Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa.

Huomenta! Oon ihan pihalla kaikesta ku en saanu nukuttua yhtään, kauhee kriisi elämän kanssa (taas vaihteeks) ja pyörin puol yötä sängyssä ja mietin et mitä oikein elämälläni tekisin.

_DSC0682

Tavallaan on sellanen olo et on kivaa Suomessa, kasa frendejä ja rakkaita lähellä, suomalainen ruoka ja tietty suomenkieli (ja toimiva nettiyhteys) . Toisaalta kauhee into päästä reissuun ja maailmalle taas (Eli Indoihin / Ausseihin) ja yhen brittikaverin kanssa ollaan puhuttu et pitäis lähteä ja tehä oikeesti jotain järkevää (muutakin kun surffaa ja hengaa baareissa) Mut ääh en sit tiiä. Ajattelin et alan ettii duunia ja jos löydän jonkun kivan uuden työn niin sit mul ei oo hätää olla täällä, jotain vaihtelua kuitenkin pakko saada elämään.

_DSC0709-001

Tää kesä on ollu ihan huippu vaikka säästötili huutakiin tyhjyyttään kun oon ollu niin laiska duunien kanssa, mutta se ei oo justiinsa, ollu sen arvosta. Tavallaan toivon et se kiva duuni löytyis, sais jotain siteitä taas Suomeenkin, toisaalta sellanen go before it’s too late kriisi puskee päälle. Tai kun tavallaan on viel mahollisuus mennä niin mitä jahkailen? ÄÄÄÄÄH miksei joku vaan vois kertoa mulle mitä mun pitää tehä tai näyttää ihan nopeesti että missä oon 5 vuoden kuluttua niin sais vinkkiä et mitä hittoa tässä nyt tekis.

_DSC0703

Voisin lähtee lenkille, Töölönlahti-Tokoinlahti-Töölönlahti kierrokset ja tunti kikkeliteknotulitusta kuulokkeista ehkä auttaa tähän ahdistukseen.

Voisko joku olla mun life coach?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

60 Comments

  • Reply L keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 10:16

    Tunnen ahdistukses!! Ja 40v työkaveri sano viime viikolla olevansa kateellinen kaksikymppisten elämästä. Kun saa elää huoletonta ja stressitöntä elämää….välillä tunnen olevani kyllä vahvasti erimieltä :D ois mahtavaa kun joku vaan kertois mitä tehdä että kaikki ois hyvin ja onnellisesta.

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 12:12

      hah ja mä toivon melkein et oisin jo 40 koska luotan siihen että sillon on ees jotenkin järjestyksestä ajatukset…

      • Reply Neely torstai, elokuu 8, 2013 at 11:26

        No jaa… itse olen 40+ ja kyllä aina tulee niitä vaiheita, että ajatukset on sekaisin… ei se taida aina olla iästä kiinni :). Toki mulla nyt on lapset tehtynä, pitkäaikainen vakkari työ jne, mutta välillä en vieläkään esim. tunne itseäni ihan täysin aikuiseksi. Juu, huolestuttavaa, tiedän…
        Yhdestä asiasta olen kyllä äärettömän onnellinen, kipeän eron jälkeen olen vihdoin löytänyt ihmisen, jonka kanssa olen varauksettomasti onnellinen, joka tajuaa mikä ja kuka mä olen ilman, että mun tarvitsee selitellä ja puolustella ”vikojani”, traumojani yms mitä mun päässä nyt ikinä pyöriikään. Tähän ikään asti piti elää ennenkä se mun täydellinen vastakappale löytyi… eli toivoa kaikkeen ihanaan on aina, usko pois.

        Ehkä se sunkin prinssi odottelee jo jossain nurkan takana ;)! Eiköhän ne tulevaisuuden suunnitelmatkin selkiydy jossain vaiheessa, ehkä jopa ihan itsestäänkin…

        • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:45

          oi ihana kuulla :) kai se vastakappale tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin! :)

  • Reply Girafera keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 11:02

    Kuulostaa tutulta. Oon kans miettiny monesti, että mistä tai milloin löytyy se sisäinen rauha. Tässä alkaa kuitenkin ikää olla mittarissa vuosia poikineen. Ja mun menoja nyt on viimeret 9 vuotta likimain, rajottanu pikku(iso) tyttö. Mut sielu muuttuu vaan rauhattomammaks, kun ei o yhtään sellanen olo et jaksais keskittyä tähän ja mitä tässä on nyt. Nyt ku tyttö on alottanu koulunkin ja jo kerran vaihtanu koulua muuton takia, ni ei viittis hirveesti muuttaa, vaan koska ite haluaa ja ei jaksa olla paikallaan. Mutta ku tällä hetkellä ei o miestä eikä duunia mitkä sitois mihinkään, ni on vaan tosi lennokkaat kuvitelmat :D

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 12:11

      Mua pelottaa eniten että se ei löydy koskaan, et oon samanlainen haihattelija viel kymmenen vuoden päästäkin :P

  • Reply S keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 11:17

    Musta on vaan ihanaa ku joku muuki samanikänen kriiseilee :D
    Mä päätin nyt vaan lopettaa stressailun, menin takas koulun penkille.
    Katotaan sit mihin tää vie, kyllä sääki vielä keksit sen oman jutun!

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 12:11

      joo koulu vois olla aika sitova juttu, mutta toisaalta mulla ei oo MITÄÄN hajua että mitä haluisin opiskella :d

  • Reply ilkee keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 12:52

    vai on se lapsi life coachia vailla ja haluisit et joku kertois mitä elämälläs tekisit????
    nooooh mulla ois pari juttuu mielessä,haluutko kuulla ;)

    ensinnäkin kannatan tuota kouluun menemistä, lukeminen kannattaa aina ja sit kun valmistut niin voitais pitää valmistujaisjuhlat. Sitten pääsisit johonkin oikeisiin töihin ja voitais pitää töihinpääsyjuhlat.
    Kun oisit oikeissa töissä ja vähän ninkuin asettunut aloilles niin saattais tulla semmonen mies joka sais sut kiinni ja taas ois tiedossa muutamat juhlat.
    Näin ois elämä yhtä juhlaa ja eikä tarttis ikävöidä meitä rakkaita,simppelii eikö????

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:17

      Kerrotko viel mihin kouluun sitä menis?

      • Reply ilkee keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 19:11

        talouskoulu – siellä oppii kokkaamaan ja siivoomaan,lopputulos kätevä emäntä
        kauppakoulu vaimikäseon – kaupanala on sun juttu,lopputulos kätevä/pätevä kauppias
        matkailuala – saisit palkkaa matkustamisesta
        terveysala – me sun rakkaat vanhemmat tullaan vanhoiks ja tarvitaan kätevää hoitajaa
        Tässä pari esimerkkiä perusteluineen valitse noista, mun suosikki on toi talouskoulu ;)

        • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:17

          Talouskoulu – mulla on sut
          kauppakoulu – ihan turhaa tällä työkokemuksella
          matkailuala – ja voisin päästä matkaoppaaks siihen ohjelmaan
          terveysala – Ei sielä Mariassa ollu yhtään komeeta lääkäriä

  • Reply Jennaa keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 12:55

    Mulla on kaverilla on alkanu ihan hirveet fiilikset muuttaa Ausseihi vuojeks tässä jossain vaiheessa, aikasintaan puolentoista vuoden päästä ku mun koulu loppuu. MITÄÄN ei vielä tiedetä mistään, ja ekaks pitäski päättää mihin siellä haluttas muuttaa. :D Oisko sulla noin jonkilaisen kokemuksen pohjalta sanoa mitään mikä paikka ois kiva? :) Tietenki jonneki missä on mahd. paljo niitä surffaajia, mut niitä taitaa nyt olla kaikkialla.. :DD

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:13

      Kyl niit surffareita on joka paikassa, että varmaan ihan työmahisten mukaan kannattaa valita se paikka :)

  • Reply Aba keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:37

    No voi elämä,lopeta ressaaminen ja tee mitä haluat,matkustele jos lompakko antaa kerran myöden/asu ulkomailla.Ja muutenkin ihmiset,lopettakaa se oman elämän/elämäntilanteen vertaaminen muihin!!Joku haluaa sitoa itsensä rääkyviin kersoihin,joku haluaa reppureissata ilman kummempia siteitä ja kaikki me tänne mahdutaan,annetaan jokaisen elää omanlaistaan elämää!!Oman elämänsä kun voi tehdä juuri sellaiseksi kuin haluaa =)
    Joten varaa jo se lentolippu,ja vain meno=)

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:42

      välillä on pakko stressata :D

  • Reply Jaana keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:40

    Oon lokakuussa 34vee ja lähdin toukokuussa Balille pääasiassa. Tuun kotiin tammikuussa. Koskaan ei oo liian vanha tekee elämässään jotain uutta ja kivaa! Hetkeäkään en oo katunut, pelottaa vaan jo kotiinpaluu!!

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:41

      Oi ihanaa kuulla <3 toivottavasti Bali on kohdellu sua hyvin :)

      • Reply Jaana keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 15:28

        On se.. oon mä jo neljättä kertaa. Aina se kohtelee hyvin! ;)

        • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:18

          oon niin kateellinen, kauhee ikävä Balille :)

          • tsirppu torstai, elokuu 8, 2013 at 21:34

            Mä olin jo 39 kun lähdin Balille. Yksin ja 9.kertaa. Yleensä viivyin parisen kuukautta. Ei se siis ikää kato, lompakko ja asennetta enemmänkin.

          • Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:35

            jee, mulla ei oo siis hätää viel :)

  • Reply Noora keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:49

    Kuule täällä ihan samanlainen tilanne, et ahdistaa ku ei tiiä mitä elämällään tekis :p nykyinen työpaikka tympii mut ei oo mielenkiintoa hakea uuttakaan. Koulunpenkille en just jaksa/halua. Ainoa juttu mikä nyt kiinnostaisi, on laittaa kämppä vuokralle ja karata ulkomaille. Australiaa oon miettinyt mut tuntuu niin hankalalta yksin lähtee tosta noin vaan. Ääh. Varmaan havahdun kohta et oon 40v ja mitään en oo saanu aikaseks..

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:20

      ei se loppujen lopuks oo hankalaa lähtee yksin, tai ausseissakin on niiiin paljon reissareita, että siel on monta muutakin ihan yhtä yksin kun säkin :)

  • Reply dumdumdum keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 13:58

    Ilmainen life coach: Googlen kuvahaku :D Sinne vaan hakusanoja kuten life advice, life quotes tai future aforism.

    Mulla on nyt joku ihme zen-vaihde, eikä tulevaisuutta ole tarvinnut kriiseillä. Se tulee päivä kerraallaan kuitenkin. Nyt on tällaista, joskus toisenlaista ja sitten kun pääsen kiertämään maailmaa, toivon, että siellä keksisin sen mikä musta tulee isona. Mutta no panic, asioilla on tapana järjestyä ja elämä kantaa kyllä. (Olen onnistuneesti valmentanut itseäni noilla kuvahaun tuloksilla :p)

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:19

      käytin tohon varmaan tunnin :D

  • Reply noona keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 14:16

    Mä sanoisin, että ei kannata liikaa murehtia, mutta pitää kuitenkin joku järki mukana duunin/opiskelujen myötä. Mäkin haihattelin ees taas (ja tulin Ausseihin asti haihattelemaan) kunnes sitten yhtäkkiä rauhotuin ja löysin oikean paikkani täältä down underista, mutta oli siinä opinnoillakin osansa kun löytyi sitten se työelämäkin täältä. Tsemiä ahdistukseen!

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:19

      kiitos, eiköhän tää tästä :)

  • Reply e keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 14:31

    Olen oppinut viimein, että kannattaa ELÄÄ sitä omaa elämää; opiskella jotain mistä nauttii (opiskellessa tapaat väistämättä uusia ihmisiä–> saat ystäviä ja teet uusia asioita), sitten mennä töihin alalle jota olet opiskellut, jotta nautit joka päivä myös työnteosta (heh, tämäkin voi olla oikeasti totta! Ja esim. hoitoalalla on töitä ja se ala on todella laajakirjoinen; vanhukset, lapset, hullut, juopot, sairaat, hammashuolto, röntgen, toimistotyöt jne.). Unohda miehet, koska tulet tapaamaan jonkun vasta silloin kun truly toteutat itseäsi ja elät itsellesi.. Siihen kuulluu myös matkustelu lomilla ja todella maailman näkeminen, eikä jumitus vain yhdessä lomakohteessa (taas kerran ne miehet).

    Ja parasta on se, että täyttä elämää voi elää perheellinenkin! Lasten kanssa on niin kiva matkustaa, koska se on täysin erilaista ja itsekin voi heittäytyä eri tavalla kuin aikuisseurassa. Ne ovat niin innoissaan, että se tarttuu itseenkin. Ennen luulin, että sitten kun on perhe, elämä on ohi, mutta mulle on todistettu toisin. Koin meinaan ihan parhaan lomaviikon (ei mitään rantalomailua vaan ehtaa HC- matkailua koko maa ristiin rastiin, kaikki tärkeät kohteet koluten) lapsiperheen seurassa viime kuussa :D. Eli ei se tosiaan ole mitään ’rääkyviin kersoihin itsensä sitomista’ (tietty ei näitä voi tietää ellei ole kokemusta aiheesta).

    Ja unohda ryypiskely – tee sillä aikaa jotain kehittävää kuten esim. kolua museoita, näyttelyitä, tee fillariretki Ahvenanmaalle, tutustu Suomen nähtävyyksiin, mee salille, harrasta jne jne. (Pakko sanoa vielä tähänkin, että eihän sitä tietty kokonaan kannata lopettaa, kyllä itsekin juuri tuolla äsken mainitsemallani perhelomalla vetäsin joka ilta viinipullon (+) naamaani ja taas aamulla tien päälle ;D).

    Apua mikä paasaus tästäkin tuli, mut kuulostat minulta kymmenen vuotta sitten, ja oon itse paljon onnellisempi nyt kun aloin noudattaa noita omia neuvojani ;D :D :).

  • Reply Anne keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 15:27

    Miks mulla on menny ohi toi yks tatska :D Ei pikkumyy. Onko siitä jossain postauksessa?

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:18

      ei oo ollu, balimuistoja :)

  • Reply Emilia keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 18:49

    joo hei tänne kans yks life coach, kiitoos :)

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:18

      jep :)

  • Reply Gemma keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 19:13

    Mulla on kanssa ongelmia. Mitä sitä tekis isona (nyt ikä kuitenkin lähempänä jo 30 kuin 20), missä sitä asuis, mitä mä haluisin tehä työkseni, haluisin matkustaa mutta en haluais jättää vakipaikkaa, vuorotteluvapaata en ihan vielä saa… :D Mutta joo, coachia kaipaisin mäkin!

    p.s. Susta & Annasta oli mainittu yhdessä uusimman Trendin artikkelissa :)

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:16

      Mikä maininta siin on ollu? En oo nähny ko lehteä :(

      • Reply Gemma keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:47

        2 aukeamaa X- ja Y-sukupolven eroista ja jopa pientä ylistystä Y-sukupolvelle. Lainaan lauseen (tai kaks): ”Sitä paitsi välillä voi olla muutaman kuukauden jossain siistissä vaatekaupassa, jottai voi hengailla taas muutaman kuukauden Balilla, kuten Mungolifen kaveribloggaaja Meri Too Fast For Love-blogista. Kenenkään mielestä se ei ole paheksuttavaa päämäärätöntä ajelehtimista, vaan elämää.”

        • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:50

          haha jaahas jaahas :D Kirjottajan mielestä se on vissiin just sitä päämärätöntä ajelehtimista :D

  • Reply Ginggong keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 20:53

    Mä haluan olla sun life coach! Menolippu Ausseihin Meri!! Se on sun paikka :))) miehet oottaa siellä :)

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 21:16

      haha, kiehtova ajatus kieltämättä, mutta en ehkä voi elää elämääni vaan sen perusteella missä on miehiä :D

  • Reply Inka keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 22:13

    Tossa on ihan mielenkiintonen video, en tiiä onko apua ahdistukseen (toivottavasti ei ainakaan pahasti pahenna), mutta ehkä saa ajattelemaan :D http://www.ted.com/talks/meg_jay_why_30_is_not_the_new_20.html?source=facebook#.Ue5NPs0qYA5.facebook

  • Reply enna keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 22:17

    Sanoisin, että hae kouluun. Ellet löydä siitä unelma-alaasi, saattaa sulle kuitenkin selvitä, mikä sitten voisi edes kiinnostaa tai vähintään, mikä ei oo sun juttusi (oletan siis, että sulla ei ole ammattia, ainakaan sellaiselta alalta jonka työtä haluaisit tehdä) ja sitä kautta tulevaisuus aueta.

    Jollei kouluun, niin mene ainakin säännölliseen työelämään, se tuo oikeasti rytmiä elämään ja arkeen. Ei oo yksinkertaisesti aikaa miettiä tuollaisia kun käy 5 päivänä viikossa töissä. ;D Oot kuitenkin aikuinen, etkä teini enää.

    Ja ettei kuulosta saarnaamiselta, tai että olisin muka itse jotenkin parempi, niin samoja ajatuksia mullakin on ollut. Olen nyt 28 ja vasta tänä vuonna hankin alaltani vakipaikan. Kaiken lisäksi tuon vakituisen työn saaminen pikkasen jopa ahdisti mua, suuren ilon lisäksi. Aiemmin oon ollut pätkätöissä ja aina välissä karannut maailmalle. Nimim. koko viime kevät Aasiassa.

    Niin, ja asioilla on tapana järjestyä. Ja jos kuitenkin varaat lipun Balille, niin kerranhan täällä vaan eletään. :) Bali on paratiisi, ja itsekin lähtisin sinne taas koska tahansa uudestaan.

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 22:29

      Joo siis tää kesä on ollu eka mitä oon suomessa ollu lukion jälkeen etten oo ollu duunissa sitä viittä päivää viikossa, kyllä mä ehin sillonkin kriiseilee, mut se kyl varmasti auttais siihen. Koulusta mulla ei oo mitään hajua et mitä se tekis, mutta kohtahan toi yhteishaku kai alkaa…

  • Reply juuliae keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 22:23

    VOI MERI.

    Miten mä niin samaistunkaan suhun tällä hetkellä. Asustelen ja työharkkaan tällä hetkellä Saksassa, syyskuun lopulla pitäisi palata Suomeen. Valmistun silloin ja sitten mietin, että mihinhän sitä lähtisi. Pienelle irtiottomatkalle Aasiaan ? Jenkkeihin Work&Travel -juttuihin ? Britteihin duuniin ? Italiaan kielikurssille ? KAIKKI ON AUKI. Ja sitten nää penteleet täältä firmasta menivät eilen tarjoamaan mulle jatkosopparia ja oon ihan auki ja hajalla ja repeemässä joka paikkaan enkä taas tiedä mistään mitään. Rupee sä mun coachiks, niin rupeen sun ? Oltais kaks todella hukassa olevaa ihmisrauniota sitten, mutta kokeilemisen arvosta !! (:

    • Reply Meri keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 22:27

      sun blogin nimi jo kiteyttää mun ajatukset, niin oltais kyl todella hyviä valmentajia :D Oltais molemmat jossain balilla juoksemassa surffipoikien perässä :D

      • Reply juuliae keskiviikko, elokuu 7, 2013 at 23:36

        no mut hei, olisko se nyt sit muka niin kauheeta ! rusketus, surffipojat ja ehkä pari hassua drinkkiä ja shottia sillon tällön (kröhöm..) – kyllä mä luulen et voisin siihen tottua..

        • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:47

          hmm.. ehkä siitä selviäis :D

  • Reply rosaa torstai, elokuu 8, 2013 at 00:01

    Älä nyt vaan lähde minnekkään Ausseihin tai mun vuodesta tulee yhtä helvettiä kun joutuu lukeen sun toilailuita, mutta ei itse pääse seikkaileen, kun on jumissa täällä! :D
    Ei vaan, siinä taas yks hyvä syy lähteä, jos mikään ei pidättele(ainakaan vielä!) niin now it’s time to fly!
    Ite oon jo ihan fiiliksissä, että kun ens kevät koittaa, niin ehkä vihdoin pääsis taas hetkeksi Ausseihin pyöriin! Mulla on niin toi Queensland viä näkemättä, että sinne vois kyllä hetkeks mennä pyöriin, ennen kun menee sit Melissä käymään! Vois itseasiassa olla jo ens kevät… :DD

    • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:47

      sitä odotellessa! :D

  • Reply Veera torstai, elokuu 8, 2013 at 09:56

    Voidaan lähtee yhdessä Balille ja coachata toisiamme! Tänne nimittäin tarvittais kans yks valmentaja…:-D

    • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:46

      haha, siel sitä life coachia ja samu sirkkaa vasta tarvittaankin :D

  • Reply J torstai, elokuu 8, 2013 at 10:00

    Mäkin ehdotan opiskelua, se nyt vaan kannattaa aina ja on kaikenlisäksi vielä (ainakin mun mielestä) ihan sairaan kivaa! Ootko miettiny, että ehkä sulle ei koskaan tuukaan mitään valaistumista siitä, että mikä on sun ”oma ala”? Ei kaikille tule, eikä kai tarviikaan tulla. Ja vaikka olis kuinka unelma-alallaan niin työ ottaa välillä päähän, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Että v-ttaa niitäkin aina välillä, jotka sillä unelma-alallaan ovat.

    Mutta tosiaan, jotain pitäis leivän eteen tehdä ja suurin osa ihmisistä vielä haluis sitä voitakin siihen päälle. Ja siihen taas auttaa kun on joku tutkinto. Sitäpaitsi voihan se oma juttu löytyä, kun vaan rohkeesti kokeilee. Tai niinku joku jo aiemmin sanoi, sitten ainakin tietäis mikä EI oo se oma juttu jos mönkään menee. Ei tää elämä oo niin vakavaa, etteikö vois opiskella vähän sitä sun tätä. Aina voi hakee uudestaan kouluun. Tai lopettaa kesken. Ei oo niin justiinsa :)

    Matkustaminen ja päämäärätön ajelehtiminen ( ;) ) on tosi jees ja suosittelen sitäkin kaikille jossain vaiheessa elämää jos sitä haluaa tehdä, mutta on se myös kuormittavaa pidemmän päälle – oothan säkin päätyny viettämään unettomia öitä tän asian takia. Eikä esim. opiskelu tai työ sulje pois matkustelua ja hauskanpitoa! Ehkä jopa on ihan eri fiilis mennä ja tehdä kun on jotain pysyvää ja vakaata elämässä. Kyllä ihmisellä pitää olla juuret jossakin :)

    Mä voin olla sun life coach, oisin varmaan tosi hyvä siinä…not. Voin nappaa sut joskus juoksulenkille mukaan ja terapioida sut siinä hikoilun lomassa. Käyks?

    t. psykologi, jolla elämän punainen lanka lievästi sanottuna hukassa

    • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:46

      terapiointi kuulostaa hyvältä :D

  • Reply Laura torstai, elokuu 8, 2013 at 12:10

    Ei helevetti, mulla on täysin sama ahdistus!!! Tänä syksynä 26v, oon kerran jo ollut vaihdossa Jenkeissä, ja sinne haluan takaisin ASAP :D Mikään 3viikon reissailu ei oo tähän mennessä sitä kuumetta lieventäny…

    Tässä pohdin, että maksaisko (lainaisko) itsensä kipeäksi (40 000e) neljän vuoden koulusta, koska kv-liiketalous + markkinointi mua kiinnostaa maailman eniten, se kyllä tuntuu mun alalta.. Koulu suomessa taas.. Noooh ei kiinnosta tippaakaan! Tällä hetkellä vakkariduunissa, mutta päivät menee haihatellessa jenkkien suuntaan

    -L

    • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:42

      joo musta tuntuu et missään puol elämää ku haihattelen koko ajan vaan johonkin muualle.. kai se vaan pitäis lähtee..

  • Reply Ninski torstai, elokuu 8, 2013 at 23:03

    Oothan kattonut Parittomat-sarjan?

    • Reply Meri maanantai, elokuu 12, 2013 at 10:34

      en oo.. enkä oo koskaan kuullu koko sarjasta :(

      • Reply Ninski maanantai, elokuu 12, 2013 at 20:14

        Se on tullut YLE:n joltain kanavalta ja näkyy kai edelleen Areenassa. Tuli vaan siitä mieleen se yks nainen, joka oli 37-vuotias ja edelleen aina lähti maailmalle muutamaksi kuukaudeksi :)

        • Reply Meri perjantai, elokuu 16, 2013 at 12:39

          aa täytyy kattoa :)

  • Reply sari tiistai, elokuu 13, 2013 at 20:27

    Ihania kuvia! :’)

    • Reply Meri perjantai, elokuu 16, 2013 at 12:39

      :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post