Monthly Archives

helmikuu 2014

Kannatti herätä!!

Heräsin tänään puol seiskalta koska olin niin täpinöissäni.  Oon yrittäny lukee kirjaa mutta en pysty keskittyy ees Harry Potteriin kolmea minuuttia kauempaa kerralla. Suunnittelin et  kävisin herättää Hilden, norjalaisen tytön johon tutustuin muutama viikko sitten, mutta luulen että se heittäis mua jollain kovalla jos meen nyt koputtelee oven taakse. Joku pojista ois varmaan vielä eilsen jäljiltä hereillä, ainakin niistä viesteistä päätellen joita olin saanu viideltä aamulla, mutta en ehkä jaksa katella sitä menoa just nyt.

Syy tähän mun malttamattomuuteen on se, että Henna, mun bfffff tulee tänne tänään ja oon vaan niiiin innoissani ja onnellinen että nähään taas. Vaikka viestit kulkee vaivattomasti ja skype toimii niin silti on parasta nähä toista. Haluisin jo mennä odottamaan lentokentälle ja tuijottaa saapuvien lentojen listaa ettei kone vaan oo sekuntiakaan myöhässä. Alan niin varmasti parkumaan siinä sekunnilla kun Hennan nään. ♥

Toisaalta mua aina jännittää kun tänne tulee mulle rakkaita ihmisiä. Koska mulle Bali on niin rakas ja toinen koti ja täällä nää ihmiset (kaikista niiden outouksista ja välillä vielä oudommista jutuista huolimatta) vielä tärkeempiä, niin ajatus siitä että joku ei viihtyiskään täällä on kamala. Sillon ku porukat tuli niin olin eniten paniikissa, että raahataanko mut niskaperse otteella lentokentäälle ja laitetaan ekaan koneeseen, joka vie mut pois täältä, mutta ne onneks oli täällä kun kalat vedessä ja multa kysellään edelleen että missä mun vanhemmat on (JOO KIVA NÄHÄ SUAKIN!) Eli toivottavasti Hennakin täällä viihtyy. Vaikka nyt ajattelinkin että voitais lähtee ottaa hc-brunat loppuviikoks jonnekki eteläosaan ja jumiudutaan kuta vortexiin vasta ens viikolla.

Mun on pakko alkaa pitää kameraa mukana, tää kuvien määrä on ollu säälittävä. Kuvailen sit vaikka omia varpaitani. Tai noita kissoja jotka asuu mun terassilla. Tai maailman söpöintä koiraa joka kuuluu tän paikan omistajaperheelle.

_DSC0060

maanantai

Huomenta!

postaus sisältää mainoslinkkejä

Tää on näköjään viides postaus jonka nimeän maanantaiks. Oon todella omaperänen näiden kanssa.

Sain porukoilta vedenkeittimen ja muistin eilen vihdoin ostaa kahvia joten voin nauttia aamukahvit sängyssä samalla kun selaan hesarin läpi. Ah mitä luksusta. Pohdin että laittaisko elämän risaseks ja kävis ostaa bintang marketista ruisleipää (vaan reilu 5€ paketti :D) niin vois tuntee olonsa lähes kotosaks. OOn valittanu tästä ennenkin, mutta ekana reissatessa mulla ainakin tulee ekana ikävä ruokaa. Ja vaikka välillä tuntuu että täältä saa länkkäriruokaa helpommin ku paikallista, niin ei se silti oo yhtään sama. Ikävä ruoanlaittoa. (MULLA!) Ja Oltermannia. Ja rasvatonta maitoa.

Täällä asumisen hyvä puoli on se, että nettishoppailu on ihan täysin nollassa. Mun suosikkiharrastus on metsästää ebaysta millon mitäkin (aasilaisten kauneudenhoito tuotteet on mielenkiintosinta ikinä) ja muutenkin surffata nettikaupat säännöllisesti läpi. Nyt on kavereita tullu ja menny siihen tahtiin, että oon käyny kurkkimassa säännöllisesti Nellyn ja Henkkamaukan tarjontaa, lähinnä bikineiden osalta tosin. Niiden kulutus kun on täällä niin kova ja varsinki uima-altaiden klooripitosuudet syövyttää biksut puhki ennätysvauhtia. Koska tein itelleni sen lupauksen että muistan lukea sähköpostit säännölliseti enkä aina sillon kun saapuneiden kansiossa on 600 uutta viestiä. Ehkä just sen takia bongasin Nellyn (kyllä.) mainospostin jossa oliElise Ryanin mekkoja 20 pinnan alennuksella. Lisäks oon sitä mieltä että koskaan ei voi olla liian aikasessa mitä kevään valmistujaisiin ja niiden pukeutumiseen tulee.

Desktop2-001

a | b | c | dHiljattain päivitetty12

e | f | g | h

Tarjous on voimassa 26. pvään asti. Tuolla oli myös kasa värikkäitä ja kukikkaita mekkoja.  Mä pukeudun lähinnä shortseihin ja löysiin toppeihin, mutta välillä tulee ikävä sitä että sais tällättyä kunnolla ja iskee korkkarit jalkaan ja lähtee tyttöjen kanssa tanssii jalat kipeiks. Täällä kun se tanssiminen tapahtuu lähinnä paljain jaloin tai varvastossut jalassa (joka on yllättävän vaikeeta)

Lähen metsästää tyttöjä ja pakotan jonkun aamupalalle ja kävelylle lähimpään leffateatteriin kattomaan että  mikä on päivän leffa jos menis illalla syömään poppareita ja torkkumaan ja kattomaan sivusilmällä jonkun leffan. En edelleenkään uskalla mennä altaalle tai meriveteen kun musta tuntu että pelkkä auringossa kävely riittää muuttamaan noi haavat ihan kirkkaanpunasiks. Toivoin salaa sadepäivää kun sovittiin poikien kanssa että mennään keilaa heti ku sellanen iskee. Oltiin porukalla keilaa sillon kun porukat oli viel täällä ja otin niin pahasti turpaan joka kierroksella että oon päättäny että alan harjottelee niin että oon ens kerralla ihan pro.

210214

ääh mun jalka on ihan paskana. Oon piileskelly koko päivän sisällä (aamupalaa ja lounasta lukuunottamatta) ja yrittäny rasvailla mun koipea. Täytyy varmaan huomenna lähtee käymään lekurissa jos ei oo yhtään parempi, haavan alta ei varmaan koko lihaksen kuitenkaa kuuluis olla kipee. (enkä uskalla googlettaa. meinasin laittaa kuvan tänne, mutta joku ei oo ehkä viel ehtiny syömään aamupalaa enkä haluu pilata kenenkäään ruokahalua… (mmmm ruisleipää, juustoa ja kurkkua…mmm) ja pelkään et koht on koko jalka kuoliossa. Että terkkuja vaan sille saatanan ääliölle joka meinas törmätä meihin pyörällään niin että piti väistää. No kai pitäis olla onnellinen että se oli jalka joka otti osumaa eikä esim pää. Ois voinu sattua tosi pahasti. Oon maannu sängyssä, kattonu piirrettyjä ja lukenu varmaan viidettä kertaa No More Tomorrowsia (suosittelen lämpimästi, tosi hyvä kirja). Tytöt on onneks viihdyttäny mua, ni oo yksin tarvinu kärvistellä.

Turha kai mainita että aurinko on paistanu koko päivän siniseltä taivaalta ja tänään ois ollu enemmän kun täydellinen rantapäivä. Aion parantaa noi haavat kuitenki ennätysvauhtia että oon viimeistään ens viikolla taas beachilla. Haluun jonnekki ulos kutalta, joko Uluwatuun taas tai sit johonki lähisaarista. Haluisin käydä Nusa Lembonganilla ku en oo koskaan ollu. Pitää kattoo vähän millanen ilma on. Osa tytöistä lähtee huomen Gileille, mutta mä skippasin. Mielummin nökötän huoneessa ja katon muumeja kun kuolen tylsyyteen sielä.

Ääh multa katos sähköt. Tai vaihtoehtosesti palo sulake. Sytyn varmaan palamaan kohta ku ilmastointi ei toimi ja ulkona on varmaan 35 lämmintä. (ei saa valittaa) Porukka on lähössä kai kattoo lätkämatsia johonkin, joten mä saan hyvän syyn olla himassa tai sit lähtee poikien kanssa syömään johonkin (eli olla himassa, tilata mäkkisafkaa ja kattoa indonesialaisia saippuasarjoja) En edelleenkään keksi lajia josta pitäisin vähemmän kun lätkä. No onneks en oo Suomesss, suurinta osaa mun kavereista täällä ei vois vähempää kiinnostaa talviolympialaiset vaikk Pee olikin äärettömän haltioitunu hiihdosta ja oli tosi innoissaan kun kerroin että jokainen suomalainen on varmaan joskus koulussa isketty metsään sukset jalassa ja pakotettu hiihtämään. Lupasin että jos mennään talvella Suomeen niin vien sen hiihtämään (työnnän ladulle ja pysyn ite sisällä.)

Ehkä hylkään mun sairasvuoteen hetkeks ja nilkutan kysymään naapurilta että onko senkin koti pimeenä ja lähen sen jälkeen kattomaan vaikka auringonlaskua etten kokonaan homehdu.

images

Viikko mikälienee

Taas on poika saateltu töihin Saatoin sen tohon hotellin portille ja sanoin siinä moikat jonka jälkeen ainaki viis ihmistä on kysyny että saatoinko Peen lentokentälle asti… Ei tullu ees mieleen ja nyt koen pientä morkkista.

Viikkoon on mahtunu paljon. mm. Peen esittely mun vanhemmille jota jännitin ihan sikana missä Pee taas oli ihan chillisti että älä oo urpo, tuut nyt mun mukaan sanoo moi tai sit meen yksin. Mun esittely Peen mutsille skypen välityksellä joka meni erinomaisesti siihen saakka kunnes sen äiti ilmotti mulle että haluu lapsenlapsia oikein pian. Ööö. Mulla meni jauhot vähän suuhun.

Ystävänpäivä oli oikein romanttinen. Kärsin jostain kevyestä vatsapöpöstä joten halailin pönttöä koko illan ja yön. Sain kuitenki ruusun ja oikein söpön lahjan. Ja kylmää vettä sen jälkeen. Ja eilen sain myöhästyneeks lahjaks sit kana satayta kiedottuna pekoniin. (mun kaks ultimate suosikkiruokaa) Se oli pyytäny erikseen että ne tekee Stakzissa mulle oman erikoisannoksen. Oli aika mielenkiintosta. Vähän niinku voitelis pekonia nutellalla ja laittais kanan päälle.

Lisäks oon onnistunu viikon aikana törmäämään seinään mopolla niin että mulla on toinen pohje ihan ruhjeilla (eniten vituttaa pieleen menny rusketus ja se etten voi ottaa jalkahierontaa hetkeen koska toi on vähän hellä) ja kuolemista rakkauteen kaverin vauvaa kohtaan jota käytiin kattomassa kun pikkuherra oli reilu vuorokauden ikänen. Pojat on oli koko päivän jotenki tosi chillisti siitä et Flex:in vaimo sai lapsen ja heitti jotain läppää siitä miten tuore isä facebookkaa kuvia vaipoista, mutta siinä samassa ku Flexiltä tuli viesti et haluutteko tulla kattomaan pikkusta niin pojat oli jo puolessa välissä matkaa sairaalaan ja syöksy vastaanottotiskille et ”MISSÄ FLEX ON, SEN VAIMO SAI VAUVAN.” Kukaan ei muistanu vaimon nimeä ja sairaala taitaa olla yks Balin isoimpia. Löyty kuitenki.

Ah ja virallistettiin meijän suhde facebookissa. Nyt tän on pakko olla vakavaa. Tää saattaa myös olla Peen varotoimi sille, että sen jälkeen kun se oli tykänny Emman Tinderistä jokaisesta mahollisesta miehestä jota Tinder ehdotti, Emma latas mun puhelimeen Tinderin ja teki saman. Sen jälkeen kun olin saanu viidessä tunnissa noin sata matchia ja toi yks alko pohtii et koska meneekään taas töihin. Kummasti teki mieli tehä tästä astetta virallisempaa.

(saan vauvan kuulema parin vuoden kuluttua kun kysyin eilen että eikö voitais pitää Flexin vauvaa)

(viime breikin jälkeen tolta yheltä jäi yks hammasharja mun huoneeseen. Nyt mulla on sen kaikki vaatteet mytyssä matkalaukussa, eli pääsen pesemään sen kaikki haisevat sukat)

(oon tehny sen viimeistään huomiseen mennessä)

(oon pohtinu että meen seuraaviin uinnin MM-kisoihin Tindereöimään)