paksuna ja pihalla

Vieraassa maassa raskaana olo on vähän ikävää, koska ei oo oikein mitään hajua mitä pitäis tehdä. En mä tiedä oisinko Suomessakaan ollu yhtään sen rauhallisempi. Soitin melko hysteerisenä mun läheiselle lääkäriasemalle sen jälkeen kun raskaustesti näytti kahta viivaa, eikä poikaystävä osannu tyydyttävästi kertoa mulle koko Australian neuvolasysteemin rakennetta, että ”mitä mä nyt teen, MITÄ MÄ TEEEEEN?! EN MÄ TIEDÄ MISTÄÄN MITÄÄN KUN OON SUOMESTA JA SIELÄ MENEE ASIAT IHAN ERILAILLA JA MITÄ MÄ OIKEIN TEEN. AUTA MUA, APUA!” Mulla on täällä kyllä useampi kaveri joilla on lapsia ja mulla oli tarkotus kysyä joskus siiderin ääressä (suomalainen tarvii rohkasua) että mihin mun pitäis oikein mennä jos oisin raskaana, omalle lääkärille vai sairaalaan, mutta kun tää pikkunen päätti ilahduttaa meitä niin pian niin en sitten kerinny. Niinpä mun lähilääkäriaseman vastaanottotäti joutu kuuntelemaan mun paniikkikohtauksen.

Mikäli joskus joudutte vastaavaan tilanteeseen niin vastaus on, että meette sinne omalle lääkäriasemalle.

12741976_10153782065451999_6243779215656531239_n

Koska mun kaverit on kysyny tästä paljon, niin siltä varalta että sattuu kiiinnostamaan jotakuta niin tässä vähän taustaa tähän systeemiin täällä.

Täällä lääkäriasemat joko on sellasia jotka Medicare (vrt Kela) korvaa kokonaan tai sellasia joissa joutuu osan maksamaan ite. Kaikki suomalaiset (paitsi ne jotka on täällä opiskelijaviisumilla) on tohon Medicareen oikeutettuja, Ausseilla ja Suomella on tästä joku sopimus. Meijän lähin ilmanen lääkäriasema on ihan kamala paikka joten soitin suosiolla tuohon meijän lähimpään yksityiseen lääkäritaloon jonka lääkärit vaikuttaa siltä että niitä kiinnostaa ees vähän niiden työ.

Ausseissa voi valita synnyttääkö julkisella vai yksityisellä puolella. Julkinen on ilmasta ja yksityisellä touhu maksaa useamman tonnin. Mä valitsin julkisen puolen, ihan sillä perusteella, että kolme mun kaveria on saanu vauvan siinä sairaalassa viimesen parin vuoden aikana ja kaikki on ollu tyytyväisiä. Mä en tiedä miten tähän vaikuttaa kaupungin tai sairaalaan suuruus. Luin kauhutarinoita siitä, että julkisella kotiin potkitaan kaks tuntia synnytyksen jälkeen ja jos sattuu synnyttää vierailuaikojen ulkopuolella niin puolisolla ei oo mitään asiaa mukaan. Näin ei kuitenkaan kuulema ole tuossa meijän lähisairaalassa, joten ei tarvi istua jalat ristissä ja tuijottaa kelloa, että joko sopii synnyttää.

Nään kuitenkin mun omaa lääkäriä koko raskauden ajan. Valitsin ns. Shared Caren, jollon mun yksityinen lääkäriasema ja paikallinen sairaala jakaa hoidon ja raskauden seurannan. Nään neljän viikon välein siis lähi-lääkärissä kätilöä ja munWales-lääkäriä käy ovella kääntymässä ja kysymässä mitä kuuluu jonka jälkeen se puhuu Peen kanssa vähän aikaa kalastuksesta tai jostain muusta mielekkäästä ja häipyy.  Näin mulla on sama kätilö koko odotusajan ja mun lääkärikin oppii tuntemaan mut ja mä opin ehkä ymmärtämään paremmin Walesin aksenttia.  Kuuden viikon välein heittämässä femmat sairaalassa joka on lähinnä vaan toistoa sille mitä sielä lääkäriasemalla on just käsitelty. Parempi liikaa kun liian vähän ja on aina yhtä ihanaa kuulla pienen sydänäänet. (tai parilla viime kerralla sydänäänet noin sekunnin ja sen jälkeen potku, kun vissiin tyyppi ei oikein tykkää dopplerista (onko tälle joku suomenkielinen sana)

Maksoin omasta pussista ekan lääkärikäynnin (yksityinen lekuri täällä on ehkä 30€/ käynti) verikokeet korvas Medicare ja kaikki ne kerrat kun oon käyny tällä kätilö-lääkäri yhdistelmällä on ollu ilmasia, samaten sairaalakäynnit ei maksa mitään. Mulle kirjotettiin lähete sen suurempia kyselemättä varhaisultraan ekalla käynnillä jossa kävin viikolla kaheksan ja sitten nelisen viikkoa myöhemmin 12-viikon NT ultra. Ensimmäinen oli euroissa medicarekorvauksen jälkeen ehkä 40€ ja NT verikokeineen yhteensä ehkä 150€.  Varasin just ajan 20 viikon ultraan ja se on joku 50€.  Näistä vissiin kaks ois mahollista saada paikoissa joissa se ois kokonaan ilmasta, mutta tykkään mun ultrapaikasta (täällä on kaikkeen erikseen omat paikat) joten oon käyny kaikki käynnit sielä. Lisäks sielä on valinnanvaraa ajoissa niin Pee on päässy mukaan.

img_4539.jpg

17 viikkoa, näytin siltä että olisin tullu kotiin kahen viikon ryyppyputkelta. Vatsa turvonnu, tukka liiskana ja mustat silmän aluset. Tää on vähän ikävä vaihe, kun näyttää siltä että on lihonnu, ei siltä että toimii ihmishautomona. Sitä hehkua odotellessa.

Ehkä just siks että olin vähän pihalla kaikesta kerroin tosi aikasessa vaiheessa mun parhaalle kaverille täällä ja se on saanu kestää mun typeriä kysymyksiä.  Lisäks löysin Facebook-ryhmän elokuun aussimammoille ja siel on 250 mammaa jotka on aina auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Oon hämmentyny että ryhmä jossa on 250 hormonihirmua on muutakin kun tappelua ja ilkeilyä, mitä keskutelupalstoilla esiintyy turhan usein. Lisäks on jotenkin helpottavaa kun joku kysyy, että onko samana päivänä nautitut twix-patuka ja suklaamousse liikaa kofeiinia ja onko raskaus nyt vaarassa. Ei oo yksin pihalla. Toinen syy miks koen nää oikeet ihmiset niin tärkeeks on se, että Google on ihan saatanasta varsinkin alkuraskaudesta.

Mä tein sen virheen etten kieltäny Googlea iteltäni heti alkuun. Jos sulla ei jälkikasvua vielä ole, ja tarkotus on hankkia, niin usko mua. Älä missään nimessä käy googlettamassa mitään raskausoireita. Toki keskenmenon riski on aina olemassa, mutta kun niitä keskusteluita luki muutaman tunnin niin olin ihan itku kurkussa, että miten tässä maailmassa on yhtään vauvaa, kun eihän tällä raskaudella ole mitään toivoa jatkua. Diagnosoin itelleni jokaisen mahollisen asian ja itkin koko automatkan ekaan ultraan. Varhaisultran jälkeen pystyin hengittää ees vähän, kiersin vaan kaikki keskustelupalstat kaukaa ja hoin itelleni, että jos jotain menee pieleen niin sitten sille ei voi mitään. Surullista ja kamalaa kyllä, mutta niille asioille ei vaan sitten voi mitään.

Mitä tahansa voi toki käydä, mutta ehkä siks on hyvä että ravaan jatkuvasti sielä lääkärissä kuuntelemassa tyypin sydänääniä. En oo tuntenu vielä mitään liikkeitä, mulla on kuulema istukka edessä niitä pehmentämässä, mutta toivottavasti nekin alkaa nyt lähiviikkoina tuntemaan (tai opin erottumaan eksyneet pierut ja vauvan liikkeet) niin sit tietää vielä paremmin missä mennään. Ja yritän edelleen pysyä poissa googlesta ”en ole tuntenut vauvan liikkeitä aikaan X” kysymysten kanssa.

NT-ultrassa tyyppi yritti tehä mm volttia ja sen jälkeen nukahti (tai löi päänsä ja menetti tajuntansa kuten isänsä tuossa muutama vuosi sitten) joten ehkä ihan hyvä jos mulla istukka torjuu ees vähän näitä liikkeitä. Voin vaan kuvitella paljon sattuu joku kunnon potku kylkiluiden väliin.

Ärsyttävää puhua tyypistä. Poikaystävä Me päätettiin että pidetään sukupuoli yllätyksenä ja vauvan työnimi on Bruce Willis. Kauheen pitkä sana kirjottaa, puheessa se tulee jo automaattisesti. Nimi tuli siitä, että Pee ilmotti että lapsen nimeks tulee Bruce Willis, Michael Jordan, Stone Cold tai Michael Jackson. Ajattelin että jos annan sen kutsua pientä Bruceks yheksän kuukautta, niin ehkä pääsen vähemmällä neuvottelulla sitten sen kanssa, että voidaanko lapsi nimetä vapaapainijan mukaan. Mulla on ollu kauhee ongelma nimissä. Haluisin jonkun suomalaisen nimen tai vaihtoehtosesti nimen joka taipuu helposti suomalaiseen suuhun. Esim Isla on mun mielestä tosi nätti nimi. Niinkun suomalaisittain sanottuna, mutta täällä se lausutaan ”Ayla” eli kuulostaa lähinnä Ailalta, mikä taas muuttaa koko nimen. Mulla on puhelimessa kasa nimiappseja puhelimessa, mutta kaipaisin nimikirjaa. Missä ois vaan listana suomalaisia nimiä ja voitais sit yhessä lukea niitä ääneen.

download

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

34 Comments

  • Reply Henu sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 10:21

    Miten ausseissa menee esim äitiysloma ja lapsilisät? Onnea odotukseen ja kaikkea hyvää teille! :)

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 12:47

      Suomeen verrattuna tääl on aika surkee tilanne. Mä en oo ihan hirveesti tutustunu aiheeseen, koska en oo oikeutettu mammalomaan. Ausseihin ku muuttaa ni on pari vuotta karenssia ennenku pystyy saamaan mitään korvauksia/etuuksia valtiolta.

      Lisäks pitää vissiin olla siinä vaiheessa ku vauva syntyy ni olla työskennelly samalle työnantajalle vuos, että on oikeutettu maksettuun 18 vkon äitiyslomaan (n. 400€/ vko ennen veroja) eli aika moni on duunissa johonki viikolle 38. lisäks alle vuoden työsuhteissa ei duunipaikalla oo velvollisuutta säilyttää sun työpaikkaa. Kesälomat yms säästetään ja pidetään äiyiysloman jatkoks, ettei heti pidä palata töihin. Osa lapsista menee siis hoitoon alle puol vuotiaina jos perheellä ei oo varaa elää vaan toisen tuloilla. :(

      Matalatuloset voi hakea jotain lapsilisän tapasta, muille ei kaiketi irtoa oikein mitään. Verohelpotuksia vissiin saadaan, eli heinäkuussa 2017 saattaa poikaystävä saada isommat veronpalautukset koska perheessä on lapsi ja vaan yhet tulot. Toivottavasti en ollu iha kauheen väärässä :D

      Mä teen töitä nii kauan ku jaksan, mut koska mulla ei oo työpaikkaa mihin palata kuitenkaan, ni en ota siitä stressiä.

  • Reply S sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 10:42

    Hyvältä kuulostaa sielläkin tuo raskauden seuraus ja onneksi ei tarvitse ihan kipeäksi itseään maksaa. Ootko miettinyt dobblerin hommausta kotiin? Mulla on istukka myös edessä mikä vaimentaa liikkeitä. Vielä viikolla 27+5 on välillä vähän hiljaisempia päiviä jolloin dobleri on ollut korvaamaton rauhoittelija. Meidän baby tulee joinakin päivinä käytännössä vatsan läpi ja toisina päivinä on niin lomalla etten tunne juuri ollenkaan liikkeitä. Ja silloin suurin virhe on avata google ja kaksplus palstat. I know! :D Paniikki asioissa suosin tästä lähtien neuvolaan tai äitiyspolin päivystykseen soittoa, sen jälkeen kun käytännössä hyperventiloin luettuani keskustelupalstaa kun vauva oli ollut hiljainen.

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 13:03

      Oon itseasiassa! Mietin dopplerin ostamista ihan alkuun, mut sit ajattelin et aiheutan vaa paniikin itelleni jos en heti löydä vauvaa tai et vaihtoehtosesti jäisin ihan koukkuun siihen ja olisin koko ajan ettimässä vauvaa.. Toi ei välttämättä oo kuitenkaan pöllömpi idea jos liikkeet tosiaan ei tunnu viel noin pitkälläkään kunnolla. Tääl voi sairaalasta mun mielestä lainata/vuokrata dopplerin, pitää kysyä ens käynnillä!

      • Reply S maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 14:22

        Joo, siis sain sen dopplerin mun kaverilta ja olisinkohan jo viikolla 14 yrittänyt ekaa kertaa kuunnella sydänääniä, niitä löytämättä.. Jotenkin osasin silti ottaa iisisti (ihme kyllä), vaikka kyllä siinä vähän huoli tuli takaraivoon kun ei äänet löytynyt. Pari kertaa kokeilin etsiä ääniä siinä onnistumatta, suutuin ja hylkäsin dopplerin moneksi viikoksi. Oikeastaan viikon 20 tietämillä otin sen uudelleen käyttöön ja nykyään äänet löytää helposti :) Mutta joo, ymmärrän kyllä täysin miksi jotkut eivät suosittele doppleria kotiin!

        • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 23:34

          Mä oisin ollu suoraan ensiavussa huutamassa ja itkemässä jos en ois löytäny sitä heti :D Ihan sama vaikka kätilölläki kestää edelleen vähän aikaa ennenku löytää ipanan, ku se on ilmeisen nopea liikkeissään. Mut tosiaan nyt se ois ehkä jo helpompi löytää, niin täytyy harkita !

  • Reply Katie sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 11:15

    Hahaa! Ollaan kyl niin samassa veneessä. Onneksi mun mies tiesi samantien kertoa mulle heti et varataan aika mun omalle yleislääkärille ennenkuin aloitin googlettamisen tai soittamaan paniikkipuheluita..;-)

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 13:00

      Joo ton vastaus oli ” no varmaan tooyn lääkäriin” mä en vaan ollu varma et sinetöikö yksityiselle lääkärille meno jotenki sen että pitää myös sit hoitaa koko homma yksityisellä… Näin jälkeenpäin asia on toki iha järkeenkäyvä, en vaan pystyny ajattelee kauheen selvästi sillon 😂

  • Reply Enni sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 12:05

    Voi että musta on kiva ku oot taas alkanu kirjottaa! :) ja hei, onnea odotukseen! :) en oikeen koskaan saa aikaseks kommentoida, vaikka halua ois. En tiiä mikä siinä oikein mättää.. Mutta joka tapauksessa, ihana lukee sun kuulumisia, toivottavasti jaksat aina välillä itestäs ilmotella :) nythän onki jo tullukki kivalla vauhdilla postauksia, ei haittaa vaikka samaan malliin jatkaisit ;) mutta siis, tsemppiä raskausaikaan ja innolla odotan uusia postauksia ja kuvia kasvavasta mahasta 😊

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 12:56

      Tiedän tunteen, se on välillä ylivoimasen vaikeeta, varsinki jos lukee kännykällä postauksia!

      Postauksia ja kuvia tulee varmasti :)

  • Reply Eeva sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 12:32

    Oon lukenu siun blogia jo- no kauan! Ja oon vähintäänkin hämmentävän innoissani siun raskaudesta😀 mahtavaa kun saan suosikkiblogistani lukee nyt vauvajuttuja- ootan siis myös esikoistani ( la heinäk lopulla) .Miulla kans istukka eessä ja liikeitä tunnen päivittäin mut isämies ei oo niitä vielä tuntenu(nyt rv 21). Ootko muuten keksinyt mitä kysymykseen ”kuinka oot voinu raskausaikana” kuuluu vastata? Rehellisesti(=onhan tää nyt ajoittain ollu iha perseestä) vai jotenkin valehdella ja kaunistella( = on tosi ihanaa ja seesteistä ollu)…..

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 12:55

      Oi onnea! Musta tuntuu että kaikilla on la heinäkuussa! Onko outoa olla kateellinen? :D

      Joo musta on niin helpottavaa ku nyt voi vastata jo et menee paremmin.. Sillo joskus pahimman aamupahoinvoinnin aikana oli vaikeeta keksii mitään positiivista sanootavaa 🙄

  • Reply Nik-ki sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 13:11

    Ihanaa ja onnea teille 💜 juuri mietin mitähän sinulle kuuluu:) kiva että kirjoittelet kuulumisia 😊

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 05:34

      juu tällasta vähän erilaista kuuluu tällä kertaa :)

  • Reply Nede sunnuntai, maaliskuu 20, 2016 at 19:21

    Ihanaa että olet taas jatkanut kirjoittamista! Ja superisti onnea tulevasta perheenlisäyksestä :) Mäkin innostuin tästä uutisesta että huusin miehelle toiseen huoneeseen ”arvaa mitä…?!” ajattelin tietty jatkaa tätä että ”Meri odottaa nyt vauvaa!” Mutta tajusin sit että mieheni TUSKIN osaa pitää tätä tietoa kovin suuressa arvossa kun ei koskaan ole nähnytkään blogiasi ja muutenkin, kai sitä kuuluis innostua vain tuntemiensa ihmisten vauvauutisista :D No kuitenkin, tervetuloa takaisin, sun juttuja on kyllä ainakin tällä puolen ruutua odotettu kovasti! :)

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 05:33

      kiitos kiitos, yritän pitää tahdin yllä! :)

  • Reply Ann-Marie maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 03:17

    Voi ma niiiiin ymmarran ton ”raskaana toisessa maassa stressin” , asutaan miehen kanssa espanjassa viela kaks viikkoa ennen suomeen menoa, ja kaks ekaa ultraa plus neuvola kaynnit onkin tapahtunut kutakuinkin;
    mies tulkkaamassa joten kuten englanniksi kun kolme ihmista puhuu hanelle yhta aikaa kertoen laakarikielella etta kaikki on ihan fine.
    Talla hetkella viikkoja on 17plus3 ja rv ultraan paasen suomeen.
    Etta aika paljon on joutunu googlaamaan kylla seka elokuun mammat ja vauva 2016 ryhmat facessa on kylla auttanu kanssa. vaikkakaan en ymmarra puoltakaan silla ei oo ollu sita omaa neuvolan tatia kertomassa edes englanniks mika meininki ja mita pitas tietaa.
    Ainii,. sain ma yhen venyttely ohjeen. :D

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 05:33

      apua voin vaan kuvitella extrastressin jos ei ymmärrä kieltä! Mä oon oppinu niin paljon uutta lääkärienglantia viime kuukausien aikana ettei oo tosikaan! Joo faceryhmä on täälläkin ollu iha korvaamaton, mietin itseasiassa et oisin liittyny suomen vastaaviin, mut sit en uskaltanu :D Googlesta oon yrittäny pysyä poissa, kun tuntuu et sielt löytyy vaan ne ääritapaukset!

      Mä en oo ku about viikon sua edellä, eli melkein due date buddyja ! :D

  • Reply Jenni maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 13:22

    Oho, olipas mukava yllätys täällä kun pitkästä aikaa tulin kattomaan ootko päivitelly! Paljon onnea teille ❤️
    Meille syntyi myös esikoinen 12.2.2016 :)

    Onko ausseissa alatiesynnytys ja sektio kummatkin ilmasia julkisella puolella?
    Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun kaikkialla ei ilmeisesti sektio oo ilmanen. Oma synnytys päätty kiireelliseen sektioon, vähän kyllä harmittaa 😩

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 23:38

      Onnea pienestä!

      Nyt saatan taas valehdella, mutta mun mielestä myös sektio on ilmanen. Hätäsektiot varsinkin! Yritä olla harmittelematta, pääasia että pikkunen on ulkona maailmassa! ♥

  • Reply Emilia maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 21:35

    Ihanaa Meri! Oon lukenu sun blogia jo 5 vuotta ja en oo koskaan saanut aikaiseksi kommentoida! Nyt oli kuitenkin pakko :) ihania uutisia, paljon onnea! :) täällä mennään vasta viikolla 6+jotain ja toista ootellaan. Aamupahoinvointi kestää koko hiton päivän ja tämä mama voisi vaan nukkua, mieluiten ympäri vuorokauden! Jään innolla odottelee uusia postauksia:)

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 23:27

      Tiedän tunteen!! Noi nukkumisfiilis tosin jatkuu edelleen.. Mulle lupailtiin että tokalla kolmanneksella saisin jonkun energiapuuskan, mutta oottelen viel sitä..

  • Reply N maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 22:50

    Onnea raskaudesta! 😍
    Ei tartte välttämättä julkaista tätä **

    • Reply Meri maanantai, maaliskuu 21, 2016 at 23:26

      Kiitos vinkistä! Mulla on jo kasa oppaita aiheesta ja oon itseasiassa varautunu jo ongelmiin, mutta pitää ettii toi ryhmä viel :D

  • Reply Jenna tiistai, maaliskuu 22, 2016 at 09:05

    Moikka Meri! Onnea vauvasta! Oon niiin happy teijän puolesta!! Ja tosiaan sori kun nyt poikkean aiheesta ja oot tästä joskus jo kirjotellutkin, mutta tosiaaan olisin halunnut tietää et kuinka paljon kustannuksia ja rahaa suunnilleen ekan vuoden working holiday viisumi vaatii? Oon ymmärtäny, että ilmeisesti seuraavaan viisumiin uppoaa jo enemmän rahaa. Ja tais goverment vaatia jonkun tietyn talletettavan summan rahaa mitä pitää olla mukana? Viime syksynä oli lyhempi stoppi Perthissä ja Sydneyssä, mutta nyt sitä pikkuhiljaa vois alkaa miettiä ”oikeesti” muuttoa sinne…. Kiitos paljon jos jaksat vastata.
    Xxx

    • Reply Meri perjantai, maaliskuu 25, 2016 at 00:22

      Muistaakseni ne periaatteesa vaatii että tilillä ois noin 3000 dollaria, mutta en oo koskaan kuullu yhestäkään suomalaisesta jolta mitään tiliotteita ois kysytty. Itse viisumi maksaa kai nykyään noin 300 euroa.

      Jos oot facebookissa, niin kannattaa liittyä Australian Suomalaiset ryhmään, siel on paljon WHlaisia, joilla on varmasti tuoreempaa tietoa kun mulla ja ihmiset auttaa aina tosi mielellään :)

  • Reply Artsi keskiviikko, maaliskuu 23, 2016 at 16:51

    Onnea! <3 Miten sun perhe suhtautuu siihen että sun lapsi elää toisella puolella palloa? Ootteko tulossa Suomeen käymään vai onko he tulossa sinne? varmasti raskasta kun "oma" tukiverkosto niin kaukana..

    • Reply Meri perjantai, maaliskuu 25, 2016 at 00:14

      On se niille varmasti vaikeeta, varsinkin kun tää on eka lapsenlapsi. Me ollaan tulossa ehdottomasti Suomeen heti ku rokotusten sun muun puolesta on ok lentää ja varmasti mun vanhemmatkin tulee tänne päin heti kun saavat sen työaikatauluihin sopimaan! :) Onneks on puhelimet, skypet jne niin nekin pääsee seuraamaan ja yhteydenpito on helppoa !

  • Reply sunny torstai, maaliskuu 24, 2016 at 12:03

    Oon lukenut sun blogia kauan, ja usein jäänyt fiilis et käyttäytyisit ikäistäsi nuoremmin (ei aina siis huono asia), ja olet ehkä vähän hukassa elämäsi kanssa. Nyt jäi tosi ”seesteinen” ja aikuistunut olo susta tän tekstin jälkeen, ja tuli oikesti onnellinen olo sun puolesta vaikkei tunneta :D Tulen varmaan olemaan tismalleen samanlainen stressailija raskauden suhteen sitten kun oma aika koittaa, joten sun tulevat tekstit tulevat tarpeeseen!
    Tosi paljon tsemppiä raskauteen ja perhe-elämään ausseissa! :)

    • Reply Meri perjantai, maaliskuu 25, 2016 at 00:12

      Balilla varsinkin hengas niin paljon itteään nuorempien kanssa, niin oli helppo unohtaa oma ikänsä ja käyttäytyä sen mukaan, että sillon ehkä olikin suunta välillä hukassa. :) Nyt viimesen reilun vuoden aikana kaikki on vaan loksahtanu kohalleen ja nyt ollaan siirrytty haahuilusta asuntosäästämiseen ja pinnasänkyjen valkkaamiseen. Niin se elämä kuljettaa ja kasvattaa :)

      Kiitos paljon! :)

  • Reply Riikka perjantai, maaliskuu 25, 2016 at 23:05

    Ihania uutisia Meri, hirmuisesti onnea ja tsemppiä loppu odotukseen! :) Mä innoissaan odotan ekan veljenlapsen syntymää elokuussa, on ihan mieletöntä seurata tota odotusaikaa läheltä – linkkasin tottakai sun tekstin veljen avovaimolle myös ;) Kaikkea hyvää teille, tosi kiva kuulla kuulumisia taas!

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2016 at 08:07

      Kiitos :) Mä en malta odottaa että mun sisko tai veljet alkaa lisääntymään, oon varmaan ihan yhtä innoissani niistä kun tästä omastani!

  • Reply Elina sunnuntai, maaliskuu 27, 2016 at 10:01

    Palasin blogiisi nyt pitkän tauon jälkeen ja ihana nähdä, että olet taas alkanut kirjoittelemaan! :) Ja ihanat uutiset!! Paljon onnea koko perheelle! :)
    Ihanaa, että joku muukin haluaa pitää lapsen sukupuolen yllätyksenä, meille miehen kanssa tulossa loppukesästä ihan kaksin kappalein yllätykset ;) Ihanaa odotusta sinulle! :) <3

    • Reply Meri keskiviikko, maaliskuu 30, 2016 at 08:03

      uu tuplaylläri! Mä halusin eka selvittää, mutta nyt oon jo sitä mieltä että parempi ku ei tiedä.. Nyt voi vaan aavistella, saa sit nähä meneekö ihan metsään :D

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post