaidosta saa suojaa tauteja vastaan. No, ens viikolla 1v täyttävä tyttö ja ei oo ollu kertaakaan kipee. Ei edes nauhassa :D et se siitä väitteestä. Jatka vaan samaan malliin hyvällä omatunolla! ❤

    • Reply Hennak sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 10:03

      Oho. Siis nuhassa.

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:37

      Mun ei annettu sairaalas antaa lisämaitoa vaik tyttö itki ja tissit oli auki ku toi en yritti niin kovasti imeä (ja väärällä otteella vielä..) joo meilläkään neiti ei ainakaan vielä oo ollu yhtään kipeenä vaikka siitä oltiin huolissaan, toivottavasti pysyykin terveenä :) ☺️

  • Reply Turvatarkastaja sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 10:08

    Kaivat vaan kaikki vesipullot ja muut nestemäiset turvatarkastukseen tullessa esille ja sanot turvatarkastajalle, että these are for the baby, niin ei pitäis olla ongelmaa. Saattavat tutkailla niitä eri tavalla kuin muita nesteitä, mutta siitä ei tarvii hermostua. :)

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:25

      Juu näin ajattelinkin tehdä! Kiitos tästä 😊😊

  • Reply MILLA sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 10:37

    Hei mä lopetin (osittais)imetyksen 2 viikon jälkeen, ei vaan homma toiminu ja ollu mun juttu. En jaksa sen enempää selitellä mut koko perheelle vaan toimi pulloruokinta paremmin. Mun mies on niin paljon eritavalla saanu olla mukana vauva-arjessa! Älä pode syyllisyyttä. Ja hei kandee liittyy fb:ssä Korvikemutsit ryhmään. Siel saa jutellaan korvikkeista voit saada jelppii tohon asiaan. Sun vauvalle suosittelisin Suomessa Arlan valmiskorviketta, ummetukseen taipuvaiselle vauvalle bueno :)

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:26

      Joo mä liityin ja kyselinki jo noista suomalaisista merkeistä! Kiva kun on ryhmä jossa ei tuomita yhtään ❤️

      • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:27

        Arlan on se luomukorvike? Sitä ajattelin kokeilla Nannin lisäks 😊

  • Reply DoubleTrouble sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 11:43

    Pakko avautua tästä (tuntemattomien) ihmisten uteliaisuudesta imetyksen suhteen! Itselläni on kaksoset ja 3kk asti mentiin osittaisimetyksellä, mutta nyt viimeisen kuukauden ajan pelkällä pullolla. Miten ihmisiä voi kiinnostaa toisen, tuntemattoman ihmisen imetysasiat, saati olla pokkaa kysyä asiasta?! Itselläni kun ei kiinnosta pätkääkään, miten muut asiansa hoitavat. Itsekin olen tyytynyt toteamaan vain, että juu kyllä, riittää maito.
    Huh helpotti. :D

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 23:40

      Mul ei kans tulis mieleenkään kysyä et imettääkö joku jos nään söpön vauvan jossain. Mutta juu, pieni valkonen valhe tuskin haittaa tässä tilanteessa 😜

  • Reply Heidi sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 13:38

    Minä en söisi itse, saatikka antaisi lapselle mitään Nestlén tuotetta. Maailman epäeettisin ruokafirma, etenkin mitä tulee maidonkorvikkeisiin :(
    En toki kiellä sinua sitä tekemästä jos se teillä toimii, mutta kannattaa ottaa selvää mitä kaikkea kyseinen firma tekee.

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 23:37

      Oon kyllä tietonen Nestlen toiminnasta. 😕 Taas yks perjaate mistä joutu luopumaan kun se on kaikista korvikkeista ainut joka tuolle meidän pienelle sopii. Pakko laittaa omat mielipiteet taka-alalle ja keskittyä lapsen hyvinvointiin

  • Reply Hhh sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 17:53

    Meillä kans vauva lopetti oma-aloitteisesti tissin syömisen just ennen kun lähdettiin ulkomaille. Vinkki: kuumaa vettä mukana termariin, siitä sit lantraa kylmän veden kaa sopivaa ja jauheet sekaan. Ei tarvii tien.päällä metsästää mikroa! Huomenna katotaan saako termarin koneeseen..

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 23:38

      Kerro sitten miten meni!

      • Reply Hhh maanantai, marraskuu 21, 2016 at 04:56

        Vietiin tyhjä termari securityn läpi ja pyydettiin porteilla loungesta kuumaa vettä sinne :) tietysti joka paikassa ei varmasti voi luottaa et se vesi on puhdasta mut tää on japani nii pitäis toimii!

        • Reply Meri maanantai, marraskuu 21, 2016 at 04:59

          Täytyy toivoa et täälläkin onnistuis noin helposti! 😊

  • Reply häkeltynyt sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 21:02

    Täällä viikon ikäisen vauvan kanssa olen kanssa stressaillut imetyksen ja korvikkeiden kanssa. Mulle tehtiin sektio ja ehkä just siitä syystä maito ei ole lähtenyt nousemaan. Sairaalassa jo jouduttiin antamaan lisämaitoa ja kotona ollaan menty nyt imetys- + korvikelinjalla. Tunsin aluksi itseni niin huonoksi äidiksi kun jouduttiin antamaan korviketta ja olin kauheen stressaantunut enkä osannut oikein edes nauttia tästä ihanasta lahjasta mitä annettiin mulle. Luin netistä kaikkia imetysjuttuja ja miten päästä korvikkeesta eroon mut ne stressaa vaan enemmän. Nyt sit päätin että nyt lopetan stressaamisen, tärkeintä on että vauva kasvaa ja voi hyvin. Mä olen hyvä äiti ja luotan mun äidin vaistooni, tiedän mikä on mun vauvalle parasta. Ennen olin kovasti täysimetyksen kannalla mut nyt ymmärrän, ettei se ookkaan niin yksinkertaista.

    • Reply Meri sunnuntai, marraskuu 20, 2016 at 23:43

      Onnea pienestä ❤️❤️
      Joo mulla tuli kaikista niistä imetystä tukevista jutuista entistä paskempi olo kun ei vaan onnistunu vaik kuinka yritti!

      Ja ainakin meillä vauva on huomattavasti tyytyväisempi kun korviketta saa (kun vihdoin löyty oikea merkki) joten ei se pahastakaan voi olla 😊

      • Reply häkeltynyt maanantai, marraskuu 21, 2016 at 08:53

        Kiitos <3 millaisia oireita teidän vauvalle tuli näistä "ei sopivista" -korvikkeista? Me kokeillaan nyt eri merkkejä ja etitään sopivaa. Titteli oli just kokeilussa mut pienellä meni vatsa sekaisin :( Nan taitaa olla meidän valinta.

        • Reply Meri maanantai, marraskuu 21, 2016 at 10:18

          Ihan järkyttävän hajusia pieruja ja itki tosi paljon. Yhestä ei kakannu viikkoon ja jonkun korvikleen pulautti heti ylös 😕 nyt onneks vihdoin löyty sopiva!

  • Reply HeidiS maanantai, marraskuu 21, 2016 at 10:27

    Voi mä niin tiedän tuon imetyksestä stressaamisen! Sain poikani sektiolla ja maito nousi vasta viidentenä päivänä synnytyksestä. Vaikka kuinka yritin ja yritin (öisin imetin yleensä 5 tuntia putkeen), niin pakko oli antaa korviketta lisäks. Ja heti oli tyytyväisempi vauva. Neuvolassa tuettiin, mutta fb:niin imetystukiryhmä oli kyllä ihan peestä. Se vain stressasi ja masensi lisää, kun tuli sellainen fiilis, että pitäisi yrittää vielä kovempaa vaikka melkein jo seisoi päällään… Mies käskikin lopulta erota koko ryhmästä ja ahdistus alkoi helpottaa. Myöhemmin tuli ilmi, että sairastamani kilpirauhasen vajaatoiminta ja pcos molemmat vaikuttavat maidon määrään. Mutta loppujen lopuksi osittaisimetys kesti 9 kuukautta ja poika lopetti tissillä käynnin ihan itse. Ja hyvin terve ja normaali reilu 1 v poika meillä on vaikka saikin 2/3 maidostaan pullosta :)
    Korvikkeista suosittelen erityisesti Arlan luomukorviketta ja toisena Valion Tuutin. Tuo öljytön luomukorvike sopi meille parhaiten, kun muissa korvikkeissa ollut kalaöljy aiheutti masuvaivoja. Mutta jokainen lapsi on kuitenkin yksilö, joten ei tuo välttämättä teille sovi. Suomessa onneksi valikoimaa riittää. Tsemppiä pulloiluun!

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:47

      sektion kanssa toi taitaa olla aika normaalia.. :( Mulla ei ollu viikonkaan jälkeen kunnolla noussu ja sen jälkeen kun luovutin imetyksen maito myös hävis varmaan viikossa. Missään vaiheessa ei tullu sellasta tunnetta et nyt on pakko tyhjentää.

      Mulle jäi sama fiili sen ryhmän kanssa vaikka tosi moni sitä oli kehunu!

      Osittainimetys on älyttömän vaikeeta ja ihan mieletöntä että jaksoit noin kauan!

      Ja joo, se arla tuntuu jo pelkästään ajatuksena hyvältä korvikkeelta, saa nähä sopiiko se tolle meijän pipanalle!

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:47

      sektion kanssa toi taitaa olla aika normaalia.. :( Mulla ei ollu viikonkaan jälkeen kunnolla noussu ja sen jälkeen kun luovutin imetyksen maito myös hävis varmaan viikossa. Missään vaiheessa ei tullu sellasta tunnetta et nyt on pakko tyhjentää.

      Mulle jäi sama fiili sen ryhmän kanssa vaikka tosi moni sitä oli kehunu!

      Osittainimetys on älyttömän vaikeeta ja ihan mieletöntä että jaksoit noin kauan!

      Ja joo, se arla tuntuu jo pelkästään ajatuksena hyvältä korvikkeelta, saa nähä sopiiko se tolle meijän pipanalle!

  • Reply Kaisu maanantai, marraskuu 21, 2016 at 14:57

    Tiedän tunteen! Meidän tytön paino lähti jo sairaalassa laskuun, jolloin hänelle annettiin lisäksi korvikemaitoa. Tyttöä syötettiin sitten pari kuukautta kolmen tunnin välein imetys, korvike/pumpattu maito ja pumppaus rytmillä. Yhteen syöttökertaan ja pumppaukseen meni helposti tunti. Itse stressasin tosi paljon imetyksestä ja korvikkeen annosta. Jossain vaiheessa päätin kuitenkin lopettaa asiasta murehtimisen ja ei mennytkään kauaa tuosta, kun luovuimme korvikkeesta ja lopetin pumppaamisen. Tyttö oli tuolloin noin 4kk ikäinen ja nyt hän on pian 10kk, imetän vieläkin ja osaan jo nauttia imetyksestä. Alku ei todellakaan ollut helppo! Mutta kuten minullekin tuolloin alussa sanottiin, ihan normaaleja lapsia niistä korvikkeensaajistakin kasvaa :)

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:35

      Ihanaa että teillä suju noin hyvin! <3 Mä en tiedä luovutinko liian nopeesti, mutta ehkä kokeilen taas uudestaan seuraavan kanssa..

  • Reply Heli tiistai, marraskuu 22, 2016 at 18:00

    Miksi et osta korviketta mukaan sieltä tai lähetä postitse vaikka dhl n kautta suomeen?

    • Reply Meri torstai, marraskuu 24, 2016 at 12:22

      Kuuden viikon korvikkeet ois noin 7kg lisäpainoa matkalaukkuun 😬 postittaminen tulee tosi kalliiks kun pitäis suomessa maksaa tullimaksut ja alvit yms, mutta se on plan B jos ei Suomesta löydy sopivaa 🙂

  • Reply Rose keskiviikko, marraskuu 23, 2016 at 11:24

    Mä oon ihan ihmeissäni näistä ’syyllisyyden’ tunteista, mitä ihmiset kokee jos käyttää korvikkeita tai pulloa. Itselle on ollut alusta asti selvää että luultavasti haluan käyttää pulloruokintaa ja tarvittaessa niitä korvikkeita, kun vauva syntyy. Se vaan on tuntunut paremmalta ajatukselta. Voi olla että saatan vähän imettää aluksi lisäks, mutta en tiedä. Itse en koe olevani sen vuoksi huonompi äiti, vaikka valitsisin pullon ja korvikkeet ihan ’itsekkäistä’ syistä enkä pakon sanelemana. Saati silloin jos ei olisi muuta vaihtoehtoa, niin minkäs sille voi. Minua ei ole imetetty koskaan, juurikin siksi että se ei ole onnistunut, joten en tiedä vaikuttaako tähän ’haluuni’ vapaaehtoisesti syöttää pullosta se sitten. Mutta mun mielestä ei oo toisten tehtävä miettiä ja arvostella muiden valintoja, ellei esim tapahdu selkeitä lapsen heitteillejättöä tms. Tälläisiin toivoisin enemmän läheisten ja tuntemattomien puuttumista. Kun huomataan että oikeesti kaikki ei ole hyvin lapsen perheessä, mutta pullot ja muut toissijaiset jutut unohtaisin, ja keskittyisin huolehtimaan vain oman lapsen hyvinvoinnista.

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:30

      Mä en ois koskaan uskonu että saan mitään omantunnon tuskia aiheesta! Varsinkin kun ennen raskautta olin sitä mieltä etten välttämättä halua imettää ollenkaan. En tiedä mikä siin on. Kai imetystä vaan hehkutetaan niin paljon että sitä tuntuu että jää jostain paitsi kun itelle se oli pelkästään epämieluisa ja stressaava kokemus…

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:31

      Mä en ois koskaan uskonu että saan mitään omantunnon tuskia aiheesta! Varsinkin kun ennen raskautta olin sitä mieltä etten välttämättä halua imettää ollenkaan. En tiedä mikä siin on. Kai imetystä vaan hehkutetaan niin paljon että sitä tuntuu että jää jostain paitsi kun itelle se oli pelkästään epämieluisa ja stressaava kokemus…

  • Reply Annukka torstai, marraskuu 24, 2016 at 12:18

    Oletko Meri Fb:n Imetyksen tuki -ryhmässä?

    • Reply Meri torstai, marraskuu 24, 2016 at 12:20

      Erosin kun koin sen ilmapiirin kaikkea muuta kun kannustavana. Mutta tosiaan lähipiiriin kuuluu tukiäiti jolta sain kyllä paljon neuvoja, mutta mun tapauksessa tais tulla fysiikka vastaan 😕

  • Reply Annukka perjantai, marraskuu 25, 2016 at 11:52

    Ikävä kuulla että koit sen ryhmän ilmapiirin huonoksi. Itse taas olen saanut sieltä paljon tukea imetykseen, ja nyt kolmatta lasta imetän jo 10. kuukautta. Haluatko kertoa tarkemmin miten mielestäsi ryhmän fiilis oli kaikkea muuta kuin kannustava?

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:28

      En itseasiassa tiedä. Voi olla et koska koko aihe oli mulle vaan niin arka että oon yliherkkä. Tuli vaan sellanen olo että kaikki neuvot oli kun olisivat pitäny idioottina ja kertoivat itsestään selvyyksiä ja juttuja joita on jo moneen kertaan kokeiltu. Mutta siis varmasti sieltä moni saa apua ja tukea ja ihanaa että se ryhmä on olemassa, mulle ei vaan sopinu :)

  • Reply E perjantai, marraskuu 25, 2016 at 19:31

    Mä imetin 11 kuukautta lastani, mut oon silti sitä mieltä että ruoka kuin ruoka, kunhan vauva on tyytyväinen ja kasvaa. En itsekään ymmärrä, mitä väliä on MUILLE sillä miten vauvan ruokkii, kunhan ruokkii.
    Ja tuosta sun epäonnistumisen tunteesta ja ”häpeästä” kaivaa korviketta esiin: se hälvenee todnäk nopeasti etenkin kun tulee kiinteitä ruokia mukaan menoon, puhumattakaan kun maitoruokinta loppuu. Vaikka imetin sen 11 kk, hyvä kun enää (2,5-vuotiaan äitinä) muistan että miten ruokin ja millä :D Tarkoitan tällä siis sitä, että kun vauva ei enää ole jatkuvasti syömässä maitoa, ei sitä tule enää itsekään ajateltua.

    Hyvä äiti on sellainen, joka huolehtii lapsen (ja omastaan!) hyvinvoinnista. Ja sä sanoit tekstissäsi avainsanat – ”minä oon huomattavasti onnellisempi ja niin on myös lapsi” :)

    • Reply Meri keskiviikko, marraskuu 30, 2016 at 11:26

      Joo eiköhän tästä eroon päästä ja suurimmaks osaks kaikki on vaan omassa päässä. En tiedä kiinnittääkö kukaan huomiota siihen mitä meijän ipana syö :)

  • Reply Saara torstai, joulukuu 1, 2016 at 05:45

    Hei, sun vauvas sai 6vk sun omaa maitoa ja se on jo mahtavaa! Kyllä korvikkeellakin kasvaa terveitä ja hienosti kehittyviä lapsia <3 Oot tehny uskomattoman raskaan työn pumpatessas ja imettäessä, kun muutenkin vauva-arki alussa on raskasta kaikkine uusine juttuineen.

    Mulla on kohta 10kk ikäinen tyttö, jota imetän edelleen, nyt tää vasta alkaa olemaan "helppoa" ja suht nautittavaa jos niin imetyksestä voi sanoa, hiiteen puheet et imetys ois helppoa! Kyllä meinas varsinkin alussa lakki palaa tuhat kertaa päivässä, kun ährättiin rintakumin, sammaksen, huonon imuotteen ja aivan ylitsevuotavan maidontuotannon kanssa…
    Tuli mieleen et mulle synnärillä sanottiin et jos tuntuu ettei maito nouse, voidaan rintoihin suoraan suihkuttaa oksitosiinisuihketta joka auttaa maidonnousua, pidä mielessä jos joskus tulee nro 2, ja kysy onko siellä mahdollista kokeilla semmosta,eihän siitä ainakaan haittaa ole, ja rauhottaa sun mieltä kun kaikkea on kokeiltu :)

    Ja se vielä, oon nähny Suomessa samanlaisessa purkissa tuota korviketta (jos kännyn näytöltä yöllä 3:lta tihrustan oikein) ja muistelen opiskeluaikoinani lukeneeni et korvikkeet on samanlaisia sisällöltään joka maassa. Ja täällä tota on vielä valmiina tetroissa! Helpottaa kulkemista huomattavasti.

  • Leave a Reply

    Previous Post Next Post