Monthly Archives

huhtikuu 2014

Sunnuntai.

Ooh sunnuntai! Mulla on ollu äärettömän kiireinen päivä. Sain Peeltä äärettömän vaativan tehtävän ostaa uus jääkaappi ennenkun se tulee takas. Vaikka siihen että se on taas täällä on about kuukaus, niin ajattelin että oon kerrankin tehokas enkä jätä sitä ihan viime hetkeen. Sen jälkeen kun eilen Saran kanssa tuijoteltiin hetki jos toinenkin Carrefourissa jääkaappeja onnistuin valitsemaan mieleiseni. Oisin halunnu vaaleenpunasen, mutta luulen että sitä ei ois kauheesti arvostettu. Kodinkone shoppailu on ihan kauheeta (tosin löysin monta söpöä vaaleenpunasta riisinkeitintä) enkä ajatellu harrastaa sitä enää ikinä.

Jouduin käyttämään muutaman hetken että sain myyjän vakuutettua etten missään nimessä halua kuljettaa jääkaappia kotiin skootterin selässä vaan oon valmis maksamaan kotiinkuljetuksesta ihan ilomielin. Odotin melkein kauhulla loppulaskua, kun siitä oli niin jouduttu vääntämään että oon todellakin valmis maksamaan vähän ylimäärästä. 3 euroa. OK. Kotiinkuljetus seuraavana aamuna kaheksalta. Heräsin siis sunnuntaiaamuna viis vaille kaheksan valmiina ottamaan mun uuden jääkaapin vastaan. Kuus tuntia myöhemmin odotin edelleen. Mä en tiedä mitä kuvittelin kun suomessa ei mee yleensä ihan putkeen lähettien kanssa niin miks täällä sit menis. No mut nyt on uus kaappi paikallaan ja kävin jo kaupasta hakemassa vähän juustoa ja suklaata sen täytteeks.

Päätettiin mun kaverin kans myös et meijän on pakko alottaa urheilu. Jozien poikaystävä tekee samanlaista duunia kun omani, eli ollaan täällä aina kaivosleskinä. No onneks meil on toisemme niin voidaan tehä kaikkee fiksuu niinkun maata sohvalla ja lakkaa kynsiä ja kattoa geordie shorea kolme tuntia putkeen. Sovittiin että käydään eka lenkillä vähän aikaa ettei lihakset mee ihan shokkiin ja sit aletaan treenaamaan yhen tutun PT:n kanssa. Meijän tuleva PT on joku vanha vapaaottelija joka on yhtä pitkä kun levee ja puhuu englantia tosi vahvalla saksalaisaksentilla niin, että kuulostaa vielä vähän pelottavammalta. Niistä tulee hyviä treenejä. Varsinkin kun oon muutaman lenkin jälkeen jo ihan riekaleina ja lonkat ja penikat on ihan superkipeet. Nooo tietää tehneensä.

Meil on tänään onneks vapaailta urheilusta. Voisin siis raahautua syömään jotain, jatkaa mun ostoslistaa mitä pitää muistaa ostaa ausseista (mennään parin viikon päästä) ja käydä hakemassa jonkun leffan iltasaduks. Erehdyin eilen illalla kattomaan pari jaksoa Walking Deadia putkeen ja heräsin yöllä siihen et oli pakko käydä laittamassa ulko-ovi lukkoon ennenku zombiet hyökkää.

Ja hei vinkkivinkki :

tjejbrev_v17_sondag_fi

karhunpoika sairastaa

Oon taas kipee. Voi perkele ihan totta. Tästä blogista on tulossa kovaa vauhtia mun sairauspäiväkirja. Kaveri tuli tänne torstaina. Ajattelin et hitto, lähetään pyörii yöelämään kun en oo nenääni sielä hetkeen taas näyttäny. Join yhen drinkin ja sen jälkeen oli niin paha olo, että meitsi karkas nykyään aika tuttuun tapaan ennen kymmentä nukkumaan. Perjantaina pakotin itteni ylös sängystä, käytiin aamupalalla jossa sain kolme haarukallista munakasta pakotettua kurkusta alas. Sen jälkeen olin niin ähky että ei oo hetkeen ollu niin huonoa oloa. Kävin heittää passin toimistolle jossa hoidetaan mun viisuminpidennys ja kävin ruokakaupassa. Sen jälkeen olin niin puhki ja niin pahoinvoiva että oli pakko tulla kotiin. Olin olin hereillä yhteensä neljä tuntia ja nukuin koko loppupäivän.

lauantaina heräsin siihen että mahaan sattu ihan perkeleesti. Joskus kolmen aikaan alko ihan kauhee tärinä minkä ajattelin johtuvan alhasesta verensokerista, koska en ollu vuorokauteen saanu kurkusta alas muuta kun vettä. Ryömin alakertaan, ostin pari spriteä ja kiipesin takas ylös. Siinä vaiheessa kun saavutin oman, kolmannen kerroksen, olin niin poikki että olin varma että sydän lähtee rinnasta. Kahen tunnin päiväunet. Eilinen meni aika samoissa kantamoissa. Poikkeuksena että pakotin itteni syömään vähän jugurttia. Aika huonolla menestyksellä.

Ajatus ruoasta oksettaa edelleen. Ainut asia mitä himoitsen on puolukat ja Balin puolukkakanta on.. no olematon. Äskön kirjassa jossa luen puhuttiin omenoista ja ne ei ajatuksena okseta, eli täytynee huomenna metsästää omenoita (krhm soittaa Carlokselle että jos se vois mitenkään käydä hakemassa mulle kilon omenoita) Oon toki kotilääkäröiny itteäni ja google on kertonu mulle monta erilaista ameebaa, syöpää ja bakteeria ja vauvaa jotka mahollisesti mun vatsasta tällähetkellä asustaa. Ite oon ihan vaan stressin kannalla.

Hermo menee.

Mid-Season Sale!

Nellyn väliale on täällä taas ja jotta voisin tuplata tähän tässä kuussa koko vuoden mainospostaukset, niin täältä pesee omia suosikkejani tän kevään alesta!

Mulle tää on sinänsä ihmeellinen ale, koska periaatteessa kaikki on uutta. Tänne kun ei kauheesti mitään uskalla tilailla vaikka mieli tekiskin. Varsinkin Ebayta on ihan karmee ikävä! :D

NELLY01 | 02 | 03 | 04
NELLY2

05 | 06 | 07 | 08

NELLY3

09 | 10 | 11 | 12

NELLY113 | 14 | 15 | 16
NELLY4

17 | 18 | 19 | 20NELLY5

21 | 22 | 23 | 24NELLY6

25 | 26 |27 | 28 

Yritin kurkkia itelleni mekkoa pikkusiskon ylppäreihin, mutta täytyy eka käydä ehkä kurkkaamassa täkäläisten outlettien tarjonta ennenkun lähtee lotolla tilailemaan mitään mikä ei sit ehkä sovikkaan… :( Hiton suomeenlähtö kun on vielä sitten kuitenkin niin kaukana…

 

 

Monday, Monday, sometimes it just turns out that way

Hiiohei! Suunnitelmat muuttuu taas niin kovaa vauhtia etten pysy itekkään enää perässä. Kevyttä päättämättömyyttä ilmassa. Mun piti lähtee tänään alunperin käymään Thaikuissa, mut sit en lähtenykkään, sen sijaan löysin halvan menopaluun Helsinkiin, joten harkitsen tässä vakavasti pientä lomaa äitin luona ens kuussa. (ja ehkä paria päivää töissä jos mut huolitaan sinne) Haluisin varata liput heti paikalla, mutta ehkä oon nyt kiltti ja ootan siihen että poikkis pääsee töistä reilun viikon kuluttua ja yritän aivopestä sen siihen että loma stadissa ois ihan hirrrveen kiva juttu. Jos en saa, niin sit meen keskenäni. Pikkusiskon ylppäreitä en halua jättää väliin ja muutaman suomityttöjen päivittäiset snap chatit ruisleivästä on tehny tehtävänsä :D Enivei, luulen että pieni reissu kotiin tekee hyvää ja tarviin taukoa Kutasta enemmän kun kipeesti.

Muuten täällä on aika samaa vanhaa. Sitä normaalia pörräämistä ympäriinsä. Mun ihanat työt Emma ja Oona lähti kotiin viime viikolla. Tytöt on pitäny mut suunnilleen järjissäni viimoset neljä kuukautta ja on vähä outoa kun nyt ne ei enää ookkaan täällä. Meinaan alkaa itkee kun kävelen ulkona ja tyttöjen perään kysellään. Matkustamisen varjopuolia, tapaa niin paljon ihmisiä jotka asuu kuka missäkin, että aina on vähän ikävä jotakuta. Toisaalta mulla tällä viikolla tulossa yks kaveri ja sen jälkeen saan koko kesäks ihanan Marin tänne.

Kuta Beach alkaa pikkuhiljaa puhdistua mikä on luksusta, kun ei tarvi enää lähteä minnekkään pitkälle että pääsee rannalle. Veden kunto kun vaihtelee täällä vuodenajan mukaan. Käytiin Lauran kanssa nukkumassa just eilen oikein mukavan useamman tunnin torkut rannalla ja välillä pomppimassa aalloissa. Ja sit pysty kävelee kotiin! Mieletöntä.

Elämän pieniä iloja. Mulla on ollu vähän hidas aamu. Oon ollu lähössä aamupalalle viimoset neljä tuntia, mutta en oo edelleenkään päässy poistumaan metriä pidemmälle ulko-ovesta (vein roskat) mun piti viettää super hc-rantapäivä, mutta ehkä siirrän sen huomiselle. Kyl tää on vaan niin rankkaa :D Oon melkein innoissani lähössä suomeen nyt ja takas arkeen hetkeks, täällä kun nää ponnistelut on mitä on. Sit viel kehtaan valittaa miten vaikee elämä mulla on.