O’NOIR

Mä sanoin jo aiemminkin, että Toronto hurmas mut ihan täysin. Ihmiset oli hirmu mukavia ja muutenkin koko kaupunki vaan oli ihana. En malta odottaa, että pääsen tutustumaan kyseiseen kaupunkiin kesäaikaan! Onneks mulla on kuulema majapaikka valmiina :)

Ei ihan kauheesti ehtitty ihmettelee kaupungin nähtävyyksiä, yks suurimmista nähtävyyksistä lienee kuitenkin CN tower, joka on maailman korkein torni. Eikun oli maailman korkein torni, ennen kun se Dubaiin torni valmistu. Se on tosta viel 300m korkeempi :D

Torni kohoaa 553 metrin korkeuteen (halleluja metrisysteemi!) ja 350 metrin korkeudella sijaitsee 360 ravintola, jossa käytiin syömässä. Käytiin vastaavassa pyörivässä ravintolassa jo Hawaijilla, mutta tää oli huomattavasti korkeemmalla ja saatiin pöytä ihan ikkunan vierestä! Pelkästään tornin näköalaa pällistelemään ois maksanu ihmiseltä lähemmäs 30 dollaria ja jos kävi syömässä ei lisämaksua peritty, joten ajateltiin että tapetaan kaks kärpästä yhellä iskulla.

Alkupalaks juustoa ja ilmakuivattua kinkkua. mii lööv.

Mä päädyin kasvisrisottoon ihan vaan siks, että mulla on ikävä A:n naapurissa olleen raflan sienirisottoa. Pitää opetella tekemään, ei voi olla vaikeeta. Mutta joo, Ihan hirrrveen hyvää!

Toronton ruokatarjonta oli tosi jees, tosin saattaa johtua myös siitä, että tuntuu että kaikke amerikkalainen ruoka on uppopaistettua, superrasvasta ja suolasta. Oli siis kivaa päästä syömään normaaliaruokaa!

Pojat vei meijät ihan mielettömään ravintolaan, O’Noiriin joka nimensä mukaisesti on pimeä ravintola. Ravintola sijaitsee kellarissa, jossa ensin valitaan hämärästi valaistussa huoneessa melko suppeesta menusta mitä haluaa syödä (kyseessä oli myös suprise dish!) jonka jälkeen viedään huoneeseen joka on ihan pilkkopimeä. Tarjoilija (jotka on kaikki sokeita) johdattaa pöytään ja auttaa tuoliin istumaan, mikä on kiva varsinkin tällaselle kömpelykselle.

Jo pelkästään alkupalaleipien voitelu tuotti pientä hankaluutta, kun yritti muistaa minne helvettiin sitä laittokaan veitsen, sen jälkeen upottaa sormensa vahingossa voinappiin ja pudottaa puolet veitsellä olevasta voista pöydälle niin, että voit viis minuuttia myöhemmin todeta sen olevan kyynerpäässä. Ruoan syöminen oli myös oikein jännittävää kun yritti löytää sen pihvin, perunan ja vihannekset. Veitsi unohtu nopeesti ja söin ku mikäki porsas, ei kukaan hei nähny! Musta ois ollu hauskaa jos valot ois laitettu yht’äkkii päälle, koska oon varma etten ollut ainut jolta ne pöytätavat oli vähän hakusessa!

Ekat 10min oli tosi tietonen pimeydestä ja se häiritsi tosi paljon, sen jälkeen sen unohti ja keskitty siihen ruokaan. Oletan että sisustus on ollu tosi tumma, koska missään vaiheessa pimeyteen ei tottunu niin että ois nähny eteensä yhtään mitään. Yritin jossain vaiheessa heilutella kättä silmien edessä jos ois havainnu ees liikkeen, mutta ei. Toi koko idea on lähtösin vissiin sveitsistä joltain sokeelta papilta, joka halus näyttää ihmisille millanen dinnerkokemus on sokeille.  Jälkkäris otettiin hedelmäsorbetti ja tarjoilija anto tehtävän arvata makuja.. Oli yllättävän vaikeeta kun ei ollu ees värejä antamassa osviittaa.

Kanadassa noita O’Noir rafloja on Torontossa ja Montrealissa, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jo ihan kokemuksen puolesta! Ruoka ei ollu mitään tajunnanräjäyttävää, mutta hyvää ja sitä oli hauska syödä.

Suomeen kans tollanen! Jos joku tuntee suurta halua avata ravintolan, niin tossa on idea siihen! Muuttaisin tosta Kanadan konseptista sen verran että safkana vois olla jotain sormiruokaa/dipattavaa, koska se pihvin syöminen (vaikka se oli leikattu valmiiks neljään osaan) oli aika tuskasta. Tosin tossa on mahis siihen, että jos menee ekoilla treffeille vastaavaan paikkaan syömään, niin ainaki vois tilata pastaa tai hampparin jotka ei normaalisti oo mahdollisia treffiruokia niiden syömisvaikeudesta johtuen.

Samalla konseptilla toimivia rafloja on kuulema Euroopassakin, onko kukaan käyny kokeilee?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

You Might Also Like

46 Comments

  • Reply Sanna tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 11:53

    Toronto vaikuttaa ihan superkivalta! Muistan sillo ku Sub alotti, niillä oli melkein kaikki ohjelmat niitä MuchMusicin ohjelmia mitkä oli Torontosta. Ja toi sokkoravintola ois kans kiva kokea, ois kyllä hauska nähä millaselta näyttäis jos äkkii tempasis valot päälle. Mä oisin varmaan ihan naama veressä jo kun ei toi haarukalla tähtäys oikein onnistu.

    Näin muuten viime yönä unta et oltiin harjottelee surffausta (aivopesu jumaliste!). Ei kuitenkaan päästy hirveen pitkälle koska siellä meressä oli nahkiaisia ja yks kauhee lisko, joka seuras meitä sisälle ja yritti purra. No lopulta se lisko sit muuttui Alec Baldwiniks, joka tiputettiin parvekkeelta alas (se kyllä sano et voidaan tehä niin, et ei se sitä satu) mut kyl se tais sitte kuolla. Must on epäreilua et meidän jutuista uniin tulee joku surffaus eikä paidaton Hartsa. Minne voi valittaa?

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:49

      Mä söin aina välillä sormin ku kadotin mun haarukan :D

      Onkohan olemassa joku unisäätiö johon vois valittaa? Haluisin valittaa näistä unista joissa A on kiva ja mun on kauheen vaikee inhoo sitä vaikka pitäis!

  • Reply ann tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 12:18

    Oon käyny ton tyyppisessä paikassa joskus tosi nuorena porukoiden kanssa, ihan suomessa siis :)Tosin vähän eri mittakaavassa, kyseessä olisi siis vaan joku pieni kahvilantapainen paikka, joka oli auki vaan tiettynä päivänä/aikana. Mut tämä oli siis joskus 90-luvun puolella :D

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:47

      okei, no ilmeisesti jotain vastaavia on edelleen :)

  • Reply Anniina tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 13:17

    Hahah kui siistii, tosin en haluis nähä itteeni tuommosen ruokailun jälkeen, kun onnistun sottaamaan ihan valosassakin :D Söisin varmaan sormilla ja sotkisin puol turpaa samalla… että se siitä ensitreffi-ideasta :D

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:39

      joo munkin teki mieli syödä käsin, ku tuntu et se haarukan käyttö oli ihan ylivoimasen vaikeeta + se katos koko ajan :D

  • Reply Maria tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 13:23

    Toronto on ihan yksi mun lempikaupungeista ikinä :) Asustelin siellä muutama vuosi sitten useamman kuukauden ja takaisin on päästävä joku kaunis päivä!
    Lake Ontario on myös upea näky! Junasta sitä tuli usein tiirattua :)

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:38

      joo se oli kyl nätti. meil oli tylsän harmaita päiviä, niin ei ihan päässy oikeuksiinsa :(

  • Reply Kristiina tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 13:30

    Kuulostaa aika jännältä kokemukselta.:) Yks tuttu on sokea ja on siinä monet kerrat ollut lapsilla (ja vähän vanhemmillakin) ihmettelemistä. ”Miten se näkee/osaa kävellä/syödä/käydä vessassa ilman valoja jne.” Ehkäpä sitä osaa arvostaa näköaistia erilailla tollasen jälkeen… Jotenkin kun sitä tuppaa pitämään ihan itsestäänselvyytenä. Kuinka hukassa sitä oliskaan ilman näköä, vaikka pakkohan siihenkin olisi tottua, jos se jostain syystä ”pois otettaisiin”. Mutta joo, olisi kyllä varmaan mielenkiintoinen ja haasteellinen (ja sotkuinen:D) kokemus tollanen!:)

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:38

      joo mä vuorasin itteni lautasliinoilla, koska onnistun sotkee itteni yleensä ihan valot päälläkin…

  • Reply pulla tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 15:23

    Kävin Berliinissä vastaavassa pimeässä ravintolassa (http://www.unsicht-bar.com/) ja se oli kieltämättä hyvinkin mielenkiintoinen kokemus. Ruoan laatu tosin jätti ikävä kyllä hieman toivomisen varaa (se oli vain ”ihan OK” ja itse olen törkeä kulinaristisnobi, etenkin matkoilla..). Vastaavia on tosiaan muissakin Euroopan maissa kuin vain Saksassa, Suomessa tosin ei ainuttakaan.

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:34

      voiks makuhermot olla vaan jotenkin supertilassa kun ei nää mitään? :D ja siks kaikki ruoka on ihan ok?

  • Reply annemi tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 15:26

    Berliinissä on samalla idealla toimiva ravintola :)

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:33

      okei :) niin mä aattelinki et ne on jossain keskieuroopassa jos sveitsistä on lähtösin. Berliiniin siis!

  • Reply Mminna tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 16:40

    En ite oo käyny kyseisissä ravintoloissa, mutta joskus monta monta vuotta sitten Heurekassa oli näyttely, joka toteutettiin täysin pimeissä tiloissa sokeiden ohjaamana. Tiloihin oli tehty eri huoneita, jossain oli vilkas liikenne, metsä ja puro tai ranta ja veneitä. Kaikki äänet, tuoksut ja materiaalit oli aivan oikean tuntuisia.. Lopuksi päädyttiin pullantuoksuiseen kahvilaan, jossa itse maksettiin kahvit ja pullat, hetken kesti et löytyi oikeat setelit ja kolikot :D Pääsi kokeilemaan sokeiden elämää ja keskustelemaan ihmisten kanssa, millä tavalla arkielämässä pärjää ilman näköaistia. Oli kyllä todella hieno kokemus! :)

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:31

      oi kuulostaa jännältä kokemukselta! joo, sitä näkökykyä ei osaa arvostaa niin paljoa ku pitäis…

  • Reply V tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 17:02

    Kuulostaa kyllä kieltämättä aika hauskalta idealta tollanen ravintola. Muistan että Nip/Tuck:issa Sean kävi tollasessa ravintolassa joskus, mutta no, jos kyseisen ohjelman tietää niin sielä tehtiin ehkä jotain muutakin kun vaan syötiin….

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:30

      haha :D mä oon missannu tollasen jakson kokonaan! :D

  • Reply Omppu tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 18:05

    Eikös se maailman korkein torni ole Dubaissa Bur Khalifa? ;)
    Vai meenkö ite nyt sekasin torneista ja rakennuksista?:D
    Bur Khalifahan on sen 800 metriä korkea

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:24

      aijoo on :D Se OLI maailman korkein torni ennen ku toi Dubai valmistu :D

  • Reply kukka tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:18

    Suomessa on jo tollanen olemassa, mutta mun käsittääkseni se on vaan kahvila :)

    • Reply Meri tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:29

      aa okei, missä päin suomea?

      • Reply kukka lauantai, toukokuu 19, 2012 at 22:44

        Helsingissä, Itiksen vieressä ku on se i(i)ris, joku sokeiden mesta tai joku :D emmä tiiä mikä se on mutta kuitenki siinä talossa! Sinne ku lähtee roihuvuoree päin punaoranssin värinen tosi iso talo hassun muotonenki :D

        • Reply Meri sunnuntai, toukokuu 20, 2012 at 12:22

          okka :D

  • Reply Jennie tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:28

    Hei tommonen ravintola on ollu jossain tv-sarjassaki! Oiskohan ollu joku CSI tai vastaava murhamysteerisarja. Jotenkin muistelen että siellä olis sit tapettu joku ja CSI tyypit tuli tutkimaan :D

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:47

      haha onneks en oo nähny sitä jaksoo, oisin ollu varma et joku tulee murhaamaan :D

  • Reply NA tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:33

    Venäjältä löytyy kans tollanen rafla, ennyt muista nimeä mut jos sinnepäin ootte menossa ni ottakaa selvää :)

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:46

      Venäjä on onneks niin pieni paikka :D

  • Reply A tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 19:52

    Tukholmasta löytyy samantyylinen svart klubben:) mahtava kokemus!

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:46

      no se ois kivan lähellä! :)

  • Reply diippa tiistai, huhtikuu 24, 2012 at 22:07

    Oii vitsi, pitääkin päästä tollaseen ravintolaan joskus! Here I come Berlin!!!

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:45

      suosittelen :)

  • Reply p.marie keskiviikko, huhtikuu 25, 2012 at 16:16

    Näkökeskus Iiriksessä (Itiksen lähettyvillä) on muistaakseni Cafe Pimé niminen kahvila :) Käytiin sairaanhoitajina siellä koulun kautta tutustumassa, oli kyllä hauska kokemus syödä pullakahvit pimeässä! Ja oppaana meilläkin toimi sokea nainen.

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:44

      Aa okei! Pakko käydä testaamassa! kiitos tästä :)

  • Reply Sini keskiviikko, huhtikuu 25, 2012 at 19:52

    Heh, sopivasti julkaisin juuri blogissani sienirisoton ohjeen eilen, käy kurkkaamassa :) Se on melko helppo tehdä kyllä itse!

    http://nautiskellen.blogspot.com/

    • Reply Meri maanantai, huhtikuu 30, 2012 at 05:51

      oi näyttää ihan superhyvältä! Täytyy testata kun pääsee suomeen!

  • Reply salla torstai, huhtikuu 26, 2012 at 03:40

    Tonne Annan blogiin jo kirjottelinkin! toivottavasti nautitte Torontosta. Ite viihdyn niin hyvin etta en oo koskaan lomalta palannu takas Suomee :D
    Pukkaa viestilla ku tuut ni lahen sunkaa conssiostoksille :D:D

    • Reply Meri lauantai, huhtikuu 28, 2012 at 02:34

      kuulostaa hyvältä! oisko siel ollu hyvät converse-mahdollisuudet?!

  • Reply Kabuu torstai, huhtikuu 26, 2012 at 14:07

    Tää nyt ei liity tähän postaukseen mitenkään, mutta lueskelin tossa uudestaan Annan blogista teijän Girls Girls Girls-visiitistä ja tuli mieleen et mitä se herra Vince sano ku näytit sille sun too fast tor love-tatskan? :)

    • Reply Meri lauantai, huhtikuu 28, 2012 at 02:31

      ”omg cool” vissiin :D ja sit sen 10 playboy pupua totes kans kuorossa ”so cool” :D

  • Reply Kati torstai, huhtikuu 26, 2012 at 16:28

    Mä oon kans käyny tollasessa Berliinissä, Nocti Vagus -nimisessä (http://www.noctivagus.com/) Se oli halvempi ku pullan mainitsema Unsicht Bar, siks valkkasin sen. ;) Hintataso tuolla Nocti Vaguksessa on Suomi-ravintolan tasoa, eli tosi kallis Berliinin hintatasoon verrattuna, mutta kokemuksena hieno, joten ei tuntunu pahalta maksaa. Oiskohan loppulasku ollu jotain reilun satasen kahelta hengeltä alkudrinksuineen ja litra viiniä ruoan kanssa (kuulostaapa jotenki juopolta, vaik on vaan 2 lasia per nuppi…) Otettiin myös surprise menu (kunhan varmistettiin ettei oo kalaa koska mies on tositosi allerginen, olispa ollu vähä lisäjännitystä iltaan…) Ja ruoka oli kyllä hyvää! Ne siellä kerto että ruoat pyritään valmistaa niin, että ei olis niin suurta vaaraa sotkea isosti, eli ei kastikkeita tms. Mut en kyllä silti sitä valkosta paitaa laittais päälle. ;)

    Mä taas mietin siellä, et olispa häijyä jos niillä oliski semmonen pimeäkamera kuvaamassa koko ajan, siitä sais hienon piilokameraohjelman telkkuun. Oon niin varma että tosi moni tekee ihan ihme juttuja vain ”because I can!” Itse en tietenkään.

    • Reply Meri lauantai, huhtikuu 28, 2012 at 02:30

      haha, joo joku heitti ruokailun alussa, et mitä jos jollain on tääl pimeekamera ja olin sen jälkeen hetken ihan vainoharhanen, mutta kysyttiin siit itseasias tarjoilijalta ja se sano, että nekin kamerat tarvii ees jonkunnäkösen valonlähteen, eli kuvaaminen ei onnistuis :D

      juu mä laitoin mustan mekon päälle ihan varmuuden vuoks, oon niin sottapytty :D

  • Reply Kati lauantai, toukokuu 26, 2012 at 12:56

    Oli pakko palata tähän postaukseen, ku törmäsin tänään tämmöseen:

    http://www.pimecafe.fi/

    Toi on siis TÄNÄÄN 26.5. klo 12-17 Pengersalissa, osoitteessa Pengerkatu 11 A, 2. krs, mies sai sokeelta tytöltä ”flaijerin” kaupan eessä aamulla. Tuonne siis, jos kaipaa taukoa auringonvalolta! ;D

    • Reply Meri maanantai, toukokuu 28, 2012 at 21:35

      voi hitto, täytyy seurata noita sivuja! :)

  • Reply Anni maanantai, kesäkuu 18, 2012 at 04:06

    Kävimme Lontoossa saman tyylisessä ravintolassa nimeltään Dans Le Noir?. Ruoka oli loistavaa ja tarjoilijamme Roberto todella hauska. Söimme Red ja Green menut. Nams! Suosittelen paikkaa ehdottomasti Lontoossa kävijöille/olijoille. Jälkiruoka oli jumalaista ja vei kielen mennessään. Paikassa oli aivan säkkipimeää. Pienen hetken pimeys häiritsi mutta siitä pääsee yli. Yhdellä seurueemme jäsenistä meinasi pukata aluksi paniikkia pimeydessä mutta rentouduttuaan hänkin nautti kokemuksesta.
    Dans Le Noir? on kolmen ravintolan ketju, joka on levittynyt Lontoon lisäksi Pariisiin, Barcelonaan, New Yorkiin sekä Pietariin. Mikäli suunnittelette vielä retkeä Pietariin voisi Dans Le Noir? olla mahdollisesti yksi kohteistanne?
    Lämpimästi suosittelen kaikille maailman avartamista pimeässä ravintolassa tai kahvilassa käymällä.
    Lontoon ravintola: http://london.danslenoir.com/idea.en.html
    Pietarin ravintola http://st-petersburg.danslenoir.com/index.en.html

    Dans Le Noir? http://www.danslenoir.com/index.en.html?friends=0

    ps. bookkaaminen onnistui kätevästi online. He soittivat vielä edellisenä päivänä varmistaen henkilömäärän ja että olemme todellakin tulossa.

    • Reply Meri tiistai, kesäkuu 19, 2012 at 19:02

      wau! kiitti vinkistä! Lontoon on barmasti jossain vaiheessa kuitenkin matka, niin täytyy käydä tuolla :)

    Leave a Reply

    Previous Post Next Post