2012 osa 1

Okei huijaan jo heti otsikosta, mutta kuten myös parina viime vuotena oon jättäny joulukuun näistä pois ja käyny sen vasta seuraavana vuonna läpi. Niin myös tänä vuonna. Niinpä palataan Joulukuuhun 2011 ja Australian Gold Coastille. Jeesus mikä ikävä mulle onkaan sinne!

Joulukuun alotin pienellä lomaltapaluu masistelulla, marraskuun loppu tuli vietettyä Fijillä ja paluu arkeen ei sujunut taaskaan ihan niin helposti kun olis voinu toivoa. Johtuen lähinnä lähestyvästä lähdöstä ja paniikista jonka se aiheutti. Lähinnä sen suhteen että miten selviin tulevista jäähyväisistä.

Tai jos se vois tehä jotain tosi typerää, niin että lakkaisin tykkäämästä siitä? Ostais vaikka retkisandaalit ja alkais käyttää niitä sukkien kanssa ja kasvattais viikset ja hankkis I ♥ Gold Coast vyölaukun.

Tätä masennusta kuitenkin onneks helpotti mun aikanen joululahja lukijalta, rakkaudet jotka on edelleen lähes päivittäisessä käytössä.

Paniikista kuitenkin päästiin yli..

Muutaman viinilasin jälkeen myös ikävä A:ta kohtaan oli kasvanu niihin mittoihin, että käskin taksikuskia pysähtymään puolessa välissä matkaa kotiin ja menin A:n kainaloon nukkumaan. Sen ilme oli aika wtf kun kiipeen parvekkeelta sisään ilman, että olin ilmottanu mitään. Kehitin myös matkalla  kauheen ”mitä jos sillä on joku nainen siellä”-kriisin ja olin sunnitellu kauheen draamakuningtarkohtauksen ettei mitään järkee. Mulla oli pari niin hyvää lainia valmiina, että melkein harmittaa ettei sillä ollu ketään naispuolista kaveria ees kylässä sillon.

Ja ettei asiat vaan pääsis liian yksinkertasiks, edistyin vihdoin mun koko vuoden suuren rantaihastuksen Prinssi Harryn kanssa.

Harry moikkaa takas ja kysyy miten menee, sanoin et hyvin ja kysyin et miten meni surffi johon se sano et tosi hyvin jonka jälkeen se kuvaili varmaan minuutin aaltoja, olin suunnilleen nukahtamassa KUNNES se kysyy että onko toi tyyppi sun poikaystävä ja nyökkäilee siihen suuntaan missä A surffailee. olin varma, että kuulin väärin  ja oli pakko kysyä että MITÄ (unohdin kaikki ekskyysmiit ja pardonit ja vinkasin vaan WHAT) se toisti kysymyksen johon totesin vaan, että ei oo. Se sano ”good” ja  ”see ya babe” iski silmää ja lähti paikalta.

Kyselin teiltä kirjavinkkejä ja sain ihan mielettömän kasan niitä! (onneks löysin tän postauksen, pitää alkaa taas lukemaan!)

Ja törmäsin Harryyn aamulenkillä kun Herra oli menossa surffaamaan. Aamulenkki jatku siis aamu-uinnilla..

nousin vedestä ja lähin talsimaan takas kotiin (itku kurkussa, koska en ollu vielläkään kihloissa) ku Harry juoksee perään ja kysyy et onko mulla kiire ja haluunko lähtee sen kans aamukahville. Ja se on oikeesti tehny jonkun vedestä nousemisen maaillman ennätyksen koska se oli vaik kuinka kaukana rannasta ku mä vikan kerran tarkistin.

Näin vihdoin Foo Fightersin livenä!

Postattiin kuvaoksennuksia Fijistä ja Luettiin Mattyn kanssa mun blogia

Nokun oltiin tutkittu blogia tarpeeks ja ihmetelty jumpinia (joka oli kuulemma tosi cool, pisteet kasvuun!)  niin päästiin analysoimaan blogin nimeä.

HBH: no mutta miten sä tiedät miten nopea rakkaus oikeestaan on?
M: no en tiedä
HBH: eli mitä jos se saavuttaakin sua tai joskus kiinni niin sit sun pitää muuttaa nimeä ja sun tatuointia. esim muotoon rakkaus sai mut kiinni, mut oon silti aika nopea.
HBH: tai oon tosi nopea, mut rakkaus sai mut kiinni kerran tai kaks
M: nääh, ei mun kohdalla
HBH: ei tossa nimessä silti oo järkeä. Voitko muuttaa sen? ja sun tatuoinnin  myös. 

Jooooo. Täytyy pyytää että blogin banneria muutetaan isommaks, että mun blogin koko nimi mahtuu siihen.

Elettiin sitä normaalia Australian arkea jota ei osannu todellakaan eikä missään nimessä arvostaa tarpeeks sillon

Sunnuntai kulu aika iisisti, C kutsu meijät aamupalalle sen luo ja oli oikein rattosaa kun neljä puolialastonta (pojat oli ehtiny jo aamusurffille) ja komeeta poikaa kokkas aamupalaa samalla kun ite makoili sohvalla.

Ja koska ette varmaan ollu ihan tarpeeks sekasin viel kaikista miehistä joita mun elämässä pyöri, niin A:n kanssa oli vähän vaikeeta.

Yritän yleensä välttää kaikkia tollasia tilaisuuksia, koska en kestä ”te ootte kyllä niin söpö pariskunta!” -lausahduksia. ”juu no en kuule tiedä tosta pariskunnasta, tässä on vähän kaikenlaista ja sä tiiät A:n kun sen mielestä seurustelu on ihan perseestä, no mä oon samanlainen, tosin viis kertaa pahempi ja oon tässä katellu tota yhtä naapurin poikaakin ja menossa treffeille sen kanssa ja sanoinko jo, että muutan ausseista tossa reilu kuukauden päästä, enkä oikein tiedä et mitä tässä tekis, että unohtaisko vaan kaikki noi pojat täällä ja alkais keskittyä niihin suomeen jääneisiin poikiin, että saa asiat varmasti asiat sotkuun niidenkin kanssa” 

Ja mä ja Harry käytiin vihdoin niillä treffeillä..

Oli kyl kivaa, jännitin ekat puol tuntia et ottaako se kädestä kiinni vai ei (ihanniinku yläasteella) enkä tajunnu mitään koko leffasta kun keskityin seuraamaan sen käden liikkeitä. C’mon Harry, sun piti olla koko Goldien pahin peluri, mitä tää tällänen on? Siinä vaiheessa kun se haukotteli ja laitto siitä käden mun harteille, mä repesin. Sellanen luonnollinen reaktio. Harry mutis vaan et ”you are killing my confidence”  ja mä yritin olla kikattamatta ääneen. Meri 12v, iik nyt se poika koski muhun!

Mä olin yökylässä Harryn luona ja jaoin kaikki likaset yksityiskohdat toki myös teijän kanssa.

Vietin vähän erilaisen joulun kamalassa koti-ikävässä ja alotin jäähyväisten jättämisen Mattysta.

Hengailtiin meillä kävin vaimoilee ku se kävi surffaamassa ja onnistuin vihdoin pongaamaan sen ajokortin (nojoo pongaamaan = sen ajokortti tavallaan tippu sen housun taskusta kun se oli suihkussa..) niin että nyt tiedän herran iänkin. Hah, ihan hyvä saavutus tälleen vuoden jälkeen josta muutama kuukaus leikittiin jotain vähän kieroutunutta parisuhdetta.

Enkä ees itkeny ku se lähti, ku mulla oli niin kiire kertomaan Sannalle, että Matty ei ookkaan yli 40 ja koukuttunu botoksiin. Jee!

Mulla oli siis pieni kriisi, kun mulla ei ollu mitään hajua minkä ikänen Matty oli. Ja tää ei siis ollu vaan minä, vaan myöskään kukaan sen frendi ei tienny. Siinä vaiheessa kun yks niistä totes että kyl se tavallaan vois olla yli 40, niin mulle iski luonnolliseti kauhee kriisi. Niinpä tää ajokortin löytyminen oli mulle suuri riemun aihe kun ilmeni ettei se oo mua kun 10 vuotta vanhempi, jonka kestän ihan hyvin. A:n ja mun ikäero oli 9 vuotta ja mun ja A:n pojan ikäero 10 vuotta :D En siis ihmettele yhtään että yleinen ohje kaverilta oli, että katon isää eka hetken ja vaihan sit poikaan.

Jaaa joulukuun asut:

Toi valkonen tulla oli kyl ihan kamala.

TAMMIKUU

Tutustuttiin naapureihin..

Tulin viime viikolla kotiin silleen, että olin itkeny ja meijän naapurin parikymppinen tyttö tuli tossa pihatiellä vastaan ja oli kauheen huolissaan, että oonko kunnossa. Nyökyttelin vaan ja painuin kotiin vihaamaan maailmaa ja jokaista miestä jota se päällään kantaa. Pari tuntia myöhemmin samainen tyttö tuli koputtelee ovelle ja kysy, että haluunko lähteä sen ja sen kavereiden kanssa ulos, että piristyisin. KUINKA SÖPÖÄ?! Olin niin otettu, että käskin ton yhen herrasmiehen suksia kuuseen ja painuin yläkertaan kittaamaan viiniä. Mulla on illalta mm. todella mielenkiintonen video, jossa pojat huutaa taksin ikkunasta rivouksia suomeks muille autoilijoille. Oon opettanu kaiken tarpeellisen.

 ja hajoiltiin miehiin vähän lisää..

Herra on eilen mm. lähteny poikien kanssa parille. Puhuttiin että meen sinne yöks kun sillä ei kuitenkaan mee myöhään.  4:23 tuli viesti et tuu mun luo, 4:26viesti et oon matkalle sinne. Heräsin siihen ja vastasin et muru mä nukun nyt johon tuli vastaus et 5min ja herra pamahti neljä minuuttia myöhemmin ovesta yltäpäältä grillikastikkeessa koska ”parilla poikien kanssa” sisäls mm. ruokasotaa. Todella hurmaavaa.

jaettiin teidän kanssa vuoden tärkeimmät opit..

Voin kiteyttää mun tän vuoden opitut asiat Australiasta:

  1. Älkää ottako Vodafonea missään tapauksessa. Se on aivan PASKA.
  2. Pysykää kaukana Surfers Paradisesta.
  3. Älkää rakastuko surffariin.

Nautitittiin vikasta viikonlopusta Ausseissa, auringossa ja surffivaimoillen. Ja sitten lähtö koitti. 

Tekis mieli vetää Jumpinin vetskari kasvojen edestä kiinni  ja avata se vasta Suomessa. Itkemisestä johtuun turvotuskin ois varmaan just ja just laskenu siihen mennessä.  Reilu vuorokaus että oon kotona, sairasta.

Meijän lähtö suju oikeestaan tosi helposti. Nukuin pommiin vikana aamuna, niin että koko lähtö tapahtu niin hirveellä paniikilla, ettei siinä ehtiny kauheesti aattelemaan. Lennettiin eka Gold Coastilta Sydneyyn jossa oli viel kauhee säätö matkatavaroiden kanssa. Vasta siinä vaiheessa kun istu Sydneyssä koneeseen tajus ekaa kertaa ees jotenkin että lähtö oli lähellä. A oli onneks käyttäytyny aivan täysin kusipäisesti parit viimeset päivät ja olin siitä niin hajalla viel tos vaiheessa että oli oikeestaan helpotus päästä kotiin jossa ties ettei ykskään kakslahkeinen pysty hetkeen särkee sydäntä. Lisäks mun koti-ikävä oli tossa vaiheessa niin jäätävä, että ei se ollu sit niin kauheen vaikeeta. 

Kotona meni vähän ihmetellessä. Kävin moikkaamassa pikkuveljeä Santahaminan omaistenpäivässä (menin sinne lähinnä sen hernekeiton takia) ja tein viikonloppuretken Vaasaan.

Paljastin teille kuvan joka ehkä ainaki vähä valotti sitä, miks olin niin kiinni Mattyssa vaikkei meijän lovestorysta oikein mitään tullukkaan… 

”Joo no mä siis maalaan mun uutta kämppää olkihattu pääs ja ilman paitaa ja tulipa mieleen et voisin ottaa kännykuvan Merille ku se valitteli ettei tiiä mistä kirjottais. Se voi kirjottaa sit musta ja kaikki suomalaiset mimmit lankee mun jalkoihin, jos joskus päätän matkustaa sinne… Pitäisköhän hakea vähä öljyy? Hmm.. meen kyl tänään surffaa ja se öljy pilaa vahauksen. haittaakse? Jos maalaan vähän mun housuja nii tää näyttää todellisemmalta. Joo, nyt say cheeese, ajattele niit suomalaisii mimmei ja Merin ilmettä ku se avaa tän kuvan ruuhkabussissa”

Päivät suomessa vilahteli ohi kauheeta vauhtia, täytin blogia arvonnoilla, kyselyillä ja tietysti vuoden 2011 läpikäynnillä… 

Tutustuin uusiin sukulaisiin.. Ja tammikuu päätty siihen, että mun ja Annan 100 päivässä maailman ympäri matka alko…

jaa tammikuun asut:

Jatketaan tästä. Pakko alkaa imuroimaan :D

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

22 Comments

  • Reply veera keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 10:41

    matty näyttää channig tatumilta…. grrrr !

    • Reply Meri keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 12:30

      haha, miksen nää mitään samaa? :D

  • Reply lipe keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 12:01

    Hei millä kangasvärillä värjäsit sillon ne sun converset? En muista yhtään koska tää oli, ni en jaksais alkaa selaamaan vanhoja postauksia :D

  • Reply Liina keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 13:14

    Hei oon miettiny et sä taidat kauheesti haikailla takasin johonkin lämpimään maahan, ni mikset muuta? :)

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:38

      pitää kattoo mitä tässä tapahtuu…

  • Reply dumdumdum keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 14:16

    Kiva kuulla, että noi on vielä pidossa. :)

    Sähän tykkäät dekkareista? Äsken luin M.J. McGrathin Jään muistin ja se oli mun mielestä oikein hyvä. Eniten mua kyllä ihastutti se arktinen Kanada, mutta kyllä juoni ja henkilöt toimi myös. Herätti halun matkustaa Grönlantiin :o

    Ja niin, mun uv: join kuoharia emalimukista ja katsoin kun isä ampuu raketteja. :D Eilen katsottiin Magic Mike dvd:ltä ja kyllä se jotenkin kaipasi sitä valkokangasta. Eivät päässeet miehet oikein oikeuksiinsa telkkarissa. Nyt oli tosin tikkareita eväänä, kieli ja kitalaki vieläkin hellänä… ;D

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:39

      oi rakastan Kanadaa, vois lukee jo sen takia!

      oliks siinä dvd:ssä mitään extroja? oon pohtinu sen ostamista :D

      • Reply dumdumdum maanantai, tammikuu 7, 2013 at 02:14

        Ei ollu, kauhea pettymys :( Jostain jenkkiuutisesta ymmärsin, että siinä olisi ollut jotain poistettuja tanssikohtauksia. Pitää joskus googlata ja tilata tuo dvd extroilla, jos sellaisia on siis saatavilla.

        Ja kommentoin nyt samalla tuohon videoon tai ainakin vähän aiheen vierestä.

        • Reply Meri maanantai, tammikuu 7, 2013 at 10:44

          Täytyy käydä tutkimassa sitä dvd:tä jossain. kauhee vääryys.

          joo toi taulukkojuttu vois toimia, täytyis ehkä itekki kokeilla ees kuukauden ajan, niin tajuis miten paljon menee turhaan.

  • Reply riia keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 16:37

    SIIS miksi sä kirjotat rantapallon alaisena, kun oikeesti sun pitäis olla suomen carrie bradshaw? tosin anonyymina ni sais kaiken kuumimmanki selville. Too fast for love Merin sen oikean rakkauden & seikkailun etsiminen. Haha, mä niin tykkäsin täst postauksesta! :D Ja varsinki tosta kohasta ku purskahdit nauruun ku tää prince charming teki vanhanaikaisen haukotustempun.
    Ei hitto, oot paras! hyvää uuttavuotta sinne myös! ;-)

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:37

      hahah :D oon rantapallon oma wannabe carrie. :D

  • Reply Helma keskiviikko, tammikuu 2, 2013 at 23:01

    hiih, tätä oli niin hauska lukee. to be continued..

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:36

      haha tohon loppu se hauskuus ja alko mun masistelu reissun kanssa :D

  • Reply millla torstai, tammikuu 3, 2013 at 02:27

    http://www.rantapallo.fi/fastforlove/files/2011/12/Koko-n%C3%A4yt%C3%B6n-kaappaus-22.12.2011-223733.jpg

    Tää kuva:D hajoilen sille niin pahasti

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:36

      :)

  • Reply AinoK torstai, tammikuu 3, 2013 at 12:56

    Heiii! Nyt on pakko ihan aiheesta poiketen pyytää vähän jeesiä. Sain vihdoin ladattua Poladroid ohjelman koneelle ja sieltä tulee jopa uloskin pieniä polaroid kuvia, jotka jää ruudulle näkyviin. Mutta miten hitossa ne saa tallennettua johonkin vai tallentaako se niitä automaattisesti johonkin? En tajua. Nyt ne vaan hengaa tuossa ruudulla enkä saa tehtyä niille mitään. Hjälppppp :D

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:34

      mulla ne tallentuu ehkä ”kuvat” – kansioon? luulen et sen saa sielt jostain asetuksista säädettyy..

  • Reply S lauantai, tammikuu 5, 2013 at 14:45

    Päätin just että haluun muuttaa ausseihin…

    • Reply Meri sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:23

      :D

  • Reply turtana sunnuntai, tammikuu 6, 2013 at 21:52

    mäkään en ehkä ikinä pääse yli tosta Mattyn kuvasta.nii kerta.

    • Reply Meri maanantai, tammikuu 7, 2013 at 10:50

      se on kyl ihana :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post